Rahoitushakemuksen täyttöohje Tällä lomakkeella haetaan Keski-Suomen liiton myöntämää kansallista maakunnan kehittämisrahaa hankkeeseen, jonka kustannukset ilmoitetaan kertakorvausmallin (lump sum) avulla. Kertakorvausta voidaan käyttää hankkeissa, jossa julkisen rahoituksen (kaikki julkinen rahoitus) enimmäismäärä on 100 000 euroa ja jonka tulokset tai toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin ei tukea voida myöntää kertakorvauksena. LUMP SUM -mallissa tuki maksetaan kertakorvauksena, jos tuotos tai toimenpide on toteutunut päätöksen mukaisena. Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, kun hanke on rakenteeltaan sellainen, että sen tuotokset ja toimenpiteet voidaan luontevasti jaotella erillisiksi todennettaviksi osuuksiksi. Hankkeessa syntyneitä kustannuksia ei tarvitse maksatusta varten todentaa. Sen sijaan on esitettävä hankkeen tuotoksia tai toimenpiteitä todentavat asiakirjat, jotta voidaan varmistua hankkeen päätöksen mukaisesta toteuttamisesta ennen tuen maksamista. Lomaketta käytetään haettaessa rahoitusta uudelle hankkeelle tai anottaessa jo toiminnassa olevalle hankkeelle jatkorahoitusta. Lomaketta käytetään myös silloin, kun halutaan korjata tai täydentää jo jätettyä hakemusta. Korjaus- tai täydennyshakemuskin on muistettava allekirjoittaa asianmukaisesti. Lump Sum -hankkeita voidaan korjata ja täydentää vain hankkeen toteuttamisajan osalta. Muut muutokset eivät ole mahdollisia. Lump Sum-hankkeessa ei vaadita ohjausryhmää. Hakijan tiedot Kertakorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija toteuttaa hankkeen pääosin itse. Tähän kohtaan merkitään tiedot hakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Hakija vastaa mm. hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytöstä ja raportoinnista. Kauppa- tai yhdistysrekisteriote liitetään hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija on merkitty ko. rekisteriin. Yhteisön puolesta toimivan tulee osoittaa, että hänellä on oikeus allekirjoittaa hakemus. Hankkeen toteuttaminen on järjestettävä niin, että vastuusuhteet hankkeessa ja suhteessa ulkopuolisiin ovat selkeät. Hankkeelle on nimettävä yhteyshenkilö, joka huolehtii tiedonkulusta hakijan, Keski-Suomen liiton ja mahdollisten muiden osarahoittajien välillä. De minimis -ehdoin myönnetystä tuesta on säädetty lisäksi (Euroopan komission asetus 1407/2013), että yksittäistä vähämerkityksistä tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Kirjanpitäjän yhteystiedot ja hankeasiakirjojen säilytyspaikka tulee ilmoittaa Keski-Suomen liitolle viimeistään ensimmäisen maksatushakemuksen yhteydessä. Arvonlisävero hyväksytään tukikelpoiseksi kustannukseksi vain siinä tapauksessa, että se jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisävero, josta hakija saa palautuksen tai joka korvataan muulla tapaa, ei ole tukikelpoinen. Kuntien hankkeissa tekemät hankinnat voivat liittyä niiden harjoittamaan arvonlisäverolliseen liiketoimintaan tai hallinnolliseen eli viranomaistoimintaan. Jos hankinta liittyy hallinnolliseen toimintaan, vero on lopullinen kustannus ja siten tukikelpoinen. Täyttöohjeet 4.12.2008 1
1. Hanke Hankkeen nimi Hanke tarvitsee mahdollisimman kuvaavan, lyhyen ja ytimekkään nimen. Pitkiä kirjainyhdistelmiä tai vieraskielisiä termejä on hyvä välttää. Hankkeen toteutusaika Hankkeen toimenpiteet ja niiden kustannukset ovat hyväksyttäviä rahoituspäätökseen kirjatun hankkeen keston ajalta. Rahoitushakemus on toimitettava Keski-Suomen liitolle ennen hankkeen alkamista, sillä avustusta voidaan myöntää vain hakemuksen vastaanottamisen jälkeen syntyneisiin toimenpiteisiin. Toteuttamisaika kannattaa määritellä riittävän pitkäksi, jotta kaikki hankkeen toimenpiteet saadaan tehtyä. Ennen Keski-Suomen liiton rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla riskillään. Toteuttamisalue Luetellaan kaikki kunnat, seutukunnat tai maakunnat, joihin hanke kohdentuu. Yhteys muihin ohjelmiin tai hankkeisiin Kuvataan hankkeen yhteys esimerkiksi maakuntaohjelmaan, ohjelmasopimukseen, valtakunnallisiin ohjelmiin tai johonkin hankekokonaisuuteen. Tiivistetty hankekuvaus Tiivistetty hankekuvaus on laadittava aina eikä sitä voida korvata viittauksella hankesuunnitelmaan. Tiivistelmässä on mainittava ainakin hankkeen kohderyhmä, tavoitteet, keskeisimmät toimenpiteet ja arvioidut tulokset. Tiivistelmää käytetään hanketta koskevassa tiedotuksessa, mm. Internetin