LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUSOPAS raportointiosa

Rauni Kainulainen LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUSOPAS raportointiosa Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2008 1

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 21.11.2008 Tekijä(t) Rauni Kainulainen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosionomi (AMK) Lasten perhehoidon turvallisuusopas- raportointiosa Tiivistelmä Opinnäytetyöni aiheena oli tuottaa lasten perhehoidon turvallisuusopas perhehoidon sijaisvanhemmille. Lasten perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Oppaan tarkoitus on olla lasten perhehoitajille heidän näkökulmastaan katsottuna käytännön työkalu ja turva, josta löytyy ohjeet yleisimpiin ongelma- ja hätätilanteisiin perhehoidossa ja auttaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Oppaan tarkoitus on myös saada aikaan keskustelua turvallisuudesta sijoittajatahon ja perhehoitajan kesken jo lapsen sijoitusvaiheessa. Tietoja oppaaseen olen kerännyt olemassa olevasta tiedosta, sadalle perhehoitajalle lähetetystä kyselystä ja omasta kokemuksestani perhehoitajana. Oppaastani löytyy tietoa psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta, sekä fyysisestä turvallisuudesta lasten perhehoidossa. Kyselyn tulokset olivat tukenani oppaan työstämisessä. Vastauksista sain tietoa siitä, mitä perhehoitajat turvallisuudesta ajattelevat, mitä pulmatilanteita on tullut käytännössä, mistä he ovat saaneet tukea ja apua ja mitä he toivovat oppaaseen. Kyselyn perusteella Lasten perhehoidon turvallisuusopas on tarpeellinen. Olen pyrkinyt tekemään oppaan niin, että se soveltuisi kaikille lasten perhehoitajille kautta Suomen ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja auttamaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Opasta voi käyttää myös sijoittajataho keskustelun tukena perhehoitajan kanssa. Opas tukee myös lapsen edun toteutumista perhehoidossa. Asiasanat (avainsanat) Sivumäärä Kieli URN 52 Huomautus (huomautukset liitteistä) 3 liitettä Suomi Perhehoito, perhehoitaja, turvallisuuskasvatus, fyysinen turvallisuus ja psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus URN:NBN:fi:mamkopinn200839351 Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen- Linkama Jari Huotari Opinnäytetyön toimeksiantaja Perhehoitoliitto Ry, Maria Kuukkanen 2

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 21.11.2008 Author(s) Rauni Kainulainen Degree programme and option Degree programme in social work Name of the bachelor's thesis Security Guide for Foster care Reporting Section Abstract The goal of this bachelor s thesis was the creation of a security guide for families participating in the foster care of children. The content of that guide is covering the most common problems and emergency situations faced by foster families. Thus, it acts as risk management tool and helps in the prevention of dangerous situations. If a discussion concerning security is started between municipalities and foster families by the security manual, one of its goals have been reached. The contents of the security guide have been combined by using existing information, a questionnaire sent to hundred foster families and the personal foster care experience of the author. The questionnaire proved out to be particularly useful, because the received answers gave a valuable insight to the thoughts of foster families and problems faced by them. Suggestions concerning the contents of the security guide and a list of places used to seek for support and help by foster families were also obtained while analyzing the results of the questionnaire. The obtained results proved that a security guide for foster care was considered useful. The security guide has been written to be useful for foster families all over Finland and to fulfill the requirements mentioned earlier. The created guide can also be used by municipalities to verify an adequate level of conversation between different placeholders. The realization of the best interest of the child was also taken into account during the writing process. Subject headings, (keywords) Foster care, foster family, child, physical security, psychical and social security, security education Pages Language URN 52 Remarks, notes on appendices 3 appendices Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn200839351 Tutor Päivi Niiranen - Linkama Jari Huotari Bachelor s thesis assigned by Perhehoitoliitto Ry, Maria Kuukkanen 3

1 1. SISÄLLYSLUETTELO 2. JOHDANTO 3 3. PERHEHOITO 4 3.1 Milloin perhehoitoa tarvitaan? 4 3.2 Mitä perhehoito on? 5 3.3 Perhehoidosta saatavat korvaukset. 6 3.4 Kun lapsi tulee sijaisperheeseen 7 3.5 Perhehoitajan koulutus 8 3.6 Perhehoitajan oikeusturva 9 3.6 Perhehoidon haasteet ja tulevaisuuden näkymät 11 4. NÄKÖKULMIA LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUTEEN 14 4.1 Fyysinen turvallisuus 15 4.2 Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus 18 4.3 Lasten mediasuojelu 20 4.4 Myötätuntouupumisen riski 22 4.5 Turvallisuuskasvatus 24 5. TURVALLISUUSOPPAAN TOTEUTUS 25 5.1 Tavoite ja aineiston kokoaminen 25 5.2 Kyselyn vastauksien esittelyä 26 6.VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 26 6.1 Vastaajien ikä 27 6.2 Vastaajien koulutus 27 7.FYYSINEN TURVALLISUUS 28 7.1 Asumisturvallisuus 28 7.2 Paloturvallisuus 30 7.3 Tapaturmat 30 7.4 Vakuutukset 30 1

