SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ TUTKIMUSRAPORTTI 2.7.26 JUHO RAHKONEN
Tutkimuksen toteutus ja päätulokset Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina, ja siihen vastasi 4 henkilöä. Osa kysymyksistä oli samoja kuin aiempina vuosina, osa kokonaan uusia. Otos edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä, ja virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus tehtiin 2.5..6.26. Päätuloksia ovat seuraavat: Jopa 8 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan. Pakolaiskriisin ehkäisemisessä suomalaiset painottavat pitkäkestoisia keinoja, kuten demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä sekä koulutusta ja tasa-arvoa. 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Entistä harvempi kansalainen leikkaisi nyt kehitysyhteistyömäärärahoja.
YLEINEN SUHTAUTUMINEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN 3 7.7.26 Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
Mitä Teidän näkemyksenne mukaan saadaan aikaan kehitysyhteistyöllä? Koulutuksen lisääminen / naisten ja lasten koulutus Kehitysapu / autetaan kehitysmaita/köyhiä maita/huono-osaisia Elintason/elinolojen parantaminen / hyvinvoinnin lisääminen Terveydenhoidon/hygienian parantaminen / lääkkeet Kaivot / puhdas vesi / vesihuolto Ruoka-apu / nälänhädän lievittäminen Maailman rauha / sotien vähentäminen Kansainvälinen/globaali (kaupallinen) yhteistyö Talouskasvu / talouden kehittäminen Tehotonta / liikaa kuluu rahaa / liikaa korruptiota Humanitäärinen apu / katastrofiapu Infrastruktuurin kehittäminen Eriarvoisuuden vähentäminen / tasapuolisempi maailma Yritystoiminnan tukeminen / naisten pankki / työpaikkoja lisää Omavaraisuus / oppivat tulemaan toimeen omillaan Naisten aseman parantaminen Pakolaisuuden vähentäminen Vakauden lisääminen Kehitystä/edistystä kohdemaihin/kehitysmaihin Tasa-arvon (sukupuolten) edistäminen Hyvä asia / hyvä tarkoitus Köyhyyden vähentäminen Afrikan maiden auttaminen Kestävän kehityksen edistäminen Lasten aseman parantaminen Demokratian tukeminen Ei mitään Muu Ei osaa sanoa Vastaajat = 4 Ensimmäinen maininta Toinen maininta Kolmas maininta Maininnat yhteensä 9 4 8 4 2 5 4 3 3 7 2 2 2 6 2 5 3 5 2 4 4 4 2 4 2 4 2 4 2 4 2 4 2 3 2 3 3 2 3 3 2 3 2 2 2 3 3 2 2 2 5 8 4 2 5 2 3 2 29 2 2 3 4 5 % 4 Huom! asteikko katkaistu
Koulutus, naiset ja lapset kehitysyhteistyön kärkikohteina Suomalaiset uskovat vahvasti koulutuksen voimaan: koulutuksella saadaan aikaan pysyviä parannuksia, ja koulutus säteilee kaikkialle hyvinvointina. Lieneekö suomalaisilla ollut mielessä vanhan kansan sanonta ei kannettu vesi kaivossa pysy, kun he ovat nostaneet koulutuksen tärkeimmäksi teemaksi avoimessa kysymyksessä, joka kuului näin: Mitä Teidän näkemyksenne mukaan saadaan aikaan kehitysyhteistyöllä? Vastaajaa pyydettiin sanomaan 3 asiaa, jotka hänelle tulevat ensimmäisinä mieleen. Kaikki maininnat yhteen laskettuina eniten painoarvoa sai koulutuksen, etenkin naisten ja lasten koulutuksen, lisääminen. Kysymys kysyttiin avoimena ilman mitään valmiita vastausvaihtoehtoja, joten vastaaja pääsi kertomaan omin sanoin ja spontaanisti sen, mitä hänelle tulee asiasta mieleen. Lisäksi kysymys esitettiin aivan tutkimuksen alkajaisiksi, ennen kuin vastaaja oli edes kuullut muista tutkimuksen kysymyksistä. Tällä tavoiteltiin vastaajan omia, mahdollisimman autenttisia näkemyksiä, joihin tutkimuksen asetelma valmiine kysymyspatteristoineen ei ollut vaikuttanut. Tutkimus osoittaa, että kehitysyhteistyöllä ja sen aikaansaannoksilla on suomalaisten ajatuksissa hyvin myönteinen kaiku: spontaanisti esiin nousi lähes pelkästään positiivisia asioita. Tiedotusvälineidenkin silloin tällöin esille nostama näkökulma, kehitysyhteistyöhön liittyvä korruptio ja tehottomuus, sai vain neljä prosenttia maininnoista, joten ei voi sanoa sen näkökulman ainakaan hallitsevan kehitysyhteistyöhön liittyvää yleistä mielipidettä.
Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 4=Erittäin tärkeää 3=Melko tärkeää 2=Melko vähämerkityksistä =Yhdentekevää Ei osaa sanoa 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 36 48 3 2 42 45 9 3 3 52 3 3 2 3 49 6 2 28 5 5 5 3 52 2 5 27 53 4 4 2 3 53 4 2 37 49 8 5 43 46 7 2 38 48 9 3 2 2 3 4 5 6 7 8 9 n=kaikki vastaajat %
Kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä edelleen hyvin tärkeänä asiana: 36 prosentin mielestä se on erittäin tärkeää ja 48 prosentin mielestä melko tärkeää. Naisista kehitysyhteistyötä pitää erittäin tärkeänä 43 prosenttia, miehistä 29 prosenttia. Nuoremmat vastaajat pitävät kehitysyhteistyötä jonkin verran tärkeämpänä kuin vanhemmat, mutta kaikkein eniten vaikuttaa koulutus: yliopistokoulutuksen saaneista vastaajista 54 % pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, kun taas perustason tai ammatillisen koulutuksen saaneilla luku on 29 %. Puolueittain tarkasteltuna kehitysyhteistyötä pitävät tärkeimpinä Rkp:n (75 % erittäin tärkeää), kristillisdemokraattien (67 %), vihreiden (6 %) ja vasemmistoliiton (58 %) kannattajat. Kriittisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, joista 2 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Peräti 44 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä melko vähämerkityksisenä tai peräti yhdentekevänä. Toiseksi kielteisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat. Heistä vain 7 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä ja 2 % pitää sitä melko vähämerkityksisenä tai yhdentekevänä.
Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa käsitystänne? "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia."* 4=Erittäin hyvin 3=Melko hyvin 2=Melko huonosti =Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Keskiarvo -4 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 22, n=985 5 56 3 4 5 6 68 8 3 5 2 6 27 3 7 2 63 25 4 5 4 64 25 3 4 4 66 2 4 6 4 64 2 4 7 4 67 22 2 5 6 66 2 2 5 6 66 9 2 7 8 63 23 2 5 4 29 4 25 8 66 9 2 4 4 72 2 2 2 2,64 2,8 2,66 2,68 2,7 2,75 2,74 2,77 2,82 2,83 2,8 2,84 2,8 n=kaikki vastaajat 2 3 4 5 6 7 8 9 % *) v. 22-23 Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta
Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen hiipunut hieman Yli puolet suomalaisista on jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista, mutta verrattuna muun kyselyn positiivisiin tuloksiin tässä kysymyksessä on havaittavissa epäilyksen siemen. Siitä lähtien, kun tätä kysymystä on kysytty eli vuodesta 22, Suomen kehitysyhteistyötä tuloksellisena pitävien osuus on trendinomaisesti laskenut. (Vuosi 25 ei ole menetelmän muutoksesta johtuen vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa). Viime vuonna tosin mielipiteissä oli äkillinen hyppäys parempaan suuntaan, mutta nyt on taas palattu loivasti mutta pitkään jatkuneelle lasku-uralle. On vaikea sanoa ilman tarkempaa tutkimusta, mistä myönteisten näkemysten lasku juuri tässä kysymyksessä johtuu, kun samaan aikaan monet muut kehitysyhteistyömielipiteiden mittarit ovat pysytelleet hyvällä tasolla tai jopa parantuneet vuosien saatossa. Ilmeisesti kansalaisilla on tunne siitä, että maailma on hallitsematon eikä maailman hätä lopu. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisilla on todellista tilannetta synkempi kuva kehitysmaiden tilanteesta. Esimerkiksi vain prosenttia tietää, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nykyisin vähemmän ihmisiä kuin vuonna 99 selvä enemmistö eli peräti 76 prosenttia luulee äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen maailmassa. (Taloustutkimus/Ulkoministeriö, kyselytutkimus joulukuussa 24).
Mielipiteet väittämistä 5=Täysin samaa mieltä Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on suomalaisten etu Kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa Vastuu muutoksesta on kehitysmailla. Suomi tukee niiden kehitystä Kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään Hyvinvoivilla mailla kuten Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa Kehitysyhteistyö luo markkinoita, työtä ja yhteyksiä Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista Kehitysyhteistyö lisää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa 4=Jokseenkin samaa mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä =Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa 68 26 4 64 27 5 22 37 47 3 2 36 44 2 5 2 36 43 3 5 2 37 42 7 25 47 6 7 2 2 23 46 8 7 2 3 8 4 23 4 2 Keskiarvo -5 4,63 4,57 4,8 4, 4,7 4,7 3,88 3,84 3,59 Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia Kaikki vastaajat, n=4 4 47 2 4 3 2 2 3 4 5 6 7 8 9 % 3,56
MIELIPITEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISTA 7.7.26 Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
Onko kuullut YK:n uusista kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 23) Kyllä Ei 26, n=4 34 66 2 3 4 5 6 7 8 9 % n=kaikki vastaajat
Joka kolmas on kuullut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (agenda 23) tunnetaan paremmin (34 prosenttia on kuullut niistä) kuin edellisessä kyselyssä mukana olleet vanhat vuosituhattavoitteet (25 % oli kuullut). Vuonna 2 sovitut ja 25 päättyneet vuosituhattavoitteet olivat monilta osin menestyksellisiä: äärimmäinen köyhyys ja nälkä saatiin puolitettua, peruskoulua käy yhdeksän kymmenestä lapsesta, lapsikuolleisuus on laskenut yli 4 prosenttia ja äitikuolleisuus on miltei puolittunut. Yhtä hyvin ei ole onnistuttu kestävän kehityksen tavoitteissa; esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ovat vain kasvaneet kasvamistaan. YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 25 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet ovatkin luonteva jatkumo vuosituhattavoitteille. Suomalaiset arvioivat kestävän kehityksen tavoitteista tärkeimmiksi paljolti ne samat, joita on jo voimakkaasti saatu edistettyä vuosituhattavoitteissa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset arvioivat monet kehitysmaiden asiat huonommiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämä saattaa heijastua siinä, että kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeysjärjestyskin asetetaan melko konservatiivisesti eikä esimerkiksi ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita nosteta kärkeen suomalaisten mielipiteissä. Edellisvuosien tapaan suomalaiset yhtyvät vahvasti siihen näkemykseen, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.
Kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen Veden saannin ja kestävän käytön sekä sanitaation varmistaminen kaikille Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille Köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialta Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen Kaikille avoimen, tasa-arvoisen sekä laadukkaan koulutuksen takaaminen ja elinikäiset oppimismahdollisuudet kaikille Maaekosysteemien suojelu, niiden palauttaminen ennalleen ja kestävän käytön edistäminen, metsien kestävä käyttö, taistelu aavikoitumista vastaan, maaperän köyhtymisen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä Kiireellisten toimenpiteiden tekeminen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan Rauhanomaisten yhteiskuntien edistäminen ja kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin. Tehokkaiden ja vastuullisten instituutioiden rakentaminen kaikilla tasoilla Merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävän käytön edistäminen Kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen Edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energian varmistaminen kaikille Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistaminen Kestävän infrastruktuurin rakentaminen, kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen Turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat Kestävän kehityksen toimeenpanon ja globaalin kumppanuuden vahvempi tukeminen Ei osaa sanoa 2 5 37 3 27 26 24 5 3 2 7 7 6 5 4 4 n=kaikki vastaajat 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Mikä väittämistä kuvaa parhaiten omaa näkemystä kehitysavusta ja sen merkityksestä? Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä Kehitysyhteistyöllä ei olemainittavaa vaikutusta Kehitysyhteistyö on haitallista Ei mikään edellisistä 56 24 4 4 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat 2 3 4 5 6 7 8 9 %
KEHITYSYHTEISTYÖ JA PAKOLAISKRIISI 6 7.7.26 Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
Suomalaiset uskovat kehitysyhteistyön auttavan pakolaiskriisiin Kehitysyhteistyötä koskevassa mielipidetutkimuksessa on vuosittain toistettavia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata mielipiteiden kehitystä ajassa. Sen lisäksi otetaan aina kulloiseenkin tilanteeseen pureutuvia uusia kysymyksiä, joista tänä vuonna oli ajankohtaiseksi tullut pakotettu muuttoliike ja pakolaiskriisi sekä kehitysyhteistyön keinot vaikuttaa niiden taustalla oleviin syihin. Suomalaiset näyttävät kannattavan vahvasti sitä periaatetta, että ihmisiä autetaan näiden kotimaissa, jotta heidän ei edes tarvitsisi lähteä sieltä huonoja oloja pakoon. Peräti 8 prosenttia kansalaisista antaa kehitysyhteistyölle tässä roolin, ja 24 prosenttia katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä merkittävästi. Miehet ovat tässä jopa hivenen optimistisempia kuin naiset, ja kaikkein vahvimman merkityksen kehitysyhteistyöllä pakolaiskriisin ehkäisemisessä näkevät nuorimmat vastaajat, alle 25-vuotiaat. Mielipiteet tästä kysymyksestä ovat linjassa sen kanssa, miten vastaaja ylipäänsä suhtautuu kehitysyhteistyöhön: vihreiden kannattajista peräti 92 prosenttia arvioi, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä, ja 4 prosenttia katsoo vaikutuksen olevan merkittävä. Jopa kehitysyhteistyöhön kriittisimmin suhtautuvan puolueen, perussuomalaisten, kannattajista selvä enemmistö (6 %) katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä ainakin jossain määrin. Myös niistä 8 prosentista, jotka vähentäisivät Suomen kehitysmäärärahoja edelleen, kaksi kolmasosaa (67 %) näkee kehitysyhteistyöllä roolin pakolaiskriisin ehkäisemisessä.
