Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2016 Riemukasta Ruotsinsuomalaisten päivää!
Vuoden 2016 piirihallitus: Sinikka Lindquist Skellefteå puheenjohtaja Jouni Slagner Haaparanta varapuheenjohtaja Tapio Tamminen Uumaja varsinainen jäsen Taina Rintamäki Örnsköldsvik varsinainen jäsen Pirkko Ervasti Luulaja varsinainen jäsen Pekka Erikoinen Uumaja varsinainen jäsen Tuire Koskela Luulaja varsinainen jäsen Veikko Ylikärppä Kalix varsinainen jäsen Arja Tamminen Uumaja varajäsen, sihteeri ja rahastonhoitaja Anna Greetta Rantakrans Luulaja varajäsen Merja Olsson Uumaja varajäsen Pohjois-Ruotsin piirin seurat Jäsenmäärä 2015 Puheenjohtaja Jällivaaran Suomi kerho 107 (+23) Jari Törmänen Haaparannan ruots.suom. eläkeläiset 29 (-6) Mauri Morottaja Haaparannan suom. Kulttuuriseura 72 (-2) Eeva Leivo Haaparannan suomalainen seura 117 (-26) Jouni Slagner Kalixin Pirteät 50 (-1) Seija Kaskett Kiirunan suomalaisten kerho 91 (-8) Jouko Kangasniemi Luulajan Suomi seura 184 (-23) Jorma Juustovaara Pajalan Suomi seura 47 (-1) Anneli Mäkinen Piteån Suomi seura 68 (-8) Heli Andersson Skellefteån seudun Suomi seura 84 (+3) Sinikka Lindquist Uumajan Suomalainen kerho 180 (-27) Merja Olsson Örnskölsvikin Suomalaiset 76 (+14) Taina Rintamäki Yhteensä 1142 (-14) Punaisella merkityt seurat eivät valitettavasti ole ilmoittaneet jäsenmääräänsä RSKL:lle, joten heidän jäsenmääristään ei ole tietoa. (Ilmoitusten olisi pitänyt olla liitossa tammikuun lopulla.) Tiedotteen ilmoitushinnat Mainoshinnat ovat seuraavat: Koko sivu 1 000 kr Puoli sivua 600 kr Neljännes sivu 400 kr 1/8 sivu 250 kr Ilmoitushinta seuroille: Koko sivu 200 kr Puoli sivua 150 kr Neljännes sivu 100 kr 1/8 sivu 50 kr Yksityishenkilöiden terveiset ja/tai onnittelut (lyhyt teksti): 50 kr Tekstin voi toimittaa Sinikka Lindquistille ja maksun suorittaa piirin postisiirtotilille 48 26 69 9 2 Hyvät Suomi seurat! Muistattehan maksaa, jos ette ole vielä sitä tehneet, piirille jäsenmaksut viime vuodelta. Jäsenmaksu maksetaan vuoden 2015 jäsenmäärän mukaan. Lähetä maksu piirin postisiirrolle 48 26 69-9. Piirihallitus P S. Jos rahastonhoitajalle ei tule Porua, katso, että hän saa tämän tiedon!