julkisessa Fimos2000-hanketietokannassa. Tarkempi hankesuunnitelma toimitetaan erillisenä liitteenä. Katso tarkemmin kohta 7. Liitteet. Viimeisen kolmen vuoden aikana saatu vähämerkityksinen tuki (De minimis-sääntö, Euroopan komission asetus (EY) N:o 1407/2013) Euroopan unionin jäsenvaltioiden myöntämät yritystuet eivät saa vääristää yritysten välistä kilpailua. Jäsenmaiden on ennakkoon hyväksytettävä komissiolla suunnittelemansa yritystukiohjelmat. Ilman ennakkohyväksyntää voidaan myöntää vain ns. vähämerkityksellistä, alle 200 000 euron tukea. On huomattava, että EY-oikeudessa yritys-käsite ei ole sidottu yhtiömuotoon. Olennaista yritys-käsitteessä on, että toimitaan taloudellisella riskillä. Myös luonnollinen henkilö voi olla tässä tarkoitettu yritys (esim. ammatinharjoittaja). Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää, ketkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on ns. välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis -tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevan yrityksen osalta erikseen. Aina kun yritykselle myönnetään maakunnan kehittämisrahaa, sovelletaan ns. vähämerkityksisen tuen sääntöä (de minimis -sääntö). Yritykselle de minimis -säännön mukaisesti myönnetyn tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden ajanjaksolla. Tarkastelujakso määräytyy yrityksen verovuosien perusteella. Määrään lasketaan kaikki yritykselle de minimis -tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta tuen muodosta ja tarkoituksesta. Yritykselle eri hankkeisiin myönnetyt tuet lasketaan yhteen. Tuensaaja vastaa siitä, että tukien yhteismäärä ei ylitä sovittua euromäärää. Hakijalla on velvollisuus jo hakemusvaiheessa ilmoittaa aiemmin saadut julkiset tuet: rahoituksen myöntäjä, rahoituksen saaja, päätöspäivämäärä ja saadun tuen määrä Yksityiskohtaista tietoa de minimis säännöksistä ks. www.tem.fi/ >kuluttujata ja markkinat > EU:n valtiontukisääntely > Valtiontukisäännöt > vähämerkityksellinen tuki eli de minimis-tuki. 2. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Kuvataan yksityiskohtaisesti hankkeen tuloksena syntyvä konkreettinen tuotos tai toimenpide sekä se, miten sen toteutuminen todennetaan. Hankkeen päätyttyä tulokset on voitava mitata. Käytä tarvittaessa erillistä liitettä! Hankkeen toteuttaminen ja siihen liittyvä tuotos voidaan jaotella erillisiin osiin, jos se on tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteuttamista. Silloin myös hankkeelle myönnettävä tuki ja maksaminen jaetaan osiin. Täyttöohjeet 4.12.2008 2
3. Hankkeen vaikutusten arviointi Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset esitetään tarkemmin liitteessä 3 Hankkeen vaikutusten arviointi. Se tulee liittää uusiin hakemuksiin, joissa esitetään olevan vaikutuksia ympäristön, tasa-arvon tai sosiaalisten vaikutusten kannalta. I Tasa-arvovaikutukset Hakija arvioi, onko hankkeella vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. II Ympäristövaikutukset Hakija arvioi hankkeen vaikutuksen ympäristöön. Ympäristöpositiivisen hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat selvästi myönteisiä, esimerkiksi ympäristötietoutta lisääviä tai elinympäristön hoitoa edistäviä. Hanke voi koskea esim. kierrätystä tai energiatehokkuutta. Hanke voi olla myös ensisijaisesti ympäristökysymyksiin keskittynyt ns. varsinainen ympäristöprojekti. Ympäristöneutraalilla hankkeella ei arvioida olevan myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristönegatiivisella hankkeella arvioidaan olevan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, esim. jos lisätään energian tai luonnonvarojen kulutusta tai ympäristökuormitusta. III Sosiaaliset vaikutukset Hakija arvioi, onko hankkeella vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta esim. julkisen liikenteen tai lähipalveluiden saatavuuden kannalta. Liite 3 Hankkeen vaikutusten arviointi sisältää kaikki yllä mainitut arvioitavat kohdat. 