TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 SUOMEN AKATEMIAN STRATEGIA JA STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA HALLITUKSEN PÄÄTÖS 29.9.2014
Sisällys Johdanto: Tausta ja toimintaympäristö 2 1 Strategia 4 2 Toimenpideohjelma 5 Muutokset 5 2.1 Tutkimuksen laatu 6 2.2 Tutkimuksen vaikuttavuus 6 2.3 Tutkimuksen kansainvälistyminen 7 2.4 Asiakaspalvelu 7 3 Kevään 2013 kehystaso ja kehittämissuunnitelma 8 Liitteet 11 Tausta Tämä Suomen Akatemian toiminnan ja talouden suunnitelma sisältää Suomen Akatemian strategian sekä strategian toimenpideohjelman. Asiakirjassa kuvataan Akatemian strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet ja voimavaratarpeet tavoitteiden saavuttamiseksi suunnittelukaudella 2016 2019. Asiakirjan valmistelussa on otettu huomioon mm. Suomen hallitusohjelma, valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma, valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä, tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset sekä Suomen tieteen tila ja taso 2012 -raportin suositukset. Asiakirja sisältää myös Akatemian strategiaa täsmentävien osastrategioiden linjaukset. Suomen Akatemiassa ovat voimassa seuraavat osastrategiat: tutkimusohjelmastrategia, kansainvälisen toiminnan strategia, sidosryhmästrategia, huippuyksikköstrategia, viestintästrategia ja henkilöstöstrategia. Toimintansa 29.8.2014 aloittanut uusi Akatemian hallitus käynnistää syksyllä 2014 Akatemian strategian uudistamisen. Toimintaympäristö Tutkimus, tieteenalat sekä tutkimuksen rakenteet ja instituutiot muuttuvat jatkuvasti. Tiede uudistuu tutkijoiden jatkuvalla, laajalla ja kansainvälisellä vuorovaikutuksella. Tutkijalähtöinen kysymyksenasettelu on usein paras alusta tieteellisille läpimurroille. Toisaalta tieteellisen tutkimuksen merkitys ja sille asetettavat odotukset kasvavat alueellisten, kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien myötä, mikä ohjaa myös tutkimusrakenteiden kehittymistä. Tutkimustulosten hyödyntäminen saa entistä suuremman merkityksen. Suomen Akatemian tehtävänä on ennakoida ja tunnistaa näitä tutkimusympäristön muutoksia sekä vastata uudistuvan tieteen tarpeisiin. Suomen tulevaisuuden kriittisiä menestystekijöitä ovat kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja siihen pohjautuva osaaminen, joita on jatkuvasti vaalittava. Tutkimukseen panostaminen ei voi heilahdella talouden suhdanteiden mukaan, vaan sillä tavoitellaan pitkän aikavälin vaikuttavuutta. 2
Tutkimuksen tieteellinen vaikutus arvioidaan aina kansainvälisesti. Menestyvässä tiedemaassa on kansainvälisesti houkuttelevia korkealaatuisia tutkimusympäristöjä. Kansainvälisyys on tieteellisen tutkimuksen keskeinen ominaisuus ja sen asemaa tulee edelleen vahvistaa. Suomen tutkimusrahoitusjärjestelmä on viime vuosina muuttunut monilta osin. Julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen yli 15 vuotta kestänyt kasvu on pysähtynyt. Yliopistojen oikeudellinen asema on muuttunut, ja tällä on laajat vaikutuksen niiden toimintaan. Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus muokkaavat tutkimuslaitoskenttää ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä. Kun rahoitus ei kasva, niin uudet avaukset tarkoittavat jostakin nykyisestä toiminnasta luopumista. Yhteistyö ja työnjako sekä valinnat ja poisvalinnat ovatkin keskeisiä kysymyksiä tutkimuksen kehittämisessä. Yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja muista toimijoista muodostuva tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on kokonaisuus ja kilpailullisen rahoituksen roolia tulee tarkastella osana tätä kokonaisuutta. Tutkijalähtöisen (bottom-up) ja temaattisesti kohdennetun (top-down) rahoituksen keskinäistä suhdetta on jatkuvasti arvioitava. Tasapainon löytäminen näiden välillä on strategisesti tärkeä tehtävä. Samoin tulee pohtia sitä, missä rahoitusmuodoissa laadukkaasta vertaisarvioinnista on eniten hyötyä. Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi julkaistiin syyskuussa 2013. Akatemian toiminnan laatu ja tehokkuus arvioidaan erittäin hyväksi. Arvioinnin esittämät toimenpide-ehdotukset ovat hyvin ajankohtaisia. Ne nivoutuvat käynnissä oleviin Akatemian toimintaympäristön muutoksiin ja monien osalta toimiin on jo ryhdytty. Keskeisimmät Akatemiaa organisaationa koskevat, jo toteutetut uudistukset liittyvät Akatemiaa koskevaan lakiin ja asetukseen, hallituksen kokoonpanoon ja toimenkuvaan ja uusiin päätöksentekoelimiin, strategisen tutkimuksen neuvostoon ja tutkimusinfrastruktuurikomiteaan. Akatemian toiminnan kannalta tärkeää on myös sen tiedepoliittisen asiantuntemuksen hyödyntäminen aiempaa merkittävästi enemmän. Tämä palvelee sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusjärjestelmän ohjausta, yliopistojen ja tutkimuslaitosten informaatiotarvetta että tiivistyvää sidosryhmäyhteistyötä koko tutkimus- ja innovaatiokentällä. 3
1 Suomen Akatemian strategia Suomen Akatemian tehtävänä on - edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, - kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä, - toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, - myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen, - muut tiedepoliittiset asiantuntijatehtävät. Lähtökohta Tiede edistää ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointia. Suomen Akatemian toiminta-ajatus Tieteen parhaaksi Suomen Akatemian tahtotila Suomen Akatemia on - tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja, - aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä sekä - vahva vaikuttaja kansainvälisessä tiedepolitiikassa. Tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomen Akatemia - edistää korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, - tukee tieteen uudistumista, monitieteisyyttä, uusia lähestymistapoja ja mahdollisia tieteellisiä läpimurtoja, - vahvistaa tieteen roolia ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemisessa, - edistää rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä, - edistää korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen osuutta innovaatioihin tähtäävässä kehitystyössä, - vahvistaa tutkimusympäristöjen kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta, - tukee suomalaisten tutkijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia, - seuraa ja arvioi suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä kehittymistä sekä - toimii yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kanssa suomalaisen tieteen uudistamiseksi. 4