Voidaanko Teidän mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan? Kaikki vastaajat 24% 56% 8% 3% Mies 25% 54% 8% 3% Nainen 23% 57% 8% 2% 5-24 v. 3% 54% 3% 2% 25-39 v. 2% 58% 9% 3% Voidaan, merkittävästi Voidaan jonkin verran 4-59 v. 25% 54% 8% 2% Ei voida juuri lainkaan Ei osaa sanoa 6-79 v. 23% 55% 9% 3% Yliopisto, korkeakoulu 28% 54% 7% Ylioppilas/lukio /Opistotaso /Ammattikorkeakoulu 23% 58% 5% 3% Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu /Ammatti- /tekninen-/kauppakoulu 22% 55% 2% 3% % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % %
Voidaanko Teidän mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan? Kaikki vastaajat 24% 56% 8% 3% Keskusta 22% 6% 3% 4% Kokoomus 2% 62% 8% Perussuomalaiset 2% 49% 38% % SDP 24% 52% 9% 6% Voidaan, merkittävästi Vihreä Liitto Vasemmistoliitto 4% 3% 53% 52% 7% % 6% Voidaan jonkin verran Ei voida juuri lainkaan Ei osaa sanoa RKP 23% 45% 25% 6% Kristillisdemokraatit 27% 62% % Muu 56% 33% % Eos/ei kerro puoluekantaansa 4% 59% 23% 4% % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % %
Miten voidaan parhaiten vaikuttaa siihen, että ihmisten ei tarvitse lähteä kotimaistaan pakolaisiksi? Demokratian ja hyvän hallinnon tukeminen kehitysyhteistyön kautta Tasa-arvon ja koulutuksen tukeminen kehitysyhteistyön kautta Rauhanvälitys 36 38 47 Ruokaturvan ja kestävän maatalouden tukeminen kehitysyhteistyön kautta Talouden ja työllisyyden tukeminen kehitysyhteistyön kautta Salakuljettajien ja muun järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Humanitaarinen apu 26 25 3 35 Siviilikriisinhallinta (ei sotilaallinen) 7 Sotilaallinen väliintulo 8 Ei mikään edellä mainituista n=kaikki vastaajat Ei osaa sanoa 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Harva kannattaa sotilaallisia keinoja pakolaiskriisin ehkäisemisessä Suomalaisten suosima keinovalikoima pakolaiskriisin ehkäisemisessä on hyvin rauhanomainen: vain kahdeksan prosentin mielestä sotilaallinen väliintulo on parhaita keinoja vaikuttaa siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan pakolaisiksi. Myöskään ei-sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, ei nouse kovin korkealle suomalaisten listalla. Sen sijaan suomalaiset painottavat pitkäkestoisia, strategisia toimia: demokratian ja hyvän hallinnon sekä tasa-arvon ja koulutuksen tukemista kehitysyhteistyön kautta. Suomen antamaa humanitaarista apua pitää erittäin tärkeänä 33 prosenttia ja melko tärkeänä 5 prosenttia suomalaisista, mikä on iso luku. Merkillepantavaa kuitenkin on, että viime vuoden kyselystä lukemat ovat laskeneet huomattavasti. Kenties suomalaisia vaivaa jonkinlainen kriisiväsymys, kun uutiset tulvivat Syyrian sotaa ja Muuta selitystä on vaikea keksiä siihen, miksi humanitaarista apua ei nyt pidetä yhtä tärkeänä kuin vuosi sitten.
Kuinka tärkeänä pidätte Suomen antamaa humanitaarista apua 4=Erittäin tärkeänä 3=Melko tärkeänä 2=Melko vähämerkityksisenä =Yhdentekevänä Ei osaa sanoa Keskiarvo -5 26, n=4 33 5 4 3,8 25, n=992 48 42 7 2 3,39 2 3 4 5 6 7 8 9 % n=kaikki vastaajat
Pakolaistilanteesta vallitsee osin realistinen kuva Suomalaiset ovat melko hyvin kartalla sen suhteen, missä maissa on eniten pakolaisia suhteessa väkilukuun: oikea vastaus olisi Lähi-idän pieni arabimaa Libanon, mutta miljoonia pakolaisia etenkin Syyriasta vastaanottanut Turkki ei ole sekään kovin huono veikkaus. Turkissa on lukumääräisesti eniten pakolaisia: pelkästään syyrialaisia on rekisteröitynyt 2,7 miljoonaa, ja siihen tulevat muut kansallisuudet vielä lisäksi. Väkiluvultaan Turkin kanssa samaan kastiin kuuluvassa Saksassakin on toista miljoonaa pakolaista. Valtaosa maailman pakolaisista asuu joko kotimaassaan tai sen naapurimaissa. Maantieteellisen ja kulttuurisen etäisyyden sekä turvapaikanhakijoihin liittyvän uutisoinnin seurauksena monelta on jäänyt huomaamatta se, että Etiopia ja Kenia kuuluvat maailman eniten pakolaisia vastaanottaviin valtioihin. Ylivoimaisesti suurin osa maailman pakolaisista on kehitysmaissa, eri arvioiden mukaan ainakin 8 prosenttia. Lähimpänä oikeaa oli siis kyselyn vaihtoehto neljä viidestä, mutta sen tiesi tai arvasi vain 4 prosenttia vastaajista. Vaikka suomalaisista vain 7 prosenttia kuvittelee pääosan pakolaisista tulleen Eurooppaan, mielipiteiden ja todellisuuden välillä on kuitenkin kuilu. Eurooppa-keskeinen pakolaisuutisointi on vaikuttanut siihen, että kansalaiset kuvittelevat Eurooppaan tulleen suuremman osan pakolaisia kuin heitä on todella tullut. Tässä tullaankin joukkoviestinnän tutkimuksen klassisen kysymyksen äärelle: miten media vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin etenkin kehitysyhteistyön kaltaisessa asiassa, josta vain harvalla on omakohtaisia kokemuksia tai ensi käden tietoa?
