Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f)

Etelä-Suomi Päätös Nro 36/2014/1 Dnro ESAVI/7/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2014 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Stena Recycling Oy:n Vantaan Palveluyksikön toiminnan muuttamista sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Vantaa LUVAN HAKIJA Stena Recycling Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Y-tunnus: 1956402-5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto, lajittelu ja käsittely Vantaan Palveluyksikkö. Hakintie 4, 01300 Vantaa Kiinteistö: 92-408-1-281 Kiinteistön omistaja: Suomen valtio Kiinteistön haltija: Liikennevirasto ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 3.1.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) Stena Metalli Oy:n Vantaan tulosyksikön toimintaa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1503, 18.10.2006 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2011 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 f) ja 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskuksen 18.6.2006 myöntämä ympäristölupa No YS 1503, joka koskee metalliromun ja sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä. Vantaan Hakkilan teollisuusalueella sijaitseva Stena Recycling Oy:n toiminta-alue on merkitty aluetta koskevassa asemakaavassa (Hakkila 1 nro 660200, SM 21.7.1982) rautatiealueeksi (LR). Laitosalueen itäpuoli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV 5 ), länsipuoli puistoalueeksi (VP) ja asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Toiminta-aluetta koskeva yleiskaava, Vantaan yleiskaava 2007, on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 17.12.2007 ja saanut lainvoiman 12.1.2010. Toiminta-alue on merkitty teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Alueen itäpuoli on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja lounas-länsipuoliset alueet pientaloalueiksi (AK3). Toiminta-aluetta koskee yleiskaavan merkintä tärkeä pohjavesialue (pv). SIJAINTI JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Laitos sijaitsee Hakkilan teollisuusalueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metriä alueesta lounaaseen. Talot ovat rinteen päällä ja korkeusero laitosalueeseen on noin 20 metriä. Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä alueesta länteen. Lähimmät luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet sijaitsevat noin 180 metrin päässä alueesta pohjoiseen (Silokallio, arvokas kallioperän kohde) ja 110 metrin päässä alueesta länteen (Stenkullan kallio, kasvistollisesti arvokas alue). YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Laitoksen maaperä on pääosin hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Alueella on aiemmin harjoitettu romunkäsittelytoimintaa ja alueella on ollut maa-ainesten ottoa. Romunkäsittelytoiminta on aiheuttanut maaperän pi-

3 laantumista ja alueella on aiempina vuosina tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä. Laitos sijaitsee Valkealähteen I luokan pohjavesialueella (nro 0109201). Lähin vedenottamo (Valkealähde) sijaitsee noin 750 metrin päässä kiinteistöstä pohjoiseen. Ko. vedenottamo on suljettu vuonna 2008 ja sulkemisen jälkeen Stena Recycling Oy:n alueella pohjaveden pinta on noussut noin metrin (Anna-Liisa Kivimäki, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry). Alueen hulevedet laskevat kallistusten myötä pinnoitetulta alueelta kiinteistön kaakkoisreunassa olevaan painanteeseen ja imeytyvät siitä maaperään. Keravanjoki virtaa alueesta noin 380 metrin etäisyydellä länteen. Alueella ei ole muita merkittäviä pintavesiä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Muutokset toiminnassa Stena Recycling Oy:n Vantaan Palveluyksikössä otetaan vastaan kotitalouksissa, rakentamisessa, kaupassa ja teollisuudessa syntyviä hyödyntämiskelpoisia jätteitä. Jätteet lajitellaan, käsitellään ja toimitetaan jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön. Vastaanotettavia materiaaleja ovat voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 1503, 18.6.2006) mukaiset metalliromu ja sähkö- ja elektroniikkaromu (SER). Vastaanotettavia materiaaleja ovat muutoksen myötä myös autonrenkaat, paperi, pahvi, muovi, lasi, puu, energia- sekä rakennus- ja purkujäte. Alueella vastaanotettavaksi jätemääräksi arvioidaan noin 28 000 t/a (aiemmassa luvassa noin 25 600 t/a). Pääosa alueelle tuotavista hyötykäyttöön kelpaavista jätteistä toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn. Osa materiaaleista voidaan käsitellä paikan päällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista. Toiminnassa käytetään nosto- ja lajittelukoneita sekä kauhakuormaajaa. Jätteitä välivarastoidaan konteissa ja puristimissa, ulkona vaihtolavoilla siirrettävillä betoniseinillä eristetyillä alueilla asfaltoidulla alueella sekä hallissa tai katoksessa. Arvometallit ja SER varastoidaan hallissa. Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut lupahakemustaan jätejakeiden osalta. Hakemus (3.1.2012) on peruttu rakennus- ja purkujätteen sekä lasin osalta ja laitoksen kokonaiskapasiteetiksi esitetään 25 600 t/a.

4 Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet ja niiden varastointi Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut hakemustaan jätelaatujen ja -määrien osalta. Muutokset on päivitetty alla olevaan taulukkoon. Jätelaatu Rauta- ja teräspitoinen metalliromu Ei-rautapitoinen metalliromu Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) Jätenimike 12 01 01 02 15 01 04 16 01 06 16 03 04 17 04 05 19 01 02 20 01 40 12 01 03 04 16 03 03* 04 17 04 01 04 17 04 06 07 17 04 11 20 01 40 16 02 11* 16 02 13* 16 16 02 97* 98 20 01 35* 36 Määrä (t/a) 20 600 1 500 600 Renkaat 16 01 03 500 Paperi ja kartonki, muovi Puu- ja energiajäte (ml. huonekalut) 12 01 05 15 01 01 02 15 01 06 16 01 19 16 03 06 17 02 03 19 12 01 19 12 04 20 01 01 20 01 39 03 01 01 03 01 05 15 01 03 16 03 06 17 02 01 17 02 04* 19 12 07 19 12 10 20 01 37* 38 20 03 07 1 200 1 200 Käsittely, varastointi suurin kertavarasto (t) Välivarastointi varastokentällä, mahd. leikkaus 1 600 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa 200 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla, katoksessa tai hallissa 50 Välivarastointi varastokentällä 50 Välivarastointi varastokentällä, lavoilla, puristimissa, katoksessa tai hallissa 140** Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla 120** Toimituspaikka Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot, Stena Recycling Oy:n Pusulan kaapelingranulointilaitos Metallinen SER (mm. liedet, pesukoneet): Stena Recycling Oy:n Porin kierrätyslaitos; Pienelektroniikka ja kuvaputkelliset laitteet: Stena Technoworld Oy, Pori; Kylmälaitteet: Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos

5 Rakennusja purkujäte 17 01 01 03 17 02 01 03 17 04 01 07 17 09 04 19 12 10 20 01 99 0 Välivarastointi varastokentällä, tai lavoilla, lajittelu 0 Metallit: Stena Recycling Oy:n Porin murskauslaitos; Muut jakeet: luvat omaavat laitokset Yhteensä 25 600 2 100 * vaarallinen jäte ** varastomääräksi esitetty yhteensä enintään 200 tonnia Toiminta-aika Liikenne Alueella työskennellään maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00. Poikkeuksellisesti toimintaa voi olla kiireisenä aikana myös viikonloppuisin muutaman kerran vuodessa. Toimintaa ei harjoiteta pyhäpäivinä. Häiritsevää melua aiheuttava toiminta, kuten metallikappaleiden leikkaaminen ja materiaalien lastaustoiminnot rajoitetaan tapahtuvaksi arkisin maanantaista torstaihin klo 7.00 20.00 ja perjantaisin klo 7.00 18.00 väliseen aikaan. Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut hakemustaan myös toiminta-ajan osalta ja hakee lupaa vain nykyiselle toiminta-ajalle maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 pois lukien arkipyhät ja lisäksi, että laitoksella voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa satunnaisesti tai erityisten keräys- tai kierrätyskampanjoiden aikana toimia myös iltaisin klo 22.00 saakka. Liikennöinti tapahtuu Kehä III:lta joko Vanhaa Porvoontietä tai Lentoasemantietä pitkin Tikkurilantielle ja sitä kautta Hakintielle ja alueelle. Liikennemäärä laitokselle on arviolta 10 raskasta ajoneuvoa ja 10 henkilöautoa päivässä toiminta-aikana arkisin. Raskas liikenne koostuu pääasiassa kuorma-autoista ja yhdistelmäajoneuvoista. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Stena Recycling Oy:llä on Osuuskunta Teollisuuden Romun luoma sovellettu ISO 9001 -laatujärjestelmä. Lisäksi Bureau Veritas Certification on sertifioinut Stena Recycling Oy:n OHSAS 18001 -työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän ja ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän. Vastaanotto ja tarkastus Laitokselle kuljetaan kiinteistöllä olevan vaaka-aseman kautta. Vaakaasemalla kirjataan jätteen laatu ja määrä sekä jätteen alkuperä ja tuojan tiedot. Tämän jälkeen kuormat ohjataan varasto- ja käsittelyalueille. Kuorman sisällön lopullinen tarkistus suoritetaan kuormaa purettaessa sille kuu-

6 luvalle paikalle. Jätteen vastaanotto tapahtuu alueen miehitettyinä aukioloaikoina maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00. Tyypillisesti vastaanotto on avoinna arkisin klo 7.00 16.00. Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut hakemustaan toiminta-ajan osalta ja hakee lupaa vain nykyiselle toiminta-ajalle maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 pois lukien arkipyhät ja lisäksi, että laitoksella voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa satunnaisesti tai erityisten keräys- tai kierrätyskampanjoiden aikana toimia myös iltaisin klo 22.00 saakka. Metallijätteen vastaanotto ja varastointi Rauta- ja metallijäte otetaan vastaan ja välivarastoidaan niille rajatuille varastopaikoille. Eri metallit pidetään erillään. Siirtokuormauksen lisäksi rauta- ja metallijätteille tehtävät toimenpiteet alueella ovat lähinnä lajittelua ja leikkaamista. Lajittelu eri materiaali- ja laatuluokkiin tehdään pääsääntöisesti kouralla tai magneetilla varustetulla materiaalinkäsittelykoneella, mutta mahdollisesti myös käsin. Suuret metallikappaleet leikataan tarvittaessa laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Alueella ei ole kiinteitä prosessilaitteita, vaan leikkaamista tehdään materiaalinkäsittelykoneeseen liitettävällä hydraulileikkurilla tai tarvittaessa polttoleikkaamalla. Kun varastoon kerätyt jätemäärät ovat riittävän suuria, käsitellyt ja lajitellut metallit toimitetaan uusiokäyttöön. Laitos toimii virallisena sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottopaikkana. SER otetaan vastaan, tarkastetaan, punnitaan, välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Välivarastointi tehdään asianmukaisissa lukittavissa konteissa ja/tai hallissa niin, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (852/2004) vastaanottopaikalle asetetut vaatimukset täytetään. Laitoksella vastaanotettava SER jaetaan neljään erään, jotka ovat metallinen SER (mm. liedet ja pesukoneet), pienelektroniikka, kylmälaitteet ja kuvaputkelliset laitteet (mm. televisiot, tietokoneet). Renkaiden vastaanotto ja varastointi Renkaat vastaanotetaan niille varatuille paikoille ja toimitetaan suuremmissa erissä asianmukaiset luvat omaavaan käsittelypaikkaan. Renkaat varastoidaan varastokentällä ja/tai lavoilla. Paperi- ja kartonkijätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettava paperi-, pahvi- ja kartonkijäte otetaan vastaan ja välivarastoidaan niille rajatuille varastopaikoille hallissa tai katoksessa. Paperijätettä voidaan välivarastoida myös kentällä sille varatuilla paikoilla puristimissa, säiliöissä ja lavoilla. Paperi-, pahvi- ja kartonkijäte toimitetaan isommissa erissä paperiteollisuudelle hyödynnettäviksi uusioraaka-aineena

7 tai käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Muovijätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavat muovit lajitellaan muovilaaduittain ja toimitetaan isommissa erissä materiaalihyötykäyttöön. Materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton muovi toimitetaan sellaisenaan energiahyötykäyttöön. Muovijätettä välivarastoidaan kentällä niille varatulla paikoilla, puristimissa, säiliöissä ja lavoilla. Lasijätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavat lasit pyritään lajittelemaan laaduittain ja toimittamaan isommissa erissä materiaalihyötykäyttöön asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Lasijätettä välivarastoidaan kentällä niille varatulla paikoilla, säiliöissä ja lavoilla. Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut hakemustaan jätejakeiden osalta. Hakemus on peruttu lasin osalta. Puu- ja energiajätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavaa puujätettä ovat puupakkaukset, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu, yhdyskuntajätepuu sekä puuhuonekalut. Energiajätettä ovat muu puu-, muovi-, ja/tai puupitoinen jäte. Nämä jätteet vastaanotetaan ja varastoidaan niille varatuilla alueilla. Ko. materiaalit ohjataan sellaisenaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan tai energiahyötykäyttöön. Puu- ja energiajätteet välivarastoidaan varastokentällä puristimissa ja lavoilla tai siirrettävillä betoniseinillä eristetyillä alueilla. Alkulajitellun rakennus- ja purkujätteen vastaanotto ja varastointi Laitosalue Rakennus- ja purkujätteet otetaan vastaan niille varatuille varastoalueille ja lajitellaan joko koneellisesti tai manuaalisesti jätteen koostumuksesta riippuen. Rakennusjätteestä erotellaan puuainekset, metallit, eristeet, muovi ja kipsijäte. Erotellut jakeet käsitellään siten, että ne kelpaavat joko jatkojalostukseen tai suoraan hyötykäyttöön. Metallit toimitetaan Stena Recycling Oy:n kierrätyslaitoksiin ja muut jakeet asianmukaiset luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin. Rakennus- ja purkujäte välivarastoidaan varastokentällä ja lavoilla. Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut hakemustaan jätejakeiden osalta. Hakemus on peruttu rakennus- ja purkujätteen osalta. Vastaanotto- ja liikennealueet sekä jätteiden varastointialueet on asfaltoitu. Alue on aidattu ja alueella on autovaaka sekä halli, jossa on toimisto- ja sosiaalitilarakennus. Jätteitä välivarastoidaan hallissa, kierrätyskonteissa,