Vielä ollaan jäissä! Me ruotsinsuomalaiset olemme vielä jäissä/jäässä, koska kevät ei ole vielä saapunut meille täällä pohjoisessa asuville. Ainakin osa piirin ruotsinsuomalaisista on myös kuvaannollisesti jäissä, koska Ruotsin hallitus ja sen Kulttuuriministeri jäädytti suomenkielen hallintoalueeseen pääsyn. Näin evättiin kahdelta kunnalta piirimme alueella, Skellefteålta ja Örnsköldsvikiltä, hallintoalueeseen pääsy tämän vuoden alussa. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tiedossa milloin näillä kunnilla on uusi mahdollisuus lähettää anomus, jonka hallitus mahdollisesti hyväksyisi. Taistelu meidän oikeuksiemme puolesta ei kuitenkaan kaadu tähän, sillä kunnillahan on velvollisuus pitää neuvonpitoa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa, vaikka kunta ei olekaan hallintoalue. Piiri järjestää koulutuksen neuvonpitoryhmissä oleville ja tulevaisuudessa siinä oleville henkilöille, ja myös niille, jotka ovat asiasta kiinnostuneet. Kuinka nämä asiat hoituvat tällä hetkellä esim. Piteåssa, Bodenissa, ynnä muilla paikkakunnilla täällä pohjoisessa? Kouluttajana Luulajassa tulee toimimaan nämä asiat osaava henkilö, Kaisa Syrjänen Schaal. Lue ilmoitus toisaalla tässä tiedotteessa ja ilmoittaudu/ilmoittautukaa mitä pikimmin! Muistakaa, että osallistumalla oppii! Odotan jännityksellä seurojen selvitystä viime vuoden jäsenmääristä. Nehän olisi pitänyt olla liitossa jo noin kuukausi sitten ja maakäräjät kaipaavat meiltä selvitystä jäsenmääristä. Olen lähettänyt aiemmin muistutuksen seuroille, mutta vielä kerran: Ilmoittakaa jäsenrakenteenne mitä pikimmin RSKL:än! (P-R piiri saa ne sitten sieltä9 Haluaisin myös tietää, kuka on seuranne puheenjohtaja. Ilmoittakaa s-postin kautta: sinikka.lindquist@telia.com. Kiitos! Toivotan kaikille lukijoille kauniita talvipäiviä kevättä odotellessa! Tavataan Luulajassa huhtikuun alussa! /Sinikka Lindquist Piirin puheenjohtaja P S Piirihallituksessa on joitakin uusia henkilöitä. Hallituksen jäsenten nimet ja yhteistiedot löydät sivulta 2. Kutsu RSE:n Pohjois- Ruotsin piirin kevätkokoukseen RSE:n Pohjois- Ruotsin piirin sääntömääräinen kevätkokous pidetään Luulajassa, Suomi seuran tiloissa, Nygatan 10, sunnuntaina 10. huhtikuuta 2016, kello 09.00. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! RSE:n hallitus. 3
KOKOUSKUTSU RSKL:n Pohjois- Ruotsin Piiri kutsuu sinut sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Aika: 2016-04-10, kello 10.00 Paikka: Luulajan Suomi seura, Nygatan 10 Esillä sääntöjen määräämät asiat. Pöytäkirjan otteen kokousedustajista voit lähettää osoitteeseen: arja.tamminen@telia.com tai ottaa mukaan kokoukseen. Koulutus neuvonpidosta kunnissa ja maakäräjillä lauantaina 9. huhtikuuta, alkaen kello 11.00. Tarkemmat tiedot ovat tuossa alapuolella. Tervetuloa! Pohjois Ruotsin piirin hallitus. KUTSU KOULUTUKSEEN Koulutuspäivä neuvonpitoedustajille ym. Pohjois Ruotsin piiri järjestää koulutuksen niille, jatka edustavat ruotsinsuomalaisia kuntien ja maakäräjien neuvonpidoissa. Myös muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Teemana on Neuvonpito kenen ehdoilla? Aika: 9. huhtikuuta, 12.00 16.00. Lounas alk. kello 11.00 Paikka: Luulajan Suomiseuralla, Nygatan 10 Luennoitsija: Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja monikielisen työn yksikön johtaja kirkkokansliasta Seuraavana päivänä pidetään RSKL:n Pohjois Ruotsin ja RSE:n piirin kevätkokoukset. Hinta: Sisältää hotelliyöpymisen ja ruokailut: 600 kr/henkilö Hinta: Ainoastaan ruokailut la-su: 200 kr/henkilö (100 kr/pv.) Piiri korvaa matkakustannukset 1, 85 kr/km, täysillä autoilla. Ilmoittautumiset niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 31. maaliskuuta osoitteeseen sinikka.lindquist@telia.com tai puhelimitse 070-232 18 02. Samoista osoitteista voit saada myös lisätietoja. Tervetuloa! P-R piirin hallitus 4