2 8.PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS 30 8.1 Perhehoitoon liittyviä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia 31 8.2 Miten näissä tilanteissa on toimittu ja mistä saatu apua? 32 8.3 Kriisitilanteet kotona 32 8.4 Toimintamallit kriisitilanteessa 34 8.5 Mistä on saatu apua? 35 8.6 Ennaltaehkäisy kodin turvallisuusasioissa 35 10.YHTEENVETO JA POHDINTA 36 11. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA JA JATKOTUTKIMUSAIHEITA 38 LÄHTEET 40 LIITE 1 Kyselyn saatekirje 45 LIITE 2 Kysely 46 LIITE 3 Lasten perhehoidon turvallisuusopas 2

2. JOHDANTO 3 Jokainen lapsi tarvitsee kasvamisen tueksi luotettavan vanhemmuuden, mahdollisuuden kiinnittyä ja kiintyä sekä turvallisen kodin. Riippumatta siitä asuuko lapsi oman biologisen perheen vai perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan täytyy pystyä suojelemaan lasta sekä psyykkisesti, että fyysisesti. Tämä puhuttelee perhehoitajia ja asettaa haasteita jokapäiväiseen elämään kodissa. Suomessa on Perhehoitoliiton ja sen 27 paikallisyhdistyksen jäseninä noin 3700 jäsentä. Kaikki perhehoitajat eivät ole yhdistyksien jäseninä ja osa perhehoitajista on aikuisten sekä kehitysvammaisten perhehoitajia. Perhehoitoliitto on valtakunnallinen perhehoitajien liitto. Sillä on 27 alueellista jäsenyhdistystä. Suoraan Perhehoitoliittoon ei voi kuulua henkilöjäsenenä, vaan henkilön on liityttävä liiton alueelliseen jäsenyhdistykseen. Liitto on perustettu 1983, ja sen jäsenyhdistyksiin kuuluu vajaat 4000 jäsentä. Perhehoitoliitto ei ole ammattijärjestö. Suurin osa sen rahoituksesta tulee Rahaautomaattiyhdistykseltä. Toimiessani Kuopion Seudun perhehoitajat Ry:n puheenjohtajana keskusteluissa sijaisvanhempien kanssa on usein tullut ilmi turvallisuuteen liittyviä tilanteita, joihin olisi kaivattu toimintaohjeita ja tarvittu ulkopuolista apua. Tilanteet tulevat yleensä yllättäen, jolloin apukin tarvitaan nopeasti. Vaikeuksia on aiheutunut myös yhteydenpidosta biologisten vanhempien kanssa. Lasten ja nuorten ja heidän biologisen perheensä yhteydenpitoa täytyy tukea, mutta miten toimitaan jos se ei onnistu? Yhdistykseltä kysytään usein neuvoa perhehoitajan ja lasten biologisen perheen yhteistyöhön liittyvissä ongelmissa. Turvallisuusopas on ollut usein mielessäni tarpeellisena ja miettiessäni opinnäytetyöni aihetta se tuli taas mieleeni. Soitin asiasta Perhehoitoliittoon ja sain vastauksen ettei sellaista ole, mutta sillä olisi varmaan käyttöä. Opinnäytetyössäni on kaksi osaa, raportointiosa ja Lasten perhehoidon turvallisuusopas. Oppaan tarkoitus on olla lasten perhehoitajille heidän näkökulmastaan katsottuna käytännön työkalu ja turva, josta löytyy ohjeet sijaisvanhemmille yleisimpiin ongelma- ja hätätilanteisiin perhehoidossa ja auttaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Oppaan 3

4 tarkoitus on myös puhutella sijaisvanhempia miettimään turvallisuusasioita oman kodin näkökulmasta, ennaltaehkäistä niitä ja opastaa lapsiakin toimimaan oikein. Jokaisen kotona olisi hyvä tietää, miten toimitaan esim. tulipalon sattuessa. Lasten perhehoidon turvallissuusoppaan työstämistä varten lähetin kyselyn sadalle sijaisvanhemmalle. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia vaaratilanteita lasten perhehoidossa on ollut ja millaisia turvallisuuteen liittyviä tarpeita perhehoitajilla on. Toivon tekemälläni työllä saavani myös keskustelua aikaan turvallisuusasioista jo lasten ja nuorten sijoitusvaiheessa. Mitä turvallisuus tarkoittaa kyseisessä sijaisperheessä? Tarvitaanko koulutusta tai muita toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi? Kerron mitä perhehoito on ja mitä se tarkoittaa sijaisperheelle ja sijoitetulle lapselle. Kerron myös, mitä koulutusta sijaisvanhemmilta vaaditaan ja millaista koulutusta olisi hyvä olla pystyäkseen vastaamaan lapsen tarpeisiin. Annan katsauksen siitä, mihin suuntaan perhehoito näyttää olevan menossa ja millaisia tulevaisuuden haasteita on perhehoidon näköpiirissä. 3 PERHEHOITO 3.1 Milloin perhehoitoa tarvitaan? Lastensuojelun ensisijainen tehtävä on tukea vanhempia ja muita lapsen huoltajia kasvatustehtävässään lapsen omassa kodissa. Oma koti on lapselle paras asuinympäristö. Aina vanhempien voimavarat eivät kuitenkaan riitä lapsen huolehtimiseen siten, että lapsi saisi turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Perhettä pyritään auttamaan avohuollon tukitoimilla. Yhtenä avohuollon tukitoimena lapselle voidaan järjestää lyhytaikaista hoitoa tarvittaessa oman kodin ulkopuolella perhe- tai laitoshoitona. Jos tarjotut avohuollon tukitoimet eivät riitä turvaamaan lapsen tarvitsemaa hoivaa ja huolenpitoa, voidaan lapsi ottaa huostaan ja sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen. Osa lapsista tarvitsee hyvinkin pitkäaikaista hoitoa oman kodin ulkopuolella. Perhehoitoa voidaan järjestää sijaisperheissä ja perhehoitoa antavia vanhempia kutsutaan sijaisvanhemmiksi. Lastensuojelulaki(417/2007.) Sijoittajataholla tässä opinnäytetyössä tarkoitan sitä organisaatiota joka hoitaa lapsen huostaanottoa ja sijoittamista perheeseen. 4

