s. 4 s. 8 s. 11 s. 12 Älä anna muistisairauden kahlita kotiin Hengellisen musiikin harvinaisuus Lappeenrannassa Ristin tiessä nähdään inhimillinen Jeesus Tunteikas Taivaslaulu antaa äänen hiljaisille Maaliskuu 26.3.2014 Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat www.lappeenrannanseurakunnat.fi Kuorolaulu voimistaa monella tapaa s. 6 7 Uudet kuoriurut palvelevat seuraavat sata vuotta s. 9
Sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen: Tässä on tie, kulkekaa sitä. Jes. 30:21 Pääkirjoitus Kuka valitsisi kirkkoherran? Seurakunta voi nyt valita kirkkoherransa kahdella eri tavalla. Perinteinen kansanvaali on edelleen mahdollinen. Tuomiokapituli asettaa ehdolle enintään kolme vaalikelpoista hakijaa heidän ansioidensa mukaisessa järjestyksessä. Ehdokkaat antavat vaalinäytteen eli pitävät kuuluisan vaalisaarnansa ja seurakuntalaiset valitsevat mieleisensä henkilön virkaan. Neljänneltä sijalta ei enää ole mahdollista tulla valituksi. Uusi mahdollisuus on, että kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto. Se tekee joka tapauksessa päätöksen siitä, kumpaa vaalitapaa käytetään. Neuvosto voi myös valita kaikista vaalikelpoisista ehdokkaista haluamansa, haastatella heitä ja vaikkapa testauttaakin. Luottamushenkilöt on pantu tässä paljon vartijoiksi. Kansanvaali on ikään kuin ensisijainen, mutta vain kolme vaalikelpoista pääsee mukaan finaaliin. Välillinen vaali mittaa kiistatta paremmin ehdokkaiden soveltuvuutta juuri kyseisen seurakunnan johtajan tehtävään, jonka sisällöstä suuri osa on hallintoa ja työyhteisön esimiehenä toimimista. Maailma ei kuitenkaan ole vielä tullut valmiiksi tässäkään asiassa. Ei riitä, että psykologi mittaa ylimalkaisesti hakijoiden johtajaominaisuuksia! On myös selvitettävä, kuka heistä olisi sopivin johtaja sitä tarvitsevalle yhteisölle. Kaupunkilainen lähiö ja vakaa maalaisseurakunta ovat kovin erilaisia johdettavia. Kirkkoherran tulevilla alaisilla, työntekijöillä, ei ole sanansijaa valinnassa. Osa heistä ei edes asu seurakunnan alueella, joten he eivät voi äänestää. Työyhteisön toiveet olisi sopivalla tavalla saatettava päättäjien tietoon varsinkin, jos neuvosto suorittaa valinnan. Kun keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta ja naispappeudesta käy edelleen kuumana, ei tunteiden palo eivätkä ns. oikeat mielipiteet saisi vaikuttaa terveeseen, huolelliseen harkintaan. Jos kirkkoherraa valitaan suureen seurakuntaan, olisi aiempi kokemus viran hoidosta enemmän kuin tarpeen. Kirkkoherra ei tee työtään yksin. Vaikka hän olisi millainen näkijä ja profeetta tahansa, mutta ei saa alaisiaan motivoiduksi ja innostetuksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, hän ei onnistu tehtävässään. Kirkkoherran tärkein työkalu on työyhteisö, samaan tapaan kuin orkesteri on kapellimestarin instrumentti. Vaalitavasta riippumatta seurakunnalle valitaan paimen, tiennäyttäjä ja ilosanoman tuoja. Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Kirkkoherran tärkein työkalu on työyhteisö, samaan tapaan kuin orkesteri on kapellimestarin instrumentti. Luottamushenkilöltä Tavoitteena yhden seurakunnan malli Valtuustotyöskentelyni yhdentoista vuoden ajan on sujunut aika hyvin. Mitään suuria ristiriitoja ei ole ollut tai niitä on tietoisesti vältetty. Yhden seurakunnan malli, jota Lappeenrannan seurakuntaneuvosto ehdotti, ei mennyt putkeen. Aika tälle ratkaisulle ei ollut vielä kypsä. Nyt yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston tulisi tässä tilanteessa nähdä yhtymän kaipaamia uusia visioita jopa 10 vuoden päähän. Koska useimmat pitkän tähtäimen ratkaisut ja tekojen valmistelut vievät suhteettoman kauan, tänään tiedostettuihin muutostarpeisiin tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti. Jäsenten pako seurakunnista jatkuu. Kun joku möläyttää jotakin sopimatonta televisiossa tai lehdissä, ovet käyvät ulos entistä taajemmin. Meidän ei kuitenkaan pidä itkeä poislähtijöiden perään. He eivät ole olleet niitä aktiivisia seurakuntalaisia, joita kaipaamme joukkoomme. He ovat vain odottaneet jotakin syytä lähteä. Kun sellainen sitten tulee, päätös on nopea. Henkilön menetettyä kontaktin kirkkoon eroaminen seurakunnan jäsenyydestä on helppoa. Vallitseva käyttäytyminen merkitsee sitä, että verotuloja on tulevaisuudessa entistä niukemmin. Toiminta seurakuntalaisten suuntaan kärsii jo nyt varojen vähäisyydestä. Palkkamenojen jälkeen jäävä osuus on liian pieni, ja kohdentaminen vaikeata. Henkilöstökulut ovat seurakuntayhtymässä jo nyt yli 70 prosenttia kokonaismenoista. Tässä tilanteessa on otettava tavoitteeksi pudottaa palkkamenoja 10 prosenttia. Maali voidaan asettaa kymmenen vuoden päähän. Päämäärä ei ole saavuttamaton, kun se otetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi ja toimitaan sen toteuttamiseksi. Tämän jälkeen varsinaiseen seurakunnalliseen toimintaan jää enemmän varoja. Tavoitteen saavuttaminen voi kukaties pienentää myös kirkosta eroamista, kun esimerkiksi diakoniatoimintaan ja lapsi- ja nuorisotyöhön on käytettävissä aiempaa enemmän rahaa. Tulevaisuuden pääasia seurakuntayhtymän kaikilla seurakunnilla on yhdistyminen yhdeksi seurakunnaksi kymmenen vuoden sisällä. Vain tämä toimenpide tuo pysyviä säästöjä. Olen havaitsevinani, että Lappeen seurakunnan luottamushenkilöt eivät ole sisäistäneet seurakuntayhtymämallia kovin hyvin. Heillä on edelleen vahvana henkilökohtaisena visiona isäntähenki, joka jarruttaa hyviä yhteisiä asioitamme. Pitää ymmärtää, että seurakuntayhtymä on eräänlainen kolhoosi, missä yksittäinen seurakunta ei omista maata eikä seiniä. Tämän tosiasian tunnustaminen on viisauden alku, sanovat eräät asiantuntijat. Kun täällä aikoinaan yhdistettiin pakolla kolme kuntaa, toimenpiteen seuraukset ovat vieläkin näkyvissä. Pakkoliitokset ovat harmillisia, mutta niihin päädytään silloin, kun sopua vapaaehtoiseen liitokseen ei löydy. Pakkoliitoksista jää usein traumoja vuosikymmeniksi, niin kuin täällä on käynyt. Nämä pitää kuitenkin voida antaa anteeksi. Heitän kirjoitusviestin Marja Hoville Ylämaan suuntaan. Arto Pulkkinen Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Lappeenrannan seurakuntaneuvoston jäsen Seurakuntatervehdys π 26.3.2014, maalis toukokuu 47. vuosikerta Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh. 040 3126 818 marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL 45 53101 Lappeenranta Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, ja Marja Talikka Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä 45 406. Seuraava numero ilmestyy 11.6.2014. Aineistot lehteen voi toimittaa sähköpostitse os. lappeenranta.tiedotus@evl.fi 16.5.2014 mennessä. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Arja Husso puh. 040 554 0038 Kaisa Heiskanen puh. 040 631 1576 Merja Luhtanen puh. 040 746 4334 Maarit Vento puh. 040 554 0036 Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh. 040 554 0037 Anja Leiniäinen, puh. 040 746 4332 sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi Paino Saimaan Lehtipaino Oy
Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 YHTYMÄ 3 UUSI KASVO Gallup 1. Oletko laulanut kuorossa? Jos, niin mitä ääntä? 2. Oletko ajatellut, että kuorolaulu voisi olla kiintoisa harrastus? Anja Leinonen: 1. Kyllä, kansakoulun joulujuhlassa. Viimeksi yritin laulaa hautajaisissa. 2. En ole, ikää alkaa jo olla. Anni Wahlroos sai toteuttaa elinikäisen haaveensa syntymämaahansa Namibiaan palaamisesta. Rohkeasti kohti uutta Ossi Piippola: 1. En. 2. Olen kuullut, että kuorolaulu on terveellistä. Voisi sitä vaikka harkita. Anni Wahlroos aloitti vuoden alussa Lappeen seurakunnan vs. nuorisotyönohjaajana. Hänen pääasiallisina vastuualueina ovat tyttö- ja koulutyö. Kesällä Wahlroos pitää kaksi rippileiriä. Wahlroos suoritti nuorisotyönohjaajan tutkinnon Helsingissä, jonne hän muutti yhdeksänvuotiaana syntymämaastaan Namibiasta. Lähetystyöntekijöiden lapsi tapasi kaupungissa myös miehensä. Toimittuaan pari vuotta Hattulan seurakunnan nuorisotyönohjaajana, Wahlroos siirtyi Imatran seurakuntaan poikatyöntekijäksi reiluksi neljäksi vuodeksi. Kesällä -92 käynnistyi 20,5 vuoden ura Luumäen seurakunnan nuorisotyönohjaajana. Kun eteen tuli tilaisuus lähteä vuodeksi Suomen Lähetysseuran kummiyhteistyöhenkilöksi Namibiaan, Wahlroos jätti pitkäaikaisen työnsä kahdeksan vuotta ennen eläkeikää. Hänen miehensä Kaj oli mukana toteuttamassa ulkoministeriön rahoittamaa nuorisotyön projektia. Se oli osoitus siitä, ettei taivaan isä hylkää. Suomeen paluun ja työnhaun lähestyessä 52-vuotias Wahlroos bongasi Facebookista Lappeen seurakunnan työpaikkailmoituksen ja sai lopulta paikan. Se oli osoitus siitä, ettei taivaan isä hylkää, vaikka tekee järkiperäisen ihmisen näkökulmasta hulluja ratkaisuja elämässään, hän nauraa. Vapaa-ajallaan Wahlroos harrastaa muun muassa savitöitä, maalaamista ja piirtämistä. Rakkain harrastus on puutarhanhoito. Hän on myös opiskellut kansalaisopistossa saksaa, ranskaa ja eestiä. Viime talvena vuorossa oli Namibian heimokieli donga. Kielet ovat intohimoni, niitä tekisi mieli oppia koko ajan lisää. Nuorten parissa viihtyvä Wahlroos on neljän lapsen äiti. Lapset ovat lentäneet maailmalle, toivottavasti saivat elää rikkaan, hyvän lapsuuden. Nyt on se tyhjän talon vaihe menossa. Aikuisiällä diakonia-sosionomin pätevyyden hankkineen Wahlroosin viransijaisuus päättyy toukokuussa 2015. Hän kertoo olevansa valmis muuttamaan joko Namibiaan tai lähes minne päin Suomea tahansa työn perässä. Sellaiseen paikkaan, missä puutarha menestyy. Tuula: 1. Olen laulanut koulun kuorossa, jotain matalaa ääntä. 2. En. Elina Heikkinen: 1. Olen ollut isosena Taipalsaaren seurakunnassa ja laulanut joulukuvaelman enkelikuorossa. 2. En ole. Laulaminen ei ole vahvin puoleni., Kuvat AJANKOHTAISTA Sammonlahteen kirkkoherra Sveitsistä Sveitsin suomalaisten pappi, rovasti Juha Eklund on Sammonlahden seurakunnan uusi kirkkoherra. Hän vei voiton 2.3. järjestetyssä vaalissa 514 äänellä, jotka muodostivat noin 68 prosenttia annetuista äänistä. Kirkkoherran virkaa tavoitteli ensimmäisellä vaalisijalla olleen Eklundin lisäksi toiselle vaalisijalle asetettu Sammonlahden seurakunnan kappalainen Maarit Hirvi. Hirvi sai reilusta seitsemästä ja puolesta sadasta annetusta äänestä 243. Äänien kokonaismäärästä annettiin ennakkoon 24. 28.2. reilu puolet. Vaalin äänestysprosentti oli 9,6. Itseään kansankirkon papiksi kuvaileva Juha Eklund on tottunut tekemään yhteistyötä eri taustoista tulevien seurakuntalaisten ja työtovereiden kanssa. Kuopiossa vuonna 1984 pappisvihkimyksensä saanut Juha Eklund on työskennellyt noin neljän vuoden ajan suomalaisten pappina Sveitsissä. Eklundin uralle mahtuvat myös sotilaspapin tehtävät Pohjois-Karjalan prikaatissa 2003 2010, kappalaisen virka Ilomantsin seurakunnassa 1998 2003, työ Saksan suomalaisten pappina 1992 1998 sekä pesti Rautavaaran seurakunnan kirkkoherrana 1984 1992. Eklundin perheeseen kuuluvat vaimo Heli, neljä lasta ja kolme lastenlasta. Henkilöstöuutiset Sammonlahden seurakunta: Kirkkoherra Jukka Lehtinen siirtyi eläkkeelle 1.2.2014. Susanna Hankanen työskentelee vs. seurakuntapastorina 3.3.2014-30.6.2015 välisen ajan. Kiinteistötoimi: Siivooja-vahtimestari Pirkko Salakka siirtyi eläkkeelle 1.2.2014. Oppisopimustyöntekijä Toni Matteron työsuhde päättyi 5.2.2014. Erityisesti kiitän tukiryhmääni, joka aktiivisuudellaan teki minua tutuksi Sammonlahdessa. Annoit, Herra, tehtävän sinun seurakunnassasi. Tahdot meidän käyttävän oikein lahjat antamasi. Toimia suo avoimesti, luottamuksen arvoisesti. Yhteyttä meille suo, yhteinen on asiamme, yhteisymmärrystä luo koko seurakunnassamme. Yhdessä suo suunnitella, kuunnella ja neuvotella.
4 YHTEISKUNTA Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 YHDISTYSYHTEISTYÖ Tutut rutiinit ja uudet virikkeet helpottavat muistisairaan arkea Kun muistisairaus huomataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, on hyviä elinvuosia odotettavissa paljon lisää. Vielä reilu kolme vuosikymmentä takaperin iäkkäiden kohdalla puhuttiin muistisairauksien sijaan kansanomaisesti vanhuuden höperyydestä. Tutkimustyön vauhdituttua ja diagnostiikan kehityttyä myös työikäisillä tavattuja muistiongelmia ymmärretään paremmin. Muistisairauksista yleisintä, Alzheimerin tautia, on tavattu jo alle 40-vuotiailla. Geneettiset riskitekijät lisäävät sairastumisriskiä kyseisen taudin kohdalla, mutta eivät suoranaisesti aiheuta sitä. Elämäntavoilla on merkitystä riskin pienentäjänä sekä taudin puhkeamisen siirtäjänä myöhemmäksi, tarkentaa Etelä-Karjalan Muisti ry:n puheenjohtaja Nyky Vanhanen. ETELÄ-KARJALAN MUISTI RY jakaa tietoa muistihäiriöistä ja -sairauksista sekä tarjoaa niiden kanssa eläville ja heidän läheisilleen tukea ja ohjausta. Etenevän, myös sosiaalista verkostoa laajasti koskettavan sairauden käsittelyä helpottaa heti diagnoosin tarkennuttua saatava konkreettinen tieto. Muistisairautta voi olla vaikea ymmärtää, kun mitään fyysisiä kipuja ei ole, Vanhanen korostaa. Ennen diagnoosia muistiongelmia kuvataan häiriöiksi. Muistamattomuus voi olla oire myös jostakin muusta sairaudesta, vanhuksilla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai sokeritaudista. Monet muistisairaat eristäytyvät taudin luonteen selvittyä herkästi kotiin. Omaa tilannetta myös vähätellään tai peitellään. Sairastunutta Vanhanen rohkai- Nyky Vanhanen muistuttaa, että jokainen voi huoltaa omaa muistiaan monipuolisella ravinnolla sekä huolehtimalla riittävästä unen ja ulkoilun määrästä. see tekemään edelleen tuttuja, iloa tuottavia asioita sekä hankkimaan rohkeasti uusia elämyksiä. Taudin kanssa ei pidä jäädä ihmettelemään. Se tuottaa vain uusia terveysmurheita, kuten masennusta. Sairastuneen läheisille Vanhanen antaa ohjeeksi välttää tekemästä asioita toisen puolesta. Voileivän voitelu voi tuntua itsestä tuskastuttavan hitaalta, mutta omatoimisuutta kannattaa varjella mahdollisimman pitkään. PARANTAVAA TAI sairauden kulun pysäyttävää lääkettä muistisairauksiin ei vielä ole. Kunnan ja eri yhteisöjen järjestämä lääkkeetön hoito sekä virikkeellinen toiminta ovat sairastuneille usein tarjottavia ensisijaisia palveluita. Muistisairautta voi olla vaikea ymmärtää, kun mitään fyysisiä kipuja ei ole. Muisti ry:n Imatralla ja Lappeenrannassa vuoroviikoin pidettävässä sekä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kiertävässä muistikahvilassa paikalliset voivat saada vastauksia itseään askarruttaviin kysymyksiin. Yhdistyksen neljän aktiivikerhon keskeisin merkitys puolestaan on sairastuneille tarjottava sosiaalinen ulottuvuus. Myös pelit ja askartelu eli toiminta, jossa käsien ja aivojen koordinaatio joutuu yhteistyöhön, on muistin aktivoinnissa ensiarvoisen tärkeää. Seurakunnat haluavat tarjota virkistystä muistisairaille järjestämällä muistimessuja, joissa kuulijat huomioidaan selkeillä ja tutuilla kirkonmenoilla. Pääsiäisenä ja muina kirkollisina juhlapyhinä Muisti ry:n yhteys seurakuntiin tiivistyy: kerhoihin ja kahviloihin saadut vieraat monimuotoistavat niiden ohjelmaa. Vaikka Vanhanen kehuu kunnallisten muistihoitajien osaamista ja kiittää Eksotea muistisairauksiin liittyvän tietotaidon lisäämisestä, saa yhdistys valitettavan usein kaltoin kohtelun tai välinpitämättömän asenteen kirvoittamia, huolestuneita yhteydenottoja omaisilta. Muistisairas on herkkä ja vaistoaa äänensävystä sekä käytöksestä, jos häntä ei kohdella asianmukaisesti. Hoitoalalla jokaisen pitäisi jaksaa yrittää tehdä töitä asenteen muokkauksen ja kaikilla tasoilla tapahtuvan ihmisen kohtaamisen edistämiseksi. VAALIT 2014 Seurakuntavaalien äänestysinto nousussa Lappeenrannan seurakuntayhtymän vaaleissa äänestysinnostus nousi vuonna 2010 ja nousun odotetaan jatkuvan tämän vuoden marraskuussa. Neljä vuotta sitten äänestysprosentti laski vain Joutsenon seurakunnassa, jossa silti ollaan edelleen seudun aktiivisimpia äänestäjiä. Seurakuntavaalien vaalilautakunnat nimetään toukokuun loppuun mennessä, ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta ja vaalit järjestetään 9. marraskuuta. Äänioikeutettuja ovat ennen vaaleja 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Ehdokkuuden ikäraja on 18 vuotta. Vaaleissa valitaan jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jokaisen seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon. Vuoden 2010 vaaleissa keskimääräinen äänestysprosentti koko Suomessa oli 17,0. Mikkelin hiippakunnassa se oli hieman alhaisempi, 15,2. Lappeenrannassa jäätiin selkeästi valtakunnan ja hiippakunnankin keskitason alapuolelle: seurakuntien äänestysprosentit olivat Joutsenossa 12,7, Lappeenrannassa 10,1, Lappeella 9,7, Lauritsalassa 8,5 ja Sammonlahdessa 7,9. Valtakunnan kärkeen nousivat Kinnula, Kiikoinen ja Perho äänestysprosentin ylittäessä neljänkymmenen prosentin rajan. Vuoden 2006 vaaleissa valtakunnan keskiarvo oli 14,5 prosenttia. Lappeenrannassa tulokset vaihtelivat Sammonlahden 6,8 prosentista Joutsenon 14,5 prosenttiin. Joutsenolaiset ovat selvästi aktiivisimpia äänestäjiä, vaikka äänestysinto on laskenut siellä vuosien varrella. Vuonna 2002 Joutsenon äänestysprosentti oli peräti 17,2. Vuonna 2006 16-vuotiaat saivat äänestää ensimmäisen kerran. 