2 Suomen Akatemian strategian toimenpideohjelma 2016 2019 Merkittävät muutokset Akatemian toiminnassa suunnittelukaudella 2016 2019 Tutkimushankkeiden vertaisarvioinnin ja päätösprosessien jatkuva kehittäminen. Akatemian ydintehtäviin kuuluva tutkimusrahoituksen myöntäminen perustuu keskeisesti kansainvälisten asiantuntijoiden tekemään vertaisarviointiin. Tämä prosessi on ulkopuolisen näkemyksen mukaan erittäin korkeatasoinen (ks. Akatemian kansainvälinen arviointi), mutta prosessin laadusta huolehtiminen ja laadun jatkuva kehittäminen on erityisen tärkeätä. Keskeisiin kehittämistoimiin kuuluu hyvien asiantuntijoiden saaminen tilanteissa joissa heille on paljon kysyntää, hakemusten jakaminen arviointipaneeleihin tieteenalojen kehittyessä ja monitieteisyyden lisääntyessä sekä hakijoiden saaman palautteen jatkuva kehittäminen. Tutkimusrahoitusinstrumenttien tarkastelu. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen keskeiset rahoitusinstrumentit ovat akatemiahankkeet, akatemiatutkijan ja -professorin sekä tutkijatohtorin tehtävät, tutkimuksen huippuyksikköohjelmat, akatemiaohjelmat ja muu temaattinen rahoitus sekä tutkimuksen infrastruktuurit. Rahoitusmuotoja ja niiden toimivuutta on syytä jatkuvasti tarkastella arvioivasti. Koko tiedejärjestelmän kannalta saattaa olla tarkoituksenmukaista, että Akatemia keskittyy erityisesti niihin rahoitusmuotoihin, joissa huolellisella vertaisarvioinnilla on hyvin suuri lisäarvo. Suunnittelukaudella erityisen tarkastelun kohteeksi otetaan huippuyksiköt, riskitutkimuksen rahoitus sekä akatemiaohjelmat. Huippuyksiköiden yhteydessä esillä on ollut mahdollinen keskittyminen nouseviin yksiköihin. Riskitutkimuksen rahoitus on tutkimusrahoituksessa tärkeä teema, ja se tuli esille myös Akatemian kansainvälisessä arvioinnissa. Akatemiaohjelmien (aikaisemmalta nimeltään Akatemian tutkimusohjelmat) uudelleenarviointi on tärkeätä, kun strategisen tutkimuksen rahoitusväline lisää merkittävästi ohjelmamuotoisen rahoituksen määrää. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen käynnistys ja rahoituksen vaikuttavuudesta huolehtiminen. Valtioneuvoston periaatepäätökseen ja uuteen Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin pohjautuva strategisen tutkimuksen rahoitusväline tavoittelee sellaisen korkeatasoisen tutkimuksen rahoittamista, jolla on myös merkittävä vaikutus päätöksenteon tukena tai yhteiskunnan uudistumista edistävänä tutkimuksena. Rahoitusväline käynnistyy vuonna 2015, ja suunnittelukautena toiminta alkaa saada vakiintuneempia muotoja. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen profiilista täytyy luoda selkeä ja rahoituksen tulee olla vaikuttavaa. Strategisen tutkimuksen rahoituksen ohjelmat ja koko rahoitusmuoto arvioidaan suunnittelukauden aikana. Suomen Akatemian tiedepoliittisen roolin vahvistaminen. Tämäkin toimi esiintyy Akatemian kansainvälisen arvioinnin suosituksissa. Akatemialla on keskeinen rooli tiedepoliittisen datan tuottajana mm. Tieteen tila -prosessin kautta. Datan tuottamisella Akatemia pyrkii antamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, yliopistoille ja muille toimijoille aineistoa kehittämistoimia ja päätöksentekoa varten. Tiedepoliittisen datan keruuta ja analyysia on viimeksi kuluneiden vuosien aikana kehitetty paljon, ja suunnittelukaudella toimintaa vahvistetaan edelleen. Akatemian tiedepoliittisen roolin yhtenä tärkeänä komponenttina on yliopistojen profiloitumista tukevan rahoitusmuodon käynnistys ja kehittäminen. 5
Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen ja yliopistojen profiloitumista tukevan rahoituksen kokonaismäärästä tulisi Akatemian näkemyksen mukaan keskustella, kun näihin liittyvät rahoitusmuodot ovat vakiintuneet. Suomen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö. Suomen Akatemia kehittää edelleen yhteistyötään muiden toimijoiden (mm. yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, tieteellisten seurojen, Tekesin, säätiöiden ja elinkeinoelämän) kanssa. Eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on luonnollisestikin erilaista. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa se näkyy luonnollisesti tutkijapalveluina sekä strategisen suunnittelun tukemisena mm. Tieteen tila -prosessissa. Ministeriötä Akatemian tuottama informaatio palvelee esimerkiksi yliopistodialogissa. Muiden rahoittajien ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö asemoi Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokentässä toimivien organisaatioiden roolit, mikä on tärkeää suunniteltaessa esimerkiksi rahoituksen suuntaamista. Hallintoviraston toiminnan kehittäminen niukkenevassa resurssitilanteessa. Organisaatio joutuu jatkuvasti kehittämään toimintamallejaan, priorisoimaan mahdollisuuksien mukaan tehtäviään samalla kun Akatemialle osoitetaan uusia tehtäviä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus, yliopistojen profiloitumista tukeva rahoitusinstrumentti ja muut uudet tehtävät lisäävät tarvetta hallintoviraston resursseihin suunnitelmakaudella, joka vain osittain tulee katetuksi toimintamenomäärärahojen lisäyksellä. Seuraavassa on kirjattu Akatemian strategiasta johdetut erilliset tavoitteet tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden, kansainvälisyyden ja houkuttelevuuden vahvistamiseksi sekä hallintoviraston toiminnasta. Liiteosassa on lueteltu näiden tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä käytössä olevia toimintatapoja ja suunnittelukauden toimenpiteitä. 2.1 Tutkimuksen laadun vahvistaminen Suomen Akatemia 1. tukee kansainvälisesti korkeatasoista, innovatiivista ja uusiutumiskykyistä tieteellistä tutkimusta 2. tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja mahdollisia läpimurtoja sekä edistää innovaatioiden syntymistä 3. edistää eettisesti kestävää tutkimusta ja hyviä tieteellisiä käytäntöjä 4. kohdentaa tutkimusrahoitusta tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta 5. tukee kansainvälisesti houkuttelevia tutkimusryhmiä ja -ympäristöjä 6. huolehtii tutkimusrahoitushakemusten laadukkaasta ja kansainvälisestä tieteellisestä arvioinnista 7. tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä sekä tutkijoiden etenemistä tieteellisellä uralla 8. osallistuu aktiivisesti kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan valmisteluun ja toteutukseen. 6
