ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 55/11/1 Dnro PSAVI/24/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 55/11/1 Dnro PSAVI/24/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki Isokäännän Turkis Oy Hytinportti 30 85100 Kalajoki

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläintilat ja tuotanto... 3 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 5 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 6 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 6 Asutus ja maankäyttö... 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Hakemuksen täydentäminen... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 8 Hakijan vastine... 11 MERKINTÄ... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 Ympäristöluparatkaisu... 11 Lupamääräykset... 11 Varjotalot... 11 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 12 Valumavesien käsittely... 12 Rehun varastointi... 13 Jätehuolto ja varastointi... 13 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 14 Muut määräykset... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Luvan myöntämisen edellytykset... 15 Lupamääräysten perustelut... 15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN... 18 Luvan voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen... 18 Korvattava päätökset... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Isokäännän Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 3.2.2011. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Pohjankylään Jokelan turkistilaalueelle tiloille Karhu RN:o 208-406-112-0 ja Saukko RN:o 208-406-111-0. Alue sijaitsee noin viisi kilometriä Kalajoen keskustasta pohjoiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Isokäännän Turkis Oy:n toiminnalla kiinteistöllä Karhu RN:o 208-406-112-0 on Kalajoen kaupungin 30.6.2004 myöntämä ympäristölupa. Kiinteistöllä Saukko RN:o 208-406-111-0 on Kalajoen kaupungin 10.10.2003 myöntämä ympäristölupa Esa Käännälle ja Aulis Isokäännälle. Isokäännän Turkis Oy on ostanut turkistarhan toiminnan tammikuussa 2011. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja suomensupien kasvatustoimintaa. Kahden vierekkäin sijaitsevan turkistilan toiminta yhdistetään ja toimintaa laajennetaan. Eläinmäärä tulee laajentamisen jälkeen olemaan 1 500 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen. Nykyisin Isokäännän Turkis Oy:llä on ympäristölupa 495 siitosnaarasketun ja 300 siitosnaarasminkin pitämiseen ja Esa Käännällä ja Aulis Isokäännällä on ympäristölupa 590 siitosnaarasketun pitämiseen. Eläimet kasvatetaan varjotaloissa, joita on yhteensä 26 kappaletta. Nykyisten varjotalojen yhteispituus on 2 135 metriä. Näiden lisäksi on suunniteltu rakennettavaksi 13 uutta varjotaloa. Laajennuksen jälkeen varjotalojen yhteispituus on 3 270 metriä.

4 Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 8 250 nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin 4,25 hehtaaria. Turkistila-alueen perusmaa on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiesua tai hiekkaa. Hakemuksen mukaan tontti on lievästi viettävä ja tasainen, eikä alueen peruskuivatus maaperän läpäisevyydestä johtuen edellytä avo- tai salaojitusta. Alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Ulkopuoliset valumavedet johtuvat pääosin alueen itä- ja eteläpuolitse länteen kohti merta. Vanhojen varjotalojen lanta-alustoja ja talovälejä tullaan kunnostustoimenpiteiden yhteydessä muotoilemaan vaadittavan korotuksen aikaansaamiseksi. Uudet varjotalot tullaan rakentamaan tiivisalustaisina. Hakemuksen mukaan vanhimpiin varjotaloihin asennetaan tiivis alustarakenne talojen uusimisen yhteydessä. Vesitiivis lanta-alusta on toteutettu varjotalopenkereiden alle sijoitettavalla 0,4 millimetriä paksun maanrakennuskalvon avulla, Tiivisalustoilta kerättävät vedet johdetaan keruusäiliöihin, josta edelleen lannoitteeksi peltoviljelyyn. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Turkistila-alue on aidattu. Muutostöiden yhteydessä aidan sijaintia muutetaan siten, että se ympäröi jatkossa molempia tuotantoalueita. Tila-alueelta ei maaperän läpäisevyydestä johtuen muodostu erikseen ympäristöön johdettavia valumavesiä. Alueen peruskuivatuksen osalta hakija kuuluu osakkaana Jokelan Turkistarhaajat ry:n valumavesien yhteiskäsittely- ja tarkkailujärjestelmään. Toiminnalla on oma erillinen ympäristölupa Dnro PPO-2006-Y-51-113, joka on annettu 20.2.2007. Valumavesien yhteiskäsittelyjärjestelmän johdosta hakija ei esitä erillistä tilakohtaista suunnitelmaa valumavesien käsittelemiseksi. Tilalla on käytössä sekä kuppijuotto (varjotalot 13 17 ja U1 U9) että ympärivuotinen lämpöjuotto (varjotalot 1 12). Uudisrakennettavat varjotalot (U10 U16) sekä vanha varjotalo U5 varustetaan lämpöjuotoin. Muiden varjotalojen juottojärjestelmiä saneerataan tilanteen mukaan varjotalorakenteiden ylläpito- ja kunnostustöiden yhteydessä. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja sen kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea ja turvetta. Hakemuksen mukaan yksikössä käytettävien kuivikkeiden laskennallinen kokonaismäärä koko varjotalokapasiteetille on noin 600 700 m³ vuodessa (irtotiheydessä). Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Kuivikkeet vaihdetaan tai lisätään lannanpoiston yhteydessä 1 2 kertaa vuodessa. Lanta poistetaan pääasiallisesti elokuussa, mutta olosuhteista riippuen myös syyslokakuun aikana ja mahdollisuuksien mukaan myös talvella. Lantaalustoille levitetään kuivikekerros heti lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita levitetään häkkirivien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilalla tuotettu lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevalla Jokelan Luomukompostiosuuskunnan

