Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Teknistaloudellinen esiselvitys ja maisemavaikutusten arviointi Varsinais-Suomen liitto 2007

14.3.2007 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Teknistaloudellinen esiselvitys ja maisemavaikutusten arviointi Varsinais-Suomen liitto 2007

Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Yhteystiedot Sakari Grönlund PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 3311 Fax +358 10 33 26600 E-mail: environment.fi@poyry.com www.environment.poyry.fi Pöyry Environment Oy

ESIPUHE Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten sopivat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tämä selvitys on kolmas osa Varsinais-Suomen aluetta koskevista tuulivoimaselvityksistä. Työssä on laadittu alustava teknistaloudellisten tekijöiden vertailu, maisemavaikutusten arviointi havainnekuvineen sekä tuulivoimaloiden äänen leviämisen tarkastelu. Tämän lisäksi on esitetty suosituksia tulevista selvitystarpeista sekä jatkosuunnittelusta. Arvioinnit perustuvat tuulivoimaloiden karkealla tarkkuudella tehtyyn sijoitteluun, jossa ei ole vielä voitu ottaa huomioon rakentamisteknisiä tekijöitä eikä alueen maankäyttöä kuin yleispiirteisesti. Tarkoituksena on ollut erotella kohteista teknistaloudellisesti lupaavimmat ja arvioida eri kohteiden maisemavaikutuksia. Selvitys palvelee sekä Varsinais-Suomen liittoa maakuntakaavan laadinnassa että viranomaisia ja kuntia tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäsittelyssä. Maakuntakaavassa osoitetaan ne alueet, jotka tuulivoimatuotannon, ympäristövaikutusten ja maakuntakaavaprosessissa saatavan palautteen pohjalta mahdollisesti katsotaan sopiviksi tuulivoimaloiden rakentamiseen. Konsulttina työssä on toiminut Pöyry. Projektipäällikkönä on ollut FM Sakari Grönlund, teknistaloudellisena tuulivoima-asiantuntijana DI Esa Holttinen ja meluasiantuntijana DI Carlo Di Napoli. Maisema-arkkitehti Mariikka Manninen on arvioinut vaikutukset maisemaan ja havainnekuvat on laatinut rakennusarkkitehti Jarkko Männistö. Paikallisena asiantuntijana ja veneen kipparina on ollut FM Roger Aapola. Tämän tuulivoimaselvityksen ohjausryhmän muodostivat Sakari Grönlund Pöyry Environment Oy:stä, Eero Löytönen, Heikki Saarento ja Timo Juvonen Varsinais- Suomen liitosta, Antti Irjala ympäristöministeriöstä sekä Risto Rauhala Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta. Ympäristöministeriö on osallistunut tuulivoimaselvityksen rahoittamiseen.

1

ESIPUHE Sisältö 1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Varsinais-Suomen aluetta koskevat tuulivoimaselvitykset 3 1.2 Kolmannen vaiheen selvityksen sisältö ja tarkoitus 3 2 TEKNISTALOUDELLINEN TARKASTELU 6 2.1 Yleistä 6 2.2 Teknistaloudelliset kohdekuvaukset 6 3 MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 13 3.1 Vaikutusten arvioinnin taustaa 13 3.1.1 Yleistä 13 3.1.2 Tuulivoimaloiden näkyvyys maisemassa 14 3.1.3 Alueen maiseman yleiskuvaus 20 3.2 Kohdekuvaukset ja maisemavaikutusten arviointi 24 4 MELUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 49 4.1 Taustatietoa tuulivoimaloiden tuottamasta äänestä 49 4.2 Taustamelu 49 4.3 Melun ohjearvot 50 4.4 Ääniaallon mittausyksiköt ja ympäristömelu 51 4.5 Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen leviämisen arviointi ja meluvaikutukset 52 4.6 Tuulivoimaloiden äänen leviäminen ja mahdolliset meluhaitat kohteittain 53 5 YHTEENVETO TEKNISTALOUDELLISESTA SOVELTUVUUDESTA JA MAISEMAVAIKUTUKSISTA 59 5.1 Teknistaloudellinen soveltuvuus tuulivoimatuotantoon ja kohteen realistisuus tuulivoimapuistona 59 5.2 Maisema 59 6 JATKOSUUNNITTELUSUOSITUKSIA 62 6.1 Kohdekohtaiset jatkosuunnittelusuositukset 62 6.2 Selvityksen soveltaminen muilla alueilla 63 Liite 1 Liite 2 Havainnollistukset Näkemäalueanalyysi 2