16 17-vuotiaiden äänestysprosentti oli suunnilleen muiden tasoa eli 15,3. Mikkelin hiippakunnassa se oli vain 11,5. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut viime vaaleissa. Tänä vuonna ennakkoäänestys on 27. 31. lokakuuta. Tutkimusten mukaan merkittävimmät perusteet seurakuntavaaleissa äänestämiselle ovat myönteinen suhtautuminen seurakuntien toimintaan ja halu vaikuttaa seurakunnan asioihin. Antti O. Arponen
Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 YHTEISKUNTA 5 URAPOLKU Maallinen veli Lehtikatsaus Kukapa ei tuntisi Miitta-tätiä, joka ihastutti ja vihastutti tv-sarjallaan? Räväkkä näyttelijä Miitta Sorvali on papin tytär, joka murrosikäisenä erosi kirkosta, mistä vanhemmat pahoittivat mielensä. Häntä haastateltiin vuosi sitten Oma Aika -lehdessä. Kapinoin silloin sitä vastaan, ettei asioita voi vaan sanella valmiiksi. Jonkin ajan kuluttua päätös ei enää tuntunutkaan oikealta. Kolmen vuoden kuluttua liityin takaisin kirkkoon. Rukoilen, joskus pyydän, mutta pääasiassa kiitän. Annan mahdollisuuden, että jotain on järkemme yläpuolella, koska tajuan, että ihmisjärki on tavattoman rajallinen. Pitkän uran perheasiain neuvottelukeskuksessa tehnyt Hannu Poutanen siirtyy lomien kautta eläkkeelle. Espanja kutsuu eläkkeellä Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Hannu Poutanen vietti viimeistä työpäiväänsä torstaina 6. maaliskuuta. Hannu Poutasella on takanaan 39 vuoden työura kirkossa. Hän toimi seurakuntapappina 70-luvulla ja työskenteli Kajaanin perheasiain neuvottelukeskuksessa 80-luvun alussa. Vuoden 1983 alussa Poutanen muutti Kajaanista Lappeenrantaan Tuula-vaimon saatua kaupungista töitä ja pääsi heti maaliskuussa Lappeen seurakunnan viralliseksi avustajaksi. Muistan, kun minulle sanottiin, että täällä on yksi hirmu komea mies töissä, joka oli sitten Hannu, yksi naispuolisista vieraista muistelee eläkejuhlissa. Vaikka siinä on liioittelua, kyllä se hyvältä kuulostaa, juhlakalu nauraa. Avustajasta neuvojaksi Poutanen työskenteli Lappeen Lastu virallisena avustajana vuoden. Kun perheasiain neuvottelukeskukseen perustettiin uusi virka vuonna 1984, hän siirtyi perheneuvojaksi. Matti J. Kurosen jäädessä eläkkeelle Poutasesta tuli keskuksen johtaja toukokuussa 2004. Kirkollinen perheneuvontatyö käynnistyi Suomessa 70 vuotta sitten Tampereen Kaupunkilähetyksen pastori Matti Joensuun mainostaessa Aamulehdessä 19.11.1944: Älkää ottako avioeroa! Tarjoamme apua vaikeuksissanne. Lappeenrantaan perheasiain neuvottelukeskus perustettiin vuonna 1969. Tuolloin rovasti Matti J. Kuronen toimi Lappeenrannan seurakuntien ainoana perheneuvojana. Kuronen oli paikalla kesäkuun alussa eläkkeelle jäävän seuraajansa juhlissa. Poutasen uraa muistelemaan saapuneet vieraat pääsivät kakkukahvien lomassa istumaan pareittain hänen puheilleen. Mieskaksikon istuutuessa Poutanen muistuttaa, että muuta väittävistä sitkeistä huhuista huolimatta kirkon perheneuvonta tarjoaa palveluitaan myös samaa sukupuolta oleville. Heillä on ihan samanlaisia kysymyksiä. Kotona ulkomailla Eläkepäiviään Hannu Poutanen viettää vuoden kuluttua eläkkeelle jäävän vaimonsa kanssa sekä Suomessa että Espanjassa. Pariskunnalla on asunto Etelä-Espanjassa, Andalusian itsehallintoalueella, 17 kilometriä Malagasta sijaitsevassa Arroyo de la Mielin kylässä. Hannu ei puhu vielä espanjaa yhtä sujuvasti kuin vaimonsa, joka on kehottanut tätä osallistumaan kielikurssille. Andalusiassa on aktiivinen suomalainen seurakunta, jonne Tuula Poutanen aikoo mennä vapaaehtoiseksi. Hannua puolestaan on kosiskeltu töihin lääkärikeskukseen, mutta mies ottaa rennosti ainakin tämän kesän. Myös hän harkitsee vapaaehtoisuutta seurakunnassa. Vuodesta 2004 perheneuvojana toiminut Pirkko Varis aloittaa kesäkuussa neuvottelukeskuksen johtavana perheneuvojana. Poutanen on tyytyväinen valintaan. Erinomaista. Se oli oikea ratkaisu. Mika Kolehmainen Kolme murhatuomiota, rikollisjengin johtajana kahdeksan vuotta, rippikoulu Sörnäisten vankilassa, peruskoulu loppuun Konnunsuolla ja ylioppilaaksi Riihimäen vankilasta. Siinä elinkautisvanki Lauri Late Johanssonin opinnäytteitä. Tänään Laten t-paidassa lukee: Jeesus is my president. Haastattelu on vuoden takaa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä. Murhamies on tullut uskoon vankilassa. Laten entiset kaverit sanovat, että Jeesus ratsasti aasilla ja nyt aasit ratsastavat Jeesuksella. Se riittää, että Jumala antaa minulle anteeksi, Jumalan puhelinnumero on viisnolla-yksviis (Psalmi 50:15). Tarja Halonen on presidentti, koko lopun ikäänsä. Helsingin Sanomien Kuukausiliite haastatteli myös häntä. Myönnän, ettei kirkosta lähtemiseni ollut aikoinaan kestävä ratkaisu. Pois voi lähteä vain kerran, vaikuttaminen on kestävämpää. Jos meinaa olla kristitty, luterilainen kirkko on minulle vallitsevista vaihtoehdoista paras. Haloselle kristillisyys on ennen kaikkea sisäinen tunne. Minusta vain tuntuu, että se mitä meillä on tässä ja nyt, ei ole kaikki mitä on. Läheisin minulle on Jeesuksen Vuorisaarna: Kaikki mikä on laillista ei ole oikein. Kolme erilaista ihmiskohtaloa, joille on löytynyt sama suunta. Kirkossa meitä on niin keskeltä, ylhäältä kuin alhaalta. Kyllä me olemme tosi sekalaista seurakuntaa. Ja se on vahvuutemme. KESÄN KORVALLA Nuoria vahditaan jo kuudettatoista kertaa Tuletteko taas vahtimaan meitä?, ovat nuoret jo kyselleet erityisnuorisotyönohjaaja Eija Alatalolta. Alatalo on voinut vastata myöntävästi heidän uteluihinsa, sillä School s Out -nimeä kantava katupäivystys koulujen päätösiltana ja -yönä kutsuu jälleen vapaaehtoisia aikuisia liikkeelle lukuvuoden loppumista juhlistavien tueksi ja avuksi. Alatalon mukaan nuoret ovat vuosittain suhtautuneet hyvin vapaaehtoisten päivystäjien liikkumiseen kaupungilla. Nuoria ei tarvitse arastella. He eivät ole säikäyttäneet vanhojakaan päivystäjiä, joista monet ovat jo ilmoittaneet valmiudestaan olla mukana. Päivystäjät kokoontuvat lauantai-iltana 31.5. klo 19 Koulukatu 10 nuorisotilaan, jossa kerrataan miksi ja miten vapaaehtoiset toimivat. Alkupalaveriin on kutsuttu mukaan myös kaduilla tuolloin partioiva poliisipari sekä edustaja Nuorten Palvelusta. Osallistumisajan jokainen vapaaehtoinen määrittää itse. On kuitenkin hyvä olla mukana alussa ja vaikka ensimmäiseen hengähdystaukoon, noin klo 23 saakka, Alatalo toivoo. Kaupungilla liikutaan pareittain. Nuoret tunnistavat päivystäjät hihan keltaisesta merkistä. Koulukadun tukipisteessä voi jakaa kokemuksia ja nauttia seurakuntayhtymän tarjoamista eväistä illan ja yön aikana. Koulujen päättyessä kaupunki on Alatalon mukaan nuorten reviiriä ja liikkeelle lähdetään juhlaa ja juhlijoita kunnioittaen. Avoin mieli ja sopiva vaatetus tekevät illasta onnistuneen, Alatalo vinkkaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset erityisnuorisotyönohjaaja Eija Alatalo, puh. 040 3126 844 tai eija.alatalo@evl.fi.