5 kompostointialueelle. Käsitelty lanta ohjataan kompostointialueelta peltolannoituskäyttöön. Hakemuksen mukaan virtsa kerätään varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin 1 3 m³:n kokoojasäiliöihin. Hakemuksen mukaan laskennallinen kokonaistarve on 57 m³, joka toteutetaan tarvittaessa. Hakemuksen mukaan tiivisalustavarjotalojen suotovesien loppusijoitus tullaan järjestämään urakoitsijaa käyttäen. Hakemuksessa todetaan, että laskennallinen suotovesimäärä on 0,05 m³/varjotalometri, mutta käytännön havaintojen perusteella suotovesien määrä on huomattavasti tätä vähäisempi. Tiedossa on tiloja, joiden tiivisalustoilta ei ole muodostunut suotovesiä juuri lainkaan. Urakoitsijan toimesta tapahtuvassa loppusijoituksessa ajatuksena on ollut ohjata vedet hyötykäyttöön ja esimerkiksi lannoitteeksi peltolevitykseen. Lopullinen käyttötarkoitus selviää vasta, kun näiden vesien kemiallinen laatu on selvillä. Lähtökohtaisesti näitä vesiä käsitellään kuten virtsaa. Koska vesien laatu ei ole selvillä hakijalla ei ole vastaanotto- ja levityssopimuksia näille aineksille. Toiminnan alkaessa urakointipalvelut tilataan Jätehuolto P. Pääkkönen Oy:ltä. Kulkuteiltä ja piha-alueita poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Sosiaalitilojen wc-vedet sekä rehusiilojen pesuvedet johdetaan umpikaivoihin. Kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta (Jätehuolto P. Pääkkönen) ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Jätteet ja varastointi Tilalla kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastamalla tilalla, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu noin 500 kg vuodessa. Ohennuspuru, jota syntyy 21 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpökeskuksen kattilassa. Ruhot ja kaapimarasva, jota toiminnassa syntyy 99 tonnia vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Tilan nahoittamon yhteydessä on betonipohjainen ruhoalusta ruhojen ja rasvan välivarastointia varten. Käytännössä ruhot sijoitetaan alustalle kerroksittain (jäähdytys), jonka jälkeen näiden päälle sijoitetaan rasva. Pilaantunut rehu (1 000 kg/vuosi) vuodessa, kompostoidaan lannan seassa. Muovijäte (2 000 kg/vuosi), jäteöljy (200 l/vuosi), ongelmajätteet (100 kg/vuosi), sekajäte (2 000 kg/vuosi) ja metalliromu (1 000 kg/vuosi) toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Turkistilan jätehuolto toteutetaan kaupungin jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilan polttoainesäiliön tilavuus on 2 000 litraa. Säiliö on lukituksella ja laponestolaitteella varustettu kaksoisvaippasäiliö. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 200 litraa muita öljytuotteita.