1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Varsinais-Suomen aluetta koskevat tuulivoimaselvitykset Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten sopivat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Varsinais-Suomen liitossa selvitystä on tehty kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2002-2004 kartoitettiin Länsituuli - West Wind - hankkeessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan suuriksi tuulivoimapuistoiksi soveltuvia alueita. Hanketta koordinoivat Satakunnan ja Varsinais-Suomen Energiatoimistot yhdessä Fortum Sähkönsiirto Oy:n kanssa. Hankkeessa selvitettiin tuulivoimarakentamista verkostosuunnittelun näkökulmasta. Länsituuli hankkeen loppuraportti ja suositukset maakuntaliitoille valmistuivat vuoden 2005 alussa. Selvityksessä ei löydetty Varsinais-Suomesta suurille tuulivoimapuistoille soveltuvia alueita. Esillä olleiden tuulivoimahankkeiden ja valtakunnallisten tavoitteiden vuoksi pidettiin kuitenkin tarpeellisena selvittää mahdollisuudet ja reunaehdot pienemmille tuulivoimapuistoille. Toisen vaiheen, vuoden 2005 selvityksen tavoitteena olikin täydentää edellä mainitun Länsituuli-hankkeen tuloksia sekä kartoittaa 2-10 tuulivoimayksikön rakentamiseen soveltuvat alueet. Selvityksen pääpaino oli herkillä saaristo- ja rannikkoalueilla. Siinä ei puututtu Varsinais-Suomen sisämaa-alueen tuulivoimatuotannon sijoittumismahdollisuuksiin puutteellisten tuulisuustietojen vuoksi. Selvitystyössä päädyttiin kartografisen tarkastelun ja soveltumattomat alueet pois sulkemalla 88 mahdolliseen teoreettiseen tuulivoima-alueeseen. Alueet pisteytettiin ja asetettiin alustavaan paremmuusjärjestykseen. Aineisto toimitettiin alueen kuntiin ja energia-asiantuntijoille kommentoitavaksi. Saadun palautteen perusteella alueet pisteytettiin uudelleen ja jatkotarkasteluun valittiin kuusi aluetta (Pyhämään Kettelus, Uudenkaupungin Kemiran edusta, Iniön Svedjeholmen, Korppoon Österretais, Korppoon Gyltö ja Dragsfjärdin Skallerfjärden). Tämän julkaisun työn kolmannen vaiheen - tavoitteena on teknis-taloudellisen arvioinnin avulla edelleen tarkentaa toisen vaiheen selvitystä 1 ja objektiivisesti kuvata mahdollisen tuulivoimarakentamisen maisema- ja meluvaikutuksia. Huomattava on, että tämäkään selvitys ei ole kannanotto siihen, tuleeko tuulivoimaloita rakentaa Varsinais- Suomen saaristoalueelle. Tämä yleispiirteinen selvitys palvelee sekä Varsinais-Suomen liittoa maakuntakaavan laadinnassa että viranomaisia ja kuntia tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäsittelyssä. Maakuntakaavassa osoitetaan ne alueet, jotka tuulivoimatuotannon, ympäristövaikutusten ja maakuntakaavaprosessissa saatavan palautteen pohjalta katsotaan sopiviksi tuulivoimaloiden rakentamiseen. 1.2 Kolmannen vaiheen selvityksen sisältö ja tarkoitus Työ sisältää a) teknistaloudellisen kuvauksen ja arvioinnin, b) maisemavaikutusten arvioinnin ympäristöministeriön julkaisun 2 menetelmiä soveltaen, c) tuulivoimaloiden 1 Teknistaloudellisessa tarkastelussa käsiteltiin myös Kustavin Kotomaanniemeä ja Dragsfjärdin Näset/Skinnarvikiä. 2 Tuulivoimalat ja maisema, Emilia Weckman, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 5 / 2006 3

äänen leviämiseen liittyvien seikkojen kuvaamisen ja alustavan arvion meluvaikutuksista sekä d) suositukset jatkosuunnittelua varten. Työssä tutkittiin yleispiirteisellä tarkkuudella kapasiteetti eli kuinka monta 2 MW voimalaa (napakorkeus 80m, roottorin halkaisija 80 m ja kokonaiskorkeus 120 m) kuhunkin kohteeseen voidaan sijoittaa ja laadittiin alustava voimaloiden sijoittelu. Sijoitteluun perustuen tehtiin maisemavaikutusten arviointi ja melutarkastelut. Kustakin kohteesta arvioitiin seuraavat teknistaloudelliset tekijät: Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet Odotettavissa oleva tuotanto Liittäminen sähköverkkoon Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Muuta olennaiset seikat kuten kaavatilanne saatiin lähtötietona Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta ja Varsinais-Suomen liitosta. Kustakin kohteesta esitettiin tuulivoima-asiantuntijan saama yleisvaikutelma sekä luokittelu (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde) rakennuskustannuksista, tuulisuudesta, käytettävissä olevasta tilasta, sähköverkosta sekä huollosta ja ylläpidosta. Havainnollistukset tehtiin kuudesta kohteesta. Havainnollistukset on esitetty liitteenä 1 ja näkymäanalyysit liitteenä 2. Varsinais-Suomen liiton laatimat ympäristön reunaehtoja ja muita keskeisiä ympäristötekijöitä on esitetty liitteen 1 havainnekuvien ottopaikkaa esittävissä kartoissa. 4