2.2 Tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen Suomen Akatemia 1. edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnille sekä sivistykselle, kulttuurille että taloudelliselle kilpailukyvylle 2. syventää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, tutkimusta tukevien säätiöiden ja elinkeinoelämän sekä ministeriö- ja valtioneuvostotason toimijoiden kanssa 3. tukee tutkimustulosten hyödyntämistä lisääntyvästi poliittisessa päätöksenteossa, julkisessa hallinnossa ja elinkeinoelämässä 4. edistää tiedekasvatuksen keinoin nuorten kiinnostusta tieteelliseen tutkimukseen 5. tukee tutkijoiden kansallista liikkuvuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän sekä muun yksityisen ja julkisen sektorin välillä 6. kehittää Tekesin ja elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä 2.3 Suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymisen ja houkuttelevuuden edistäminen Suomen Akatemia 1. seuraa ja arvioi suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä tasoa 2. arvioi oman kansainvälisen toimintansa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta 3. tukee suomalaisten tutkijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia 4. rahoittaa globaaleihin haasteisiin liittyvää tutkimusta osallistumalla kansainvälisiin, suuriin haasteisiin ratkaisuja etsiviin verkostoihin 5. tukee yhteistyötä valikoiden vahvojen ja nousevien tiedemaiden kanssa 6. vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan muotoutumiseen ja osallistuu eurooppalaisen tutkimusalueen jatkuvaan kehittämiseen 2.4 Asiakaspalvelu Hallintovirasto palvelee Akatemian asiakkaita sekä valmistelee ja toimeenpanee toimielinten päätökset. Palvelu on asiakaslähtöisestä ja täyttää hyvän hallinnon vaatimukset. Asiakkaita ovat tutkijat, tiedeyhteisön ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajat. Virasto ennakoi ja seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia uudistaen toimintaansa muutoksiin vastaten. Laadukkailla ja kustannustehokkailla prosesseilla luodaan tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Toiminta suunnitellaan ja mitoitetaan käytettävissä olevat resurssit huomion ottaen tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstön osaamista, palvelukykyä, motivaatiota ja työssä jaksamista edistetään hyvällä suunnittelulla ja johtamisella. Innostava työilmapiiri, oikeanlainen osaaminen ja henkilöstön jaksaminen tukevat Akatemian tavoitteiden saavuttamista. 7
3 Tutkimusrahoituksen kehystaso (kevät 2014) ja kehittämissuunnitelma suunnittelukaudella 2016-2019 Luvussa kuvataan Akatemian suunnitelma tutkimusrahoituksen suuntaamisesta valtiovarainministeriön ehdottaman (7.8.2014) talousarviokehyksen mukaisella tasolla sekä Akatemian kehittämissuunnitelma, jossa laadinnan lähtökohtana on arvio Akatemian tuottamasta entistä suuremmasta lisäarvosta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Valtiovarainministeriön kehyksen mukainen toimintasuunnitelmataulukko on esitetty liitteessä B.1. Kehystason (kevät 2014) mukaisella rahoituksella: - akatemiaprofessorin tehtävien lukumäärä pysyy ennallaan. Rahoituksessa on kerrallaan yhteensä 42 viisivuotista professuuria. - akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtävien rahoitusvolyymi yhteensä pysyy ennallaan. Tieteelliset toimikunnat päättävät akatemiatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden rahoituksen keskinäisen suhteen omilla toimialoillaan. - FiDiPro-haku toteutetaan joka toinen vuosi, entistä pienemmällä tasolla - akatemiahankkeiden rahoitus kasvaa suunnitelmakauden lopulla - huippuyksikköohjelmien rahoitus pysyy ennallaan - akatemiaohjelmien ja muun hallituksen strategisen rahoituksen määrä pysyy keskimäärin vuoden 2014 tasolla - tutkimusinfrastruktuurien rahoitus pysyy ennallaan - strategisen tutkimuksen neuvoston myöntämä rahoitus pysyy vuoden 2015 tasolla - yliopistojen profiloitumisen rahoitus pysyy vuoden 2015 tasolla. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön rahoitus toteutetaan läpäisevästi kaikissa rahoitusmuodoissa. Kehittämissuunnitelmassa on otettu huomioon keskeisimmät kansallisen ja kansainvälisen tason, Suomen tieteen tila -arvioinnin tulokset sekä tieteellisten toimikuntien linjaukset. Kehittämissuunnitelman mukaiset laskelmat on esitetty liitteessä B.2. Kehittämissuunnitelman mukaan - tutkimushankerahoituksen määrä kasvaa - tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus kasvaa 3.1 Akatemiahankkeet ja muu toimikuntien strateginen rahoitus Akatemiahankkeilla tuetaan vapaata, ennalta tiettyyn teemaan tai tutkimusalaan sitomatonta tieteellistä tutkimusta. Hankerahoitus on toimikuntien tärkein keino edistää korkealaatuista tutkimusta, kansainvälisyyttä, tutkimuksen uusiutumista ja monimuotoisuutta sekä tieteidenvälisyyttä. Toimikuntien strateginen rahoitus on joustavaa temaattisesti rajattua rahoitusta, jonka avulla voidaan reagoida nopeasti esiin nouseviin tutkimustarpeisiin. Kansainvälistä tutkimustoimintaa toimikunnat tukevat mm. yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) sekä yhteisten hakujen ja ohjelmien rahoittamisen (ERA-NET + -haut, ERA-NET Cofund -haut, 8
artiklan 185-mukaiset ohjelmat), tutkimusinfrastruktuurien sekä kahden- ja monenkeskisen rahoittajayhteistyön (strategiset maavalinnat) muodossa. Kehittämissuunnitelma vuosille 2016-2019 Akatemiahankkeisiin kohdistuva hakupaine on erittäin suuri, ja erinomaisiksi arvioiduista hakemuksista (arvosana 5/6) selvästi yli puolet jää rahoittamatta. Tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta tämän keskeisen rahoitusinstrumentin rahoitustasoa olisi voitava nostaa. 3.2 Akatemiaohjelmat ja muu hallituksen strateginen rahoitus Akatemiaohjelmat uudistavat tieteellistä tutkimusta ja tuottavat korkealaatuista tietoa temaattisesti rajatuista aiheista. Ohjelmien aiheet ovat tutkimuslähtöisiä ja ne määritellään tieteen kehityksen lähtökohdista samalla ennakoiden tulevia tutkimustarpeita. Akatemiaohjelmien tehtävänä on tukea monitieteistä ja tieteidenvälistä, usean toimikunnan toimialan tutkimusta, verkottaa tutkijoita sekä toimia alustana pitkäjänteiselle kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Akatemia suunnittelee käynnistävänsä seuraavan akatemiaohjelman vuonna 2015: - Vanheneminen ja elämänkulku Vuosittain Akatemian hallitus käsittelee ehdotuksia tulevien akatemiaohjelmien aiheista. Näiden pohjalta tehdään suunnitelmat uusista akatemiaohjelmista toteutettavaksi suunnittelukaudella. Akatemia toteuttaa yhteistyössä Tekesin kanssa laajan ICT2023-ohjelman. Hallitus osoittaa vuosittain ohjelman hakuihin tarvittavan rahoituksen. Akatemia osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamiseen ja sen kansainväliseen yhteistyöhön, rahoittajaorganisaatioiden yhteistyön kehittämiseen, yhteiseen ohjelmasuunnitteluun sekä yhteisten hakujen ja ohjelmien rahoittamiseen. Akatemian hallitus osoittaa rahoitusta monen toimikunnan alaan kuuluvan kansainvälisen tutkimusyhteistyön tukemiseen. Kehittämissuunnitelma vuosille 2016-2019 Kehittämissuunnitelma mahdollistaisi useampiin Suomen kannalta strategisesti tärkeisiin kansainvälisiin ohjelma-aloitteisiin osallistumisen ja laajemman suurten haasteiden tutkimusteemojen tukemisen. 3.3 Tutkimuksen huippuyksiköt Suunnittelukaudella Akatemia rahoittaa tutkimuksen huippuyksikköohjelmia vuosille 2012-2017, 2014-2019 ja 2018-2023. Kevään 2014 kehystason mukainen suunnitelma vuosille 2016-2019 - Huippuyksikköohjelman 2014-2019 ensimmäinen kolmivuotiskausi - Huippuyksikköohjelman 2012-2017 toinen kolmivuotiskausi - Huippuyksikköohjelman 2014-2019 toinen kolmivuotiskausi - Huippuyksikköohjelman 2018-2023 ensimmäinen kolmivuotiskausi 3.4 Tutkijantehtävien rahoitus Yksittäiselle tutkijalle myönnettävä rahoitus sisältää akatemiaprofessorien, akatemiatutkijoiden ja tutkijatohtorien palkkakustannukset. Suunnittelukaudella laaditaan yhdessä yliopistojen ja opetus- ja 9