6 Turkistilan käyttövesi hankitaan Kalajoen kaupungin vesijohtoverkosta. Tilalla ei valmisteta rehua. Tilalla käytettävän rehun toimittaa Ab Nyko Frys Oy. Liikennejärjestelyt Tila sijaitsee turkistuotantoalueella välittömästi valtatie 8:n tuntumassa. Tilan koko sekä paikallinen maankäyttö huomioiden toiminnasta aiheutuvaa liikennettä voidaan hakemuksen mukaan pitää alueelle tavanomaisena. Tilan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajua. Tuhoeläimiä, kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja sekä muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkoittimin sekä tila-alueelle varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden avulla. Lintujen aktiivista torjuntaa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään ja lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, mikäli se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen. Asutus ja maankäyttö Toiminta sijoittuu Jokelan yhteistarha-alueelle, jossa toimii useita turkistarhoja. Etäisyys lähimpiin loma-asuntoihin ovat lännessä noin 800 metriä ja asuinrakennuksiin kaikissa ilmansuunnissa yli kilometrin. Seurakunnan leirikeskus on noin 800 metriä turkistarhasta länteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha ei sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevalla vesistöalueella 84V074. Turkistarhalta mereen on noin yksi kilometri. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan Isokäännän Turkis Oy:n toiminta laajenee yhdistämällä kaksi yksikköä sijaintikiinteistöjen mahdollistamaan maksimilaajuuteen. Olemassa olevan tuotantokeskittymän/turkistuotantoalueen sisällä tapahtuvana toiminnan kehittämisellä ei ole hakemuksen mukaan vaikutusta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä toteutettava lisärakentaminen ja järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa pitkäkarvaisille turkiseläimille.

7 Vuotuiseen kasvatuskiertoon sekä tilan päivittäiseen toimintaan liittyvät hoitorutiinit ovat elinkeinon sertifiointijärjestelmän sekä vallitsevan ympäristökäytännön mukaiset. Tuotannon laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä lisäselvityksessä esitettyä laajempaa ympäristövaikutusten arviointia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan Isokäännän Turkis Oy:n toiminta järjestetään alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Toiminnot sijoittuvat olemassa olevalle turkistila-alueelle. Tilalle sijoitettavat uudet varjotalot varustetaan tiivisalustaratkaisuin sekä osittain lämpöjuotoin. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalo-rakenteet sekä ympärivuotiset juottojärjestelmät pitävät tiivisalustoille kerääntyvän vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Tilalla on riittävästi varastotilaa tuotantotarvikkeille. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi Jokelan Luomukomposti Osuuskunnan kautta. Varjotalojen alle lisätään kuivikkeita tarvittaessa myös kasvatuskauden aikana. Etäisyydet lähimpiin loma-asuntoihin ovat lännessä noin 800 metriä ja asuinrakennuksiin kaikissa ilmansuunnissa yli kilometrin. Seurakunnan leirikeskukseen on matkaa lännessä noin 800 metriä. Tilan lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan sijoittumista voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. Tilan kuivatusvedet johdetaan Jokelan Turkistarhaajat ry:n yhteiskäsittelyyn, jolla erillinen ympäristölupa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 9.3.2011 tiedoilla ruhojen ja kaapimarasvan välivarastoinnista, jätemääristä, varjotalojen alustavesien loppusijoituksesta sekä valumavesien käsittelystä. Hakemusta on täsmennetty 9.6.2011 tiedolla vuosittain syntyvän ruhojen ja kaapimarasvan määrästä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 31.3. 2.5.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).