6 MUSIIKKITYÖ Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 kuoroharrastus Ääntä käyttämällä saa pidemmän elämän Järki pysyy tallella ja kunto hyvänä kuorossa laulamalla. Tästä on vakuuttunut 83-vuotias Joutsenon kirkkokuoron basso Heikki Rikkonen. Nuorempien sukupolvien kuorolaiset syttyvät esiintymisestä ja haaveilevat estradeille kipuamisesta. Kuluvan kevään kuorosensaatio on kuuloaistia hivelevä Jeesuksen Ristin tie. Haaveiletko laulamisesta muuallakin kuin kylpyhuoneessa? Kaipaatko harrastusta, jossa voisi ylittää kynnyksen itsensä ilmaisemisessa? Innostutko uusista, tuulettavista sosiaalisista ympyröistä? Jos vastasit kyllä, kokeile kuorolaulua. Lappeenrannan ev.lut. seurakunnista löytyy yli 20 omannäköistään kuoroa eritasoisille ja -ikäisille sekä jopa kulttuuriselta tai muulta taustaltaan kaltaisilleen laulajille. Kuorokärpänen voi puraista niin vahvasti, että harrastus jatkuu katkeamattomana vuosikymmeniä ja kuorolaisista tulee kuin perheenjäseniä. Vaikka varsinaisesta kuorobuumista ei seurakunnissa vielä voida puhua, kuorotoiminta ei myöskään ole hiipumassa. Vanhat, perinteiset kuorot voivat hyvin ja uusia kuoroja on syntynyt kanttoreiden huomaamien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Kuoro koukuttaa Kuoro-nimitys tulee latinan kielen sanasta chorus, mikä tarkoittaa yksi- tai moniäänistä, useasta laulajasta koostuvaa kokoonpanoa. Seurakuntien kuoroista vanhin on pian 94 vuotta täyttävä Joutsenon kirkkokuoro. Se on 23 jäsenellään Etelä-Karjalan suurimpia kuoroja. Myös 46-vuotiaalla Kamarikuorolla on pitkät perinteet ja tärkeä rooli hengellisissä tapahtumissa. Tuoreimpia tulokkaita tarjonnassa ovat Joutsenon gospelkuoro ja pari vuotta takaperin perustetut Lauritsalan seurakunnan lapsi- sekä nuorisokuorot. Jäsenistön vaihtuvuus on ollut vähäistä etenkin pitkäikäisissä kuoroissa. Harrastus lopetetaan harvoin, kun porukkaan on ehtinyt kotiutua. Joutsenon kirkkokuoro on tullut kuuluisaksi useista, kymmeniä vuosia laulaneista jäsenistään. Heikki Lähde on viihtynyt kuorossamme yli 50 vuotta. Täällä on myös monia yli 30 ja 40 vuotta mukana olleita, itse kolme vuosikymmentä kokoonpanoon kuulunut Kaarina Sinkkonen luettelee. Kirkkokuorolaiset ovat todella sitoutuneita harrastukseen. Harjoituksista harva on pois, kuoronjohtaja Henry Sinitalo vahvistaa. Sunnuntailaulajien, 25 64-vuotiaiden naisten kuoron, vetäjällä Marjo-Riitta Lehtosella on samankaltainen kokemus. Osa jäsenistämme on ollut mukana kuoron koko 15-vuotisen historian ajan. Tänä talvena olemme iloksemme toivottaneet mukaan kaksi uutta laulajaa. Kanttori Seija Tapanaisen mukaan Kamarikuoron kanssa voi toteuttaa erilaisia musiikkiproduktioita, koska kuorolta löytyy myös taiteellista ambitiota. Aleksandr Lukashev on Kamarikuoron basso. Kuoro koostuu enimmäkseen työikäisistä laulajista. Timo Lampinen (vas.) vaihtoi hetkeksi lauluoppilaaksi lasten kokeillessa kuoron johtamista. Konsertti vaikka ulkona Vahva sitoutumisaste ei tarkoita sitä, että kuorot olisivat kokoonpanoltaan muuttumattomia yhteisöjä, joiden harjoituksiin olisi haasteellista hypätä mukaan. Kamarikuoron Matti Moilanen suosittelee kuoroharrastusta kenelle tahansa laulutaitoiselle, joka ei vierasta hengellistä musiikkia. Irmeli Petra ja Pirjo Alatalo puolestaan rohkaisevat harrastuksesta haaveilevia mukaan matalan kynnyksen Tavikset-kuoroon, johon voi tulla iästä, laulutaidosta tai -kokemuksesta riippumatta. Kuorojen toimintakausi käynnistyy elo-syyskuussa ja jatkuu kesän korvalle. Lähes kaikki kuorot harjoittelevat viikoittain tunnista kahteen tuntiin. Kesäaikaan säännöllisiä harjoituksia ei ole, mutta esiintymisiä voi sen sijaan olla odotettavissa. Kamarikuorolla on myös muutama reilun puolen päivän mittainen laululeiri laulukauden aikana, Moilanen lisää. Tiiviiden harjoitusten jälkeen palo esiintymisareenoille on suuri. Lauritsalan nuorisokuoron Anna Kaipainen haluaisi esiintyä useammin. Seuraavaksi kuoro laulaa Palmusunnuntaina kirkossa. Jumalanpalvelusten lisäksi kuorot elävöittävät esiintymisellään seurakuntien muita tilaisuuksia ja rikastuttavat kaupungin konserttitarjontaa. Kuorojen ohjelmisto koostuu virsistä, gospelista Seurakunnan kamarikuoro ei ole niin kova paikka kuin nimi antaa ymmärtää. Matti Moilanen ja psalmilauluista aina laulelmiin ja kansansävelmiin asti. Reippaat kansansävelmät vetävät mukanaan, Tavikset -kuoron Pirkko Paajanen kuvailee mieltymyksiään. Kamarikuoron ohjelmisto on vaativa,
Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 MUSIIKKITYÖ 7 mutta opittavissa. Kuoro on myös lähetyspainotteinen, israelilaisia ja afrikkalaisia sävelmiä alkukielillä tulkitseva kokoonpano. Nuijamaan Sunnuntailaulajilla on monia muita kuoroja vapaamuotoisempi ohjelmisto, joka koostuu esimerkiksi Petri Laaksosen, Jukka Salmisen ja Kaj Chydeniuksen lauluista. Joutsenon kirkkokuoron tavoin Sunnuntailaulajat esiintyy pääosin a cappella eli ilman säestystä. Konserttipaikan ei aina tarvitse olla kirkossa. Ristin tie kutsuu kuorot ulkoilmaesiintymiseen huhtikuussa. Kuoroja on nähty myös esimerkiksi vanhainkodeissa, Kasinolla ja Ruustinnassa sekä konserttimatkoilla aina Eurooppaa myöten. Koimme yhden mieleenpainuneimmista esiintymisistä Konnunsuon vankilan kirkon purkamisen yhteydessä, Joutsenon kirkkokuoron jäsenet muistelevat. Jämäkkyys ohittaa lempeyden Kuoronjohtaja, seurakunnissa kanttori, on hengen luoja ja napakka organisaattori, jonka on osattava vaatia kuorolaisista parhain mahdollinen potentiaali irti. Hyvältä johtajalta vaaditaan tilannetajua ja pelisilmää, sillä kaikki harjoitukset ovat erilaisia, Lauritsalan lapsikuoron, nuorisokuoron sekä Luukaskuoron johtaja Timo Lampinen kuvailee. Harjoitusten valmistelun, kuorojen harjoittamisen ja esiintymisjärjestelyiden rinnalla useampi kanttori arvioi kuoronjohtajan haastavimmaksi tehtäväksi ohjelmiston suunnittelun. Tavikset toivovat lisää erityisesti miesjäseniä, jotta kuoron sointiin saataisiin kantavuutta. Musiikin on oltava kunkin pyhän aihetta tukevaa, Sinitalo kuvailee. Ohjelmiston etsimiseen, äänitteiden kuunteluun ja stemmojen opetteluun menee viikoittain aikaa, Seija Tapanainen jatkaa. Kanttorit eivät heti allekirjoita sitä, että tv-formaatit, kuten Kuorosota, olisivat lisänneet kuorolaulun suosiota. Lampinen on huomannut, että laulajien saamisessa seurakunnan kuoroon on omat haasteensa. Toivoisin, että ammattitaitoani käytettäisiin enemmän hyödyksi. Timo Lampinen Äänen lämmittely on tärkeä osa kuoroharjoituksia. Ehkä siihen vaikuttavat tietynlaiset asenteet järjestäjätahoa ja hengellistä musiikkia kohtaan. Toivoisin, että ammattitaitoani käytettäisiin enemmän hyödyksi. Tämä on kuitenkin ilmaista, verovaroilla tuotettua toimintaa. Henry Sinitalo joutui lopettamaan Joutsenon seurakunnan Kamarikuoron viime keväänä, kun siihen ei enää riittänyt laulajia. Kuoronjohtaja koettelee Joutsenon kirkkokuoroon pyrkivien lauluäänen, tosin pääosin sen vuoksi, että oikea ääniala löytyisi helpommin. Myös Kamarikuoroon haluava antaa ääninäytteen ennen kuororiviin astumista. Muutaman kerran olen joutunut sanomaan ehdokkaalle, että valitsee tyyliltään jonkin toisen kuoron, Tapanainen myöntää. Laulukokeesta ei kannata kuitenkaan ahdistua, vaikka joillekin se voi olla myös kynnys olla aloittamatta harrastusta. En olisi hakeutunut Taviksiin, jos kuoroon olisi ollut vaateita. Se on se kynnys, Pirkko Paajanen uskoo. Lauritsalan lapsi- tai nuorisokuoroon eikä Sunnuntailaulajiin ole Tavisten tapaan pääsyvaatimuksia. Oikeanlaista kemiaa Kuorolaisten yhteenhitsautuminen on paitsi äänikysymys, myös henkilökemioihin liittyvä asia. Eri stemmojen, sopraanoiden, alttojen, bassojen ja tenorien, yhteensointi ei tapahdu heti, vaikka mukana olisi kuinka hyviä laulajia, Henry Sinitalo arvioi. Kunkin jäsenen paikkaa kuorossa täytyy kunnioittaa, Kamarikuoroon kolme vuotta kuulunut Heli Hokkanen pohtii. Kymmenestä reilun kahdenkymmenen hengen vahvuuteen vaihtelevien kuorojen erilaiset persoonat on koettava rikkautena, jotta jäsenten välinen yhteishenki voi vahvistua. Persoonallisista eroista huolimatta kuorolaisten syttymisessä harrastukseen voi nähdä yhtäläisiä piirteitä. Laulaminen kiinnostaa. Kuoron ohella tanssin Lauritsalan Visassa ja soitan poikkihuilua. Tämä on ilmainen harrastus, laulutunnit maksaisivat aika paljon, Salla Näivä kertoo. Heli Hokkanen kuului lapsena Lauritsalan seurakunnan kuoroon. Sen jälkeen harrastus jäi vuosikymmeniksi. 45-vuotiaana tuli sellainen tunne, että haluaisin jatkaa laulamista. Paluun nuoruudessa alkaneen harrastuksen pariin teki myös Matti Moilanen liityttyään Kamarikuoroon vuonna 1980. Nuorempana lauloin Ruokolahden seurakunnan kuorossa. Joku harrastus piti löytää, kun muutin takaisin Lappeenrantaan. Laulamisen lisäksi koen hengellisen kuoromusiikin esillä pitämisen tärkeäksi. Kamarikuoron nuorimmalle jäsenelle, 35-vuotiaalle Emma Lehtoselle kuoroa oli suositellut tuttava. Täällä suhtaudutaan mukavasti toisiin. Aion olla pysyvästi mukana. Tavikset-kuoron Pirkko Paajanen ja Irmeli Petra iloitsevat siitä, että seurakunnassa tehdyn työuran jälkeen saattoi päästä harrastamaan itselle soveltuvaan kuoroon. Laulajilla riittää elinvuosia Yhteinen musisointi on vahvistava sosiaalinen kokemus ja henkisen huollon paikka. Henry Sinitalo kertoo kuulleensa, että Joutsenon vanhimmat, melkein 100-vuotiaat henkilöt, ovat olleet kovia kuorolaulajia. Kuoroharrastus on mukavaa yhdessä oloa ja yhteen hiileen puhaltamista, Sunnuntailaulajat kehuvat. Kuorossa ihmiset ovat lähellä, Päivi Kuokkanen Kamarikuorosta iloitsee. Henkisen hyvinvoinnin ohella kuorolaulu parantaa kiistatta paitsi äänen käyttöä ja -huoltoa, musiikin teorian ymmärrystä ja nuotinlukutaitoa, harrastus opettaa paljon myös musiikista ja kirkkovuoden rytmistä. Jopa elämäntavaksi tullut kuorolaulu voi yhdistää ihmisiä myös harjoitusten ulkopuolella. Kamarikuorolaisista on tullut vähän kuin iso perhe. Olemme laulaneet perhejuhlissa ja tehneet retkiä esimerkiksi Ilmajoen oopperajuhlille, Matti Moilanen vahvistaa. Myös muille kuoroille yhteiset virkistysretket ovat tuttuja ja tärkeitä hengen nostattajia. Heli Hokkanen pelkäsi, miten uusi kolmivuorotyö lastenkodissa tulisi vaikuttamaan aikuisena uudelleen syttyneen harrastusinnon toteuttamiseen. Olen pystynyt osallistumaan kaikkiin harjoituksiin. Jatkan tätä niin kauan kuin henki pihisee, jos joku suuren suuri asia ei estä. Tervetuloa viihtymään joukkoon. Seurakunnan kamarikuoro ei ole niin kova paikka kuin nimi antaa ymmärtää, heittää Moilanen. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/kuoro 5.3.2014 Joutsenon seurakunnan kirkkokuoro on järjestänyt myös lauluiltoja ja laulanut koko virsikirjan läpi muutaman vuoden välein. Kuvassa vasemmalla edessä kanttori Henry Sinitalo. Tule mukaan laulamaan Kuorojen kuvaukset ja harjoitteluaikataulut löydät Lappeenrannan seurakuntayhtymän verkkosivuilta www. lappeenrannanseurakunnat.fi kunkin seurakunnan kohdalta, Musiikkitoimintaa-otsikon alta. Kuoroja on tarjolla eri-ikäisille lapsista ja nuorista aina työikäisiin ja senioreihin saakka. Kuoroihin osallistuminen ei ole riippuvaista seurakuntarajoista. Esittelyiden yhteydessä ilmoitetaan myös kuoronjohtajien yhteystiedot. Mikäli kiinnostuit harrastuksesta, ota rohkeasti yhteyttä kanttoreihin.