Missä maassa on Teidän tietojenne mukaan tällä hetkellä eniten pakolaisia suhteessa maan väkilukuun? Turkki 29 Saksa 24 Libanon Ruotsi 2 Etiopia 8 Suomi Nigeria Kenia Yhdysvallat Joku muu Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=4 2 2 3 4 4 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Kuinka suuri osa maailman pakolaisista on käsityksenne mukaan kehitysmaissa? Joka kolmas 28 Joka toinen 8 Kaksi kolmesta 25 Neljä viidestä 4 Ei juuri lainkaan, pakolaiset ovat lähteneet pääosin Eurooppaan ja muille teollistuneille alueille 7 Ei osaa sanoa 7 Kaikki vastaajat, n=4 2 3 4 5 6 7 8 9 %
KEHITYSYHTEISTYÖN TOIMINTAMUODOT JA MÄÄRÄRAHAT 26 7.7.26 Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
Kehitysyhteistyön toimintamuodot: EU tärkein, yksityinen sektori vähiten tärkeä Suomalaiset pitävät luontevana toimia kansainvälisissä yhteyksissä EU:n kautta, niin myös kehitysyhteistyössä onhan kyse jo budjettikirjan virallisen määritelmänkin mukaan kansainvälisestä toiminnasta. Jostain syystä tänä vuonna humanitaarisen avun merkitys on pienempi kuin viime vuoden kyselyssä: v. 25 humanitaarinen apu nostettiin selvästi tärkeimmäksi toimintamuodoksi, mutta nyt se oli pudonnut kakkoseksi. Vähiten tärkeänä toimintamuotona pidetään yksityisen sektorin tukemista. Eri kyselyissä suomalaiset ovat ylipäänsä varsin skeptisiä sen suhteen, että hyväntekeväisyyteen ja auttamiseen liittyvässä, julkiseksi mielletyssä toiminnassa yksityisellä sektorilla voisi olla keskeinen rooli. Samalla tavoin suomalaiset eivät ole järin innokkaita yksityistämään esimerkiksi terveydenhuoltoa tai tienpitoa. Kun kysytään suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyön konkreettisista vaikutuksista, tärkeimmäksi niistä nousee puhtaan veden ja käymälöiden turvaaminen. Suomalaiset siis arvostavat kehitysyhteistyössä edelleen sellaista toimintaa, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten välittömän hädän lievittämiseen ja elintärkeiden perustarpeiden turvaamiseen. Tällaisissa asioissa kehitysavun merkitys on usein suoraan ja nopeasti nähtävissä ja siinä pienikin rahallinen panostus voi aiheuttaa huikean parannuksen, kun lähtötilanne on aivan nollassa.
Alla on lueteltu Suomen kehitysyhteistyön toimintamuotoja. Laittakaa ne tärkeysjärjestykseen aloittaen siitä, jota pidätte tärkeimpänä. Tärkein 2. tärkein 3. tärkein 4. tärkein 5. tärkein Vähiten tärkeä Eos Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 25 2 6 3 8 7 Humanitaarinen apu 23 3 4 2 2 8 9 Monenkeskinen kehitysyhteistyö 2 23 4 6 6 8 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 5 7 8 7 5 8 Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö 7 6 9 2 6 2 9 Yksityisen sektorin tukeminen 6 6 23 35 Vastaajat = 4 2 3 4 5 6 7 8 9 % 28 xx.xx.25 Työnumero, projektin nimi
Tärkein Suomen kehitysyhteistyöllä viime vuosina saavutetuista tuloksista pitkällä tähtäimellä Suomen tuen ansiosta vuosina 2 25 yhteensä 2,4 miljoonaa ihmistä on saanut käyttöönsä puhdasta vettä ja 2,7 miljoonaa ihmistä kunnollisen käymälän 48 Suomen ja muiden avunantajien tuki Etiopian opetuksen kehittämiselle on nostanut selvästi tyttöjen osuutta peruskoulun päättävistä oppilaista. rlähes 92 etiopialaisopettajaa on pätevöitynyt Suomi tukee muiden avunantajien kanssa Maailman ruokaohjelmaa, joka toimittaa ruoka-apua Syyriaan ja lähialueille. Joulukuussa 25 ruoka-apua sai alueella 5,5 miljoonaa apua tarvitsevaa 6 2 Vuonna 24 Suomen tuella luotiin kehitysmaihin noin 36 5 suoraa työpaikkaa. 8 Suomen tuella on vuosina 23 25 raivattu Somalimaassa 5 miinakenttää sekä tuhottu yli 4 3 miinaa ja 247 ammusta 7 Ei osaa sanoa 2 Kaikki vastaajat, n=4 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Kehitysyhteistyömäärärahoista on melko realistinen käsitys Suomalaisten yleisimmät arviot kehitysyhteistyöhön käytettävästä rahamäärästä liikkuvat puolen miljardin euron hujakoilla. Vuoden 26 budjetissa on varattu varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 493 miljoonaa ja kaikkeen kehitysyhteistyöhön 88 miljoonaa. (Jälkimmäisessä luvussa ovat mukana kulut muilla hallinnonaloilla, pakolaisten vastaanottamiseen liittyviä kuluja, finanssisijoituksiksi luettavat kulut jne). Kannattaa huomata, että vertailussa on kyse budjetoiduista luvuista eikä tosiasiallisista maksatuksista, jotka saattavat poiketa budjetoiduista luvuista. Suomalaiset arvioivat luvun lähelle oikeaa: yleisin arvio on,28 prosenttia BKTL:stä, tämän vuoden budjetoitujen määrärahojen arvioitu BKTL-osuus on,38 %.