5 KUVIO 1: Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sijoitusmuodon mukaan vuosina 1991-2007, % (Stakes tilastot, 2007.) Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Suomessa oli perhehoidossa 34%, laitoshoidossa 50% ja muussa huollossa 15%. Perheeseen sijoituksien osuus on laskenut tasaisesti ja laitoshuollon osuus kasvanut. Huostassa olevien kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2-6 %:n vuosivauhdilla. 3.1 Mitä perhehoito on? Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Tavoitteena on myös edistää hänen hyvinvointiaan, sekä tukea kasvua ja kehitystä. Perhehoitoa säätäviä lakeja ja asetuksia ovat Sosiaalihuoltolaki (1984), Perhehoitajalaki (1992) sekä Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta (2006), Lastensuojelulaki (2007), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000), Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1997), Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987), Mielenterveyslaki (1990), Hallintolaki (2003) sekä Hallintolainkäyttölaki (1996). Perhehoidossa voidaan hoitaa lapsia, nuoria, kehitysvammaisia, mielenterveyspotilaita, vanhuksia ja pitkäaikaispotilaita. Kuitenkin suurin osa on lapsia. (Perhehoidon 5

tietopaketti, 2008.) Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417.) 6 Perhehoitotyö on verkostotyötä usein hyvinkin monen tahon kanssa, ja yhteisvanhemmuutta lapsen tai nuoren biologisen perheen sekä sijoittavan sosiaalitoimen kanssa. (PRIDE -kirja, 13.) 3.3 Perhehoidosta saatavat korvaukset Sijaisvanhemmille maksetaan Perhehoitajalain mukaista hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Sijoittava kunta tekee sijaisvanhemmiksi ryhtyvien kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan hoitoon liittyvistä asioista tarkemmin. Se on keskeinen asiakirja jossa sovitaan hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa. (Perhehoitajalaki 1992 Laki perhehoitajalain 23 :N muuttamisesta 2006.) Vuonna 2008 palkkion alaraja on 317,22 euroa hoidettavaa henkilöä kohden ja hoitopalkkion yläraja on poistettu 2007 alusta lukien. Palkkion määrä perustuu hoidon vaativuuteen ja käytettyyn aikaan. Kulukorvaus on ollut 2007 alusta vähintään 350 euroa hoidettavaa kohden. Myös kulukorvauksen yläraja on poistettu 2007 alusta alkaen. Perhehoidon alkaessa voidaan maksaa käynnistämiskorvausta 2552,64 euroa. Käynnistämiskorvauksen piiriin kuuluu esim. asuntoon kohdistuvat välittömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, ensivaatekerta, harrastusvälineet ja leikkikalut. Perhehoidon aloittamisesta johtuva ansionmenetys voidaan huomioida käynnistyskorvauksessa. (Perhehoitajalaki 1992.) Käynnistämiskorvauksen kuoleentumisaika vaihtelee eri kunnissa 3-5 vuoden välillä. Hoitosuhteen katkettua aikaisemmin, voidaan sijoittajakunnan kanssa sopia esim. osittain takaisinmaksusta, välineiden luovuttamisesta takaisin kunnalle tai sijoitetun käyttöön.( Perhehoidon tietopaketti 2008.) Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. (Perhehoidon lainsäädäntö, Helminen 1998,s 96). Sijoitetulle lapselle tai nuorelle on annettava hänen omaan käyttöönsä käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen. Lapsi tai nuori saa itse päättää käyttövarojensa 6