Tarinakahvila yhdistää suomen- ja meänkielisiä Luulajassa Runsas vuosi sitten käynnistimme Norrbottenin museon aloitteesta suomenkieliset Tarinakahvilat Luulajassa. Tämä tapahtui yhteistyössä Luulajan Suomi-seuran ja Föreningen Nordenin kanssa, jonka puheenjohtaja oli jo aikaisemmin peräänkuuluttanut tämän tyyppistä toimintaa, jossa voisi kuuntelemalla ja keskustelemalla ylläpitää ja kartuttaa suomen kielen sanastoaan. Ryhdyimme tuumasta toimeen. Ensimmäinen kokoontumisemme tapahtui vuosi sitten talven kuuluisan lumipyryn jälkeisenä aamuna, jolloin tiet olivat tukossa ja pihat lapioimatta. Siitä huolimatta meitä oli rämpinyt 12 henkilöä paikalle, iloksemme miehiä ja naisia, ruotsalaisia, ruotsinsuomalaisia ja meänkielisiä. Nyt kokoonnumme kuukauden viimeisenä perjantaina klo 9 museon ihastuttavan kauniiseen kahvilaan kahvittelemaan ja tarinoimaan eri aiheiden ympärille.ainoastaan pitkäperjantain kohdalle osunut aika on siirretty ensimmäiseen huhtikuuta. Tarinointiteemat ovat pyörineet oman elämän ja muistojen ympärillä, kuten lapsuus, kouluaika,perhesuhteet,perinteet,identiteettikysymykset jne. Syksyn alussa otettiin myös meänkieli, yhdessä suomen kielen kanssa, tarinointikieleksi. On ollut ilo kuunnella maailman rauhallisimman rajan molemmin puolin kasvaneita siitä,mikä on lapsuudessa ja nuoruudessa ollut samanlaista ja mitä eroavaisuuksia on ollut elämässä ja elämäntilanteissa kahteen eri vähemmistöön kuuluneilla. Jokaisella osallistujalla on ollut jotain kerrottavaa. Noin kuutisen kymmentä eri henkilöä on runsaan vuoden aikana löytänyt tiensä kahvilaan joko yhden tai useamman kerran. Rennossa ilmapiirissä on kerronta välillä saanut aikaan naurun remahduksia, kun huumorin kukka on kukkinut. Välillä taas on syvennytty kuuntelemaan elämän tuomia vaikeuksia kyynel silmäkulmassa.jokunen tuttu laulukin on laulettu. Myös toinen päivälehdistämme ja Meän Raatio on ollut kuuntelemassa, raportoimassa ja äänittämässä tarinointiamme. Alkavan kevätkauden aiheita ovat:elämän ilot, Mitä on kuulua vähemmistöön, Elämän kriisit, Vanheneminen ja Vapaa kerronta. Kevätkauden alusta on myös Tornedalsgillet, täkäläinen tornionlaaksolaisten yhdistys, ilmaissut halukkuutensa olla mukana tässä kahvilayhteistyössä. Seuraavan kerran tapaamme sopivasti heti Ruotsinsuomalaisten päivän jälkeen 26. helmikuuta, jolloin pohdimme millaista on elää ruotsinsuomalaisena tai meänkielisenä vähemmistönä Ruotsissa.Odottelemme mukavaa tarinointikevättä museolla,jonne myös uudet osallistujat ovat tervetulleita. /Salli Björnfot Kuvassa: Tarinakahvilan osallistujia 5
UUMAJAN SUOMALAINEN KERHO VIETTÄÄ 60 VUOTIS JUHLA- VUOTTA Yli puoli vuosisataa yhdistystoimintaa on merkittävä saavutus. Mukaan mahtuu iloja ja suruja. Suuria tapahtumia ja isoja juhlia mutta myös pieniä, monille ihmisille tärkeitä yhdessä olemisen hetkiä. Tällaisena juhlavuotena on tärkeää nostaa esille monien mukana olleiden ja olevien suuri työpanos. Ilman näiden kaikkien mukana olleiden panostusta ei Uumajan Suomalainen Kerho olisi niin elinvoimainen ja taloudellisesti hyvinvoiva yhdistys kuin mitä se vielä tänä päivänäkin on. Ilman historiaa ei voi ymmärtää tätä päivää, sen vuoksi meidän tänä päivänä aktiivisesti toimivien on arvostettava tehtyä työtä ja meidän velvollisuus on, koko vuoden