Arvio kehitysyhteistyön BKTL-osuudesta BKT:stavuonna 26 Ei yhtään., % bruttokansantulosta 2,28 % bruttokansantulosta 32,38 % bruttokansantulosta 24,52 % bruttokansantulosta 3,7 % bruttokansantulosta 4 Ei osaa sanoa 4 Kaikki vastaajat, n=4 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Arvio kehitysapuun käytetystä rahamäärästä Arvio kehitysyhteistyöhön budjetoidusta rahamäärästä vuonna 26 Ei yhtään Noin 5 miljoonaa euroa 23 Noin 49 miljoonaa euroa 3 Noin 82 miljoonaa euroa 7 Noin, miljardia euroa Noin,7 miljardia euroa 2 Ei osaa sanoa 8 Kaikki vastaajat, n=4 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Entistä harvempi leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja Valtaosa suomalaisista, 6 prosenttia, pitäisi kehitysmäärärahat nykyisellä tasollaan. Tänä vuonna leikkaajien määrä on vähentynyt, ja yhtä moni (8 %) vähentäisi kuin lisäisi kehitysmäärärahoja. Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä selvästi useampi (26 %) kannatti määrärahojen leikkaamista, ja vain prosenttia olisi lisännyt niitä. Näin sitten tapahtuikin, ja kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuivat mittavat leikkaukset. Tänä vuonna tulokset osoittavat, että enempää kansalaiset eivät halua vähentää kehitysmäärärahoja. Sukupuolten ja ikäryhmien välillä ei ole kovin suuria eroja, joskin miehet (2 % vähentäisi) kannattavat leikkauksia hieman enemmän kuin naiset (7 %) 25 39-vuotiaat erottuvat muita kriittisempänä ryhmänä: heistä 25 % vähentäisi ja 6 % lisäisi määrärahoja. Koulutus vaikuttaa selvästi asenteisiin: yliopistotutkinnon suorittaneista 35 % lisäisi ja % vähentäisi määrärahoja, kun ammatillisen tai pelkän peruskoulutuksen saaneilla luvut ovat toisinpäin: 2 % vähentäisi ja % lisäisi määrärahoja. Perussuomalaisten kannattajista 9 % lisäisi ja 44 % vähentäisi määrärahoja. Kriittisiä ollaan myös kokoomuksessa, jonka kannattajien lukemat ovat 9 ja 27 %. Määrärahojen lisäämistä tukevat eniten Rkp:n (56 %), Vasemmistoliiton (36 %), Kristillisdemokraattien (3 %) ja vihreiden (3 %) kannattajat.
Miten Suomen tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja Pitää kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan Vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja Ei osaa sanoa 26, n=4 8 62 8 2 25, n=992 6 26 3 24, n= 4 67 6 2 23, n=987 23 62 3 2 22, n= 8 66 4 3 2, n=7 23 6 4 2, n=989 6 6 2 3 29, n= 9 68 3 2 3 4 5 6 7 8 9 n=kaikki vastaajat %
Miten Suomen tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Kaikki vastaajat 8% 62% 8% 2% Keskusta % 8% 9% % Kokoomus 9% 64% 27% Perussuomalaiset 9% 47% 44% % SDP 6% 68% 4% 2% Lisätä Vihreä Liitto Vasemmistoliitto 3% 36% 53% 47% 3% 5% 4% 3% Pitää ennallaan Vähentää Ei osaa sanoa RKP 56% 44% Kristillisdemokraatit 3% 59% % Muu 3% 75% % Eos/ei kerro puoluekantaansa 2% 63% 23% 2% % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % %
TIEDONLÄHTEET MITEN SUOMALAISTEN KEHITYSYHTEISTYÖMIELIPITEET MUODOSTUVAT? 36 7.7.26 Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
Onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista Kyllä Ei Ei osaa sanoa 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 22, n=985 66 3 4 6 34 5 7 26 4 65 3 5 69 27 4 72 25 3 72 23 5 76 2 3 72 24 4 76 2 4 75 22 3 43 28 29 66 29 5 64 33 3 2 3 4 5 6 7 8 9 n=kaikki vastaajat %
TV ja sanomalehdet edelleen tärkeimpiä tietolähteitä Monesta saattaa tuntua siltä, että sosiaalinen media hallitsee nykyistä mediaympäristöä. Mutta se on vain tunnetta ja pintakuohuntaa: kovat numerot kertovat television ja sanomalehtien olevan edelleen ylivoimaisesti vaikuttavimpia ja seuratuimpia uutisvälineitä, ainakin kun kyseessä on kehitysyhteistyön kaltainen iso aihe. Sosiaalisessa mediassa paljolti jaetaan perinteisissä medioissa julkaistua materiaalia. Varta vasten sosiaaliseen mediaan tuotetuista teksteistäkin tulee yleisesti merkittäviä ja kiinnostavia vasta, kun ne nousevat perinteisen median uutisiin. Toisin kuin perinteisellä massamedialla (eli yhdeltä monelle -medialla), sosiaalisella medialla (monelta monelle -medialla) ei ole mitään yhtenäistä viestiä. Internetin merkitys on kasvussa, samoin sosiaalisen median. Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan tiedon saatavuuteen: vastaajan taustaryhmästä riippumatta noin kaksi kolmasosaa on siihen tyytyväisiä. Televisio on voimakas media, joka pystyy vetoamaan tunteisiin. TV- ja muutkin uutiset ovat yleensä vahvimmillaan silloin, kun niillä on jokin kriisi tai muuten poikkeuksellinen tapahtuma raportoitavana. Tämä tendenssi on omiaan vahvistamaan kehitysmaista vallitsevaa kaoottista kuvaa.