kulttuuriministeriön kanssa tutkijanuralinjaus, jossa tarkastellaan vaihtoehtoisia malleja tutkijanuran kehittämiseksi. 3.5 Tutkimusinfrastruktuurit Akatemia osallistuu kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan valmisteluun ja toteutukseen, osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jossa valmistellaan infrastruktuureja koskevia linjauksia ja suosituksia sekä valmistelee infrastruktuurihaut. Akatemian tavoitteena on pitkäjänteinen ja ennakoiva suomalaisten tutkimusympäristöjen kehittäminen, e-infrastruktuurien edistäminen, ja suomalaisten tutkimusryhmien tukeminen osallistumaan kansainvälisiin infrastruktuureihin, erityisesti eurooppalaisella tiekartalla (ESFRI) oleviin. Kevään 2014 kehystason mukainen suunnitelma vuosille 2016-2019 Tutkimusinfrastruktuureja rahoitetaan tutkimusinfrastruktuurikomitean päätösten mukaisesti. Kehittämissuunnitelma vuosille 2016-2019 Kehittämissuunnitelman mukainen lisärahoitus mahdollistaisi nykyistä paremman rahoitustason infrastruktuurihakuihin jätetyille hakemuksille. 10
Liiteosa Liite A: Akatemian strategiasta johdetut erilliset tavoitteet tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden, kansainvälisyyden ja houkuttelevuuden vahvistamiseksi sekä hallintoviraston toiminnan laadun ja tehokkuuden vahvistamiseksi sekä yksityiskohtaiset toimenpiteet näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitteet B.1.-B.9.: Toimintasuunnitelmalaskelmat Liite B1. Suomen Akatemian toimintasuunnitelmalaskelma (päätöksentekovolyymi) kevään 2014 kehystason mukaan vuosille 2016-2019, (1000 euroa). Liite B2. Suomen Akatemian toimintasuunnitelmalaskelma (päätöksentekovolyymi) kehittämissuunnitelman mukaan vuosille 2016-2019 (1000 euroa) Liite B3. Kehystason (kevät 2014) ja kehittämissuunnitelman mukaisten toimintasuunnitelmalaskelmien välinen vertailu Liite B4. Aikaisempien ja vuoden 2015 valtuuksista aiheutuvat menot suunnittelukaudella Liite B5. Kehystaso (kevät 2014): valtuuksista aiheutuvat menot ja määrärahantarve suunnittelukaudella Liite B6. Kehittämissuunnitelman valtuuksista aiheutuvat menot ja määrärahantarve suunnittelukaudella Liite B7. Myöntövaltuuden ja siirtomenojen toteumat sekä arviot niiden vuosittaisesta kehityksestä vuoteen 2019 asti perussuunnitelmatasolla Liite B8. Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kansanvälisille järjestöille Liite B9. Arviomäärärahantarve yksivuotisille hankkeille 11
Liite A.: Akatemian strategiasta johdetut erilliset tavoitteet tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden, kansainvälisyyden ja houkuttelevuuden vahvistamiseksi sekä hallintoviraston toiminnan laadun ja tehokkuuden vahvistamiseksi sekä yksityiskohtaiset toimenpiteet näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. 1. Tutkimuksen laatua vahvistavat tavoitteet toimenpiteet Suomen Akatemia 1. tukee kansainvälisesti korkeatasoista, innovatiivista ja uusiutumiskykyistä tieteellistä tutkimusta Hakemusarvioinnissa tärkeimpänä kriteerinä käytetään tieteellistä laatua ja innovatiivisuutta. Tarkastellaan Akatemian rahoitusmuotovalikoimaa vähintään kerran toiminta- ja taloussuunnittelukauden aikana. Rahoitetaan uusien alojen ja monitieteistä tutkimusta. Urajärjestelmän muuttuessa tuetaan aloittavien professorien tutkimusta. Tuetaan tutkimusryhmien korkeatasoisia yhteistyöhankkeita 2. tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja mahdollisia läpimurtoja sekä edistää innovaatioiden syntymistä Otetaan huomioon hakemusarvioinnissa ja rahoituspäätösprosessissa. Kehitetään erityisiä toimintatapoja riskirahoitukselle. Kehitetään ennakointimenetelmiä ja hyödynnetään ennakointia tutkimusrahoituksessa. Harjoitetaan yhteistyötä Tekesin kanssa hakemusarvioinnissa mm. tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen osalta. 3. edistää eettisesti kestävää tutkimusta ja hyviä tieteellisiä käytäntöjä Otetaan huomioon hakemusarvioinnissa ja rahoituspäätösprosessissa. Osallistutaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimintaan. Tiedotetaan ahkerasti, tuodaan Akatemian tahtotila selvästi esille, velvoitetaan tutkijat noudattamaan hyviä käytäntöjä 4. kohdentaa tutkimusrahoitusta tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta Otetaan huomioon kaikissa rahoitusmuodoissa, erityisesti toimikuntien strategisessa rahoituksessa, akatemiaohjelmissa ja huippuyksikköjen rahoituksessa. Kehitetään tutkimuksen ennakointimenetelmiä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyödynnetään ennakointia tutkimusrahoituksen suuntaamisessa. Pyritään vahvistamaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten sitoutumista laadukkaiden tutkimusympäristöjen tukemiseen 5. tukee kansainvälisesti houkuttelevia tutkimusryhmiä ja -ympäristöjä Hakemusarvioinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tutkimusryhmien kansainvälisiin yhteistyösuhteisiin. Tarkastellaan akatemiahankkeiden ja huippuyksiköiden tarkoituksenmukaista kokoa. Tehdään päätös FiDiPro-rahoitusinstrumentin jatkosta arvioinnin perusteella. 12
6. huolehtii tutkimusrahoitushakemusten laadukkaasta ja kansainvälisestä tieteellisestä arvioinnista Huolehditaan vertaisarvioinnin laadusta tilanteessa, jossa kansainväliset asiantuntijat ovat entistä kysytympiä. Kehitetään Akatemian hakemusarviointiprosessia jatkuvasti siten, että se ottaa aiempaa paremmin huomioon monitieteiset tutkimushankkeet mm. lisäämällä toimikuntien yhteispaneelien määrää ja selvittämällä kansainvälisen arviointiyhteistyön mahdollisuuksia. 7. tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä sekä tutkijoiden etenemistä tieteellisellä uralla Tuetaan kaikkein lupaavimpia ja lahjakkaimpia tutkijoita. Hakemuksissa kuvattu kansainvälinen liikkuvuus otetaan huomioon päätöksenteossa aiempaa voimakkaammin. Painotetaan rahoituksessa tohtorintutkinnon jälkeisen uran tukemista. Laaditaan tutkijanuraa koskevat linjaukset yhdessä yliopistojen, opetus- ja kulttuuriministeriön, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Vaikutetaan tohtorikoulutuksen sisältöön yhteistyön kautta. Tuetaan sektorien välistä liikkuvuutta, ottaen huomioon erilaisten tutkijauravaiheiden olosuhteet mm. julkaisutoiminnassa. 8. osallistuu aktiivisesti kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan valmisteluun ja toteutukseen Toteutetaan 2013 hyväksyttyä infrastruktuuristrategiaa. Tekee priorisoinnin Suomen osallistumisesta ESFRI-hankkeisiin. Osallistuu Euroopan tutkimusinfrastruktuurien tiekartan laatimiseen. Toteutetaan vuosittain tutkimusinfrastruktuurihaku. Kehitetään tutkimusinfrastruktuurien käytön seurantaa ja arviointia. Kannustetaan eri alojen suomalaisia tutkijayhteisöjä priorisoimaan oman alansa tutkimusinfrastruktuurihankkeita. 