Uusikaupunki Kettelus Svedjeholmen Österretais Gyltö Skallefjärden Kuva 1-1. Jatkotarkasteluun valitut kuusi kohdetta ovat Pyhämään Kettelus, Uudenkaupungin Kemiran edusta, Iniön Svedjeholmen, Korppoon Österretais, Korppoon Gyltö ja Dragsfjärdin Skallerfjärden. Teknistaloudellinen arviointi tehtiin myös Kustavin Kotomaanniemestä ja Dragsfjärdin Näset/Skinnarvikistä. 5

2 TEKNISTALOUDELLINEN TARKASTELU 2.1 Yleistä Tuulivoimaloita ei voida tai kannata sijoittaa esim. kosteikkoihin, notkelmiin tai kalliojyrkänteiden reunoille. Veteen rakennettaessa investointikustannukset ovat huomattavasti (tyypillisesti 50-100%) korkeammat kuin maalle rakennettaessa. Ns. puoli-offshore kohteissa (rakennettaessa uivalla kalustolla pienille luodoille tai aivan rantaviivan tuntumaan) rakennuskustannukset asettunevat lähemmäs offshore- kuin onshore-tasoa. Kuhunkin kohteeseen sijoitettavien tuulivoimaloiden lukumäärää arvioitiin edellä mainittujen tekijöiden perusteella sekä ottaen huomioon, että tuulivoimaloiden keskinäisen tuulivarjostuksen vuoksi niiden väliset minimietäisyydet ovat pienissä, korkeintaan 5 laitoksen tuulipuistoissa 3 4 kertaa roottorin halkaisija ja suurissa tuulipuistoissa 5 8 kertaa roottorin halkaisijan verran. Tuulivoimaloiden viitteenomaisessa sijoittelussa kohdealueille on otettu huomioon maaston muodot ja maapohjan laatu, olemassa olevan tiestön hyödyntämismahdollisuudet sekä asutuksen edellyttämät melusuojaetäisyydet. Lisäksi on oletettu, että voimaloiden keskinäisten etäisyyksien on liiallisten varjostushäviöiden estämiseksi oltava vähintään 250-400 m voimaloiden kokoluokasta riippuen. Sijoitusalueet ja niiden rajat ovat ohjeellisia ja tarkentuvat jatkossa. Rajat samoin kuin yksittäisten voimaloiden koko, lukumäärä ja paikat tarkentuvat hankekohtaisessa suunnittelussa ja lupaprosessissa, mikäli tuulivoiman rakentaminen kyseisille alueille tulevaisuudessa konkretisoituu. Sähköverkon rakennuskustannusten ja sähkön siirtohäviöiden osalta on aiemmissa selvityksissä todettu, että 20 kv verkossa käytännön maksimi siirtoteholle on luokkaa 10 MW linjaa kohti ja 20 km siirtomatkalla häviöt ovat jo 5-10 % tuotannosta. Tämän heikentää kaukana, yli 10 km nykyisistä sähköasemista sijaitsevien kohteiden toteutusedellytyksiä ja/tai kilpailukykyisyyttä. Riittävän tuulisissa kohteissa verkon rakentamiskustannukset ja siirtohäviötkin huomioon ottaen toteutusedellytykset ovat silti paremmat kuin lähellä verkkoa sijaitsevissa, mutta tuulisuudeltaan heikoissa kohteissa. Ennen hankkeiden mahdollista toteuttamista tulisi selvittää myös se, joudutaanko olemassa olevaa verkkoa vahvistamaan, kun verkkoon liittyvä voimantuotanto kasvaa. Varsinkin tarkempi tarkastelu tulee kysymykseen, kun useita tuulivoimaloita tai jopa useita eri tuulivoiman tuotantoalueita liitettäisiin samaan sähköasemaan. Tällaisten kohdekohtaisten selvitysten tekeminen ei ole mahdollista tämän selvityksen puitteissa. 2.2 Teknistaloudelliset kohdekuvaukset Kettelus-Pyhämaa Kuvaus: Pitkänomainen alue noin 0,5 km etäisyydellä meren rannasta, luoteeseen suuntautuva niemi, jonka edessä on kapea ja kallioinen mutta pääosin metsän peittämä niemi. Etelän - lounaan suunnalla metsävyöhykkeen takana avomeri / ulkosaaristoa, muilla suunnilla mannerta tai pienipiirteistä saaristoa. 6

Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto on pääosin täysikasvuista metsää. Kohteeseen tulee tie, joka kaivannee paikoin perusparannusta. Korkeuserot luokkaa 10 m. Odotettavissa oleva tuotanto: Maaston peitteisyys heikentää tuulisuutta. Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika parhaimmillaankin luokkaa 2000 2200 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa enintään noin 5 voimalan (10 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Nykyinen 20 kv johto ei välttämättä ole siirtokapasiteetiltaan riittävä 10 MW tuulipuiston liittämiseen. Uusi syöttöjohto ehkä rakennettava Raumalta tai Uudestakaupungista (noin 20 km). Alueen pienen koon huomioon ottaen vaadittava verkkoinvestointi on suuri. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Hyvät kulkuyhteydet. Muuta: Voimassa olevassa seutukaavassa Pyhämaa/Ketteli on T-r -aluetta (teollisuustoimintojen reservialuetta). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on alueelle osoitettu RM, VR ja M aluetta. Yleisvaikutelma: Toteutuskelpoinen kohde pienehkölle tuulipuistolle. Tuotanto jää heikohkoksi ja hanke saattaa vaatia suuren verkkoinvestoinnin. Tästä johtuen tuskin potentiaalinen kohde lähitulevaisuudessa. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 3 Tuulisuus 2 Käytettävissä oleva tila 1 Sähköverkko 1 Huolto ja ylläpito 3 Uusikaupunki Kuvaus: Teollisuusalueen lähiympäristöä, pieniä saaria ja matalaa vesialuetta. Etelän ja lännen suunnalla peitteistä sisäsaaristoa, muilla suunnilla pääosin mannerta. Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto vaihtelevaa, saarilla pääosin täysikasvuista metsää, teollisuusalueen liepeillä paikoin avointa maastoa. Rakentamisolosuhteet haasteelliset, vaatii eri tekniikoiden (onshore, puoli-offshore, offshore) yhdistämistä jolloin hankkeen kokonaistalous kärsii. Odotettavissa oleva tuotanto: Maaston peitteisyys heikentää tuulisuutta. Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika parhaimmillaankin luokkaa 2000 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa periaatteessa noin 10 voimalan (20 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Suurehko tuulipuisto on liitettävissä 110 kv johtoon, lähin sähköasema on joidenkin kilometrien etäisyydellä. Merikaapelien vetäminen nostaa hankkeen sähköistyksen kustannuksia. 7

Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Hankosaaressa sijaitseville laitoksille hyvät kulkuyhteydet, saarilla ja merellä sijaitsevien laitosten huolto ja ylläpito kallista. Muuta: Voimassa olevassa seutukaavassa Uki/kemira on teollisuustoimintojen aluetta (T) ja osin VI:2 -aluetta (virkistysalue tehokasta retkeilytoimintaa varten). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on VR- ja (LV) aluevaraus. Alueella on myös vuosina 1992 ja 1993 vahvistetut Kittamaan ja Vaakuan ranta-asemakaavat. Yleisvaikutelma: Tuotanto jää heikohkoksi ja rakennuskustannukset ovat korkeat. Tästä johtuen tuskin potentiaalinen kohde lähitulevaisuudessa. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 1 Tuulisuus 1 Käytettävissä oleva tila 3 Sähköverkko 2 Huolto ja ylläpito 1 Kotomaanniemi Kuvaus: Luoteeseen suuntautuva niemen kärki, tuulivoimaloiden mahdolliset sijoituspaikat ovat 0 0,5 km etäisyydellä rantaviivasta. Ympäristö on pääosin peitteistä sisäsaaristoa. Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto on pääosin täysikasvuista metsää. Kohteeseen ei tule tietä. Laitosten kuljetusta ja pystytystä varten rakennettava laituri ja tiestö (tai tieyhteys Katanpäästä), mikä nostaa investointikustannuksia. Maaston korkeuserot ovat luokkaa 20 m. Odotettavissa oleva tuotanto: Maaston peitteisyys heikentää tuulisuutta. Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika on parhaimmillaankin luokkaa 2000 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa 7 10 voimalan (15 20 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Nykyinen 20 kv johto ei ole siirtokapasiteetiltaan riittävä. Uusi syöttöjohto ehkä rakennettava lähimmältä sähköasemalta (Kustavi), mikä edelleen nostaa hankkeen investointikustannuksia. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Huoltokäynnit tehtävä veneellä. Muuta: - Yleisvaikutelma: Käytettävissä olevan tilan puolesta kohtuullinen kohde, mutta tuotanto jää heikohkoksi ja investointikustannukset ovat korkeat. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 1 Tuulisuus 1 Käytettävissä oleva tila 2 Sähköverkko 1 Huolto ja ylläpito 1 8