7 käyttämisestä. Sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Käyttövarat riippuvat iästä ja kasvuympäristöstä seuraavasti: 1) alle 15-vuotiaalle lapselle annetaan hänen yksilöllistä tarvettaan vastaava summa. 2) 15 vuotta täyttäneelle lapselle ja nuorelle annetaan vähintään yksi kolmasosa elatustuen lapsikohtaisesta määrästä. (Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas.) Vuonna 2007 elatustuki oli 129,91 euroa, ja siitä kolmasosa 53,30 euroa. Määrä tarkistetaan elinkustannusindeksin noustessa.(elatusturvalaki 671/1998,7.) 3.4 Kun lapsi tulee sijaisperheeseen Perhehoitajan tulee saada kaikki tarvittavat taustatiedot ja asiakirjat, joilla on merkitystä lapsen hoidolle ja kuntoutukselle. Tämä auttaa perhehoitajaa arvioimaan tulevan lapsen sopivuutta perheeseen ja omien voimavarojensa riittävyyttä lapsen tulevaan hoitoon. Lapsi käy ennen varsinaista sijoitusta tutustumassa useampaan kertaan tulevaan sijaisperheeseensä. Lapsen omat tavarat, vaatteet, lelut ovat tärkeitä ja ne luovat turvallisuutta uuteen ympäristöön muutettaessa. Perhehoitajalle on tärkeää hahmottaa hoidolle asetetut tavoitteet, lapsen ja hänen perheensä näkökannat, pelot ja toiveet. On tärkeää, että perhehoitajilla on lapsen tulovaiheessa tarpeeksi aikaa olla lapsen tai nuoren kanssa. Näissä tilanteissa tarvitaan erityisesti kykyä ja taitoa kuulla ja vastaanottaa lapsen kokemukset, havainnot ja tunteet. Myös isommat lapset tarvitsevat paljon tukea ja aikuisen läsnäoloa. (Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas.) Perhehoitoon sijoitettavat lapset tarvitsevat erityisen paljon huomiota, hoivaa ja hoitoa. Usealla lapsella ja nuorella on taustallaan sellaisia kokemuksia, että sijaisvanhemmalta edellytetään erityistaitoja. Edellytetään taitoa tarjota myönteisiä, eheyttäviä kasvua tukevia kokemuksia. Täytyy pystyä luomaan uusia kiintymyssuhteita, jotka noudattaa periaatteessa samaa kaavaa kuin normaalisti varhaislapsuudessa syntyneet kiintymyssuhteet. Lapsi siirtää oppimansa ihmissuhdemallit elämässään tuleviin muihinkin ihmissuhteisiin. ( Sinkkonen 2003, 46-52.) 3.5 Perhehoitajien koulutus Erityisiä koulutusvaatimuksia ei ole, mikäli perhehoidossa on enintään neljä henkilöä. 7

8 Neljään henkilöön lasketaan mukaan sijaisvanhemman omat alle kouluikäiset lapset. Perhehoitajana voi toimia myös yksinhuoltaja tai yksin asuva henkilö. Perhehoitajaksi ryhtyminen vaikuttaa myös oman perheen elämään, joten sijaisvanhemmuutta kannattaakin pohtia monesta eri näkökulmasta. Kannattaa myös hakea mahdollisimman paljon tietoa etukäteen oman kunnan sijaishuollosta vastaavalta viranomaiselta. Koko perheen täytyy hyväksyä sijaisvanhemmaksi ryhtyminen. (Taskinen, Lastensuojelulaki (417 /2007) Soveltamisopas.) Hoidettavien lukumäärä voidaan ylittää, mikäli hoidossa olevat ovat sisaruksia tai saman perheen jäseniä. Jos hoidosta vastaavia on kaksi henkilöä ja vähintään toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus kasvatus- ja hoitotehtävistä, hoidettavien lukumäärä voi olla enintään seitsemän henkilöä. Soveltuva koulutus on vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto. (Taskinen, Lastensuojelulaki (417 /2007) Soveltamisopas.) Perhehoitajaksi ryhtyvä tarvitsee monenlaisia valmiuksia ja siihen valmentaa Pridevalmennus. Ennakkovalmennus luo hyvän pohjan perhehoidon aloittamiselle. Pride - valmennusta järjestävät kunnat, Pelastakaa lapset ry, alueelliset sijaishuoltoyksiköt ja erityishuoltopiirit. Kokemusten mukaan valmennus auttaa myös tekemään lopullisen päätöksen sijaisvanhemmuudesta.( Perhehoidon tietopaketti, 2008.) Pride-valmennus on ollut Suomessa koulutusmuotona sijais- ja adoptiovanhemmille vuodesta 1995 alkaen. Koulutuksen tavoitteena on syventää tietoa ja tarjota mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen. Tärkeää on perhehoidon suunnitelmallisuus, riittävät resurssit ja moniammatillinen yhteistyö.( Pesäpuu Ry.) Pride -valmennus sisältää kahdeksan (8) tapaamista noin kolmen kuukauden aikana, yhteensä 24 tuntia. Keskeistä on tiedon jakaminen ja kokemuksellinen oppiminen. Harjoitusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa. Osallistujat saavat tietoa sijais- ja adoptiovanhempien tarvitsemista valmiuksista. He voivat arvioida omia kehittämistarpeitaan ja vahvuuksiaan. Kouluttaja ja perhe tapaavat toisiaan henkilökohtaisesti perhetapaamisissa. Valmennukseen kuuluu PRIDE- kirja ja kotitehtävät. Kouluttajina toimii PRIDE 8