8 ulkona vaihtolavoissa ja siirrettävillä betoniseinillä eristettynä asfaltoidulla alueella. Veden hankinta ja viemäröinti Kiinteistöllä on oma pohjavesikaivo. Kaivon vettä käytetään ainoastaan saniteettitiloissa sekä tarvittaessa pölyävän materiaalin kasteluun. Juomavesi tuodaan muualta. Varastoalueiden sade- ja hulevedet valuvat pinnoitetulta alueelta kiinteistön koillisreunalle ja imeytyvät sitä kautta maaperään. Alueelle rakennetaan vuoden 2013 aikana vesienkäsittelyjärjestelmä, johon johdetaan alueen hulevedet. Vesienkäsittelyjärjestelmä koostuu keräilykaivosta, hiekanerottimesta, öljynerottimesta ja pumppaamosta. Käsitellyt vedet johdetaan pumppaamon kautta Hakintien toisella puolella sijaitsevaan kaupungin hulevesiviemäriin. Kiinteistöllä olevan hallin lattiavedet johdetaan kahden kaivon kautta hallin koillispuolella sijaitsevaan umpikaivoon, joka tyhjennetään tarvittaessa. Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut hakemustaan vesien käsittelyn ja johtamisen osalta seuraavasti: HSY ei ole antanut liitoslupaa kunnalliseen viemäriin, johtuen lähinnä nykyisen viemärin kapasiteettiongelmista. Öljynerotusjärjestelmän rakenteellinen kuvaus Käsittelykentän hulevedet suodatetaan I luokan öljynerotinjärjestelmän (MIRE Oleopass NS 10/80) sekä pumppaamon kautta kunnalliseen hulevesiviemäriin. Käsittelyjärjestelmään sisältyy integroitu hiekanerotin (5 000 l), esierotin (10 000 l), öljynerotin sekä hulevesipumppaamo P1. Kaikki kaivot varustetaan huoltokaivoilla. Hulevedet ohjataan käsittelyjärjestelmään öljytiiviin hulevesikaivon kautta. Erotinjärjestelmä varustetaan EN-normin edellyttämällä sulkuventtiilillä sekä pinta-vahdilla. Pumppaamo P1 tehdään pakettipumppaamona 2200-2- 3850. Pumppaamon P1 pumppujen tehon on riitettävä Q mit = 70 l/s mitoitusvirtaamaan nostokorkeuden ollessa 4,5 m ja paineviemärin pituuden ollessa 42 m. Sadevesiviemärin toiminta-alue ja rakenteellinen kuvaus Stena Recycling Oy:n hulevedet on tarkoitus johtaa nykyiseen hulevesiviemäriin (500B) Hakintiellä. Esitetyn liitoskohdan jälkeisen viemäriosuuden viettokaltevuus on noin 4,6 ja näillä lähtötiedoilla määritettynä viemärin välityskyky on n. 250 l/s.

9 Sadevesiviemärireitin mitoitus vaihtelee: 400B 500B 800B 600B 800B. Viemärireitin viettokaltevuus vaihtelee 4 :n ja lähes 5 %:n välillä. Sadevesiviemäri purkautuu avo-ojaan ja siitä edelleen Keravanjokeen. Sadevesiviemärin riittävyyden arviointi Hakijan toimittamassa selvityksessä on arvioitu seuraavat tilanteet: Hakintien viemärin välityskyvyn riittäminen ja mahdollinen tulviminen nykytilanteessa tulevassa tilanteessa. Mitoittavana tilanteena on käytetty kahta eripituista mitoitussadetta: 10 min, intensiteetti 116 l/s/ha, sademäärä 7,0 mm 20 min, intensiteetti 78 l/s/ha, sademäärä 8,4 mm. Mallinnusten perusteella 20 minuutin sade aiheuttaa voimakkaimman padotus- ja tulvimistilanteen hulevesiviemärissä. Tarkasteltava viemäri on jo nykytilanteessa ns. tulvaherkkä sadevesiviemäri. Viemäriosuuden tulviminen on ilmeisintä liitoskohdan läheisyydessä. Tulviminen aiheutuu liitoskohdan alapuolisen viemäriosuuden alimitoituksesta. Stena Recycling Oy:n alueen hulevesien johtaminen nykyiseen hulevesiviemäriin lisää padotusta/tulvimista liitoskohdassa n. 4 cm. Johtopäätökset Hakintien hulevesiviemäri on jo nykyisellään tulvaherkkä esitetyn liitospaikan läheisyydessä. Uudet tontin hulevedet lisäävät hulevesiviemärin kuormitusta entisestään. Nykyisen hulevesiviemärin mitoitusta tulisi kasvattaa vastaamaan nykyistä ja tulevaa kuormitustasoa. Mikäli hulevesiviemärin mitoitusta ei kasvateta HSY:n toimesta, tulee toiminnanharjoittajan varautua hulevesien riittävään viivyttämiseen tontilla erillisissä säiliöissä sekä järjestämällä viivytettäville vesille erillinen pumppaus (huomattava kustannustekijä ja liitoskohdan tulvimisesta ei silti päästä eroon). Toisaalta ympäristöluvassa voisi sallia vähintäänkin hulevesien osittaisen imeyttämisen tontille rankkasateen aikana, jolloin hulevesiviemärin kapasiteetti ei riitä. Tehokas ja nykyaikainen öljynerotusjärjestelmä huolehtii tontin hulevesien riittävästä puhdistustuloksesta. Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö Polttoaineina laitoksella käytetään työkoneissa kevyttä polttoöljyä sekä mahdollisessa polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä kaksoisvaipallisessa säiliössä, jonka koko on 2 m 3. Säiliö on varustettu ylitäytönestolla. Kaasupulloja säilytetään niille erikseen varatussa paikassa hallissa.