8 SANOMA Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 MUSIKAALI Tuli lämmittää kevättalven Lappeenrannan seurakunnan Sound Of Faith -gospelkuoro tuottaa tänä keväänä uuden musikaalin. Huhtikuussa ensiesityksensä saava TULI tutkii elämän tarkoitusta. TULI syntyi rysähtäen viime keväänä, jolloin sen säveltänyt ja käsikirjoittanut kuoronjohtaja Hanna Hyvärinen kirjoitti lauluja elämän tarkoituksen etsimisestä, löytymisestä ja sen kanssa kipuilusta. Musikaali kertoo sisäisestä tulesta, joka kuvaa jotakin sellaista, mitä osaamme, mistä olemme innoissamme ja mitä rakastamme, Hyvärinen selventää. Puhumme sitten kutsumuksesta, lahjoista tai taipumuksista, minun ajatukseni on, että nämä lahjat on tarkoitettu käyttöön otettaviksi, omaksi ja muiden iloksi. Näin sisäisestä tulesta tulee olemassaolomme tarkoitus. Musikaali on syväluotaava, kuten Sound Of Faithin aiemmatkin produktiot. Se iskee suoraan asiaan, ehkä katsojan arkaankin kohtaan, tunnustaa Hyvärinen. Vaikka elämän tarkoitus löytyisi, ei ole itsestään selvää, että sen toteuttaminen olisi helppoa. Monesti juuri se oikea tie on kaikkein mutkikkain. Janne Keinänen Kuoronjohtaja Hanna Hyvärinen kirjoitti musikaalin laulut ja juonen yhtenä yönä viime pääsiäisenä. Virsistä poppiin, rockiin ja hiphoppiin Hyvärinen uskoo musikaalin lämmittävän kaikkia, kirkkokuntaan tai vakaumukseen katsomatta. Puhuttelevasta teemasta, menevästä musiikista, taitavista laulajista ja tanssijoista tehty kokonaisuus ei jätä ketään kylmäksi. Sound Of Faith -kuorossa on tällä hetkellä 32 laulajaa. Hyvärisen mukaan kuoro on kehittynyt viime vuosina hurjasti. Isolta ja taitavalta kokoonpanolta voi nyt vaatia enemmän. Ilman apuja emme toki ole tästä selviämässä. Kuoro kouluttautuu keväällä Complete Vocal Technique -laulunopettaja Johanna Pekkarisen johdolla. Koulutuksesta haetaan voimaa äänenkäyttöön ja keskitytään erityisesti liikkeen ja äänenkäytön yhdistämiseen. Tanssia ja uuden musiikin genrejä yhdistelevä hengellinen musikaali on lajissaan harvinainen, sillä sanoman äärellä pitäydytään yleensä hartaammissa tunnelmissa. Monen nuoren aikuisen mielestä hengellisyyden pitäisi istua tähän päivään. Aika tuntuu pysähtyneen useissa hengellisissä tilaisuuksissa, Hyvärinen kertoo. Hanna Hyvärinen, toim. Tuli -musikaali ensi-ilta perjantaina 4.4. klo 19 Kimpisen koululla, Pohjolankatu 2, esitykset myös lauantaina 5.4. ja sunnuntaina 6.4. klo 16 vapaa pääsy, ohjelma 5 pääroolissa Ani Hassinen, solisteina Tuuli Alatalo, Mari Helin, Hanna Hyvärinen, Sari Kanerva, Johanna Korhonen ja Milla Rautiainen bändissä soittavat Hanna Hyvärinen (koskettimet), Sami Kaivosoja (kitara), Janne Keinänen (rummut) sekä Lauri Talikka (basso) Elämänlanka Rakkaalla lapsella on monta nimeä Taidan jo tietää mikä lapsenlapselleni tulee nimeksi. Tosin ilmoitin oman lapseni vasta kouluun, ja lapsenlapsia saan hyvässä lykyssä joskus vuoden 2030 tienoilla. Mutta nimissä on ennustettavuutta. Niillä on taipumus kiertää noin sadan vuoden sykleissä. Muistan hämmennykseni, kun kohtasin ensimmäiset vauvat nimeltä Iida ja Saimi. Ne olivat oman suvun mummojen nimiä, nyt tavallisia nuorten naisten nimiä. On Väinöjä, Paavoja, Eetuja, Elsoja, Helmiä Joku vuosikymmen takaperin nuo nimet olisivat olleet vanhojen tätien ja setien nimiä. Äitini mukaan oma etunimeni kuulosti ristiäisteni aikaan harvinaiselta, omaperäiseltä ja vähän historialliselta. Sitten kaikki muutkin keksivät saman erikoisen nimen ja koko kouluikäni kului lukuisten eri Hannojen luokkatoverina. Tällä logiikalla omat lapsenlapseni saattavat olla Pirkko ja Raimo. Tai Eila, Esko, Sirpa tai Marja-Leena. Nimiä, joita ei ihan vielä pienillä lapsilla kohtaa. Mutta sieltä ne tulevat, varmastikin. Papit eivät anna nimiä. Nimi on vanhemman lahja lapselle. Tarkkaan harkittu, rakkaudella haeskeltu. Keneltä lapsi näyttää, miten häntä kutsuisin? Mikä nimi kestää aikaa niin, että sitä on hyvä kantaa aikuisenakin? Samalla nimi saisi olla persoonallinen, vanhempien ajatusmaailmaa kuvaava, aivan erityinen. Ellei lapsenlapsistani tule Eila ja Esko, he saattavat saada jonkin aivan uuden nimen, kirjainyhdistelmän, jota Suomessa ei vuonna 2014 vielä nimenä tunneta. Meitä on monta, eri- ja samannimisiä, mutta Taivaallinen Isä tuntee meidät jokaisen. Kasteessa Jumala kutsuu kastettavan nimeltä omakseen. Hän ei siis vain liitä ketään massaan, joukon jatkoksi, vaan tunnistaa yksilönä. Juuri Sinuna. Tulee luokse, ottaa ja pitää omanaan. Antaa lahjansa. Hän sanoo: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Jes. 43:1. Hanna Kilkkinen Lappeen seurakunnan seurakuntapastori Muista myös kotitalousvähennys! Rakennusurakointi - uudisrakentaminen ja saneeraus - kylpyhuone- ja saunaremontit - homevauriokorjaukset - maatilarakentaminen - lomarakennukset MEIDÄN AVULLAMME ONNISTUT... Raimo Lindh rkm Puh. 040 849 4305, raimolin@yahoo.com Ilo irti asumisesta! VVO:n vuokra-asunnossa asuminen on turvallista ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta. Tutustu monipuoliseen asuntotarjontaamme ja asukasetuihimme: www.vvo.fi. VVO-kotikeskus Koulukatu 1 53100 LAPPEENRANTA Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 4260 lappeenranta@vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 senttiä/ puhelu +7,02 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/minuutti. Pääsiäiskonsertti Keskiviikkona 16.4. Lappeen Marian kirkossa klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solisteina Tamas Zászkaliczky, urut Reetta Haavisto, sopraano Essi Luttinen, mezzosopraano Jere Martikainen, tenori Matti Turunen, basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten Ohjelma: Albinoni: Adagio uruille ja orkesterille Händel: Urkukonsertto op. 7 nro 5 g M. Haydn: Requiem Liput 30 Ennakkomyynti: KAUPUNGINTEATTERIN LIPPUKASSA Valtakatu 56, ti-la klo 11-17, p. 05 6162290 R-kioskeilta tapahtumanumerolla 106231 Lappeenrannan kaupunginorkesteri www.lappeenranta.fi KAUPUNGINORKESTERI
Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 KIRKKOMUSIIKKI 9 Ajankohtaista Kahtamoisessa soivat pian kuoriurut kemuksella. Laadusta kertovat myös soittimen tuntu urkurille sekä luotettavuus. Ei ole hyvä, jos urku sunnuntaiaamuisin päälle laitettaessa soi itsekseen. Kuoriurkujen hankinta Lappeen Marian kirkkoon oli välttämättömyys. Parven vanhat urut ovat lähes käyttökelvottomassa kunnossa. Lappeen Marian kirkossa tuoksuu tuore mäntypuu. Paitsi että kirkko kellotapuleineen saa tuoreen maalipinnan seurakunnan 650-vuotisjuhlallisuuksiin kesäksi 2015, kirkon sisäpuolellakin tapahtuu päivitystä. Valmisteilla olevien uusien tekstiileiden lisäksi kirkon ilmettä muuttavat pääovesta katsottuna oikeaan sisänurkkaan maalis-huhtikuun aikana nousevat kuoriurut. Vaikka urkujen hankinta ei johtunut juhlavuodesta, niiden rakentaminen osui pääjuhlan ajankohtaan nähden kohdalleen. Kahta samanlaista soitinta ei ole Soittimen suunnittelu käynnistyi vajaa vuosi sitten urkurakentamossa Espoossa, samoin ensimmäisten osien valmistaminen. Puuosat ja -pillit tehdään käsityönä verstaalla, joten jokainen soitin on yksilö, urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n tekninen johtaja Juha Virtanen kertoo. Urkujen kokoaminen tapahtuu piirustusten mukaan paikan päällä neljän miehen voimin. Puusepän- tai soitinrakentajan koulutuksen lisäksi työhön pätevöittää kokemus. Virtanen itse liukui mukaan urkujen valmistukseen isänsä vanavedessä jo pikkupoikana. Työvaiheista näkyvin eli rakentaminen on valmistusproses- Juha Virtasen mukaan seurakuntien talouden kiristy minen on vähentänyt uusia urkuprojekteja. Vas taa vasti vanhojen urkujen peruskorjausten osuus on kasvanut. sissa vain pieni osa. Pystytyksen jälkeen alkaa urkujen sisällä olevan soittokoneiston asentaminen ja säätäminen, jonka jälkeen verstaalla esiäänitetyt