9 kouluttajat ja sosiaalityöntekijä yhdessä. Perhehoitajalain 1992,1 mukaan perhehoitajaksi toimeksiantosopimussuhteeseen voi ryhtyä henkilö, joka on kokemuksensa, koulutuksensa tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi sopiva sijaisvanhemmaksi. (Perhehoitoliitto 2008.) Perhehoidon mentorointi on hyvä tuki kokeneemmalta ja mentorointikoulutuksen saaneelta perhehoitajalta. Se on asiantuntija-apua ja tukea aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle sijaisvanhemmalle. Mentoreita on kouluttanut Pohjois-Savon Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kuopion yliopisto/minnacanth-instituutti ja Savoniaammattikorkeakoulu yhteistyössä. ( Pohjois-Savon lastensuojelunkehittämisyksikkö 2008.) 3.6 Perhehoitajan oikeusturva Perhehoitoliitto on koonnut Perhehoidon tietopaketin. Tietopaketti sisältää keskeistä tietoa perhehoitajien sosiaali- ja oikeusturvasta. Perhehoitajan asemasta ja oikeuksista säädetään Perhehoitajalaissa (1992). Perhehoitajalla on oikeus yhteen arkivapaapäivään kutakin kalenterikuukautta kohden, jolloin hän on toiminut perhehoitajan vähintään 14 vuorokautta. Vapaan tavoitteena on tukea perhehoitajan jaksamista. Vapaan pitäminen tukee myös nuoren itsenäistymistä ja perhehoitajan parisuhdetta. (Perhehoidon tietopaketti 2008.) Sijoittajalla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä sitä organisaatiota, joka on vastuussa lapsen huostaanotosta ja sijoittaa lapsen perhehoitoon. Sijoittajan on huolehdittava tai avustettava perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajalle. Perhehoitajalla tulee myös olla mahdollisuus työnohjaukseen, valmennukseen ja täydennyskoulutukseen.(perhehoitajalaki 1992.) Auttamisammateissa olevat henkilöt altistuvat toistuvasti traumaattiselle stressille työssään, kuten esim. perhehoitajat. Lähiverkoston tuen lisäksi tarvitaan usein myös ammatillista tukea. Traumaattisen tapahtuman jälkeinen stressireaktio on lääketieteellinen diagnoosi, jolla tarkoitetaan muutamassa päivässä itsestään korjaantuvaa tilaa. 9

Jotkut henkilöt tarvitsevat kuitenkin ammattiapua.( Sosiaali- ja terveysministeriön moniste 1998:1.) 10 Perhehoitaja on myös oikeutettu kunnalliseen peruseläketurvaan (Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki 1964) ja tapaturmavakuutukseen (Tapaturmavakuutuslaki 1948). Perhehoitajan valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta vastaa sijoittava kunta. Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitajia sitoo vaitiolovelvollisuus(laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000,15.) Perhehoitajalla on oikeus saada oleelliset tiedot hoidon onnistumiseksi sijoitettavan elämäntilanteensa, historiasta ja terveydentilasta.(laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000,17 ). Henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, tai välittömästi ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lakkaamisesta. Asianosaisena hänellä on tietojen saantioikeus ja muutoksenhakuoikeus.(lastensuojelulaki 2007,42.) Perhehoitajilla on oikeus sosiaalisiin etuuksiin ja yhteiskunnan tuottamiin palveluihin. Lapsilisän voi hakea ja saada sijoitetusta lapsesta sosiaalilautakunnan suostumuksella. Perhehoitaja voi hakea alle 16- vuotiaan vammaistukea erityistä hoitoa tarvitsevan, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoidon tukemiseksi. Vammaistuki maksetaan perhehoitajalle sijoittavan kunnan suostumuksella. 16- vuotta täyttäneelle, joka ei ole eläkkeellä voidaan hakea myös vammaistukea. Erityishoitorahaa voi hakea, jos osallistuu vaikeasti sairaan/vammaisen alle 16- vuotiaan sijoitetun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa. Erityishoitorahaa voi saada myös kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisajalta. (Perhehoidon tietopaketti 2008.) Kela voi myöntää myös erilaisia apuvälineitä vaikeavammaisille opiskelusta selviytymisen tueksi. Sijoitettavalle sairaalle lapselle tai nuorelle voi hakea Kelalta erilaisia kuntoutuksia ja terapioita.(kela 2008.) 10

11 Vammaista henkilöä hoitavalla perhehoitajalla on mahdollisuus hakea vapautusta ajoneuvoverosta Ajoneuvohallintokeskukselta. (Ajoneuvolaki 2002, 35 ). Kotipaikkakunnan poliisi myöntää pysäköintiluvan 10 vuodeksi kerrallaan vaikeasti vammaiselle henkilölle. Lupa on voimassa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen.(poliisi 2008.) Perhehoitoliitolla on maksuton lainopillinen puhelinpalvelu jäsenyhdistyksen jäsenille perhehoidon lainsäädäntöä koskevissa asioissa. Perhehoitajille jotka eivät ole jäseniä palvelu on maksullista.(perhehoitolehti.) Lasta tai nuorta koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Asianosaisilla on oikeus tutustua asiakirjoihin, lukea niitä ja saada halutessaan kopiot. Asianosaisia ovat 12 vuotta täyttänyt lapsi, äiti, isä, huoltaja ja se henkilö, jonka hoidossa lapsi on tai on ollut ennen asian valmistelua.(julkisuuslaki 4-5 ja 11.) Asiakirjoissa tulee olla olennaiset tiedot lapsen ja perheen tilanteesta sekä huostaanottoon johtaneesta prosessista. Tämä on tärkeää kaikkien osapuolten kannalta. Lapsi tai nuori voi myös rakentaa kuvaa omasta elämästään asiakirjojen avulla. Asiat on näin kirjattava asiakirjoihin selvästi ja totuudenmukaisesti. Asiakirjoihin voi kirjata sekä myönteisiä asioita, että negatiivisia. (Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas.) 3.7 Perhehoidon haasteet ja tulevaisuuden näkymät Lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet. Perhehoidossa hoidetaan myös paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja kehitysvammaisia. Yhä useammalla on diagnooseja ja pitkäaikaisiakin lääkehoitoja. Tästä syystä sijaisvanhempien riittävä koulutus on erittäin tärkeää, jotta heillä on riittävästi tietoa ja taitoa kohdata entistä haastavimpia lapsia ja nuoria. Uusista sijaisvanhemmista on käynyt Pride-koulutuksen noin 40 % ja kaikista sijaisvanhemmista noin 25 %. (Laituri-projekti 2001-2004.) Perhehoitajien jaksamisen tukeminen tulee olemaan entistä tärkeämpää. Sijoitusprosessin laadukas hoitaminen ja sen jälkeen jatkuva tiivis yhteistyö ja tukeminen tulevat edesauttamaan myös uusien sijaisperheiden löytymistä. Perhehoitoliiton kannanotossa 30.10.2008 ilmaistaan myös huoli perhehoitajien tuen ja valvonnan tarpeesta. Liian usein hyvän ja laadullisen perhehoidon toteuttaminen jää yksi sijaisvanhemman vastuulle. Tällä hetkellä sosiaalityön resurssit eivät riitä turvaamaan oikeanlaista tukea 11