ajan, muistaa, muistuttaa ja etenkin arvostaa Kerhon hyväksi tehtyä työtä. Ehkä hieman yllättävää on että alkusysäyksen Uumajan Suomalaisen kerhon perustamiselle on antanut ruotsalainen, Ruotsin armeijan kapteeni Uno Hammarström. Sodan jälkeen Uno Hammarström toimi tulkkina evakuoiduille pohjoissuomalaisille ja pyrki auttamaan suomenkielisiä viihtymään ja sopeutumaan ruotsalaiseen yhteyskuntaan. Uno Hammarström ymmärsi sen tosiasian että kielellä ja etenkin äidinkielellä on tärkeä merkitys ihmisten sopeutumiselle uusiin oloihin ja uuteen yhteyskuntaan. Tie suomalaisen sydämiin menee heidän äidinkielensä kautta. Mikäli suomalaiset ympäri maata todellisuudessa voisivat viihtyä hyvin, täytyy heidän kielelleen antaa huomattavasti parempi asema kuin tähän asti. Se on vähin, minkä me ruotsalaiset voimme tehdä. Kun tarkastelee noita Uno Hammarströmin sanoja on pakko todeta että vielä yli viidenkymmenen vuoden jälkeen olemme vieläkin hyvin samalla viivalla suomenkielisten palvelujen suhteen. Vielä ei ole USK:n aika siirtyä viettämään rauhallisia eläkepäiviä vaan työsarkaa riittää vielä tulevaisuudessakin. Uno Hammarströmin sanat ja perintö velvoittavat meitä. Hyvää USK:n 60 - vuotis juhlavuotta /Tapio Tamminen 6
UUMAJASSA KOULUTETTIIN JÄSENIÄ 9 10/1 Uumajan Suomalainen Kerho järjesti koulutustilaisuuden jäsenille ja luottamushenkilöille. Koulutuksen teema oli USK 60 v tiedolla ja taidolla eteenpäin. Lauantaina 9/1 koulutustilaisuuden alussa Ingela Wallrud ABF informoi ABF:n toiminnasta ja erilaisista opintopiiritoiminnan mahdollisuuksista sekä siitä, miten ABF voi taloudellisesti tukea toimintaa. Ingelan esitelmän jälkeen pidettiin ylimääräinen jäsenkokous jossa valittiin USK:lle uusi puheenjohtaja Merja Olsson sekä väliaikainen( interimisstyrelse) johtokunta, jota täydennetään USK:n kevätkokouksessa. Väliaikaisen johtokunnan jäsenet ovat, Pekka Erikoinen, Valter Jauhiainen, Olli Falben, Jari Prosi varalle Matti Wirlander. Koulutus jatkui perinteisten järjestötoiminnan perusasioiden kertauksella. RSKL ja USK yhtenä jäsenseuroista, mikä on ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, jaostot, toimikunnat ja työryhmät. Kerhon varat ja talous ja niiden hoitaminen. Rahastonhoitaja Arja Tamminen selvitti miten kuittien kanssa toimitaan ja miten talousraportteja tulkitaan ja luetaan Iltapäivällä keskityttiin käsittelemään johtokunnan toimintaa ja vastuuta. Toimiva johtokunta osviittoja uuden johtokunnan toimintaan. Sunnuntaina 10/1 aamupäivällä keskityttiin 2016 toimintasuunnitelman yksityiskohtaiseen läpikäymiseen ja myös yksittäisten toiminta tapahtumien tarkempaan ja konkreettiseen läpikäymiseen. USK:n 60 vuotis -juhlavuoden toiminta tapahtumien tarkempaan sisältöön ja myös siihen miten ja mitä markkinointikeinoja vuoden aikana tullaan käyttämään. Miten saada toiminta jäsenkeskeisemmäksi ja miten, missä ja millaisia tapahtumia jäsenille kohdistetaan. Miten mökkiä ja sen toimintaa voidaan paremmin hyödyntää? Onko syytä palata enemmän back to bacik toimintaan eli siihen alkuperäiseen USK:n toimintaa, jossa harrasteiden ja yhdessäolon merkitystä painotetaan. Miten saadaan jäsenistöa aktivoitua ja osallistumaan myös luottamustehtävien tekemiseen. Lounaan jälkeen pidettiin johtokunnan järjestäytymiskokous, jossa johtokunnan jaettiin luottamushenkilöiden vastuu- ja toiminta-alueet. Todella intensiivisen ja työntäyteisen viikonlopun kouluttajana toimi Heli Aarnipuro, jonka sekä järjestötoiminnan osaaminen ja etenkin pedagoginen kyky ohjata ja innostaa osallistujia, on huippuluokkaa. /Tapio Tamminen 7