2. Tutkimuksen vaikuttavuutta vahvistavat toimenpiteet Suomen Akatemia 1. edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnille sekä sivistykselle, kulttuurille ja taloudelliselle kilpailukyvylle Rahoitetaan suurten haasteiden tutkimusta. Tehdään sekä strategia-, ennakointi- ja arviointityössä että viestinnän keinoin näkyväksi tieteen rooli suurten haasteiden ratkaisemisessa. Osallistutaan kehitystutkimuksen rahoittamiseen Tutkimuksen hyödynnettävyys sekä relevanssi yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle otetaan huomioon rahoituspäätöksissä. Toteutetaan kansallisen tutkimus- ja innovaatiopoliittisen toimintaohjelman suosituksia. käynnistetään akatemiaohjelmia ja STN-ohjelmia tavoitteinaan tieteellinen vaikuttavuus ja ratkaisujen tuottaminen merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. 13
Vaikutetaan siihen, että julkisen tutkimusrahoituksen voimavaroja lisätään Suomessa. 2. syventää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, tutkimusta tukevien säätiöiden ja elinkeinoelämän sekä ministeriö- ja valtioneuvostotason toimijoiden kanssa Tuetaan yliopistojen strategiatyötä tarjoamalla tieteen-, tutkimusala- ja ohjelma-arviointien sekä Tieteen tila -arviointien tuottamaa tietoa niiden käyttöön. Tuetaan yliopistojen profiloitumista erillisellä rahoitusinstrumentilla. Toimitaan yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kanssa suomalaisen tieteen rakenteiden uudistamiseksi. Kehitetään yhdessä muiden tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa tutkimuksen vaikuttavuuden arviointimenetelmiä. Osallistutaan neuvottelu- ja toimikuntien, jaostojen, keskustelufoorumien ja kehittämishankkeiden toimintaan. Kehitetään yhteistyömuotoja Tekesin kanssa rahoitustoiminnassa ja strategisessa suunnittelussa (esimerkiksi ICT2023 -ohjelma). 3. tukee tutkimustulosten hyödyntämistä lisääntyvästi poliittisessa päätöksenteossa, julkisessa hallinnossa ja elinkeinoelämässä Strategisen tutkimuksen neuvoston instrumenteilla tuetaan tutkimusta jonka tavoitteena on tietopohjan vahvistaminen päätöksenteon tukena. Kannustetaan ja tuetaan tutkijoita viestimään tutkimuksestaan mediassa, myös suomeksi ja ruotsiksi. Edistetään Akatemian rahoittamissa hankkeissa tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta. Edistetään kansallisten tietovarantojen hyödyntämistä tutkimuskäytössä. Nimetään hallinnon ja elinkeinoelämän edustajia Akatemian valmistelu- ja ohjausryhmiin. Tehdään viestintäyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa. Osallistutaan uusien tieteen keskustelufoorumien, ml. sosiaalinen media, toimintaan. Rahoitusmuotoja kehitettäessä keskustellaan Tekes-yhteistyöstä esim. teollisuuden tutkijatohtorien kohdalla. 4. edistää tiedekasvatuksen keinoin nuorten kiinnostusta tieteelliseen tutkimukseen Järjestetään vuorovaikutuksellisia tiedetapahtumia lukioiden kanssa. 5. tukee tutkijoiden kansallista liikkuvuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän sekä muun yksityisen ja julkisen sektorin välillä Otetaan liikkuvuus entistä vahvemmin huomioon hakemusarvioinnissa ja rahoituspäätösprosessissa. Seurataan tutkijoiden liikkuvuutta Akatemian rahoittamissa hankkeissa. 14
6. kehittää Tekesin ja elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä SHOK-toiminnan kehittämisessä ja tutkimusrahoituksessa otetaan huomioon vuonna 2013 valmistuneen SHOK-arvioinnin suosituksia. Tuetaan läpäisevästi kaikissa rahoitusmuodoissa elinkeinoelämän kannalta yleisesti tärkeisiin aloihin liittyviä tutkimushankkeita. Tiivistetään strategista yhteistyötä Tekesin kanssa Jatketaan rinnakkaisohjelmakonseptin kehittämistä Tekesin kanssa 3. Suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta edistävät toimenpiteet Suomen Akatemia 1. seuraa ja arvioi suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä tasoa Toteutetaan Tieteen tila 2016 -arviointi. Jatketaan edelleen tieteen tila -konseptin kehittämistä vahvan sidosryhmäyhteistyön ja osallistamisen pohjalta. Käytetään hakemusarvioinnissa korkeatasoisia kansainvälisiä arviointipaneeleja. Esitetään ja ehdotetaan suomalaisia asiantuntijoiksi kansainvälisiin ja muiden maiden vertaisarviointeihin ja tiedepoliittisiin asiantuntijatehtäviin. Vahvistetaan tutkimuksen kansainvälistymisen arvioinnin osuutta tieteen- ja tutkimusalaarvioinneissa. 2. arvioi oman kansainvälisen toimintansa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Seurataan ja arvioidaan Akatemian kansainvälistä toimintaa tätä varten kehitettävillä arviointikriteereillä. Arvioidaan tarkoin rahoittajayhteistyöllä saavutettu lisäarvo ja otetaan huomioon siihen tarvittavat resurssit. 3. tukee suomalaisten tutkijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia Tuetaan kaikilla rahoitusmuodoilla kansainvälisesti korkeatasoista ja globaalisti verkottunutta tutkijalähtöistä tutkimusta. Kannustetaan suomalaisten tutkijoiden osallistumista European Research Council ERC:n hakuihin. Aktivoidaan yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa suomalaisia tutkijoita hakemaan rahoitusta ja osallistumaan Horizon 2020 -ohjelmaan. Yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistetaan suomalaisten tutkimusympäristöjen kansainvälistä houkuttelevuutta. Rahoitetaan tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista sekä kannustetaan tutkijoita liikkuvuuteen kaikissa tutkijauran vaiheissa. Tuetaan niihin kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää tutkimusta, joissa Suomi on jäsenenä. 15
Kehitetään yhteistoimintaa strategisesti tärkeiden ulkomaisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden kanssa. Kehitetään ja rahoitetaan eurooppalaisen ja pohjoismaisen tutkimusyhteistyön muotoja; vaikutetaan EIT:n ja NordForsk:n toimintaan. 4. rahoittaa globaaleihin haasteisiin liittyvää tutkimusta osallistumalla kansainvälisiin, suuriin haasteisiin ratkaisuja etsiviin verkostoihin Käynnistetään akatemiaohjelmia suurten haasteiden aloille kansainvälisesti verkottuen. Osallistutaan valikoiden suomalaiselle tutkimukselle tärkeään eurooppalaiseen (Joint Programming, ERA-Net, INCO-Net) ja pohjoismaiseen toimintaan ja rahoitukseen. 5. tukee yhteistyötä valikoiden vahvojen ja nousevien tiedemaiden kanssa Yhteistyö eurooppalaisten maiden kanssa toteutetaan pääsääntöisesti eurooppalaisten tutkimuskokonaisuuksien (EU:n puiteohjelma, ERA-NET Cofund, Joint Programming) kautta. Jatketaan kahden- ja monenvälistä tutkimusyhteistyötä strategisesti tärkeiden maiden kanssa Kahdenvälisen yhteistyön aloittamiseen uusien maiden kanssa suhtaudutaan pidättyvästi. Olemassa olevien yhteistyösopimusten pohjalta järjestettävien hakujen aiheet valitaan huolella. 6. vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan muotoutumiseen ja osallistuu eurooppalaisen tutkimusalueen jatkuvaan kehittämiseen Vaikutetaan Horizon 2020 -ohjelman muotoihin ja sisältöihin (ml. ohjelmakomiteoiden toiminta). Osallistutaan European Science Foundation ESF ja Science Europe:n toimintaan. Suomen Akatemia toimii aktiivisesti valikoiduissa eurooppalaisissa aloitteissa ja pyrkii saamaan niihin mukaan keskeisiksi tunnistamansa vahvat ja nousevat tiedemaat. Osallistutaan ESFRIn toimintaan. Osallistutaan valikoiden merkittävien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen. Edistetään tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta. 4. Suomen Akatemian hallintoviraston toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta edistävät toimenpiteet 1. Akatemian hallintovirasto on uudistumiskykyinen edelläkävijä ja houkutteleva työnantaja Johtaminen ja esimiestyö on ennakoivaa, linjakasta ja oikeudenmukaista. Virasto tukee henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä huolehtimalla mahdollisuuksista vaikuttaa omaan työhön, työskentelytapoihin sekä työkuormitukseen. Virastossa on innostava, avoin ja luottamukseen perustuvan ilmapiiri. Virasto turvaa palvelussuhteen ehtojen kilpailukyvyn toimivaltansa rajoissa. Virasto huolehtii oikeanlaisen osaamisen oikeasta kohdentamisesta ja määrästä suhteessa käytettäviin toimintamenomäärärahoihin ja toimintaan nähden. Laaditaan pitkäjänteinen, strategialähtöinen henkilöstö- ja osaamissuunnitelma, jota toteutetaan ja seurataan. Henkilöresursseja hyödynnetään yli yksikkörajojen ja tuetaan henkilöstön muutosvalmiuksia. 16
2. Virasto kehittää päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmäänsä ja organisaatiorakennettaan Johtamisjärjestelmässä ja rahoitusinstrumenttien kehittämisessä varmistetaan Akatemian eri toimielinten työn tarkoituksenmukainen yhteensovittaminen ja menettelyjen yhdenmukaisuus. Talouden tasapainottamiseksi karsitaan ydintoimintoihin heikosti liittyviä tehtäviä ja tehdään välttämättömät poisvalinnat. Tehostetaan ydinprosesseja, erityisesti tutkimusrahoitusprosessia, tarkastelemalla ja parantamalla jatkuvasti prosessien toimivuutta ja kustannustehokkuutta kiinnittäen samalla huomiota prosessien tuottamaan lisäarvoon ja hallintomenettelyn oikeellisuuteen. 3. Virasto vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja lisää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa Akatemia tarjoaa tutkijoille neuvontaa ja opastusta sekä järjestää tutkija- ja suorituspaikkatapaamisia säännöllisesti eri puolilla Suomea. Tiedotetaan tutkimusrahoituksesta ajantasaisesti, oikea-aikaisesti ja läpinäkyvästi. Asiakkaille tarjotaan käyttäjäystävällistä, laadukasta ja luotettavaa sähköistä asiointipalvelua. Hallintovirasto kerää järjestelmällisesti asiakaspalautetta ja järjestetään erillisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä, analysoi tulokset ja kehittää toimintaansa. 4. Akatemian talous on vakaa ja tasapainossa Hallintovirasto suunnittelee ja seuraa luotettavien seurantajärjestelmien avulla valtuuksien käyttöä, tutkimusmäärärahoja ja toimintamäärärahoja sekä sopeuttaa toimintansa käytettävissä oleviin taloudellisiin voimavaroihin. Hallintovirasto valvoo, että tutkimusvaroja käytetään päätösten mukaisesti Seurataan mahdollisten kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen tuomia muutostarpeita ja suunnitellaan kehittämistoimet Akatemia tehostaa valtion toimitilastrategian mukaisesti tilankäyttöään samalla huolehtien tilojen tarkoituksenmukaisuudesta, turvallisuudesta, terveellisyydestä ja viihtyisyydestä. Suunnitelmallisella riskienhallinnalla varmistetaan tavoitteiden toteutumista ja varojen käytön oikeellisuutta. 17
Liite B1. Suomen Akatemian toimintasuunnitelmalaskelma (päätöksentekovolyymi) kevään 2014 kehystason mukaan vuosille 2016 2019 (1000 euroa)* Kehyslaskelma Toimintasuunnitelma 2014 Suunnitelma 2015** TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 TTS 2019 1. Valtuus (momentit 29.40.51.1 ja 53.1) 280 016,0 318 829,0 319 004,0 329 004,0 329 004,0 329 004,0 Tutkijan rahoitus 96 147,0 89 250,0 91 750,0 87 250,0 91 750,0 87 250,0 Akatemiaprofessorin tehtävä 5 469,0 6 250,0 6 250,0 6 250,0 6 250,0 6 250,0 Akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtävät 50 770,0 52 000,0 51 000,0 51 000,0 51 000,0 51 000,0 Tutkijatehtävien tutkimuskulut 30 908,0 31 000,0 30 000,0 30 000,0 30 000,0 30 000,0 FiDiPro 9 000,0 0,0 4 500,0 0,0 4 500,0 0,0 Tutkimushankerahoitus 173 869,0 169 579,0 167 254,0 181 754,0 177 254,0 181 754,0 Akatemiahankkeet ml. toimikuntien strateginen rahoitus 103 339,0 104 179,0 104 054,0 101 554,0 115 754,0 116 754,0 Huippuyksikköohjelmat 30 000,0 15 000,0 30 000,0 45 000,0 15 000,0 30 000,0 Strateginen rahoitus: akatemiaohjelmat ja kansainvälinen yhteistyö 30 530,0 40 400,0 23 200,0 25 200,0 36 500,0 25 000,0 ICT 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus 10 000,0 60 000,0 60 000,0 60 000,0 60 000,0 60 000,0 Tutkimuksen infrastruktuurit 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 Yliopistojen profiloitumisen rahoitus 50 000,0 50 000,0 50 000,0 50 000,0 50 000,0 2. Valtuuteen sisältymätöntä määrärahaa (momentti 29.40.53.2) Yksivuotiset hankkeet (kv-rahoitusosuudet ja muut 1-v. maksut) 4 066,0 4 755,0 4 490,7 4 490,7 4 696,7 4 296,7 3. STN - valtuus (momentti 29.40.54) Strateginen tutkimusrahoitus 55 631,0 55 631,0 55 631,0 55 631,0 55 631,0 4. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (momentti 29.40.22) 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 5. Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kv-järjestöille, menoarvio (momentti 29.40.66) 17 788,0 17 415,0 17 607,5 18 032,7 17 881,6 18 004,2 6. Toimintamenot (momentti 29.40.01) 12 332,0 10 423,0 13 876,0 13 876,0 13 876,0 13 876,0 Yhteensä 322 702,0 415 553,0 419 109,2 429 534,4 429 589,3 429 312,0 * Kehystiedot ulottuu vuoteen 2018 asti, joten vuoden 2019 loppusummat lisätty vuoden 2018 mukaisesti. ** Akatemian hallitus päättää vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta syksyllä 2014