ajoissa. Ennakkovalmennus perhehoidon vaativaan tehtävään olisi jokaisen perhehoitajan saatava ennen työhön ryhtymistään. (Perhehoitoliitto 2008.) 12 Lasten ja nuorten sijoittaminen perhehoitoon on suhteellisesti laskenut Suomessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sukupuolen mukaan 1991 2007 KUVIO 2 : Sijoitusten kasvu vuosina 1991-2007, pojat ja tytöt Sijoitetuista 34 % (5 526) oli perhehoidossa, 50 % (8 095) laitoshuollossa ja 15 % (2 438) muussa huollossa. Laitoshuollossa olleista 33 % (2 676) oli sijoitettuina ammatillisiin perhekoteihin tai perheryhmäkoteihin ja vastaaviin. Perhesijoitusten osuus on laskenut jo pitempään tasaisesti ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. (Stakes, tilastot, Lastensuojelu 2007.) Muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa vastaava osuus on 60 85 %, joten Suomi on lastensuojelun sijaishuollon osalta melko laitosvaltainen maa. Valmennetuista sijaisperheistä on kuitenkin pula koko maassa. Yksi tulevaisuuden haasteista onkin saada niin paljon lisää sijaisvanhempia, että jokaisen lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaava perhe löytyy. Perhehoitoliitto on käynnistänyt perhehoitajien rekrytointikampanjan tavoitteena löytää uusia sijaisvanhempia. Tavoitteena on myös nostaa yleistä tietoisuutta perhehoidosta ja kehittää valtakunnallinen rekrytointimalli kunnille sekä parantaa yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Perhehoitoliitto on kuntien ja järjestöjen tukena itse rekrytoinnissa. Rekrytointihankkeen ohjausryhmässä ovat mukana Lastensuojelun Keskusliiton, Stakesin, Kuntaliiton, SOS-Lapsikylän ja Pelastakaa Lasten edustajat. (Perhehoitoliitto 2008.) 12

13 Sijoituksia lasten sukulaisperheisiin pyritään kasvattamaan (Heino 2001). Sukulaisperheisiin sijoitetut lapset voivat keskimäärin paremmin verrattuna muihin sijoitettuihin lapsiin ja nuoriin. Tämä johtuu varmaan ainakin osittain verkostojen säilymisellä. Sukulaissijoitus on kuitenkin riskialtis, mutta onnistuessaan antaa paremman tuloksen (Laurila 1999, 87.) Monen sukupolven ajalta historia tulee mukaan sukulaissijoituksessa. Yksi riskitekijä onkin lapsen joutuminen suvun ristiriitojen välikappaleeksi (Neuvonen 2003,18.) Sijoitettavan lapsen mahdollisuus päästä sukulaisperheeseen tulee kuitenkin aina ensin selvittää. (Lastensuojelulaki 417/2007). Vuoden 2008 alussa voimaantullut lastensuojelulaki asettaa ensimmäiselle sijalle lapsen oikeuden asua ja elää perheessä. Ketola ( 2007) toteaa Perhehoitolehden pääkirjoituksessaan seuraavasti: todennäköistä on, että huolimatta lain vaateista asettaa perhehoito painopisteeksi lastensuojelun sijaishuollossa, tarvitaan valtakunnallisia linjauksia, standardeja ja minimikriteerejä, jotka ohjaavat lain tulkintaa velvoitteiden saavuttamiseksi kuntatasolla. Katse kääntyy yhtenäisten linjausten osalta siis vahvasti valtiollisiin toimijoihin. Erilaisia perhehoidon muotoja kehittyy tulevaisuudessa. Vahvasti tuettu perhehoito on tullut Englannista Suomeen. Yritys nimeltä FCA- Foster Care Associates on tällä hetkellä Britannian suurin yksityinen perhehoitopalveluiden tuottaja. Keskeisenä tavoitteena on löytää myös haastaville sijoitettaville lapsille ja nuorille sijaisperhe. FCA tarjoaa rekrytoinnin, valmennuksen, vahvan tukipaketin perhehoitajille ja täydennyskoulutuksen. Englannissa jo FCA:n alkuvaiheessa on tunnustettu perhehoidon vaativuuden kasvu. Tähän haasteeseen yritys on lähtenyt vastaamaan useassa maassa. Ensimmäinen toimipiste Suomessa on Tampereella.(Perhehoitolehti6/2007.) Perhehoidon vaativuuden kasvu näkyy myös tarttuvien tautien lisääntymisenä perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla. Hepatiittia sairastavia lapsia on jo sijoitettu perhehoitoon. Se ja muut tarttuvat taudit tuo tulevaisuudessa perhehoitoon omat haasteensa ja mietityttää sijaisvanhempia turvallisuuden näkökulmasta. Oikean tiedon saanti on tärkeää.(perhehoitolehti 6/2007.) Perhehoitoliiton uusi toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen toteaa valintatiedotteessaan 18.8.2008 perhehoitoliiton jäsenistölle, että juuri nyt perhehoitoa kehitetään monin keinoin koko maassa ja tulevaisuuden näkymät näyttää hyvältä. Perhehoitajien tuke- 13