pillit tuodaan urkuihin. Kirkossa jokaisen pillin äänenvoimakkuus ja sävy säädetään tilaan sopivaksi, Virtanen lisää. Urkurakentajan tärkeintä työkalua Virtanen ei osaa nimetä. Käytämme perusvälineitä poikkeuksena äänitykseen ja pillien käsittelyyn liittyvät pienet vasarat. Tärkeintä on silmän, käden ja korvan tarkka yhteistyö. Noin 300 000 euron arvoisten kuoriurkujen elinkaari on hyvin huollettuna sata vuotta. Modernit urut tyylisuunnan maustein Museovirasto ei esitä käyttöurkujen ulkoasulle ehdotonta vaatimusta kirkon tyylisuunnan mukailemisesta, vaan toivoo enemminkin, että niissä näkyisi rakennushetken modernius. Urkujen pinta peittyy luultavimmin Marian kirkon perinteisillä väreillä. Pääväri virastolle toimitetussa ehdotuksessa on penkkirivien sinistä syvempi. Sitä tehostetaan kultauksin ja punaisella raidalla. Urkujen erikoisimmat koristeet ovat soittimen yläosaan kiinnitettävät, Zimbelstern -nimellä tunnetut kilisevät tähdet, Virtanen kuvailee. Kuoriurut eroavat yläparven sisarestaan paitsi kooltaan ja äänikerraltaan, myös käyttötavoiltaan. Uruista löytyy vaihtoehtoinen sointi kuorissa pidettäviin pienimuotoisempiin tilaisuuksiin. Soivuus on myös tae soittimen laadusta. Jos tavallinen kirkossa kävijä sanoo soinnista puolihuolimattomasti jotakin, sen voi kyllä noteerata, Virtanen uskoo kolmenkymmenen vuoden ko- Pillit vireeseen Projekti Lappeenrannassa on edennyt Virtasen sanoin jopa liian hyvin, vaikka puukirkko ei olekaan työskentelytiloista helpoin. Yksi urkurakentamo pystyy hoitamaan vuodessa kaksi Lappeenrannan urakkaa vastaavaa hanketta ja kaksi peruskorjausta. Kuoriurkuja huolletaan vuosittain kymmenen vuoden välein suoritettavan mittavamman puhdistuksen ja pillien säätämisen ohella. Kanttoreiden vastuulle kuuluvat koneiston pikkusäädöt ja kieliäänikertojen viritykset. Tässä urussa on kaksi kieliäänikertaa, joita pitäisi aluksi virittää viikoittain. Valmistuttuaan kuoriurut elävöittävät seurakunnan jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia sekä mahdollistavat urkukonserttisarjan järjestämisen juhlavuonna. Kouluikäisille, pianon alkeita osaaville lapsille on tarkoitus perustaa oma kerho, missä tutustutaan urkuihin ja opiskellaan soittotaitoa. Urkujen käyttöön vihkiminen ja urkumessu su 18.5. klo 18, piispa Seppo Häkkinen, seurakuntayhtymän kanttorikuoro ja urkurina kanttori Toni Pussinen. Urkukonsertti su 25.5. klo 18, urkurina kanttori Toni Pussinen. 7859$38+(/,0(7 WHNQLVHWDSXYlOLQHHW 0<<17, 982.5$86 $6(118.6(7 +82//27.DUHOLDQ 7(/(3$57R\ Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA www.kareliantelepart.fi 6$$*$ TÄYDEN PALVELUN 2QNRNLSXDQLVNDVVDWDLVHOlVVl" 2QNRWXUYRWXVWDMDORLVVD" 6WUHVVDDNR YlV\WWllN " 2QNRWLHGRVVDWHNRQLYHOOHLNNDXV" 2QNRDODUDDMRLVVDRQJHOPLD" Persoonallinen pikkupuoti 6LLQlWDSDXNVHVVD SDUDVWXOODNXQQRQKRLWRRQ KEMIALLISET- JA VESIPESUT Pyykkipalvelut Matot Juhla-asut Liinavaatteet Päällysasut TULE TAI SOITA! SINUN PESULASI. KULJETAMME PYYKKISI. 7LHWlMlQNDWX /DSSHHQUDQWD Oksasenkatu 8 p. 451 2195 PESULA Lappeenrannan Pesula Imatran Pesula (Mattojen Vuoksi) Rasilan Pesula Parikkalan Pesula Ratakatu 28 Paperharjuntie 2 Majavantie 11 Opintie 13 050 911 9192 05-4317 450 05-434 1430 050 561 2229
10 TAPAHTUMAT - Ŧ r ŭŭ ŭ r : ŭ Ň ŦŦ ŭ ŦŇ ŬrŬŬ P zt P % Ŧ ŭ 6 ŭ {ŭ ŭ PPV` 7 { Ŭ : { {ŭ ŭ3 { ŭ 7Ŭ A ŬŬ{ P : Ŭ { ŭ +, ŭ 2 { ŬŬ{ŭ ŭ Ŭ { Ŭ ŬŬ{ ŭ Ŭ { ŭ Ŭ{ ŭŭ ŬŬ{ {!Ŭ {{ P V ŬŬ Ŭ { A {ŬŬ {6 { 7 {ŬŬ : LTLRNPXRRL 1 & ŭ ŭŭ ŭ ŭ { ŭŭ 8ŬķŦ+ Ŧ Ŭ rrŭ ; ŇŇŦrŇrŦ ŇŇŦrŇrŦ ŭ r r Ŧ Ŭ ŭŧ ŭŭ ŦŦ -{Ŭ { & { Ŭ ŭ { :4 Ŭ ŭ N9 : FJ L 0 FL L 'rfn L. FP L ' FR L, FT L FV L : HD L 0 HF L Ŭ FD Ŭ FT Ŭ FT Ŭ FT Ŭ FT Ŭ FD Ŭ FL Ŭ FN Ŭ FN Ŭ FD Ŭ FD 2 Ŭ ŭŭ ŭ {ŭ : { { >Ŭ 1 Ŭ {{ŭaŭ Ŭ >Ŭ 1 Ŭ {{ŭaŭ Ŭ %{Ŭ { ŭ {{ ŭ{ŭ { 4{{ {ŭ{ŭ 2{ ŭ {ŭ ŭ Ŭ ŭ Ŭ Ŭ >Ŭ 1 Ŭ {{ŭaŭ Ŭ 6 {{ { 4 { ŭ { >Ŭ 1 Ŭ {{ŭaŭ Ŭ { { ŭ{ŭ { ŭ {ŬŬ 2 { { { ŭ : { ŭŭ{ { Ŭ { ŭ &{{ Ŭ { ŭ ŭ { ŭ {ŭ ŭ: Ŭ {Ŭ { - { ŭ { { { ŭ, r, ŭŭ 4 Ŧ r4 rŭ ŬŇ ŦŭŇ Ŭ rŭŭ 3 6 A NT NZ T 2 N\ T & N^ T @ PL T 6 PN T Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 LÄHETYSTYÖ Kuiva kausi hyödynnetään Meijän kylässä Etiopian Sailemin kylässä järjestettävässä Meijän kylä -hankkeessa tehdään nyt töitä koko päivän valoisa aika, seitsemästä seitsemään. Vuoden ensimmäinen neljännes on kuivaa aikaa. Projektin johtajan Assabe Aderaron kännykkä käy kuumana tavaroiden ja ihmisten liikkuessa tiuhaan. Huilataan sitten, kun alkaa sataa, Assabe toteaa. Sailemin kunnanvaltuusto kiitteli Daabbina Gemin kyläläisten koulunrakennusinnostusta ja huomioi myös aktiivis- ten opettajien panoksen. Kylällä vieraillessani sekä mandsat että gomarot mainitsivat kehuista. Yritämme ylläpitää positiivista kierrettä, joka selvästi lisää yhteenkuuluvuutta eri ryhmien välillä, hanketta valvova Kirsi Leikola selostaa. Hän on kuullut positiivista palautetta myös lähteiden suojauksista, joiden ansiosta yhä useampi hakee puhdasta vettä kauempaakin. Jokainen lavantaudin kokenut haluaa välttää sen, jos vain voi. : Ŧr Ŧ ŭ ŭŭ ŭŧ ŭŭ Ŧ & ŭ ŭŭ ŭ ŭ { N V PLNR - ŭŭ ŭ Ŭ ŭŭ{{ ŭ ŭ Ŭ { {ŬŬ :ŭ { {ŬŬ ŭ { {ŬŬ : ŬŬ{ ŭ { { { { ŭ ŭ A Ŭ 4{ { Ŭ { A { ŬŬ & ŭ ŭŭ ŭ ŭŭ ŭ { ŭ - {ŭ Ŭ ŬŬ Ŭ : { ŭ{ŭ ŭ {{ {,T9 -{ ŭ { { ŬŬ{ ŭ ŭ Ŭ Ŭ 4{ { { ŭ Ŭ {PLNT ) ŬŬ ŭ{ ŬŬ { { {ŬŬ { {Ŭ & ŭ ŭŭ ŭ ŭ :2&TV:4{ NL: VRNLN& ŭ ŭ { {ŬŬ {{ ŭ ŭß Ŭ J ŭŭ A { Ŭ{ {ß Ŭ J Ŭ NL NT NZ RL PL LL Ŭ NN NZ Ŭ NT N\ Ŭ NN NR Ŭ NN NP ' Ŭ Ŭ rŭ ŭ4 Ŧ ŦrŬŬ ŭ r ŭ rŧ rŧ Ŭ r ŭŭ rŧrŧ @ Sammonlahden seurakunnan lähetystyön kevät Sammonlahden kirkolla, Hietakallionk. 7 Myyjäiset ja kirpputori la 12.4. klo 11 13. Kirsi Salmelan tulojuhla ma 21.4. klo 18 iltaehtoollisen jälkeen. Äitienpäivälounas ja kahvit su 11.5. klo 11.30 13. Ystävyysseurakunnan retki su 25.5. Viipurin kautta Käkisalmelle ja Kaukolaan. Lisätiedot ja sitovat ilm. viim. 14.5. Ŭ A { Ŭ Jª {{ { {6 { @ : LTLRNPXVRL Gröhnien ja Lappalaisten lähtöjuhla 29.5. klo 18 iltaehtoollisen jälkeen. KEVÄT SAAPUU! Onko sinulla ylimääräistä ja hyväkuntoista tavaraa jota et enää tarvitse? Soita meille ja sovi ilmaisesta noudosta 040 169 8862 Lahjoitus - Kierrätys - Avustus Av. ma-pe 10-17, la 10-14 P. 040 169 8862, Pormestarinkatu 6, www.ruutintahkapaat.com AURINKOISTA KEVÄTTÄ! : ŭ FF zhd P 0 ŭ KEVÄÄN KERÄYSKIERROKSET LAPPEENRANNAN ALUEELLA Vaarallisten jä eiden ja metalliromun keräys 5.5. 9.5.2014 Joutsenossa 25.4.2014 Ylämaalla 16.5.2014 Puutarhajä eiden keräys 12.5. 5.5.2014 Joutsenossa 19. 20.5.2014 Ylämaalla 12. 16.5.2014 Tarkemmat aikataulut ilmoitetaan lähempänä keräyksiä, seuraa ilmoi elua tai katso www.ekjh.! Lisä etoja: puh. 010 841 1818, asiakaspalvelu@ekjh., www.ekjh. Puheluhinnat: 8,35 snt/puh. + lankapuh. 6,00 snt/min ja matkapuh. 17,17 snt/min (alv. 24 %) 2{ {ŭ 6 ŭ @ ŭ {{ŭ:5{ ŭ{ 5 {{ŭ { {ŭ 6 ŬŬ Ŭ { { ŭ { ŭ { {Ŭ %{ŭ ŭ \VL` n {{ {ZV` -{ {Ŭ {{ RL T Ŭ A { Ŭ Jª6 { 4 { +{ ŭ & { : LVLRPZTZZR {6 { 3 & : LTLRNPXTRL Kuiva kausi helpottaa myös työn esittelyä sekä suomalaisille että etiopialaisille arviointiryhmille. Meijän kylästä kiinnostuneet voivat osallistua 17.2. 