10 Polttoaineiden ja kaasupullojen varastoinnissa noudatetaan sertifioidun turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän toimintaohjeita. Mahdollisia valumia varten polttoainesäiliön välittömässä läheisyydessä on aina riittävästi imeytysaineita. Öljysäiliö on varustettu asianmukaisin varoitusmerkinnöin ja sen läheisyydessä on aina alkusammutuskalustoa. Laitoksen työkoneisiin tarvitaan poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita sekä jäähdytysnesteitä. Näitä voidaan varastoida laitoksella hallitiloissa vähäisiä määriä. Kaikki laitoksella käytössä olevat pienetkin kemikaalierät on rekisteröity sertifioidun turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja niistä löytyvät ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet. Laitoksella käytettävät polttoaineet ja kemikaalit: Toimisto- ja sosiaalitilarakennuksen lämmityksen ja valaistuksen sekä kenttäalueiden ja katoksen valaistuksen tehontarpeen arvioidaan olevan noin 70 000 kwh/a. Toiminnassa syntyvät jätteet Laitoksen toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä vastaanotettujen kierrätysmateriaalien mukana tulevasta hyödyntämiskelvottomasta aineksesta. Lisäksi alueella muodostuu pieniä määriä sekajätettä sosiaalitiloista ja vaarallisia jätteitä työkoneiden huollosta. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun ja alueellisen kertymän mukaan. Hyödynnettävät jätteet ja vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin. Tavanomaiset jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin jätteiden hyötykäyttö- ja käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. Omassa toiminnassa syntyvien jätteiden määrät ja toimituspaikat: Jätelaatu Lajittelussa syntyvä sekalainen jäte Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta Jätenimike 19 12 12 500 Määrä t/a m 3 /a 20 03 01 5 Akut 16 01 01 5 kpl Toimituspaikka Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos

11 Renkaat 16 01 03 10 kpl Paperi ja kartonki 15 01 01 19 12 01 20 01 01 Kiinteä öljyinen jäte 13 08 99 10 Loisteputket 20 01 21 0,2 1 Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnalle ei ole olemassa BAT-tekniikkaa määrittelevää BREFasiakirjaa. Hakija katsoo toiminnan edustavan teknis-taloudellisesti parasta tekniikkaa seuraavassa esitetyistä syistä. Toiminnot toteutetaan ympäristönäkökohdat huomioon ottaen huolehtien, ettei toiminnasta aiheudu tarpeetonta ympäristökuormitusta. Käsittely tapahtuu tarkoitukseen suunnitelluilla ja soveltuvilla laitteilla. Koneiden ja laitteiden säännöllisillä huolto- ja tarkastustoiminnoilla ennalta ehkäistään mahdolliset öljyvuodot ym. päästötilanteet. Kaikki alueelle tulevat jätemateriaalit pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön. Hakijan käytettävissä oleva alan asiantuntemus Pitkät perinteet ja laajan alueellisen verkon omaava Stena Recycling Oy on yksi Suomen johtavista kierrätysyhtiöistä. Yhtiöllä on oman organisaationsa puitteissa laaja osaaminen jätteiden kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Lisäksi yhtiöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada asiantuntija-apua paikallisilta viranomaisilta ja mm. alan konsulttitoimistoilta. Henkilökunnan asiantuntemusta pidetään yllä ja kehitetään säännöllisesti yhtiön johtamisja hallintajärjestelmien mukaisesti. TOIMINNAN VAKUUS Stena Recycling Oy esittää, että toiminnan nykyinen vakuus 15 000 euroa pysytetään ennallaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheuttavat alueella liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöt sekä materiaalien käsittelystä syntyvät pölypäästöt. Pakokaasupäästöt muodostuvat lähinnä dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Materiaalien käsittely ja varastokasojen siirtely sekä liikenne voivat aiheuttaa paikallisia pölypäästöjä. Pölyäminen on paikallista, joten sen vaikutus ympäristön kannalta alueen ulkopuolella on vähäistä. Pölypäästöt minimoidaan huolehtimalla pölyn sidonnasta pölyävien

12 materiaalien käsittelyn yhteydessä ja tarvittaessa työvaiheiden ajoittamisella. Lisäksi pölyämistä vähennetään siivoamalla piha-aluetta ja kulkureittejä. Satunnaisen polttoleikkauksen yhteydessä syntyy vähäinen määrä savua. Polttoleikkauksen päästöt ovat lähinnä työsuojelullinen riski ja hoidettavissa henkilökohtaisin suojavälinein. Päästöt ovat pääasiassa pinnoittamattoman raudan polttoleikkauksessa syntyviä rautaoksideja. Ympäristön kannalta päästöt eivät ole merkityksellisiä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Laitosalueella olevassa hallissa on tiivis lattiarakenne (betoni), jossa on kaksi kaivoa. Hallin vedet johdetaan näiden kaivojen kautta umpikaivoon, joka tyhjennetään tarvittaessa. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan umpisäiliöön (15 m 3 ), joka tyhjennetään säännöllisesti. Laitoksella varastoitavat materiaalit on sijoiteltu ja niiden kiertonopeus on maksimoitu (varastointiaika minimoidaan) niin, että materiaaleista ei pääse valumaan likaisia vesiä tai muita nestemäisiä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Varastointi on suunniteltu ja suoritetaan ennen kaikkea ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioiden siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle. Laitoksen toiminta- ja liikennealueet on pinnoitettu kauttaaltaan kulutusta kestävällä asfalttipinnalla. Kaikki laitoksen toiminta tapahtuu pinnoituksen päällä. Alueen pintavedet laskevat kallistusten myötä pinnoitetulta alueelta kiinteistön kaakkoisreunassa olevaan painanteeseen ja imeytyvät siitä maaperään. Pinta- ja pohjavesistä on otettu vesinäytteitä 2.12.2011. Saatujen tulosten mukaan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus hulevesien valuma-alueella tullaan tutkimaan kevään 2012 aikana säiden salliessa. Hakija on täydennyksessään 4.7.2013 ilmoittanut, että maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu rakennettavan öljynerotuskaivojärjestelmän kohdalta vuonna 2013. Tutkimusta ei ole vielä lopullisesti raportoitu, joten raportti toimitetaan sen valmistuttua. Rakennettavan järjestelmän kohdalla tehtävästä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on jätetty ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle 28.6.2013. ELY-keskus on 26.7.2013 antanut asiassa päätöksen UUDELY/335/07.00/2013. Melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta liikenteestä, alueen sisäisestä liikenteestä, kierrätysmateriaalien koneellisesta lajittelusta ja lastauksesta sekä liikkuvien työkoneiden käyntiäänistä. Alueella toimivat koneet ovat pyöräalustaisia työkoneita, joilla ajoneuvoja tyhjennetään ja lastataan sekä materiaaleja siirrellään tontilla. Toiminnan melutasot kohoavat työkoneiden melutasoa korkeammiksi mm. materiaalien lastauksen ja kuormauksen yhteydessä.