Svedjeholmen Kuvaus: Luoteeseen suuntautuva niemen kärki, tuulivoimaloiden mahdolliset sijoituspaikat 0 0,5 km etäisyydellä rantaviivasta. Ympäristö pääosin pienipiirteistä sisäsaaristoa, osin avoimempaa ulkosaaristoa. Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto on pääosin täysikasvuista metsää. Kohteeseen ei tule tietä. Laitosten kuljetusta ja pystytystä varten rakennettava laituri ja tiestö, mikä nostaa investointikustannuksia. Maaston korkeuserot ovat luokkaa 20 m. Odotettavissa oleva tuotanto: Maaston peitteisyys heikentää tuulisuutta. Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika luokkaa 2200 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa 7 10 voimalan (15 20 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Nykyinen 20 kv johto ei ole siirtokapasiteetiltaan riittävä. Uusi syöttöjohto ehkä rakennettava lähimmältä sähköasemalta (Kustavi), mikä edelleen nostaa hankkeen investointikustannuksia. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Huoltokäynnit tehtävä veneellä. Muuta: Voimassa olevassa seutukaavassa Svedjeholmenilla ei maankäyttömerkintöjä, ympärillä on MM:2L -alueita (maa- ja metsätalousalue, jolla luonnonsuojeluarvoja). Tarkasteluun valitulla alueella on oikeusvaikutteisen yleiskaavan MU ja RA alueita. Yleisvaikutelma: Investointikustannukset ovat korkeat. Tuskin potentiaalinen kohde lähitulevaisuudessa. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 2 Tuulisuus 2 Käytettävissä oleva tila 2 Sähköverkko 1 Huolto ja ylläpito 2 Gyltö Kuvaus: Etelään ja länteen avautuva ranta, tuulivoimaloiden mahdolliset sijoituspaikat pääosin lähellä rantaviivaa. Ympäristö pääosin avointa ulkosaaristoa. Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto on pääosin täysikasvuista metsää. Kohteeseen tulee hyväkuntoinen tie. Maaston korkeuserot luokkaa 10 m. Odotettavissa oleva tuotanto: Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika luokkaa 2500 h/a tai enemmän. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa noin 10 voimalan (20 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Nykyinen 20 kv johto ei ole siirtokapasiteetiltaan riittävä. Uusi syöttöjohto ehkä rakennettava lähimmältä sähköasemalta Nauvosta (25 30 km), mikä nostaa hankkeen investointikustannuksia. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Huoltoyhteydet hyvät. 9

Muuta: Voimassa olevassa seutukaavassa Gyltö on ER:2 -aluetta (erityisalue, jolla liikkuminen rajoitettua). Alueelta on laadittu puolustusvoimien käyttöön maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelma. Yleisvaikutelma: Tuotantopotentiaali erittäin hyvä. Verkon rakentaminen nostaa investointikustannuksia. Teknisesti potentiaalinen kohde jo lähitulevaisuudessa. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 3 Tuulisuus 3 Käytettävissä oleva tila 3 Sähköverkko 1 Huolto ja ylläpito 3 Österretais Kuvaus: Itään avautuva ranta-alue Korppoon pääsaarella, tuulivoimaloiden mahdolliset sijoituspaikat 0 0,5 km etäisyydellä rantaviivasta. Ympäristö peitteistä sisäsaaristoa. Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto on pääosin täysikasvuista metsää. Kohteeseen tieyhteys Korppoon lauttarannasta. Maaston korkeuserot luokkaa 20 m. Odotettavissa oleva tuotanto: Maaston peitteisyys heikentää tuulisuutta. Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika parhaimmillaankin luokkaa 2000 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa ilmeisesti ainoastaan kahden voimalan (luokkaa 5 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Edellä mainittu noin 5 MW teho voidaan mahdollisesti liittää nykyiseen 20 kv johtoon. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Huoltoyhteydet hyvät. Muuta: Voimassa olevassa seutukaavassa Österretaisin pohjoispuolella on VI:2 alue. Yleisvaikutelma: Tuotanto jää heikohkoksi. Pieni hankekoko nostaa helposti rakennuskustannusten osuutta kokonaisinvestoinnista. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 3 Tuulisuus 1 Käytettävissä oleva tila 1 Sähköverkko 2 Huolto ja ylläpito 3 Näset Kuvaus: Länteen avautuva niemen kärki, tuulivoimaloiden mahdolliset sijoituspaikat 0 0,5 km etäisyydellä rantaviivasta. Ympäristö pienipiirteistä sisäsaaristoa. 10

Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Maasto on pääosin täysikasvuista metsää. Kohteeseen tulee tie. Maaston korkeuserot jopa luokkaa 40 m, laitosten sijoittelu ja rakentaminen haasteellista suurista korkeusvaihteluista johtuen. Odotettavissa oleva tuotanto: Maaston peitteisyys heikentää tuulisuutta. Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika parhaimmillaankin luokkaa 2000 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa noin viiden (10 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Nykyinen 20 kv johto ei välttämättä ole siirtokapasiteetiltaan riittävä. Uusi syöttöjohto ehkä rakennettava lähimmältä sähköasemalta, mikä edelleen nostaa hankkeen investointikustannuksia. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Kohtalaisen hyvät huoltoyhteydet. Muuta: Yleisvaikutelma: Tuotanto jää heikohkoksi ja investointikustannukset ovat korkeat. Tästä johtuen tuskin potentiaalinen kohde lähitulevaisuudessa. Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 1 Tuulisuus 1 Käytettävissä oleva tila 1 Sähköverkko 1 Huolto ja ylläpito 3 Skallerfjärden Kuvaus: Pieniä luotoja sisä- ja ulkosaariston välivyöhykkeellä. Idän, etelän ja lännen suunnat suhteellisen avoimet, pohjoisessa peitteistä sisäsaaristoa. Maasto, kasvillisuus, rakentamisolosuhteet: Puuttomia luotoja. Rakentamisolosuhteet haasteelliset (puoli-offshore / offshore) jolloin hankkeen kokonaistalous kärsii. Odotettavissa oleva tuotanto: Tuulivoimaloiden odotettavissa oleva huipunkäyttöaika luokkaa 2500 h/a. Kapasiteetti: Alueen koko mahdollistaa periaatteessa 5 8 voimalan (10 15 MW) sijoittamisen. Liittäminen sähköverkkoon: Uusi 20 kv yhteys rakennettava Taalintehtaalta. Merikaapelien vetäminen nostaa hankkeen sähköistyksen kustannuksia. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia: Merellä sijaitsevien laitosten huolto ja ylläpito on kallista. Muuta: Voimassa olevassa seutukaavassa Skallerfjärdenillä ei maankäyttömerkintöjä, ympärillä MM:2L -alueita (maa- ja metsätalousalue, jolla luonnonsuojeluarvoja). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa saaret ovat VR ja SLP aluetta. Yleisvaikutelma: Tuotanto hyvä mutta rakennuskustannukset korkeat. 11