4. Hankkeen kustannusarvio Lump sum -kustannusmallin (kertakorvaus) mukaisessa rahoitushakemuksessa kaikki kustannukset merkitään kustannuslajiin Muut kustannukset. Kustannukset tulee laskea flat rate -kustannusmallia käyttäen ja kustannuslaskelma on esitettävä hankesuunnitelmassa (Liitteessä 2). Jos hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa erillisiksi todennettaviksi osuuksiksi, on kustannusarvion kohtaan Muut kustannukset merkittävä kunkin vaiheen arvioidut kustannukset erilliseksi kokonaisuudeksi. Mikäli tuotos tai toimenpide selkeästi toteutuu vasta hankkeen päättyessä, merkitään hankkeen kustannukset yhdelle riville. Hankesuunnitelman kustannusarvio-osassa voi olla välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Välittömät kustannukset on määriteltävä hyväksyttävässä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle. Ne on pystyttävä todentamaan laskujen ja muiden kirjanpitotositteiden avulla. Hakija, joka saa arvonlisäveron palautuksena takaisin, ilmoittaa kustannukset ilman arvonlisäveroa. Hakija, jolle arvonlisävero on lopullinen meno, merkitsee kulut arvonlisäverollisina. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa, vaan ne sisältyvät prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin (flat rate). Hankkeen kustannusarvio laaditaan käyttäen 24 % flat rate-mallia, jossa tietyt välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hyväksyttävistä henkilökustannuksista. Muun kustannusmallin hyväksymiseen tulee olla perusteltu syy. Kustannuslaskelma kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen. o 24 % flat rate hankkeet (pääsääntö) Palkkakulut ja henkilösivukulut (flat rate 24 % lasketaan näistä kuluista) Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Jos henkilö tekee työajastaan osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa-aikaisen henkilön on pidettävä kokonaistyöajanseurantaa. Henkilöstökustannusten osalta hankesuunnitelmassa on ilmoitettava henkilönimike, henkilötyökuukausien määrä nimikkeittäin ja henkilösivukulujen laskentaperusteet. Ostopalvelut Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) ja sen muutoksen 321/2010 mukaisesti. Hankinnan arvon jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajojen tuen saajan on varmistettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. Täyttöohjeet 4.12.2008 3
Matkakulut Hankkeen matkakustannukset sisältyvät prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin (flat rate) eli niitä ei esitetä kustannusarvioissa. Ulkomaan matkat on silti sisällytettävä hankesuunnitelmaan tai niihin on saatava ennalta Keski-Suomen liiton hyväksyntä. Koneiden ja laitteiden hankintamenot Hankkeen sisällöllisen toteuttamisen kannalta välttämättömät ja vähäiset koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset, jotka ovat määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Toimisto- ja vuokrakustannukset Hankkeen toimisto- ja vuokrakustannukset sisältyvät prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin (flat rate) eli niitä ei esitetä kustannusarvioissa erikseen. Muut menot Muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen toteuttamiseen ja jotka on määritelty ja eritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Välilliset kustannukset (Flat rate) Korvataan prosenttimääräisenä (24 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista. Muun muassa seuraavat kustannukset sisältyvät välillisiin kustannuksiin, eikä niitä voi sisällyttää hankkeen välittömiin kustannuksiin: - hankehenkilöstön tai sidosryhmien kotimaan ja ulkomaan matkakustannukset - kaikki ohjausryhmän kustannukset, esimerkiksi tarjoilut, tilat, matkakulut tai palkkiot - muut kokous- ja neuvottelukulut (vain kohderyhmälle järjestettävien tilaisuuksien kulut voivat sisältyä ostopalveluihin) - henkilöstön toimitilat ja niistä aiheutuvat erilaiset menot - hankkeen hallinnointia varten tarvittavat laitteet, kalusteet ja materiaalit (hankintahinta, vuokra, leasing tai poistot) - toimistokulut ja -palvelut kuten kopiointi, postitus- tai aulapalvelut - taloushallinto - tietohallinto - puhelin- ja tietoliikennekulut ja ohjelmistot - työterveysmaksut - hankehenkilöstön koulutus ja TYKY-toiminta Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä hankkeen kokonaiskustannuksista. o Todellisiin kustannuksiin perustuva malli (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Hankkeen kaikki kustannukset ovat välittömiä kustannuksia. Kustannusten on oltava kohtuullisia. Välittömät kustannukset on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Ne on pystyttävä todentamaan laskujen ja muiden kirjanpitotositteiden avulla. Palkkakulut ja henkilösivukulut Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Jos henkilö tekee työajastaan osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa-aikaisen henkilön on pidettävä kokonaistyöajanseurantaa. Henkilöstökustannusten osalta hankesuunnitelmassa on ilmoitettava henkilönimike, henkilötyökuukausien määrä nimikkeittäin ja henkilösivukulujen laskentaperusteet. Ostopalvelut Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain ja asetuksen (348/2007 ja 614/2007) ja sen muutoksen 321/2010 mukaisesti. Hankinnan arvon jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajojen tuen saajan on varmistettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. Täyttöohjeet 4.12.2008 4