13 Liikennemäärä laitokselle on arviolta 10 raskasta ajoneuvoa ja 10 henkilöautoa päivässä. Liikenne kulkee maanteitä pitkin, eikä siitä aiheudu normaalista poikkeavia, merkittäviä melupäästöjä. Varastointiin ja sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen käytettävät kolme metriä korkeat betoniset väliseinäkkeet sekä varastokasat vaimentavat melua tehokkaasti. Melua pyritään lisäksi vähentämään ja välttämään työmenetelmien jatkuvalla kehittämisellä ja sisäisellä seurannalla. Arviomme mukaan toiminnan aiheuttamat melutasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melun häiritsevyyttä pyritään vähentämään sisäisellä seurannalla ja työmenetelmien ja -tapojen jatkuvalla kehittämisellä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristön kannalta merkittävää tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Alueelle on nimetty vastaava hoitaja. Alueen käytännön hoidosta vastaa em. lisäksi Palveluyksikön henkilökunta. Alueen käyttöä, rakenteiden toimivuutta sekä muuta alueella tapahtuvaa toimintaa valvotaan päivittäin alueen hoidosta vastaavan henkilökunnan toimesta. Alue on aidattu ja varustettu kameravalvonnalla sekä hälytyslaitteistolla. Vastaava hoitaja huolehtii jätehuoltoviranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, että: alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä jätteitä aluetta hoidetaan, käytetään ja tarkkaillaan asianmukaisella tavalla alueen ympäristönsuojeluun tarkoitetut rakenteet ja muut toimenpiteet toteutetaan ja niitä käytetään suunnitellulla tavalla alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja piirustukset ovat ajan tasalla alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista toiminnasta poikkeavista tapahtumista pidetään kirjaa muut Palveluyksikköä koskevan ympäristöluvan edellytykset ja ehdot täytetään Palveluyksikön käytöstä pidetään yllä tietokantaa, johon merkitään seuraavat tiedot: jätteen tuoja alueelle vastaanotetut jätekuormat (kuljetusyritys, jätteen määrä, laatu, päivämäärä, jätteen alkuperä) alueelta jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetut jätekuormat (kuljetustapa, jätteen määrä, laatu, toimituspaikka, päivämäärä)

14 alueella tehdyt rakennus- ja korjaustoimenpiteet ympäristövahingot, työtapaturmat, tulipalot, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti ja muut poikkeukselliset tapahtumat vuoden vaihteessa alueella varastoituna olevat jätemäärät ja lajit. Päästötarkkailu Hulevesien laatua tarkkaillaan ottamalla näytteet asennettavasta näytteenottokaivosta kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Hulevesinäytteistä analysoidaan kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt C 10 C 40, liuotinaineet sekä arseeni (As), elohopea (Hg), kadmium (Cd), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sinkki (Zn). Pohjaveden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa, keväällä, tontin kulmalla olevasta havaintoputkesta. Pohjevesinäytteestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt C 10 C 40, lyijy (Pb), kadmium (Cd), kupari (Cu), kromi (Cr), elohopea (Hg), nikkeli (Ni) ja sinkki (Zn). Vastineessaan 15.11.2013 hakija on muuttanut esitystään vesien tarkkailun osalta seuraavasti: Hakija esittää vesien tarkkailupisteiksi rakennettavan hulevesien näytteenottokaivon lisäksi nykyistä pohjaveden tarkkailupistettä tontin reunalla sekä toiminta-alueella sijaitsevaa vanhaa pohjavesikaivoa. Kaikista pisteistä otetaan näyte kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, VOC-yhdisteet, mineraaliöljyt C 10 C 40, liuotinaineet sekä arseeni (As), elohopea (Hg), kadmium (Cd), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sinkki (Zn). POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita laitoksella voivat aiheuttaa pihaalueen liikenne ja työkoneet (henkilövahinkoriski), koneiden ja laitteiden öljyvuodot (ympäristön pilaantumisriski), polttoleikkaus (tulipalo-, räjähdys- ja henkilövahinkoriski) sekä palokuormaa sisältävien jätteiden tulipalo. Riskejä pyritään pienentämään mm. riittävällä valaistuksella, estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla laitokselle imeytysaineita ja ensisammutusvälineitä sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja noudattamalla varovaisuutta. Kaikki alueella työskentelevät henkilöt on koulutettu huomioimaan sekä työturvallisuus- että ympäristöriskit. Lisäksi työntekijöillä on kunkin työvaiheen vaatimat asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet. Koneet ja laitteet huolletaan ja tarkastetaan säännöllisesti, jotta niistä aiheutuvat riskit pidettäisiin mahdollisimman pienenä. Riskejä vähennetään myös toimintojen järkevällä sijoittamisella alueelle. Stena Recycling Oy:n sertifioitu turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmä on käytössä Vantaan Palveluyksikössä. Järjestelmä sisältää yksikkökohtaiset

15 turvallisuusohjeet poikkeustilanteita varten. Hätätilanteiden toimintaohjeistuksen lisäksi on ohjeet mm. yleiselle työturvallisuudelle, kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelylle ja varastoinnille, polttoainesäiliöiden huollolle, valvonnalle ja tarkkailulle, kaasupullojen käsittelylle ja varastoinnille, koneiden ennakkohuollolle, öljyvahinkojen torjunnalle, materiaalien vastaanotolle sekä tulitöille. Lisäksi laitoksella on käytössä ajan tasalla olevat asianmukaiset kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikista käytettävistä kemikaaleista. Laitoksella on oma pelastussuunnitelma. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Stena Recycling Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 mukaista lupaa aloittaa ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Laitos edistää jätehuollon läheisyysperiaatetta pääkaupunkiseudulla. Sillä on positiivinen vaikutus jätteiden kuljetustarpeiden vähenemisen, hyötykäyttöasteen nousun (ts. neitseellisen raaka-aineen käytön vähenemisen) ja loppusijoitustarpeen vähenemisen sekä jätehuollon kustannusten pienenemisen kautta. Päätöksen täytäntöönpanolla muutoksen hausta huolimatta ei kohteessa voi katsoa olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tilanne voidaan yksinkertaisesti ennallistaa kuljettamalla alueelle tuodut ylimääräiset materiaalit tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lisäksi Stena Recycling Oy:n toiminta alueella on määräaikaista ja toiminnanharjoittaja etsii aktiivisesti uutta toimintaaluetta pääkaupunkiseudulla. Näin ollen edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 11.1.2012, 4.7.2013, 15.11.2013 ja 10.2.2014. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 18.7. 15.8.2013 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja Vantaan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vantaan Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksessa osoitteessa Pakkalankuja 5. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Van-