Pisteytys (1 = epäedullinen kohde, 3 = edullinen kohde): Rakennuskustannukset 1 Tuulisuus 3 Käytettävissä oleva tila 2 Sähköverkko 1 Huolto ja ylläpito 1 12

3 MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Vaikutusten arvioinnin taustaa 3.1.1 Yleistä Maisema 3 on elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyt kokonaisuus, jonka osatekijöitä ovat mm. geologia, maaperä, kasvillisuus, ilmasto-olot ja maankäyttö. Maisemavaikutus koostuu muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaaliset vaikutukset ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko. Maisemavaikutusten kokemiseen vaikuttavat merkittävästi subjektiiviset tekijät, esim. suhtautuminen vaikutuksia aiheuttavaan hankkeeseen tai vaikutusalueeseen liittyvät henkilökohtaiset arvostukset. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Tuulivoimaloiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Muut vaikutukset (esim. muutokset maisematilan luonteessa, melu, varjostus, rakentamisen aikaiset vaikutukset) jäävät paikallisemmiksi. Vaikutusten luonne ja laajuus liittyvät voimalan suureen kokoon: Tuulivoimala on kuin isokokoinen mittatikku, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Tästä syystä voimalat tuntuvat kutistavan ympäristönsä maisemaa ja voimalan rakentaminen saattaa muuttaa maiseman hierarkiaa. Pienipiirteinen maisema sietää lähtökohtaisesti huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema. Suuripiirteisessä maisemassa maiseman elementtien suuri koko antaa tukea myös tuulivoimaloille. Maisemavaikutukset ovat ongelmallisia tilanteissa, joissa tuulivoimala alkaa alistaa maisemaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä (kirkontornit tms. maamerkit, pienipiirteiset kulttuuriympäristöt). Toisaalta harkitusti sijoitettuna ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen tuulivoimalat voivat tuoda maisemaan myös lisäarvoa. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin liittyvän selvityksen mukaan maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia. Maisemahaittojen minimoimiseksi on suositeltavinta rakentaa tuulivoimalat olemassa olevien maisemahäiriöiden yhteyteen ja paikoille, missä on uudenaikaisia rakennelmia. Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sen ympäristöllä on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä. Historiallisen kulttuurimaiseman visualiset ominaisuudet voivat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimarakentamisen vaikutuksesta. Maisemassa, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti ihmisen toimien johdosta, ovat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset vähemmän negatiivisia. 4 3 Maisema-käsitettä on määritelty monella eri tavalla professiosta ja koulukunnasta riippuen. Tässä työssä käytämme arvioinnin laatijan tekemää synteesiä ympäristöministeriön julkaisemasta tuulivoimaloita ja maisemaa käsittelevästä julkaisusta. Maiseman lyhyt määritelmä voi olla myös seuraavanlainen: Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta (Määritelmä on esitetty rakennusperintöportaalissa www.rakennusperinto.fi, jonka tuottavat ympäristöministeriö ja Museovirasto. Portaalin toimitus vastaa sisältöjen laadusta ja ajantasaisuudesta. Toimitus tekee yhteistyötä rakennusperintöalalla toimivien kesken).. 4 Tuulivoimalat ja maisema 13