8 Lausunnot 1. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Isokäännän Turkis Oy:n turkistarhatoiminnot sijaitsevat Kalajoen kaupungin Pohjankylällä Jokelan tarha-alueella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Tarhaustoiminnan vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Tarhaustoiminnan järjestämisessä tulee huomioida, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään tulee pyrkiä välttämään rakenteellisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla, Erityisesti tulee huolehtia alueen kuivatuksesta, sadevesien poisjohtamisesta alueelta, lantapenkkojen korotuksesta, turpeen käyttämisestä kuivikkeena ja juomalaitteiden kunnosta. Uudet varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä alustaratkaisuilla. Lannat tulee ajaa suoraan häkkien alta yhteiseen lannan vastaanotto/kompostointipaikkaan. Vesitiiviiden häkkien nesteiden keräilykaivot tulee tyhjentää keväisin ja syksyisin. Nesteiden ravintosisältö tulee määrittää ja ne tulee käyttää lannoitteena pelloille. Luvan haltijan tulee osallistua myös Jokelan tarha-alueen yhteiseen vesienkäsittelyyn. Muilta osin hakemuksesta ei ole huomautettavaa. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esittää lausuntonaan seuraavaa: Nykyinen ympäristölupatilanne Kalajoen kaupunki on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Isokäännän Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle (kiinteistö 208-406- 112) 30.3.2004. Luvan mukaan tarhalla on hyväksyttyä pitää enintään 495 siitosnaaraskettua ja enintään 300 siitosnaarasminkkiä. Luvassa on sallittu rakentaa uusia varjotaloja 350 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 1 370 metriä. Lupamääräysten tarkistamisen hakemusajankohdaksi on määrätty 31.12.2011. Kalajoen kaupunki on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Esa Käännän ja Aulis Isokäännän turkistarhan toiminnalle (kiinteistö 208-406-111) 10.10.2003. Isokäännän Turkis Oy on ostanut turkistarhan toiminnan tammikuussa 2011. Luvan mukaan tarhalla on hyväksyttyä pitää enintään 590 siitosnaaraskettua. Luvassa on sallittu rakentaa uusia varjotaloja 210 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 1 050 metriä. Lupamääräysten tarkistamisen hakemusajankohdaksi on määrätty 31.12.2010. Toiminnan muutos ELY-keskus katsoo, että kyseessä on toiminnan olennainen muutos, jossa kahden erillisillä luvilla toimivan tarhan toiminta yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi ja tarhan toimintaa laajennetaan. Tämän vuoksi toiminta tulee ratkaista toiminnan muutosta koskevalla ympäristöluvalla, jolla korvataan voimassa olevat ympäristöluvat.

Turkistarhan sijainti 9 Turkistarha sijaitsee Jokelan yhteistarha-alueella, jonka Kalajoen kaupunki on osoittanut turkistarha-alueeksi. Alueella sijaitsee noin 20 eri toiminnanharjoittajan turkistarhat. Alue sijaitsee noin 4 km Kalajoen keskustaajaman pohjoispuolella. Lähellä ei ole häiriintyviä kohteita. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä toiminnan vaikutusalueella sijaitse suojelukohteita. Turkistarhan toiminta ELY-keskuksella ei ole turkistarhan valvontaan liittyvää tietoa. Tarha-alue on ympärysojitettu. Ympärysojiin johdetaan tarhan alueella syntyvät hulevedet. Alueen ympärysojista vedet johdetaan yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle, jonka toimintaa varten on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan 20.2.2007. Pintavalutuskentän toiminnasta vastaa Jokelan turkistarhaajat ry, joka on luvanhaltija. ELYkeskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa lupa-asiassa ei voida antaa velvoitteita tarhavesien käsittelystä pintavalutuskentällä, koska toiminnasta vastaa muu toiminnanharjoittaja. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tarhan alueella syntyvien pintavesien johtaminen pintavalutuskentälle nykyiseen tapaan on hyväksyttävää, eikä hakemuksessa ole esitettykään muuta vaihtoehtoista käsittelytapaa näille vesille. ELY-keskus edellyttää, että kaikkien uusien rakennettavien varjotalojen ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat on rakennettava nestetiiviiksi voimassa olevien rakentamissäännösten (MMM-RMO C 4) mukaisesti. Varjotalojen tiiviille lanta-alustoille kertyvät nesteet kerätään säiliöihin ja toimitetaan käytettäväksi peltolannoitteena. Hakemuksessa on esitetty, että nestetiiviiltä alustoilta kertyvät nesteet kerätään varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisesti tilavuudeltaan 1 3 m 3 :n kokoojasäiliöihin. Hakemuksen mukaan laskennallinen kokonaistarve on 57 m 3 (0,05 m 3 /varjotalometri), joka esitetään toteutettavan tarvittaessa. ELYkeskuksen laskelmien mukaan tilavuustarve on huomattavasti suurempi. Tiiviille alustalle kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuuden tulee lähtökohtaisesti vastata 12 kk:n aikana kertyvää nestemäärää. Säiliöihin kertyviin nestemääriin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi mm. lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Todellisista kertymistä on tällä hetkellä saatavilla niukasti luotettavia tuloksia. Tämän vuoksi ELY-keskus katsoo, että käytössä tulisi olla ainakin puolet laskennallisesta säiliötilavuudesta. Säiliötilavuutta voidaan lisätä vaiheittain nestetiiviiden alustojen rakentamisen edetessä ja saatujen nestekertymien perusteella. Tällöinkin toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus myös mahdollisen ylikertyvän nesteen toimittamiseksi hyväksyttävään hyödyntämiskohteeseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai muuhun laitokseen, jolla on lupa ko. jätteen vastaanottamiseen vastaavalla tavalla kuten kuivikelannankin osalta. Jätehuoltoyrittäjän kanssa tehty kuljetussopimus ei ole tätä tarkoittava sopimus. Jäljennös sopimuksesta tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle valvontaa varten. Myös sopimuksissa tapahtuvista muutoksista tulee ilmoittaa viivytyksettä ELY-keskukselle. Toiminnassa syntyvä kuivikelanta toimitetaan kompostoitavaksi Jokelan Luomukomposti osuuskunnan kompostilaitokselle, joka toimintaan myönnetyn ympäristöluvan nojalla voi vastaanottaa ainoastaan kuiviketurkislantaa.