16 taan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, Vantaan kaupungilta ja HSY Vedeltä. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 11.9.2013 päivätyssä lausunnossaan ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaisena, että ympäristölautakunta suhtautuu kielteisesti hakemuksessa esitettyihin muutoksiin toiminnassa niin päivittäisten toiminta-aikojen pidentämisen kuin vastaanotettavien jätejakeiden osalta sekä toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan muutos aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta naapureille sekä vaarantaisi vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen vedenlaatua. Toiminta-aikaa häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen osalta halutaan hakemuksen mukaan pidennettävän siten, että toiminta voisi alkaa arkisin jo klo 7 nykyisen klo 8 sijaan sekä jatkuvan illalla maanantaista torstaihin klo 20 saakka ja perjantaisin klo 18 saakka. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan metalliromun leikkausta ja paalausta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8 17 ja muuta meluavaa toimintaa klo 18 saakka. Jos lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti, lähiasukkaiden päivittäinen melualtistus voi lisääntyä useilla tunneilla. Metalliromun käsittelystä syntyvä iskumainen ja häiritsevä melu on vähintäänkin viihtyvyyshaitta, jota ei naapurussuhteista annetun lain 17 :n mukaisena kohtuuttomana rasituksena tule hyväksyä. Uusina toimintoina aloitettaisiin paperin, pahvin, muovin, lasin, puun, energiajätteen, renkaiden sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanotto. Näiden myötä vakavien tulipalojen riski lisääntyy merkittävästi, kun alueella on jo sellaista toimintaa, jossa paloriski on muutenkin olemassa. Lähiasutus sijaitsee laitosalueen vieressä 50 metrin päässä noin 20 metriä korkeammalla tasolla, jolloin savut ja palokaasut nousisivat välittömästi asuinalueelle. Palavista materiaaleista syntyvät haitta-aineet voivat päästä pilaamaan myös pohjavettä. Rakennus- ja purkujätteen sekä puujätteen varastointi voi aiheuttaa lisäksi hajuhaittaa, paperi-, kartonki- ja muovijätteen varastointi roskaantumista. Lasin vastaanottoa lautakunta ei puolla, koska käsittelystä syntyy erittäin häiritsevää ja kauas kantavaa melua. Ympäristölautakunta korostaa, että laitos sijaitsee Valkealähteen vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vaikka vedenottamo on suljettu, on pohjavesialueella huomattava merkitys mahdollisen kriisiajan vedensaannissa. Stena Recycling Oy:n nykyinen ja hakemuksessa esittämä jätteen hyödyntämistoiminta on kokonaisuudessaan sellaista, joka pohjaveden laatua vaarantavana tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Vantaan kaupunki toteaa 17.9.2013 päivätyssä lausunnossaan, että Stena Recycling Oy:n Vantaan Palveluyksikön toiminta-alueella on voimassa asemakaava Hakkila 1 ja alue on osoitettu rautatiealueeksi (LR). Vantaan kaupungin yleiskaavassa alue on teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Merkinnän mukaan alue

17 varataan ympäristöä häiritsemättömälle tuotanto- ja varastotilalle, myös toimistotiloja voidaan sallia. Toiminta-aluetta lähinnä sijaitseva häiriintyvä kohde on asuinrakennusten korttelialue (A4). joka sijaitsee toimintaalueesta lounaaseen noin 50 metrin päässä mäen päällä. Laitos sijaitsee tärkeällä Valkealähteen I luokan pohjavesialueella. Kaupunki vastustaa Stena Recycling Oy:n Vantaan Palveluyksikölle hakemaa toiminnan muutosta toiminta-aikojen ja vastaanotettavien jätejakeiden osalta sekä hakemusta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Kaupunki katsoo, että melua aiheuttavalle toiminnalle haettu uusi pidennetty toiminta-aika saattaisi merkittävästi heikentää läheisen asuinalueen asukkaiden viihtyisyyttä sekä uhata heidän terveyttään. Kaupunki ei puolla toiminnan muutosta hakemuksessa mainittujen uusien jätejakeiden osalta, koska toiminta jo nykyisellään voi vaarantaa alueen pohjaveden laatua, ja Valkealähteen I luokan pohjavesialueen suojelu on tärkeä maankäytöllinen tavoite Hakkilassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa 25.9.2013 päivätyssä lausunnossaan, että laitos sijaitsee Valkealähde-nimisellä tärkeällä pohjavesialueella. Laitoksesta noin 750 m pohjois-luoteeseen on HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) Valkealähteen pohjavedenottamo. Tällä hetkellä VaIkealähteen vedenottamo on suljettu vedessä todettujen torjunta-ainejäämien takia. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei pohjavesialue tulevaisuudessa soveltuisi yhdyskuntien vedenhankintaan. Valkealähteen ottamon vedenantoisuus on Uudenmaan oloissa suuri ja siten VaIkealähteen ottamolla ja koko pohjavesialueella on tärkeä merkitys kriisiajan vedenhankinnan turvaamisessa pitkälle tulevaisuuteen. Ennen sulkemista ottamosta otettiin vettä 1 500 2 000 m 3 vuorokaudessa. Vedenottamosta on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä enintään 5 000 m 3 /d ja 1 400 000 m 3 /a. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että lupaa ei tulisi myöntää haetun mukaisena. Toiminnasta laitoksella ei ole tullut paljon valituksia, mutta se, ettei valituksia ole tullut, ei todennäköisesti johdu siitä että toiminta ei häiritsisi lähitalojen asukkaiden elämää, vaan siitä, että voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitoksella saa olla toimintaa vain klo 7.00 18.00. Alueen aiemmasta toiminnasta on aiheutunut ilmeinen riski pohjavesialueelle, sillä alueen maaperää on kunnostettu ELY-keskuksen tietojen mukaan eri vaiheissa seuraavasti: Uudemaan ELY-keskus on antanut 26.7.2013 päätöksen ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Päätös koskee aluetta, johon on tarkoitus rakentaa uusi hulevesien käsittelyyn liittyvä öljynerotusjärjestelmä. Rakennustyö edellyttää maaperän kaivua alueen kaakkoisreunalla. Kaivualueen koko tarvittavina luiskineen on noin 300 m 2. Laboratorioanalyysissä todettiin alueen näytepisteessä 8 valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn alemman ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden pitoisuus