27.2.2015 järjestettävään tutustumismatkaan Etiopiaan, missä nähdään hankkeen vaikutukset paikan päällä. Matkan kokonaishinta määräytyy lähtijöiden määrän mukaan, mutta on tämänhetkisen arvion mukaan 1800 1900 euroa. Matkalle lähtevän ryhmän koko on 10 16 henkilöä. Matkasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Reijo Moilaseen, puh. 040 3126 302 tai reijo.moilanen@evl.fi. Tutustu hankkeeseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin os. meijankyla.info. AJANKOHTAISTA Virsikisan piirikisa Sammonlahdessa Suomen Kirkkomusiikkiliiton järjestämässä virsikisassa kilpaillaan virsituntemuksesta. Tehtävät liittyvät ennalta ilmoitettuihin virsiin, joita kisassa on yhteensä 60. Virsistä 40 on mukana koko kisan ajan ja 20 lisätään opeteltavaksi vielä finaalivaiheessa. Aikuisten virsikisan 2013 2014 piirikisat järjestetään 29.3. kirkkomusiikkipiireittäin. EteläKarjalan piirikisat pidetään Sammonlahden kirkolla (Hietakallionkatu 7) klo 13. Seurakuntia edustavat joukkueet valittiin helmikuussa järjestetyissä seurakuntakisoissa. Piirikisan voittajajoukkue edustaa kirkkomusiikkipiiriä valtakunnallisessa finaalissa, joka pidetään 17.5.2014 Turun tuomiokirkossa. Virsikisalla halutaan innostaa virsien laulamiseen ja suomalaiseen virsiperinteeseen tutustumiseen. Osanottaja perehtyy kirkkovuoden sisältöihin ja uskon perusteisiin ja saa tukea hengellisen identiteetin vahvistumiseen. Virsikisan järjestävät Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry ja alueelliset kirkkomusiikkipiirit. Siihen voivat osallistua rippikoulun käyneet nuoret ja aikuiset. Virsikisassa mitellään kolmen tai hengen joukkueissa. Yksi joukkueen jäsen voi vaihtua kisan eri vaiheissa. Yhteisvastuu-tempaukset jatkuvat Lappeenrannan ev.lut. seurakunnissa > Laulullinen päiväkahvihetki Yhteisvastuun hyväksi ke 26.3. klo 14 Sammonlahden kirkolla, Hietakallionk. 7. Myynnissä leivonnaisia, arpajaiset. Tuotto ohjataan seurakunnan kipupumpun hankintaan. > Keräys 4.-5.4. Lauritsalan alueen marketeissa. Vuoden 2014 yhteisvastuuvaroin Suomeen luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Guatemalassa Yhteisvastuu tukee alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. - { J: Ŭ ŭ ŭŭ ŭ ŭŭ J
Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 PÄÄSIÄINEN PÄÄSIÄISDRAAMA RISTIN TIE Armi auttaa Mikkolan toinen tuleminen Mikä on äänikerta? Timo Mikkola oli valmis päästämään irti Jeesuksen roolista. Arto Myllärisellä oli kuitenkin muita suunnitelmia. Timo Mikkola istuu Lappeenrannan kaupungintalon aulassa. Samaan seminaariin osallistunut mies nostaa ohi kävellessään kättään. Morjensta Timppa! Näkemiin Jeesus! Mikkola osaa suhtautua asiaan huumorilla. Titteliä kuulee aika tavalla ravintoloissa. Olen sanonut, että en mä oikeasti ole, se on vain rooli, hän nauraa. Savitaipaleella liikuntatoimen ohjaajana toimiva 50-vuotias Mikkola astuu pääsiäisenä Jeesuksen rooliin Arto Myllärisen ohjauksessa jo neljättä kertaa. Kaksi ensimmäistä Ristin tietä Mikkola kulki Mikkelissä, missä näytelmä esitettiin sisätiloissa. Lappeenrannassa viime vuonna nähty vaellusdraama keräsi kaduille noin 6000 katsojaa. Määrä oli kolminkertainen ennakko-odotuksiin nähden. Arto lohkaisi esityksen jälkeen, että tavallisesti kun teemme projekteja, ihmiset eivät tahdo mahtua sisälle, mutta nyt ihmiset eivät tahtoneet mahtua ulos. Paluu Golgatalle Jos Myllärinen suo, Mikkola lisää tänä vuonna Jeesuksen rooliin inhimillisiä piirteitä voimakkaampien reaktioiden ja tunnetilojen vaihtelun avulla. Viime vuonna Ristin tien nähneiden kannattaa katsoa uusi esitys jo loppukohtauksen näyttävyyden vuoksi, kertoo Timo Mikkola. Esityksestä tulee täyteläisempi. Hän uskoo Jeesuksen tunnekirjon olleen ristiinnaulitsemisen alla suuri. Jos pystyisi vähän tuomaan sitä iloa silloin kun on se hetki, sekä surua, kauhua, pelkoa, alistumista ja toivoa, hän luettelee. Mikkola ei aikonut uusia rooliaan näin pian, mutta Myllärinen muutti miehen mielen. Ymmärrän, että jos on niin sanotusti varma tapaus pääroolissa, pystyy keskittymään muihin elementteihin, Mikkola selittää. Hänellä ja Myllärisellä on takana yli 20 vuoden yhteistyö eri projekteissa. Vaikka olin ajatellut jäädä jo pois, niin aina kun johonkin lähden, olen kyllä siinä sitten satasella mukana. Mikkolan mukaan käsikirjoitus ei ole muuttunut viime vuodesta mainittavasti. Sen sijaan kohtausten esityspaikat ovat vaihtuneet ja esiintyjiä, kuten kuorolaisia on enemmän. Tästä esityksestä tulee täyteläisempi ja yleisöä on ajateltu ihan uudella tavalla. Kohtaukset nostetaan ylemmäksi ja äänentoistoon panostetaan, että kauempaakin näkee. Ja jos kaikkea ei näe, niin ainakin kuulee. 5DXKDOOLQHQMD W\\OLNlV\PSlULVW 0XLVWRWLODLVXXNVLOOH 7LODLVXXVWRWHXWHWDDQ DLQD7HLGlQ WRLYHLWDQQH QRXGDWWDHQ <KWH\GHQRWRW SXK ဘ ၺၼထၽၻၹၸၸ နၸၽၸၻၼၹၹၼႁၻ နၹၸဖၹႀထ ၹၸဖၹၾထ ၹၺဖၹၽ KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua www.nyberg.fi Kauppakatu 41 puh. (05) 451 3449 53100 LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) 453 4200 54100 JOUTSENO Palstalla ratkotaan kirkon jäsenten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toiminnasta ja käytännöistä. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän viestintään sähköpostilla lappeenranta. tiedotus @evl.fi tai postitse PL 45, 53101 Lappeenranta. Muistotilaisuudet Perhejuhlat Pääsiäislounas 20.4. Ŷ ဖ ၺႀနၻဖ ၺႁနၻန ၹၸဖၹႀထ ၹၸဖၹၾ Urkujen koskettimistoihin tai jalkioon kytketty äänikerta, jota kutsutaan myös rekisteriksi, on soinniltaan yhtenäinen pillien ryhmä. Ääni syntyy uruissa ilman siirtyessä urkupilleihin, joita on sekä puisia että urkumetallisia. Urkupilleihin lukeutuvat rakenteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan keskenään hyvin erilaiset huuli- ja kielipillit. Tilanteeseen sopivan äänikerran valinnalla urkuri voi muuttaa äänen sävyä ja voimakkuutta. Myös urkujen koko ilmaistaan kertomalla niiden äänikertojen määrä. Määrää tärkeämpää kuitenkin on, että yksittäiset äänikerrat soivat kauniisti ja niille kuuluvalla tavalla. Lappeen kirkon vuonna 1967 käyttöön vihityissä uruissa on 37 äänikertaa, joista käytössä on teknisten ongelmien vuoksi alle 20. Kirkon uusissa kuoriuruissa äänikertoja on 13. Lappeenrannan kirkon uruissa äänikertoja on 30, Lauritsalan kirkossa 31, Sammonlahden kirkossa 25 ja Joutsenon kirkossa 26. Ristin tie käynnistyy pitkäperjantaina 18.4. klo 21 Keskuspuistosta. Yleisölle avoin kenraaliharjoitus on kiirastorstaina 17.4. klo 21 alkaen. Vaellusdraaman reitti löytyy os www.lappeenrannanseurakunnat.fi. ဓ /DXULWVDODQ.DUWDQRVVD WWW.LAPPEENRUUSTINNA.FI PÖYTÄVARAUKSET p. 045 134 7286 K Kukat, kortit & llahjatavarat! Maanantai - perjantai klo 9-18 Lauantai klo 9-15. Tervetuloa! Kivikokko Oy Mentulantie 17, 53400 Lappeenranta, puh. 458 1874, 0400 909 084, fax 458 1942 www.hautakivi.com 7ROYDQHQ2\ Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53, Lpr, 05-4530 568 hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net ſ Kourulan Kukka Katajakatu 12, 53810 Lappeenranta K HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAKAUPPA Hautakivet Kaiverrukset 11 Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH. 05-453 1604 www.mirjaminkukka.com
12 YHTYMÄ Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2014 KIRJA-ARVOSTELU Taivaslaulu, Pauliina Rauhala Gummerus Aleksi pysähtyi ikkunaan katsomaan, kuinka aurinko kehysti naisen. Oljen väriset hiukset syttyivät kultaiseksi valoksi. Tuuli hyväili häpeilemättä hiuksia, nuuhki ja pöyhi niiden omenan tuoksua. Hänkin olisi tahtonut. Näin alkaa filosofian maisteri ja äidinkielenopettaja Pauliina Rauhalan esikoisromaani Taivaslaulu, jolla hän on voittanut muun muassa Vuoden kristillinen kirja -palkinnon. Kirjan päähenkilöt Vilja ja Aleksi tutustuvat ja solmivat seurustelun jälkeen avioliiton. He elävät vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä ja pyrkivät toteuttamaan liikkeen opetuksen mukaista elämää, josta keskeisenä tässä kirjassa käsitellään ehkäisemättömyyttä. Romaani on voimakas puheenvuoro niiden puolesta, joiden ääni ei aina pääse kuuluville. Vilja kuitenkin kokee, ettei hänen ruumiinsa sovellu lyhyellä aikavälillä toistuviin synnytyksiin. Hän myös tuntee neljän lapsen äitinä riittämättömyyttä siitä, ettei ehdi ja jaksa olla lapsilleen riittävästi läsnä. Jatkuva kuormittava elämäntilanne johtaa siihen, että odottaessaan kaksosia Vilja joutuu psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle. Siitä alkaa hidas, mutta varma toipuminen, jossa korostuu Aleksi-puolison tuki. Hän tekee yksin vaikean ratkaisun ehkäisemisen aloittamisesta ja ottaa siitä vastuun täysin itselleen. Vilja ja Aleksi järjestelevät elämää muutenkin siten, että arki monilapsisessa