3.1.2 Tuulivoimaloiden näkyvyys maisemassa Tuulivoimalan näkyviä osia ovat torni ja konehuone sekä roottorin lavat ja napa. Tarkasteltaessa voimalaa sen välitöntä vaikutusaluetta etäämmältä näkymättömiin jääviä osia ovat perustukset ja yhteys sähköverkkoon sekä kaapeliyhteys muuntamoon, mikäli muuntaja ei sijaitse tornin sisällä. Voimalan rakentaminen ja käytön aikainen huolto edellyttävät lähes poikkeuksetta myös tieyhteyden rakentamista. Tuulivoimalaitoksen näkyvyyteen välitöntä vaikutusaluetta etäämmältä vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet sekä katselupistettä ympäröivän maiseman ominaisuudet kuten maisematilan luonne (avoin vai sulkeutunut maisematila) ja maaston suuntautuneisuus. Katvealueet, joille tuulivoimalat eivät näy syntyvät maastonmuotojen, kasvillisuuden, rakennusten ja rakenteiden vaikutuksesta sekä katselupisteen suhteesta näkymiä katkaiseviin elementteihin. Yleistäen voidaan todeta, että mitä lähempänä tarkastelupistettä on näkymiä katkaisevia elementtejä, sitä tehokkaammin näkymät kohti voimalaa katkeavat. Avoimien alueiden, kuten laajojen peltoaukeiden tai avointen vesialueiden kautta voimala saattaa näkyä hyvinkin kauas. Lisäksi näkyvyyteen vaikuttavat voimalaitoksen mitat ja väritys, voimaloiden lukumäärä, ryhmän laajuus sekä peittävyys suhteessa näkökenttään. Visuaalisen vaikutusalueen laajuus ei monesti korreloi maisemavaikutusten haitallisuuden kanssa. Suurimittakaavaisessa ympäristössä, jossa on vähän näkymiä katkaisevia elementtejä ja jossa voimala näkyy laajalle alueelle, myös maiseman muut elementit ovat monesti suurikokoisia ja antavat mittakaavallista tukea voimalalle. Pienimittakaavaisessa ympäristössä voi olla suurimittakaavaista ympäristöä enemmän näkymiä katkaisevia elementtejä, jolloin suoraa näköyhteyttä voimalalle ei tietyistä kohteista synny, mutta koska tuulivoimala poikkeaa merkittävästi maiseman muiden elementtien mittakaavasta se saattaa aiheuttaa haitallisia maisemavaikutuksia alistaessaan ympäristönsä (esim. pienipiirteiset rakennetun kulttuuriympäristön kohteet) ja vaikuttaa haitallisesti näkymiin niistä kohteista, joihin voimala näkyy. Kuva 3-1. Periaateleikkaus: Esimerkkejä näkymiä katkaisevien elementtien vaikutuksista näkymiin kohti tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden visuaalisia vaikutuksia on selvitetty eri lähteissä, mutta yksiselitteisiä etäisyysarvoja vaikutusten merkittävyyteen liittyen ei ole pystytty antamaan. Yleisesti voidaan todeta, että alle 3 km etäisyydeltä tarkasteltuna suuren kokoluokan voimala on kaikentyyppisillä alueilla dominoiva elementti ja että dominanssin suhteessa maisemaan on todettu vähenevän 5-7 km etäisyydellä. Selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. 15-20 kilometrin säteellä lapoja 14

ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa 20 30 kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä ns. vilkkumisefekti korostaa voimaloiden näkyvyyttä. Kuva 3-2. Tuulivoimalan näkyvyyttä havainnollistava kuvasarja. Yläkuvassa itäisellä Suomenlahdella sijaitseva kuvitteellinen n. 3 MW:n off-shore -tuulivoimala on kilometrin, alakuvassa kolmen kilometrin etäisyydellä katsomispisteestä. Kuvissa tuulivoimalan tornin korkeus on 89 m ja roottorin halkaisija noin 90 m. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat tuulivoimalat ovat hieman esimerkkikuvien voimaloita pienempiä n. 2 MW voimaloita (tornin korkeus noin 80 m ja roottorin halkaisija noin 80 m, kokonaiskorkeus on noin 120 m). Lähde: Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2005. Kuvat on laatinut Jarkko Männistö. 15

Kuva 3-3. Tuulivoimalan näkyvyyttä havainnollistava kuvasarja. Yläkuvassa itäisellä Suomenlahdella sijaitseva kuvitteellinen n. 3 MW:n off-shore -tuulivoimala on 5 kilometrin, alakuvassa 10 kilometrin etäisyydellä katsomispisteestä. Kuvissa tuulivoimalan tornin korkeus on 89 m ja roottorin halkaisija noin 90 m. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat tuulivoimalat ovat hieman esimerkkikuvien voimaloita pienempiä n. 2 MW voimaloita (tornin korkeus noin 80 m ja roottorin halkaisija noin 80 m, kokonaiskorkeus on noin 120 m). Lähde: Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2005. Kuvat on laatinut Jarkko Männistö Pöyry Environment Oy. 16