18 920 mg/kg. Näytepisteessä 7 todettu öljyjakeiden C 10 C 40 pitoisuus 170 mg/kg alittaa kynnysarvon. Tutkimustulosten perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta näytteen 8 kontaminoitumisesta esim. asfaltilla. XRF-mittausten perusteella ei todettu merkittävästi koholla olevia metallipitoisuuksia. Suurimmat pitoisuudet todettiin näytepisteessä 8 syvyydellä 0,1 0,5 m, jossa sinkin, lyijyn ja arseenin pitoisuudet ylittivät kynnysarvon. Laboratorioanalyysissä todettiin ko. näytteessä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet kromia 160 mg/kg ja antimonia 3,8 mg/kg. PCB-yhdisteiden pitoisuudet analysoitiin laboratoriossa näytteistä 7/0,5 1 m ja 8/1 2 m. Näytteissä ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia. Tulosten perusteella on arvioitu toimenpidealueen kooksi noin 300 m 2. Kaivusyvyys tulee vaihtelemaan noin 2,5 metristä 4,7 metriin. Stenan aluetta on kunnostettu myös aiemmin Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.6.2001 antaman pilaantuneen maaperän kunnostuspäätöksen No YS 554 mukaisesti. Alueet kunnostettiin vuosina 2001 ja 2004. Vuonna 2001 alueilta poistettiin yhteensä 34 473 t ja vuonna 2004 yhteensä 33 200 t pilaantuneita maa-aineksia. Kunnostuksesta on toimitettu loppuraportit 30.1.2002, 1.3.2002 ja 12.5.2005. Neuvottelumuistiossa No YS 81 1/17.6.2005 sovittiin alueen jatkokunnostuksesta kunnostuspäätöksen No YS 554/19.6.2001 mukaisesti. Jatkokunnostusalueella oli todettu noin 1 870 m 3 (4 100 t) voimakkaasti metalleilla pilaantunutta maa-ainesta, josta ongelmajätteeksi luokiteltavaa maaainesta oli arviolta 145 m 3 (320 t). PCB:llä voimakkaasti pilaantunutta maaainesta oli noin 495 m 3 (1100 t). Osa PCB:llä pilaantuneesta maaaineksesta oli myös voimakkaasti metalleilla pilaantunutta. Lievästi PCB:llä ja metalleilla pilaantunutta arvioitiin olevan 5 860 m 3 (12 900 t). Alueen maaperää kunnostettiin ja kunnostuksesta on 27.4.2006 toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle toimenpideraportti, jota on täydennetty 28.4.2006. Koska toiminta nykyisessä paikassa jatkunee vielä muutaman vuoden ennen kuin toiminnalle löytyy uusi sijoituspaikka, on välttämättömänä, että laitoksen suojarakenteet ja vesienhallinta laitetaan kuntoon viivyttelemättä, jotta aineiden kulkeutuminen maaperään ja pohjaveteen saadaan minimoitua normaalin toiminnan aikana ja poikkeustilanteissa. Parannustoimenpiteisiin kuuluu mm. uusi hulevesien keräilyjärjestelmä, jonka toteuttamisessa on kallistus-, vietto- ja tiiveysvaatimusten ohella huomioitava myös, että vesien purkupaikka sijoitetaan alueelle, jossa maaperän laatu ja pohjavedenpinnan taso on selvitetty. Hulevesien purkupaikasta ei saa aiheutua missään tilanteessa vaaraa pohjavesialueelle. Pohjavedestä on esitetty tarkkailtavaksi tontin kulmalla olevasta havaintoputkesta kerran vuodessa seuraavat parametrit: ph, sähkönjohtavuus, mi-

19 neraaliöljyt C 10 C 40, lyijy (Pb), kadmium (Cd), kupari (Cu), kromi (Cr), elohopea (Hg), nikkeli (Ni) ja sinkki (Zn). Uudenmaan ELY-keskuksen näkemys on, että pohjaveden tarkkailuun tulee ottaa mukaan kyseisen pohjaveden havaintoputken lisäksi laitoksen vanha pohjavesikaivo, koska kaivoa käytetään ja se sijaitsee keskeisellä paikalla toiminta-alueella. Analysoitaviin parametreihin lisätään helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Kaivon ja putken korkeudet tulee vaaita ja lisätä nämä tiedot putki- ja kaivokortteihin, jotka liitetään tarkkailuohjelmaan. Vesinäytetulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle kahden viikon kuluessa tulosten valmistumisesta. Tulokset tulee toimittaa Vantaan kaupungille ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Tarkkailutulosten tai toiminnassa tapahtuvien muutosten takia valvontaviranomainen voi muuttaa ohjelmaa. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemys on, että Stena Recycling Oy:n toiminnasta nyt puheena olevalla paikalla aiheutuu huomattava riski pohjavesiesiintymälle, koska maaperä on laitoksen alueella pääosin hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa ja laitos sijoittuu Valkealähteen ottamon valuma-alueelle. Näin ollen hakemuksessa esitetylle toiminnan muutokselle ei tule myöntää lupaa. Koko toiminta on luonteeltaan sellaista, että se tulisi sijoittaa ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. Jatkuvaa huoltoa vaativilla teknisillä ratkaisuilla pilaantumisriskiä voidaan vähentää, muttei kokonaan poistaa. Uusien toimintojen aloittaminen lisää tulipalojen riskiä ja lisää ympäristölle kuten asutukselle sekä pinta- ja pohjavesille aiheutuvaa haittaa ja riskiä. Inhimillisten erehdysten sekä poikkeuksellisten luonnonilmiöiden seurauksena suunniteltuja torjuntatoimenpiteitä ei ehkä voida tehdä ja suojarakenteet voivat vaurioitua, jolloin haitallisia aineita voi päästä maaperään, pinta- ja pohjavesiin. Vastaavanlaisten laitosten, joissa toimintaa harjoitetaan lähinnä ulkotiloissa, toimintaan liittyviä valituksia tullee, mikäli asutusta on laitoksen läheisyydessä ja laitos saa toimia aamuisin ennen klo 7.00 tai iltaisin klo 18.00 jälkeen. Lauantaisin ja sunnuntaisin harjoitettavasta toiminnasta tulee lähes aina valituksia. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee laitokselle varata mahdollisuus toimia poikkeuksellisissa tilanteissa tai erilaisten kampanjoiden aikana myös iltaisin. Ko. toiminnasta pitää tiedottaa valvovia viranomaisia hyvissä ajoin ja saada siihen ELY-keskuksen hyväksyntä. ELYkeskuksen hyväksynnän jälkeen pitää lähialueen asukkaille jakaa tiedote poikkeuksellisesta toiminta-ajasta. Mikäli laitokselle annetaan lupa ottaa vastaan paperi-, pahvi-, kartonki-, muovi-, puu- ja energiajätettä sekä purkujätettä tulee hakija velvoittaa toimittamaan valvoville viranomaisille tarkka selvitys kuinka ko. jätejakeiden vastaanotto ja käsittely järjestetään. Mitään muuta kuin karkealajittelua ja kuormaamista suuremmiksi kuljetuseriksi ei tule sallia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on 16.9.2013 ilmoittanut, ettei sillä ole asiasta lausuttavaa.