10 Toiminta tulee järjestää siten, että lanta-alustoilta aiheutuvat päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Varjotalojen lanta-alustat on rakennettava vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle (hiekkatäyttö). Lanta-alustojen korotusta on ylläpidettävä jatkuvasti. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalot on varustettava ensisijaisesti räystäskouruilla ja putkituksilla, joiden avulla sadevedet voidaan johtaa lantaalustojen ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm lanta-alustojen ulkopuolelle, jotta estetään sadevesien joutuminen lanta-alustoille. Hakemuksessa esitetään, että kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea 15 cm paksuna kerroksena. Kuiviketta lisätään lannanpoiston jälkeen 1-2 kertaa vuodessa. ELY-keskus katsoo, että kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti ympäristöturvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustalle aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea. Tarvittaessa kuivikkeita on lisättävä kasvatuskaudella myös lannanpoistojen välillä. Turve on tehokkainta nesteiden imeytyksessä, se sitoo tehokkaasti ravinteita ja sen käyttö estää myös hajuhaittojen muodostumista ja kärpäsiä. Turpeen käyttö jo lanta-alustoilla vähentää myös osaltaan turpeen käyttötarvetta lantaa kompostoitaessa. Kuolleet eläimet on hävitettävä sivutuoteasetuksessa (EY N:o 1069/2009) säädetyllä tavalla. Hakemuksen mukaan itsestään kuolleet eläimet pakastetaan tarhalla ja toimitetaan hävitettäväksi luvan omaavalle laitokselle. Nahoitusruhot ja rasva varastoidaan tarhalla betonipohjaisella alustalla tai tiiviissä konteissa ennen toimittamista käsittelylaitoksen järjestämään yhteiskeräilyyn. ELY-keskus katsoo, että kuolleitten eläinten ja nahoitusruhojen välivarastointi tarhalla ja toimittaminen käsiteltäväksi on järjestetty asianmukaisesti. Hakemuksessa on esitetty, että nahoituksessa syntyvä ohennuspuru poltetaan stokerikattilassa lämpökeskuksessa tai alueellisessa lämpölaitoksessa. Ohennuspuru sisältää jossain määrin rasvaa, jonka vuoksi puru tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi energiantuotannossa kattilalaitokselle, jolla on toimintaan myönnetty ympäristölupa taikka muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottoon. Pienkattilassa ei ole sallittua polttaa rasvaista purua eikä muutakaan jätettä epätäydellisestä palamisesta aiheutuvien haittojen vuoksi. Myöskään avotulella ei ole sallittua polttaa jätteitä. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjanpitoa, johon merkitään ympäristönsuojelun kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpitoon tulee merkitä ainakin eläinmäärät, käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lanta-alustojen tyhjennysajankohdat, kuivikelannan ja lanta-alustoilta kerätyn nesteen määrät ja toimituspaikat, nahoitusruhojen määrät ja toimituspaikat, itsestään kuolleitten eläinten määrät ja toimituspaikat, muun jätteen lajit, määrät ja toimituspaikat, umpikaivojen tyhjennysajankohdat ja lietteen toimituspaikat sekä tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä. Myös poikkeukselliset tapahtumat ja niistä aiheutuneet toimenpiteet on kirjattava. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. ELY-keskus katsoo, että muilta osin turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemuksen mukaisesti.