perheessä voi sujua ja toipuminen jatkua. Yleisradiolle antamassaan haastattelussa Rauhala kertoo päätavoitteensa olleen kirjoittaa hyvä romaani. Siinä hän on onnistunut. Kirjaa on mukava lukea ja lähes jokaisessa palautteessa kirjan kieltä on kiitelty erinomaiseksi. Siinä on runollisuutta ja kauniita ilmaisuja. Romaani on muutenkin kiinnostava, sillä se herättää vahvoja tunteita. Vaikka kirja on kirjoitettu vanhoillislestadiolaiseen viitekehykseen, se tarjoaa samaistumispintaa kenelle tahansa elämän eri asioista ja vaiheista kiinnostuneille. Suosittelen lukemaan. Taivaslaulu on muutakin kuin hyvä romaani. Se nostaa esiin uskonnollisena viitekehyksenä olevan vanhoillislestadiolaisuuden sisällä vähemmän keskusteltuja aiheita, kuten vaikeassa elämäntilanteessa olevien ehkäisemättömyys. Romaani on voimakas puheenvuoro niiden puolesta, joiden ääni ei aina pääse kuuluville. Kirja tosin jakaa vahvasti tunteita ja mielipiteitä. Toiset ajattelevat samalla tavalla kuin kirjan päähenkilöt ja voivat samaistua heidän tilanteeseensa; toisille liike, sen opetus ja opetuksen mukainen elämä voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisena. Taivaslaulun lopussa Aleksi ei enää katsele Viljaa ikkunaruudun läpi, vaan istuu pitkään hänen vieressä puutarhakeinussa. Koettelemukset ovat vieneet avioparin lähemmäs toisiaan. Kirja päättyy tulevaisuuden uskoa luoden: Valon jossa ei ole pelkoa, voin jakaa vain rakkaimpani kanssa, hänen, joka yhä kulkee kanssani...talvi on mennyt, sade on laannut, se on kaikonnut pois. Kukat nousevat maasta, laulun aika on tullut. Seuraava Seurakuntatervehdys Heikki Korva Seurakuntatervehdyksen kesänumero kolahtaa postiluukkuihin 11.6. Sillä välin ajankohtaista uutisointia voi seurata esimerkiksi verkossa: www.lappeenrannanseurakunnat.fi www.facebook.com/lappeenrannanseurakunnat www.twitter.com/lprseurakunnat Seurakuntien tulevat tapahtumat löydät kätevästi myös keskiviikon Vartista, perjantain Etelä-Saimaasta sekä Lappeenrannan uutisten verkkolehden kumppanuusosiosta lappeenrannanuutiset.fi/ lpr-srk. Tutustu monipuoliseen ja runsaaseen tapahtumatarjontaan ja tule mukaan. Älä unohda myöskään olla kuulolla Iskelmäradion taajuudella 93,5 MHz! Lappeenrannan seurakuntayhtymän vaihde vastaa numerossa 040 3126 600. AAMUKAHVILLA Eskelisellä ei ole ihan helppoa Teuvo Eskelinen on seurakunta-aktiivi, joka ottaa esimerkiksi seksuaalieettisiin kysymyksiin näkyvästi kantaa lehtien palstoilla. Mikä on tämä mies, joka vastustaa tasavertaista avioliittolakia, toivoo, että seurakunnissa palattaisiin apostoliseen ajatteluun ja pitää jopa 5 6 saarnaa viikossa? Tasan yhdeksän vuotta sitten Teuvo Eskelisen elämä muuttui. Tuon muutoksen myötä hän ei pysty kuvittelemaan pahempaa eksytystä kuin arkkipiispan kannanotto tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Eskelinen tuli uskoon. Sovintohetken yläkertaan laukaisi Eskeliselle toimitetut kasettitallenteet hänen maallikko- ja horrossaarnaajana* toimineen isänsä puheista. Kasetilla isäni ääni kuului 55 vuoden takaa kuin hän olisi vieressä puhunut. Minä kuuntelin, itkin ja rukoilin. Lopulta pääsin Jumalan kanssa sovintoon. Eskelisten avioliittosopimus takaa Teuvolle puolet vaimon vuoden aikana hiihtämistä 3000 kilometristä. Vaimo saa puolestaan puolet Teuvon kirkossakäynneistä. Edellisessä elämässä Palataan vuosiin ennen henkilökohtaista uskonratkaisua. Heinäveteläinen, 14-vuotiaana työuransa tukkikämpillä aloittanut pienviljelijän poika opiskelee armeijan jälkeen puuteollisuus-, menetelmä- ja tutkimusteknikoksi. Pesti Joutsenon Hackmannilla vaihtuu asteittain aina vaativimpiin työtehtäviin. Eskelisen ura päättyy toimitusjohtajana jo ennen hänen elämänsä käänteentekevää hetkeä. Vapaa-ajallaan Eskelinen tekee tanssikeikkaa soittamalla hanuria useassa eri orkesterissa ja toimii harmonikkakerhon puheenjohtajana. Hän ei kapinoi lapsuudenkotinsa hengellistä perintöä vastaan, vaan rukoilee joka ilta, paitsi silloin, kun sammuu kännipäissään. Sanaseppo ja soittoniekka Uskonratkaisu vaikuttaa kokonaisvaltaisesti Eskelisen elämän eri osa-alueisiin, kuten rakkaaseen musiikkiharrastukseen. Soittaminen iskelmäkeikoilla vaihtui hengellisen musiikin tuottamiseksi taiteilijanimellä Aleksei Seljer. Sävellän, sanoitan, sovitan ja laulan. Kymmenes hengellinen cd on tekeillä. Musiikin lisäksi Eskelisen päivissä riittää puhetta. Hän on hoitanut lähes kahdeksan vuoden ajan luottamustehtäviä Lappeenrannan seurakuntayhtymässä, kiertää Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) koulutettuna puhujana, järjestää paikallisia seuroja ja on kristillissosiaalisen yhdistyksen, Luukkaan Pysäkki ry:n puheen- ja toiminnanjohtaja. Eskelinen on toiminnan mies, joka ei viihdy sohvannurkassa. Tulin luvanneeksi Jumalalle, että olen tehtävissä niin kauan kunnes hän kieltää. Olen lupaukseni vanki. Jaksaa, jaksaa Eskelinen ei myönnä, että hän menisi lukuisissa rooleissaan maitohapoille. Uskon, että se joka kutsuu, hoitaa. Tyhjää hetkeä ei ole tullut. On totuudenmukaista sanoa, että Eskelinen haluaa näkyä ja vaikuttaa. Jos sanoisin, etten pidä esillä olosta, valehtelisin, Eskelinen arvioi. Pysäkin toimintakertomukseen on kirjattu viime vuodelta lähes 800 eritasoista hengellistä tilaisuutta. Toiminnanjohtajan tehtävän velvoittamana Eskelinen kertoo pitävänsä jopa viisi, kuusi saarnaa viikossa. Hengellisen pääomansa maallikkona toimiva mies ammentaa Jukka Norvan raamattuluennoista, käymällä kirkossa, kuuntelemalla nettisaarnoja sekä lukemalla Raamattua. Suoruus koettelee Vapaaehtoisen työpanoksensa lisäksi Eskelinen ei ole säästellyt maallista omaisuuttaan merkityksellisiksi kokemissaan asioissa. Hän ei paljasta summaa, mutta toteaa, ettei esimerkiksi Pysäkin tapahtumailmoituksiin kulunut euromäärä ole ihan pieni. Mitä ihmettä minä tekisin kuolleena sillä rahalla, hän päivittelee. Järkähtämättömillä mielipiteillään ja luterilaisen kirkon johtoon asti yltäneellä arvostelullaan Eskelinen on herättänyt ärsytystä. Kaikki eivät hyväksy ajatusmalliani, joten minulla ei aina ole ihan helppoa, hän myöntää. Eskelinen kokee synniksi yksinkertaisesti Jumalan sanan rikkomisen. Hän ei kuitenkaan myönnä ottavansa paineita pyrkimyksissään noudattaa kirjaimellisesti Raamatun ohjeita. Teen joka päivä syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin. Uskon, että Jumala antaa anteeksi. Pidän tilivälit lyhyenä. Kotikirkko on ja pysyy Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevalla ehdotuksella tasavertaisesta avioliittolaista ei Eskelisen mielestä ole mitään tekemistä Raamatun kanssa. Avioliiton pyhyyttä peräänkuuluttaen hän lähetti kaavailtua lakia vastustavan vetoomuksen kaikille kahdellesadalle kansanedustajalle ja vielä erikseen presidentille. Kysymyksen siitä, onko Eskelinen keskustellut henkilökohtaisesti homojen kanssa tai tunteeko heitä, hän kiertää vastaamalla, että olemme kaikki ihmisinä yhtä arvokkaita. Eskelisen hengellinen koti on Lauritsalan seurakunta, vaikka hän kertoo olevansa osasyyllinen Lähetyshiippakuntaan kuuluvan Joona-yhteisön perustamiseen Lappeenrantaan. Pidän heidän tyylistään tuoda sanaa esiin suoraan ilman saivarteluja. Luterilaisesta kirkosta lähden, jos minut ajetaan pois. Ohjenuoraksi seurakuntien työn kehittämiseen ja jäsenyyden vahvistamiseen Eskelinen antaa vain yhden vastauksen. Jos hengellinen asetelma on väärä, mikään ei onnistu. Apostoliseen ajatteluun ja Raamatun kunnioittamiseen paluun mukana tulee kaikki. *Horrossaarnaaja: Horrossaarnaaja on henkilö, joka puhuu hengellisistä asioista tiedostamatta ja vakuuttavasti jopa tuntikausia. Aamukahvipöydässä tavataan paikallisia osaajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Voit vinkata sähköpostilla lappeenranta.tiedotus@evl.fi, kuka olisi mielestäsi seuraava mielenkiintoinen haastateltava.