Liite B2. Suomen Akatemian toimintasuunnitelmalaskelma (päätöksentekovolyymi) kehittämissuunnitelman mukaan vuosille 2015 2019 (1000 euroa) Kehittämissuunnitelma Toimintasuunnitelma 2014 Suunnitelma 2015* TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 TTS 2019 1. Valtuus (momentit 29.40.51.1 ja 53.1) 280 016,0 318 829,0 374 750,0 374 750,0 374 750,0 374 750,0 Tutkijan rahoitus 96 147,0 89 250,0 96 250,0 87 250,0 96 250,0 87 250,0 Akatemiaprofessorin tehtävä 5 469,0 6 250,0 6 250,0 6 250,0 6 250,0 6 250,0 Akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtävät 50 770,0 52 000,0 51 000,0 51 000,0 51 000,0 51 000,0 Tutkijatehtävien tutkimuskulut 30 908,0 31 000,0 30 000,0 30 000,0 30 000,0 30 000,0 FiDiPro 9 000,0 0,0 9 000,0 0,0 9 000,0 0,0 Tutkimushankerahoitus 173 869,0 169 579,0 217 000,0 226 000,0 217 000,0 226 000,0 Akatemiahankkeet ml. toimikuntien strateginen rahoitus 103 339,0 104 179,0 140 500,0 134 500,0 155 500,0 149 500,0 Huippuyksikköohjelmat 30 000,0 15 000,0 30 000,0 45 000,0 15 000,0 30 000,0 Strateginen rahoitus: akatemiaohjelmat ja kansainvälinen yhteistyö 30 530,0 40 400,0 36 500,0 36 500,0 36 500,0 36 500,0 ICT 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 10 000,0 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus 10 000,0 60 000,0 61 500,0 61 500,0 61 500,0 61 500,0 Tutkimuksen infrastruktuurit 10 000,0 10 000,0 11 500,0 11 500,0 11 500,0 11 500,0 Yliopistojen profiloitumisen rahoitus 50 000,0 50 000,0 50 000,0 50 000,0 50 000,0 2. Valtuuteen sisältymätöntä määrärahaa (momentti 29.40.53.2) Yksivuotiset hankkeet (kv-rahoitusosuudet ja muut 1-v. maksut) 4 066,0 4 755,0 4 490,7 4 490,7 4 696,7 4 296,7 3. STN - valtuus (momentti 29.40.54) Strateginen tutkimusrahoitus 55 631,0 55 631,0 55 631,0 55 631,0 55 631,0 4. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (momentti 29.40.22) 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 5. Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kv-järjestöille, menoarvio (momentti 29.40.66) 17 788,0 17 479,8 17 607,5 18 032,7 17 881,6 18 004,2 6. Toimintamenot (momentti 29.40.01) 12 332,0 10 423,0 14 376,0 14 376,0 14 376,0 14 376,0 Yhteensä 322 702,0 415 617,8 475 355,2 475 780,4 475 835,3 475 558,0 * Akatemian hallitus päättää vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta syksyllä 2014
Liite B3. Kehystason (kevät 2014) ja kehittämissuunnitelman mukaisten toimintasuunnitelmalaskelmien välinen vertailu Kehittämissuunnitelma - Kehyslaskelma TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 TTS 2019 1. Valtuus (momentit 29.40.51.1 ja 53.1) 55 746,0 45 746,0 45 746,0 45 746,0 Tutkijan rahoitus 4 500,0 0,0 4 500,0 0,0 Akatemiaprofessorin tehtävä 0,0 0,0 0,0 0,0 Akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtävät 0,0 0,0 0,0 0,0 Tutkijatehtävien tutkimuskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 FiDiPro 4 500,0 0,0 4 500,0 0,0 Tutkimushankerahoitus 49 746,0 44 246,0 39 746,0 44 246,0 Akatemiahankkeet ml. toimikuntien strateginen rahoitus 36 446,0 32 946,0 39 746,0 32 746,0 Huippuyksikköohjelmat 0,0 0,0 0,0 0,0 Strateginen rahoitus: akatemiaohjelmat ja kansainvälinen yhteistyö 13 300,0 11 300,0 0,0 11 500,0 ICT 0,0 0,0 0,0 0,0 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus 1 500,0 1 500,0 1 500,0 1 500,0 Tutkimuksen infrastruktuurit 1 500,0 1 500,0 1 500,0 1 500,0 Yliopistojen profiloitumisen rahoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 2. Valtuuteen sisältymätöntä määrärahaa (momentti 29.40.53.2) Yksivuotiset hankkeet (kv-rahoitusosuudet ja muut 1-v. maksut) 0,0 0,0 0,0 0,0 3. STN - valtuus (momentti 29.40.54) Strateginen tutkimusrahoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 4. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (momentti 29.40.22) 0,0 0,0 0,0 0,0 5. Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kv-järjestöille, menoarvio (momentti 29.40.66) 0,0 0,0 0,0 0,0 6. Toimintamenot (momentti 29.40.01) 500,0 500,0 500,0 500,0 Yhteensä 56 246,0 46 246,0 46 246,0 46 246,0
Liite B4. Aikaisempien ja vuoden 2015 valtuuksista aiheutuvat menot suunnittelukaudella Taulukko 1. Aikaisempien vuosien valtuuksista aiheutuvat menot Varainkäyttö Aikaisempien vuosien valtuuksista aiheutuvat menot 2009-2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtuus 2009 240 285,4 17 385,8 855,8 Valtuus 2010 299 348,0 58 955,4 10 649,7 145,9 Valtuus 2011 167 543,7 86 642,4 48 646,4 13 171,2 78,9 Valtuus 2012 83 759,0 78 772,6 68 877,7 40 258,9 10 544,1 206,7 Valtuus 2013 19 583,1 71 570,5 84 702,1 75 008,2 41 310,7 10 330,2 64,1 Valtuus 2014 16 197,5 68 760,3 68 760,3 65 889,8 50 797,0 9 611,1 Yhteensä (1 000 ) 329 524,3 282 491,9 197 344,6 117 823,4 61 333,9 9 675,2 Taulukko 2. Vuoden 2015 talousarviossa Suomen Akatemialle osoitetusta valtuudesta aiheutuvat menot: Valtuus 2015 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Valtuus 2015 278 828,0 14 788,0 68 880,0 68 880,0 68 880,0 48 790,0 8 610,0 - ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 1 000,0-2015 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-3 000,0-1 000,0 - Yliopistojen profiloitumisen rahoitus 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 10 000,0 Yhteensä (1 000 ) 318 828,0 19 788,0 70 880,0 75 880,0 85 880,0 57 790,0 8 610,0 STN Valtuus 2015 2015 2016 2017 2018 2019 Valtuus STN 2015 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Yhteensä (1 000 ) 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0
Liite B5. Kehystaso (kevät 2014): valtuuksista aiheutuvat menot ja määrärahantarve suunnittelukaudella. Valtuuden vuosierät 8-24-24-24-17-3 mukaisesti Taulukko 3. Suunnitelmakauden myöntämisvaltuudesta aiheutuvat menot Momentti 29.40.51 ja 53 2016 2017 2018 2019 Valtuus 2016 279 004,0 22 320,3 66 961,0 66 961,0 66 961,0-2016 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0-2016 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-2016 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 Valtuus 2017 279 004,0 22 320,3 66 961,0 66 961,0-2017 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0-2017 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2 000,0-2017 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 Valtuus 2018 279 004,0 22 320,3 66 961,0-2018 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0-2018 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2018 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 Valtuus 2019 279 004,0 22 320,3-2019 ICT 10 000,0 1 000,0-2019 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-2019 PROFI 50 000,0 5 000,0 Yhteensä ( 1 000 ) 27 320,3 97 281,3 173 242,2 260 203,2 Momentti 29.40.54 2016 2017 2018 2019 Valtuus STN 2016 55 631,0 14 631 24 000 17 000 Valtuus STN 2017 55 631,0 14 631 24 000 17 000 Valtuus STN 2018 55 631,0 14 631 24 000 Valtuus STN 2019 55 631,0 14 631 Yhteensä ( 1 000 ) 14 631,0 38 631,0 55 631,0 55 631,0