Matkakulut Hankkeen matkakustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät kotimaan ja ulkomaan matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ulkomaan matkat on sisällytettävä hankesuunnitelmaan tai niihin on saatava ennalta Keski-Suomen liiton hyväksyntä. Matkakustannukset ja päivärahat korvataan verohallituksen vuosittain vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden hankintamenot Hankkeen sisällöllisen toteuttamisen kannalta välttämättömät ja vähäiset koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset, jotka ovat määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Toimisto- ja vuokrakustannukset Hankkeen toimisto- ja vuokrakustannukset, kuten kopiokulut, sähkö- ja puhelinlaskut. Muut menot Muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen toteuttamiseen ja jotka on määritelty ja eritelty hankesuunnitelmassa. Välilliset kustannukset (Flat rate) Tämä kohtaan ei voi laittaa välittömiä kustannuksia. Käytetään vain flat rate-vaihtoehdoissa. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä hankkeen kokonaiskustannuksista. 5. Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus ilmoitetaan euroina vuosittain. Hakijalta edellytetään omaa rahoitusta hankkeeseen. Haettava avustus Keski-Suomen liiton hankkeelle myönnettävän tuen suuruus vaihtelee mm. hanketyypin mukaan. Myönnettävän tuen enimmäisosuus voi olla korkeintaan 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Kuntarahoitus Hakijan tulee selvittää ja neuvotella mahdollisesta kuntarahoituksesta ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Ennen lopullista Keski-Suomen liiton rahoituspäätöstä kuntarahoituksesta tulee olla sitoumukset. Rahoituksen hyväksymisen edellytyksenä on, että maksuhakemuksen yhteydessä toimitetaan tosite, jossa rahoituksen toteutuminen voidaan todentaa. Muu julkinen rahoitus Tämä sisältää valtion rahoituksen (muu kuin tällä hakemuksella haettava), esim. yliopiston rahoitusosuus. Tähän merkitään myös rahoitusosuudet sellaisilta julkisilta tahoilta, jotka eivät kuulu kunnan tai valtion budjettitalouden piiriin, esim. seurakunnat ja raha- automaattiyhdistys. Rahoituksen hyväksymisen edellytyksenä on, että maksuhakemuksen yhteydessä toimitetaan tosite, jossa rahoituksen toteutuminen voidaan todentaa. Yksityinen rahoitus Yritysten, järjestöjen, yksityishenkilöiden yms. rahoitusosuudet. 6. Allekirjoitukset Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on hakijatahon nimenkirjoitusoikeus. Täyttöohjeet 4.12.2008 5
7. Liitteet Kauppa- tai yhdistysrekisteriote (liite 1, vaaditaan rekisteriin merkityiltä) Hankesuunnitelma (liite 2) Rahoitushakemuksen liitteeksi tarvitaan aina tarkempi hankesuunnitelma, joka sisältää: taustan (idea, lähtökohdat, mihin ongelmiin haetaan ratkaisua, yhteys ohjelmaan, josta rahoitusta haetaan) yksityiskohtaisen hankekuvauksen toimenpiteineen (Mitä tehdään, miten tehdään, kuka tekee, kuka hyötyy, yhteistyökumppanit, toteutustapa ja aikataulu) Kuvauksen hankkeen tuotoksesta tai toimenpiteestä, jonka perusteella tuki haetaan maksettavaksi! määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja miten niitä mitataan toimenpiteiden vaiheistuksen ja aikataulun yksilöidyn kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman hankeorganisaation (henkilöstö ja vastuuhenkilöt) tiedotustoimenpiteet ja raportoinnin kuvauksen, miten tuloksia hyödynnetään jatkotoimenpiteet ja tulosten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen vaikutusten arviointi (liite 3) Toimitetaan hakemuksen liitteenä silloin, kun vaikutuksia hankkeella arvioidaan olevan. Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote Tarvittaessa erillinen nimenkirjoitusoikeuden todentava ote tai liitteenä 1 oleva kauppa- tai yhdistysrekisteriote Muut liitteet Esimerkiksi hankkeen toteuttajan ja muiden toteuttajien/rahoittajien väliset sopimukset tai hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat (esim. ympäristölupa). Täyttöohjeet 4.12.2008 6