Hakijan vastine 11 Aluehallintovirasto on 10.5.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Vastineessa 16.5.2011 hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausunnot. MERKINTÄ Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Isokäännän Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen (26.1.2011) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 1 500 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen, siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on korkeintaan 8 250. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 3 270 metriä. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset (16/EEO/1999). 3. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto.

12 Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta vähintään kerran vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti ympäristöturvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimuksen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Valumavesien käsittely 8. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Alueen pintavedet tulee johtaa yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle. Tarhaajan tulee osallistua pintavesien käsittelyjärjestelmästä johtuviin velvoitteisiin, tai vaihtoehtoisesti tulee järjestää oma tarhakohtainen käsittelyjärjestelmä.

13 Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Rehun varastointi 9. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Jätehuolto ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoneste- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 12. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa. 13. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjät-

14 teen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla.

15 16. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Uusien ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu Jokelan yhteistarha-alueelle, jolla toimii useita turkistarhoja. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Lupamääräyksessä 17 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2)

16 Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. (lupamääräys 3) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Päätöksen 4 :n mukaan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 750 m³ vuodessa. Hakijalla on sopimus toimittaa turkiseläinlantaa Jokelan Luomukomposti Osuuskunnalle enintään 750 m³ vuodessa. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että virtsaa hyödynnetään lannoitteena pellolla. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. (lupamääräys 7) Ympärysojituksella ja salaojituksella estetään ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle. Alueen pintavedet johdetaan yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle. Tästä syystä on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee osallistua pintavesien käsittelyjärjestelmästä johtuviin velvoitteisiin. (lupamääräys 8) Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 9) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11)

17 Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Toimittamalla nahoitusjätteet laitokseen jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estettään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen ja siitä aiheutuva vaara ihmisten ja eläinten terveyteen. Kaavintapurua ei saa polttaa pienkattilassa eikä avotulella. Jätteiden poltosta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003). Asetuksessa esitettyjä jätteen polttamiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia on mahdotonta saavuttaa pienten lämpökeskusten kattiloissa. Lisäksi asetuksessa on määrätty päästöjen mittaus- ja vähentämisvaatimuksista, joiden järjestäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisillä jätemäärillä. (lupamääräys 13) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (lupamääräys 14) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olen-

18 naista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18) VASTAUS LAUSUNTOIHIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että lupamääräyksessä 3 on annettu uusien varjotalojen ja peruskorjattavien vanhojen varjotalojen ja niiden lanta-alustojen rakentamisesta koskevat määräykset. Tiiviiden lanta-alustojen nesteet on määrätty johtamaan riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Toiminnanharjoittaja on määrätty toimittamaan ELY-keskukselle sopimus umpisäiliöihin kertyvän nesteen luovuttamisesta peltolannoitteeksi tai muulle ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle lupamääräyksessä 5. Nahoituksessa syntyvän ohennuspurun omatoiminen poltto on kielletty lupamääräyksessä 13. Kirjanpito toiminnasta on määrätty toimitettavaksi vuosittain valvontaviranomaiselle lupamääräyksessä 14. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon siten, että lanta on määrätty toimittavaksi kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poistamisen jälkeen ja kuivikkeena on määrätty käyttämään ensisijaisesti ympäristöturvetta lupamääräyksessä 4. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävän virtsan käyttämisestä ensisijaisesti peltolannoitteena ja käytettävän nesteen ravintosisällön määrittämisestä on määrätty lupamääräyksessä 5. Osallistumisesta tarha-alueen yhteiseen vesienkäsittelyjärjestelmän velvoitteisiin on määrätty lupamääräyksessä 8. Ympäristönsuojelutoimia on määrätty ylläpidettäväksi ja edistettäväksi lupamääräyksessä 15. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2020.

Korvattava päätökset 19 Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Kalajoen kaupungin Esa Käännälle ja Aulis Isokäännälle 10.10.2003 antaman ympäristöluvan ja Isokäännän Turkis Oy:lle 30.3.2004 antaman ympäristölupapäätöksen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 41-43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011)

20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 3 480 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan vähintään 1 200 siitosnaarasketun tai -supin turkistarhan ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä periään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu 3 480 euroa. Oikeusohje Valtiovarainministeriön asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)