Taulukko 4. Suomen Akatemian suunnitelmakauden 2016-2019 kokonaismäärärahan tarve eri vuosien talousarvioissa (1 000 ) Valtuuden käytöstä aiheutuvat menot yhteensä 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtuus 2009 258 527,0 17 385,8 855,8 Valtuus 2010 369 099,0 58 955,4 10 649,7 145,9 Valtuus 2011 316 082,6 86 642,4 48 646,4 13 171,2 78,9 Valtuus 2012 282 419,0 78 772,6 68 877,7 40 258,9 10 544,1 206,7 Valtuus 2013 302 569,0 71 570,5 84 702,1 75 008,2 41 310,7 10 330,2 64,1 Valtuus 2014 270 016,0 15 197,5 66 760,3 66 760,3 63 889,8 48 797,0 8 611,1-2014 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 1 000,0 Valtuus 2015 278 828,0 14 788,0 68 880,0 68 880,0 68 880,0 48 790,0-2015 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0-2015 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-3 000,0-2015 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 10 000,0 Valtuus 2016 279 004,0 22 320,3 66 961,0 66 961,0 66 961,0-2016 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0-2016 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-2016 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 Valtuus 2017 279 004,0 22 320,3 66 961,0 66 961,0-2017 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0-2017 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2 000,0-2017 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 Valtuus 2018 279 004,0 22 320,3 66 961,0-2018 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0-2018 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2018 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 Valtuus 2019 279 004,0 22 320,3-2019 ICT 10 000,0 1 000,0-2019 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-2019 PROFI 50 000,0 5 000,0 Momentti 29.40.51 ja 29.40.53 329 524,3 302 279,9 295 544,9 290 984,7 320 456,2 327 668,4 Yksivuotiset hankkeet 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.53.2 4 066,0 4 755,0 4 490,7 4 490,7 4 696,7 4 296,7 Strateginen tutkimusrahoitus - valtuus (momentti 29.40.54) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtuus STN 2015 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Valtuus STN 2016 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Valtuus STN 2017 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Valtuus STN 2018 55 631,0 14 631,0 24 000,0 Valtuus STN 2019 55 631,0 14 631,0 Momentti 29.40.54 14 631,0 38 631,0 55 631,0 55 631,0 55 631,0 Tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.22 arviomääräraha 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kv-järjestöille 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.66, arviomääräraha 17 788,0 17 415,0 17 607,5 18 032,7 17 881,6 18 004,2 Suomen Akatemian toimintamenot 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.01, siirtomääräraha (2v.) 12 332,0 10 423,0 13 876,0 13 876,0 13 876,0 13 876,0 MÄÄRÄRAHAN TARVE YHTEENSÄ 2014 2015 2016 2017 2018 2019 372 210,3 358 003,9 378 650,0 391 515,1 421 041,5 427 976,4
Liite B6. Kehittämissuunnitelman valtuuksista aiheutuvat menot ja määrärahantarve suunnittelukaudella. Valtuuden vuosierät 8-24-24-24-17-3 mukaisesti Taulukko 3. Suunnitelmakauden myöntämisvaltuudesta aiheutuvat menot Momentti 29.40.51 ja 53 2016 2017 2018 2019 Valtuus 2016 334 750,0 26 780,0 80 340,0 80 340,0 80 340,0-2016 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0-2016 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-2016 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 Valtuus 2017 324 750,0 25 980,0 77 940,0 77 940,0-2017 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0-2017 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2 000,0-2017 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 Valtuus 2018 324 750,0 25 980,0 77 940,0-2018 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0-2018 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2018 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 Valtuus 2019 324 750,0 25 980,0-2019 ICT 10 000,0 1 000,0-2019 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-2019 PROFI 50 000,0 5 000,0 Yhteensä ( 1 000 ) 31 780,0 114 320,0 201 260,0 299 200,0 Momentti 29.40.54 2016 2017 2018 2019 Valtuus STN 2016 55 631,0 14 631 24 000 17 000 Valtuus STN 2017 55 631,0 14 631 24 000 17 000 Valtuus STN 2018 55 631,0 14 631 24 000 Valtuus STN 2019 55 631,0 14 631 Yhteensä ( 1 000 ) 14 631,0 38 631,0 55 631,0 55 631,0
Taulukko 4. Suomen Akatemian suunnitelmakauden 2015-2018 kokonaismäärärahan tarve eri vuosien talousarvioissa (1 000 ) Valtuuden käytöstä aiheutuvat menot yhteensä Valtuus 2009 258 527,0 17 385,8 855,8 Valtuus 2010 369 099,0 58 955,4 10 649,7 145,9 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtuus 2011 316 082,6 86 642,4 48 646,4 13 171,2 78,9 Valtuus 2012 282 419,0 78 772,6 68 877,7 40 258,9 10 544,1 206,7 Valtuus 2013 302 569,0 71 570,5 84 702,1 75 008,2 41 310,7 10 330,2 64,1 Valtuus 2014 270 016,0 15 197,5 66 760,3 66 760,3 63 889,8 48 797,0 8 611,1-2014 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 1 000,0 Valtuus 2015 278 828,0 14 788,0 68 880,0 68 880,0 68 880,0 48 790,0-2015 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0-2015 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-3 000,0-2015 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 10 000,0 Valtuus 2016 334 750,0 26 780,0 80 340,0 80 340,0 80 340,0-2016 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0 2 000,0-2016 sopeutustoimi -20 000,0-1 000,0-5 000,0-5 000,0-5 000,0-2016 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 20 000,0 Valtuus 2017 324 750,0 25 980,0 77 940,0 77 940,0-2017 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0 2 000,0-2017 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2 000,0-2017 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 10 000,0 Valtuus 2018 324 750,0 25 980,0 77 940,0-2018 ICT 10 000,0 1 000,0 2 000,0-2018 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-3 000,0-2018 PROFI 50 000,0 5 000,0 5 000,0 Valtuus 2019 324 750,0 25 980,0-2019 ICT 10 000,0 1 000,0-2019 sopeutustoimi -10 000,0 0,0-2019 PROFI 50 000,0 5 000,0 Momentti 29.40.51 ja 29.40.53 329 524,3 302 279,9 300 004,6 308 023,4 348 473,9 366 665,2 Yksivuotiset hankkeet 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.53.2 4 066,0 4 755,0 4 490,7 4 490,7 4 696,7 4 296,7 Strateginen tutkimusrahoitus - valtuus (momentti 29.40.54) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtuus STN 2015 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Valtuus STN 2016 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Valtuus STN 2017 55 631,0 14 631,0 24 000,0 17 000,0 Valtuus STN 2018 55 631,0 14 631,0 24 000,0 Valtuus STN 2019 55 631,0 14 631,0 Momentti 29.40.54 14 631,0 38 631,0 55 631,0 55 631,0 55 631,0 Tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.22 arviomääräraha 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 8 500,0 Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kv-järjestöille 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.66, arviomääräraha 17 788,0 17 479,8 17 607,5 18 032,7 17 881,6 18 004,2 Suomen Akatemian toimintamenot 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Momentti 29.40.01, siirtomääräraha (2v.) 12 332,0 10 423,0 14 376,0 14 376,0 14 376,0 14 376,0 MÄÄRÄRAHAN TARVE YHTEENSÄ 2014 2015 2016 2017 2018 2019 372 210,3 358 068,7 383 609,7 409 053,8 449 559,2 467 473,2