14 miseen kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota. Perhehoitajien jaksamisen ja perhehoidon laadukkuuden turvaaminen tuo myös sijoitettaville hyvinvointia ja edistää lasten oikeuksien toteutumista. (Perhehoitoliitto.) 4. NÄKÖKULMIA LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUTEEN Turvallisuuden käsitteen ala on varsin laaja. Turvallisuutta voidaan ajatella tarpeena, arvona ja ihmisoikeutena. Aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttäminen on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää. Turvallisuuden tarve ilmenee suojautumisen ja puolustautumisen tarpeena ulkoisia vaaroja kohtaan, jatkuvuuden ja järjestyksen tarpeena sekä pyrkimyksenä sisäiseen, henkiseen tasapainoon.(pauli Niemelä 1993.) Tämän päivän oikeudenmukaisuusteoria korostaa turvallisuutta ihmisoikeutena. Turvallisuusoikeuksiin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään. Tasa-arvoinen oikeus opetukseen ja sivistykseen. Siihen kuuluu myös terveyshuolto, lepo, virkistys ja turmeltumaton ympäristö. Turvallinen viihtyisä työympäristö, asumisturva, asumisen ja asuinympäristön laatu, tieteiden ja taiteiden vapaa harjoittaminen sekä puhdas ympäristö ja luonnonsuojelu (Pauli Niemelä 1993.) Kuopion yliopiston teetättämän tutkimuksen Turvattomuus, sen syyt ja hallintakeinot Kuopion läänissä 1992 mukaan turvallisuutta erityisesti luovat läheiset ihmissuhteet silloin kun ne ovat kunnossa. Esille on noussut myös välinpitämättömyys toisia kohtaan, mikä luo turvattomuutta. Silmiinpistävää on ollut nuorten tyttöjen (13-17v) korkeat turvattomuus arvot ja muut elämänongelmat. Kuten edellä mainituissa teoksissakin todetaan, perhehoitoa toteuttavalla sijaisvanhemmalla on haasteellinen tehtävä koskien monimuotoista turvallisuutta. 4.1 Fyysinen turvallisuus Fyysiseen turvallisuuteen liittyy paljon eri asioita. Voidaan puhua myös sijaiskodin asumisturvallisuudesta. Suomen Pelastusalan keskusjärjestöllä ja sisäasiain ministeriöllä on menossa vuonna 2005 käynnistetty erityisryhmien asumisturvallisuushanke. Hanke kohdistuu etenkin paloturvallisuuteen ja tapaturmiin, sekä esteettömyyteen. Hanke parantaa toimintakyvyiltään rajoittuneiden ihmisten asumisturvallisuutta. Perhehoidossakin on liikuntarajoitteisia ja kehitysvammaisia, jotka kuuluvat tähän ryhmään. ( Suomen pelastusalan keskusjärjestö 2008.) 14

15 Kiinteistö kokonaisuudessaan ja sen paloturvallisuus on yksi tärkeä kokonaisuus. Perhehoitoa antavien perheiden kodit ovat tavallista suurempia perheen koon vuoksi ja usein joudutaan remontoimaan ja rakentamaan lisää perheen kasvaessa. Rakennusten lupa ja paloturvallisuusmääräykset on tärkeä muistaa jo lisärakentamisen suunnitteluvaiheessa. Palokuolematilastoa julkaisee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tulipaloja syttyy rakennuksissa vuosittain 6 000 7 000. Yli 95% kuolemaan johtavista tulipaloista sattuu asuinympäristössä. Tulipaloissa kuolleiden määrä on tilastojen mukaan keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Vuosina 1997-2006 Suomessa on kuollut tulipaloissa vuosittain 75-126 ihmistä. Vuonna 2006 palokuolemia sattui 126. Näistä oli tapaturmaisia 109, itsemurhia 11, henkirikoksia 3 ja epäselviä 3. Palokuolleista oli miehiä 76 % ja naisia 24 %. Päihtyneitä oli kaikista palokuolleista 70 %, joista miehiä 80 % ja naisia 20 %. Vuonna 2007 sattui 90 palokuolemaa Suomen Pelastusalan keskusjärjestön mediaseurannan mukaan. Myös Pelastusopiston ennakkotietojen mukaan palokuolleita olisi 90 vuonna 2007. KUVIO 3: Palokuolemat 1007-2007. (Tilasto Suomen pelastusalan keskusjärjestön mediaseurannan mukaan 2007.) Miksi ihmisiä kuolee tulipaloissa? Keinoja tulipalojen ja palokuolemien ennaltaehkäisyyn varmasti tarvitaan. Sairaaloissa hoidetaan palon tai savun vammauttamia henkilöitä noin 1300 vuodessa. Kansainvälisesti Suomen kuolonuhrien tilastot ovat korkeat, vaikka rakentaminen Suomessa onkin tarkasti valvottua ja paloviranomaiset ovat tehokkaita myös kansainvälisesti vertailtuna. Suomessa kuitenkin kuolee vuosittain 20 henkeä miljoonaa ihmistä kohden. USA:n määrä on suunnilleen sama, mutta Ruotsin, Tanskan, Norjan Englannin Ranskan, Belgian ja Japanin luvut ovat noin 15 15