20 Muistutukset ja mielipiteet 1) AA En tule hyväksymään Stena Recycling Oy:n ympäristölupahakemusta. Muistutan, että päätöksenteossa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat. Jos toimintaa laajennetaan lupahakemuksen kuvatulla tavalla, melu- ja pölyhaitta tulee huomattavasti lisääntymään. Pöly- ja meluhaitta lisääntyy koska käsiteltävää materiaalia on huomattavasti enemmän. Pelkästään laitoksen työaikojen muutos lisää pöly- ja meluhaittaa usealla tunnilla kalenteriviikossa. Nämä muutokset vaikuttavat asuinalueen asumisviihtyvyyteen. Työaikojen muutos vaikuttaa suoraan melu- ja pölyhaittaan. Lähettämässänne selvityksessä melua aiheuttavaa työtä tehdään kello 20.00 asti, mutta alueella voi työskennellä kuiteinkin kello 22.00 saakka. Mikäli yritykselle annetaan lupa tehdä melua aiheuttavaa työtä kello 20.00 asti, on erittäin suuri riski, että työtä tehdään vielä kello 20.00 jälkeenkin aina kello 22.00 asti sekä viikonloppuisin lauantai ja sunnuntai päivisin. Tämäkin muutos vaikuttaa erittäin paljon asuinalueen asumisviihtyvyyteen. Lisäksi liikennöinti Hakintiellä vilkastuu ja raskaat ajoneuvot lisääntyvät. Hakintie ei ole kokonaan asfaltoitu, ainoastaan tien alkupää on asfalttitietä, muuten tie on hiekkatie. Liikennöinnin vilkastuminen Hakintiellä lisää meluja pölyhaittaa. Stena Recycling Oy:n toiminnan laajentuessa materiaalien varastointi konteissa voi mahdollisesti laajentua Hakintielle ja sen ympäristöön. Käsiteltävää materiaalia on jo nyt ollut säilytyksessä tehdasalueen ulkopuolella. Laitoksen ympärillä oleva alue on pohjavesialuetta, joten ympäristöasiat tulee huomioida päätöstä tehdessä. Muutama vuosi sitten alue puhdistettiin ja saastunut maa-aines vaihdettiin kokonaan uuteen maa-ainekseen. Yhteenvetona esitänkin että Stena Recycling Oy:n ympäristölupahakemus hylättäisiin kokonaisuudessaan. 2) BB ym. Vastustan Stena Recycling Oy:n ympäristölupahakemusta, joka koskee Stena Recycling Oy:n Vantaan Palveluyksikön toiminnan muuttamista (laajentamista). Vantaan Hakkilan alue on pientaloaluetta, jolle Stena Recycling Oy:n muutokset lisäävät melusaastetta sekä haitallisia ja vaarallisia raskasmetalli- ja kemikaalipäästöjä maaperään, pohjavesialueen veteen ja ilmaan. Melusaaste: Stena Recycling Oy aiheuttaa toimillaan jo tällä hetkellä melusaastetta ympäristöönsä. Melukuorma on jo nyt ylittänyt päiväaikaan 55 db raja-arvon satunnaisesti. Yöaikaan hyvin häiritsevää melusaastetta aiheuttaa konttien siirtäminen, mikä tapahtuu yleensä aamuyöstä (klo 3 6 välisenä aikana). Tämänhetkiset melumuurit ja -aidat ovat olemattomat.

21 Stena Recycling Oy:n toiminnan laajentamisen lisävaikutukset: Stena Recycling Oy:n kaavailema teollisuuden käyttämä metallileikkuri aiheuttaa kovaa melua. Melu on luonteeltaan erittäin häiritsevää iskumaista ja kapeakaistaista pauketta. Stena Recycling Oy sijaitsee laaksomaisessa ympäristössä, mikä vahvistaa melua ja heijastaa sen laajalle alueelle. Melusaaste siroaa läheisestä harjusta tehokkaasti myös viereisille asuinalueille. Melumuurien toteuttaminen nykyiseen toimintaympäristöön on ongelmallista. Ympäristöhakemuksessa ei ole mainintaa, että täysiä ja tyhjiä kontteja siirrellään yöaikaan. Päästöt maaperään ja vesistöön: Stena Recycling Oy:n toimipaikka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä Valkoisenlähteen 1. luokan pohjavesialueella (Lähde: Kiviaineksen kierrätyksen YVA-menettely Hakkilan alueella Vantaalla, YVA-selostus 2012). Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt Ympäristöministeriön rahaa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen. Pohjavesialueet ovat lailla suojeltuja. Stena Recycling Oy:n on tehnyt pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteitä 2001. Kunnostustoimenpiteistä huolimatta radan ja tien vierustoille, syvyyteen 0,5 2 m, on jäänyt raskasmetallien ja PCB-yhdisteiden pilaamaa maa-ainesta. Lisäksi Stena Recycling Oy:n kiinteistön kaivovedestä (mittauspiste K35) ja P99-näyteputkesta on todettu PAH-yhdisteitä (1,052 1,441 μg/l) sekä tetra- ja trikloorieteeniä (>10 μg/l) vuodesta 1992 lähtien (Lähde: Suomen IP-Tekniikka Oy. 16.12.2003. Ratahallintokeskus, Hakkilan romuttamoalue Pohjavesiseuranta, Seurantaraportti 1. 4 s. + liitteet). Maaperän ja pohjavesistön lisäkuormitusta tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin (Lähde: Pohjavesiolosuhteiden merkitys maankäytön suunnittelussa Valkealähteen-Hakkilan alueella, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen raportti). Stena Recycling Oy:n alueella on saastunutta maaperää. Jo nykyiset valumavedet kuormittavat maaperää ja pohjavettä, koska valumavesistä huolehtiminen näyttää puutteelliselta. Alueella ei ole öljynerotuskaivoja. Alueella käsitellään suuria säiliöitä, joista saattaa valua ympäristöön raskasta polttoöljyä, haitallisia kemikaaleja ja vaarallisia yhdisteitä. Stena Recycling Oy:n toiminta-alue on aidattu ja eristetty puutteellisesti, joten alueelta pääsee valumaan asuinympäristöön terveydelle haitallisia aineita. Myös Stena Recycling Oy:n lähimaastosta löytyy jätesäiliöitä ja -tynnyreitä. Alueella olevista säilytyskonteista pääsee valumaan raskasmetalleja sisältäviä aineita maaperään. Kaikkia haitallisia tai vaarallisia jätteitä ei ole varastoitu, vaan laskettu suoraan maastoon. Pohjavedenkorkeus mitattuna läheisestä mittauspisteestä K35, osoittaa pohjaveden olevan noin 3 5 m syvyydessä, vaihdellen vuodenajan sekä sademäärien mukaan. Näin ollen valumavedet kuormittavat suoraan pohjavettä. (Lähde: Pohjavesiolosuhteiden merkitys maankäytön suunnittelussa Valkealähteen-Hakkilan alueella, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen raportti, Liite 2). Läheinen vedenottopaikka on jouduttu toistaiseksi sulkemaan siitä löytyneiden päästöjen vuoksi.