Mistä olette saanut tietoa kehityskysymyksistä? Televisiosta Sanomalehdistä Internetistä Radiosta Aikakauslehdistä Sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter, jne.) Kirjoista tai opinnoista Kansalaisjärjestöiltä Omalta tuttavapiiriltä Omilta matkoilta Työpaikalta Ulkoministeriön julkaisuista tai tapahtumista Puhetilaisuuksista, seminaareista, näyttelyistä Muualta Ei mistään Ei osaa sanoa 6 44 42 2 8 4 8 7 6 3 3 2 2 4 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= n=kaikki vastaajat 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Mistä tiedotusvälineistä tai internetistä on saanut tietoa Uutiset Televisio Internet Helsingin Sanomat Sanomalehdet Ajankohtaisohjelmat (esim. A-studio/45 minuuttia) Sosiaalinen media (esim. Facebook) Lehdet YLE Radio Järjestöt/kansalaisjärjestöt (esim. Unicef/SPR) Iltapäivälehdet (Iltasanomat/Iltalehti) Dokumentit Aikakauslehdet Keskusteluohjelmat/-palstat Suomen Kuvalehti Mainonta Ulkomaiset kanavat/lähteet Tuttavat TV-konsertit/-keräykset (esim. Plan) Koulu/opinnot KEPA YK Ulkoministeriön julkaisut Kirkon Ulkomaanapu/lähetysseurat Kirjallisuus Tilaisuudet/seminaarit/tapahtumat Omat matkat Muu Ei osaa sanoa 8 4 2 9 8 7 5 4 4 4 2 2 25 2 3 4 5 6 7 8 9 n=saanut tietoa tiedotusvälineistä/internetistä % 3 26, n=89 25, n=896
Mistä lähteistä haluaisitte saada lisätietoa kehityspolitiikasta tai kehitysyhteistyöstä? Televisio Internet Sanomalehdet Uutiset Sosiaalinen media (esim. Facebook) Radio Tilaisuudet/seminaarit/tapahtumat Järjestöt/kansalaisjärjestöt (esim. Unicef/SPR) Lehdet Ulkoministeriön julkaisut Koulu/opinnot Helsingin Sanomat YLE Aikakauslehdet Dokumentit Kirjallisuus Ajankohtaisohjelmat (esim. A-studio/45 minuuttia) Tuttavat Omat matkat Iltapäivälehdet (Iltasanomat/Iltalehti) Keskusteluohjelmat/-palstat Postin kautta esitteet YK Kirkon Ulkomaanapu/lähetysseurat Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta n=kaikki vastaajat 5 3 3 2 2 2 2 2 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 % 5 26, n=4 25, n=992
Kuinka luotettavana pitää eri tahoilta saamaa tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä Viranomaisten antama tieto 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= Kansalaisjärjestöjen antama tieto 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= Tiedotusvälineiden antama tieto 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= n=kaikki vastaajat 4=Erittäin luotettavaa 3=Melko luotettavaa 2=Ei kovin luotettavaa =Erittäin epäluotettavaa Ei osaa sanoa 29 58 29 58 2 22 63 3 25 57 3 2 2 23 6 4 2 2 23 6 5 9 6 8 2 25 57 5 28 53 5 2 27 59 2 24 57 5 3 5 6 3 8 65 4 2 5 65 6 2 9 62 4 2 2 3 67 8 4 64 7 2 3 5 58 2 2 4 8 59 7 2 3 2 6 2 2 4 3 62 2 2 2 7 63 7 2 6 6 8 2 3 3 62 2 2 3 8 6 7 4 3 65 9 2 4 6 22 2 62 25 2 67 2 2 67 9 3 2 66 9 2 2 64 2 2 6 26 3 2 63 23 2 5 56 26 2 2 6 24 2 2 9 57 28 3 2 4 5 28 6 8 53 34 5 2 3 4 5 6 7 8 9 % Keskiarvo -4 3,6 3,5 3,7 3,7 3,7 3,5 2,97 3,8 3,9 3,4 3,6 2,99 2,96 3, 2,92 2,93 2,88 2,97 2,87 2,88 2,97 2,95 2,89 2,9 2,89 2,8 2,85 2,86 2,89 2,88 2,77 2,83 2,84 2,85 2,75 2,65
Viranomaisten välittämään tietoon luotetaan eniten Suomalaiset luottavat kehitysyhteistyökysymyksissä edelleen eniten viranomaisten välittämään tietoon, ja tämä on vain vahvistunut. Kuitenkin valtaosa pitää myös kansalaisjärjestöjen ja median välittämää tietoa vähintään melko luotettavana. Mielenkiintoinen kehityspiirre on, että vuodesta 23, jolloin tätä asiaa on kysytty ensimmäisen kerran, suomalaisten luottamus kehitysyhteistyötä koskevaan tietoon on ylipäänsä vahvistunut. Ei luottamus ennenkään ole ollut pohjalukemissa, mutta mistä trendinomainen luottamuksen vahvistuminen voisi johtua? Kenties siihen on vaikuttanut yleinen koulutustason nousu (korkeammin koulutetut ovat muita luottavaisempia) ja tiedonvälityksen avoimuuden sekä vaihtoehtoisten kanavien lisääntyminen. Puoluekannan perusteellakaan suuria eroja ei ole: korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten suosimien vihreiden ja kokoomuksen kannattajissa viranomaisten välittämään tietoon luotetaan vain hiukan enemmän kuin työväenpuolue perussuomalaisissa. Mielenkiintoista kuitenkin on, että perussuomalaisten kannattajat pitävät median välittämää tietoa kehityskysymyksistä luotettavampana kuin muiden puolueiden kannattajat. Vihreät taas pitävät tiedotusvälineiden välittämää tietoa vähiten luotettavana. Tämä saattaa kertoa siitä, että ihmisten näkemysten mukaan mediassa esiintyy kehitysyhteistyöstä enemmän kriittisiä, kielteisiäkin puheenvuoroja, mikä luonnollisesti miellyttää enemmän perussuomalaisten kuin vihreiden kannattajia.
BUDJETTIRAHOITUKSEN PAINOARVO KOROSTUU, LAHJOITTAMISEN ROOLI PIENENEE 44 7.7.26 Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
Tehokkaimmat keinot auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä Maksamalla veroja - joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen Ostamalla Reilun kaupan tuotteita Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan Tukemalla kummilasta kehitysmaassa Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa Vaikuttamalla päättäjiin Matkailemalla kehitysmaissa Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä Ei usko pystyvänsä auttamaan yksityishenkilönä Muu 58 49 38 2 6 5 3 3 6 5 2 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= n=kaikki vastaajat 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Millä tavoin olette kuluneen vuoden aikana itse osallistunut kehitysmaiden tai kehitysmaissa asuvien ihmisten tukemiseen? Maksamalla veroja, joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen Ostamalla Reilun kaupan tuotteita Tukemalla kummilasta kehitysmaassa Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa Vaikuttamalla päättäjiin Matkailemalla kehitysmaissa Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä Muu Ei ole itse osallistunut 5 43 36 5 5 4 3 2 2 2 26, n=4 25, n=992 n=kaikki vastaajat 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Kiinnostus lahjoittamiseen näyttää laskeneen Suomalaisten mielestä tärkein tapa auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä on verojen maksaminen. Tässä on tapahtunut muutos, sillä viime vuonna tärkeimpänä pidettiin lahjoittamista hyväntekeväisyyteen. Tämä on sikälikin huomionarvoinen muutos, että tänä vuonnahan entistä pienempi osuus suomalaisten maksamista veroista käytetään kehitysyhteistyöhön. Loogisesti ajatellen olisi voinut luulla, että lahjoittamisen merkitys olisi päinvastoin kasvanut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten seurauksena. Tulosta voi tulkita myös niin, että vuonna 25 päätettyjen huomattavien leikkausten jälkeen ihmiset pitävät entistäkin tärkeämpänä pitää kiinni edes kehitysmäärärahojen nykytasosta. Valtion budjettirahoituksen merkitys kehitysyhteistyössä korostuu sitäkin kautta, että esimerkiksi kummilapsen tukeminen kehitysmaassa on entistä harvemman mielessä: kun vielä neljä vuotta sitten lähes 3 prosenttia nosti kummilapsen tukemisen tärkeimpien keinojen joukkoon auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä, nyt luku on pudonnut lähes puoleen siitä. Kysymyksessä sai nimetä 3 tärkeintä asiaa. Näin ollen vastausten yhteisluku saattoi vaihdella :n ja 3:n välillä sen mukaan, miten monta keinoa kehitysmaiden auttamiseksi vastaaja nimesi. Miehillä tämä luku oli 226 ja naisilla 24. Kaikkein innokkaimmin keinoja nimesivät vihreiden kannattajat (269) ja vähiten innokkaasti perussuomalaisten kannattajat (92). Vastaukset tähänkin kysymykseen siis heijastelevat laajempia ideologisia jakolinjoja ja vastaajien suhtautumista kehitysyhteistyöhön ylipäänsä. Loppujen lopuksi kysymys on arvoista siitä, mitä ihminen yleisesti ottaen pitää tärkeänä maailmassa ja omassa elämässään.
KIITOS. KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. Juho Rahkonen Juho.rahkonen@taloustutkimus.fi puh. 5 375 98 48 7.7.26