16 henkeä miljoonaa ihmistä kohden. Itävallan, Saksan ja Espanjan luvut ovat noin kymmenen sekä Hollannin ja Sveitsin viisi henkeä miljoonaa ihmistä kohden. (Heikkilä- Kauppinen, Marja Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa 2003, 26.) Sähkön käyttö on turvallista. Täytyy vain muistaa muutamia perussääntöjä eikä ota turhia riskejä sähkölaitteita käsiteltäessä. Sähkötapaturmat ovat melko harvinaisia, mutta niihinkin menehtyy joka vuosi ihmisiä. Sähkö aiheuttaa myös tulipaloja. Merkittävä osa sähkölaitteista aiheutuvista onnettomuuksista johtuu viallisesta laitteesta, virheellisesti korjautusta laitteesta, huolimattomuudesta ja lasten leikeistä. (Närhi, L Turvatekniikan keskus, Kodin sähköturvallisuuden opas.) Fyysiseen turvallisuuteen perhehoidossa, kuten yleensä yksityiskodissa kuuluu kodin ja vapaa-ajan tapaturmat. Ne ovat suurin tapaturmaryhmä. Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama, terveyttä vahingoittava tapahtuma. Joka vuosi koti - ja vapaa-ajan tapaturmaan joutuu noin 700 000 henkilöä Suomessa. Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee noin 2 100 henkilöä (kuvio 4). Suurin osa kaikista tapaturmista on koti-, liikunta ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Yleisimmät syyt kuolemaan johtaneissa kotitapaturmissa ovat kaatumiset ja putoamiset, alkoholimyrkytykset, hukkuminen, tukehtuminen, paleltuminen ja palokuolemat. KUVIO 4: Vammaan johtavat tapaturmat. (Suomalaisten turvallisuus 2003). 16

17 Fyysisen väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa myös omassa kodissaan. Perhehoidossa on monenlaisista sairauksista kärsiviä lapsia ja nuoria, sekä monella on vaikeuksia ilmaista tunteitaan. Pettymys ja paha mieli voi purkautua myös fyysisellä väkivallalla, joka kohdistuu omaisuuteen tai lähellä olevaan henkilöön. Silloin sijaisvanhempi joutuu rajoittamaan lasta. Lastensuojelulaissa 2007 on selkeästi sanottu, milloin lasta voi rajoittaa ja miten toimitaan. Monesti huomataan jo onnettomuuden tapahduttua, että onnettomuus olisi voitu välttää tai vahinkoja pienentää. Useimmiten turvallisuus on pieniä tekoja eikä maksa mitään. Kodin turvallisuutta voidaan parantaa helposti selvittämällä riskit ja varautumalla niihin. (Partanen, Marko Kodin turvaopas 2006.) Kodin pihapiirin tulisi olla sellainen, jossa lasten leikkiminen ja liikkuminen on otettu huomioon. Lähtökohtana on, ettei leikki- ja liikuntapaikoista aiheutuisi lapsille vaaraa. Pihatie on usein myös jalkapallokenttä. Suurimmat vaarat piilevät juuri näissä leikkialueen ja liikenteen rajapinnoissa. Leikkipaikkojen tulisi olla riittävästi eristettynä alueista joissa liikutaan moottoriajoneuvoilla. Ympäristön tulee kuitenkin tarjota haasteita lapsille, koska se edistää ja tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsesta kasvaa monitaitoinen terve aikuinen. Lapsi harjoittelee haasteellisella leikkialueella monia aikuisenakin tarvittavia taitoja. Kuitenkin tulee tunnistaa tavallisimmat vaaratekijät ja pyritään välttämään niitä, missä se on suinkin mahdollista. ( Opetusministeriö, Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu 2002.) Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat yleistyneet, kun taas samalla lapset ja nuoret ovat huonokuntoisempia kuin ennen. Tämän ristiriitaisuuden selittänee se, että tavallinen arkielämän fyysisyys on vähentynyt. Päivittäinen leikkiminen ja pelaaminen kodin piha-alueella on muuttunut jonkin lajin harjoitteluksi muutaman kerran viikossa. Jalkapallo ja pyöräily ovat suosituimmat harrastukset 8-16-vuotiailla.( Kansallinen liikuntatutkimus 2006-2006.) Teknistynyt yhteiskunta ohjaa lapsiakin istumaan ja liikkuminen vähenee. Televisio, tietokoneet ja muut pelikoneet pysäyttävät lapsen istumaan. Koulussa lapset istuvat ja vanhemmatkin estävät lastensa liikkumista turvallisuuden nimissä. Turvallisuutta ei kuitenkaan paranna se ettei lapsi saa juosta tai kiivetä. Lapsi kehittyy sitä taitavam- 17