Kuva 3-4. Vaikutusten arvioinnissa käytetyn 2 MW tuulivoimalan mittasuhteiden vertailu Tuulivoimaloiden väritys on vakiintunut harmahtavan valkoiseksi. Voimalat nähdään useimmiten vaaleaa taustaa (taivasta) vasten, jolloin harmahtavalla sävyllä on pyritty mahdollisimman pieneen kontrastiin voimalan ja taustan välillä. Harmahtava sävy myös sopeutuu hyvin eri valaistus- ja sääolosuhteisiin. Metsäistä taustaa vasten vaaleat voimalat erottuvat kuitenkin selkeästi. 5 Menetelmät Tuulivoimaloiden sijoituspaikkavaihtoehtojen maisemavaikutuksia on arvioitu perustuen karttatarkasteluihin, paikkatietoanalyyseihin, olemassa oleviin selvityksiin, työn yhteydessä laadittuihin havainnekuviin sekä maastokäynteihin. Vaikutusten arvioinnissa käytetty tuulivoimalan kokonaiskorkeus on ollut 120 metriä (torni 80 metriä + roottorin lapa 40 metriä). Maiseman nykytilasta on laadittu lyhyet kuvaukset. Vaikka työhön ei ole sisältynyt yksityiskohtaisen maisemaselvityksen laatimista, on työn kuluessa käyty läpi maiseman osatekijöitä ja piirteitä vaikutusten arviointia palvelevalla tarkkuustasolla. Tärkeänä lähtökohtana työssä on ollut ympäristöministeriön Tuulivoimalat ja maisema raportti, johon on koottu perustiedot tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista ja suosituksia vaikutusselvityksiin liittyen. Tämän vaikutusselvitystyön pohjaksi on pitkälti em. ympäristöministeriön raporttiin perustuen määritelty vaikutusten tarkasteluetäisyysvyöhykkeet sekä laadittu lista kysymyksiä, joihin vaikutusten arvioinnissa on pyritty vastaamaan. Etäisyydet ja kysymykset on esitetty seuraavissa taulukoissa (taulukko 3-1 ja 3-2). Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaat kohteet on merkitty kartoille, jotka ovat tämän raportin liitteenä 1. Kartat ovat Varsinais-Suomen liiton työn aikaisemmissa vaiheissa keräämää lähtöaineistoa, jota on käytetty työssä sellaisenaan. Kulttuuriympäristön arvokohteiden osalta vaikutustarkasteluissa on tässä arvioinnissa painotettu 3 km laajuista lähivaikutusaluetta, sillä tätä etäämmällä sijaitsevat tuulivoimalat eivät enää ole maisemassa selkeästi dominoivia. Hiukan yleisemmällä tasolla on arvioitu vaikutuksia vaihettumisalueella (3-7 km) sijaitseviin kulttuuriympäristön arvokohteisiin (voimaloiden dominanssin on todettu selvästi vähenevän 5-7 km etäisyydellä). Vaikutusten arvioinnin pohjaksi on selvitetty arvokohteiden piirteet ja niiden maisematilojen luonne ja rajautuminen. Muun muassa 5 Tuulivoimalat ja maisema 17

maastopoikkileikkausten avulla on selvitetty, missä määrin voimalat näkyvät arvokohteiden maisemakuvassa ja heikentääkö voimaloiden mahdollinen näkyminen merkittävällä tavalla kohteiden arvoja. Arviointeja tehtäessä on mm. tutkittu, vaikuttavatko voimalat arvokohteiden maiseman hierarkiaan tai alistavatko ne yksittäisiä kohteita tai vaikuttavatko ne merkittävällä tavalla arvokkaan kohteen hahmoon tärkeiden näkymäakselien suunnista tarkasteltuna. Missään sijoituspaikkavaihtoehdossa tuulivoimaloita ei ole sijoitettu valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle eikä minkään sijoituspaikkavaihtoehdon välitön vaikutusalue ulotu valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin asti. Arviointityön yhteydessä laaditut valokuvasovitteet on esitetty liitteessä 1. ja näkemäalueanalyysit liitteessä 2. Taulukko 3-1. Tarkasteluetäisyysvyöhykkeet. välitön vaikutusalue noin 150 m esim. varjovaikutus, rakentamisen aikaiset vaikutukset lähivaikutusalue noin 0 3 km tuulivoimala on kaikentyyppisillä maisema-alueilla dominoiva elementti vaihettumisalue noin 3 7 km voimala näkyy hyvin, mutta sen kokoa tai etäisyyttä on vaikea hahmottaa (dominanssin on todettu vähenevän 5-7 km etäisyydellä voimaloista) kaukovaikutusalue yli 7 km voimala näkyy, muttei enää dominoi, maiseman muut elementit vähentävät dominanssia (dominanssin on todettu vähenevän 5-7 km etäisyydellä voimaloista) Suuren kokoluokan tuulivoimaloiden teoreettinen maksiminäkyvyysalue on kirkkaalla säällä noin 20-30 km. Taulukko 3-2. Kysymyslista, joka on ollut pohjana maisemavaikutusten arvioinnille. maiseman mittakaava, luonne, voimalan suhde maiseman elementteihin maiseman merkitys, maisemaan kohdistuvat odotukset tai asenteet Onko maisema pienipiirteistä, rikkonaista saaristoa vai suuripiirteistä avomerimaisemaa? Onko alueella ihmisen tekemiä rakennelmia vai onko alue luonteeltaan luonnonmaisemaa? Ovatko alueen kulttuurielementit pieniä (pienipiirteinen rakentaminen) vai suuria (laivat, majakat, mastot)? Muuttuuko maiseman hierarkia? Onko maisemarakenteessa ja maisematilojen rajautumisessa havaittavissa selkeää suuntautumista? Miten voimalat sijoittuvat suhteessa maiseman rakenteeseen? Onko alueella näkymättömiä maisemaelementtejä, linjoja, kohteita esim. laivaväyliä tms.? Onko alueella maisemahäiriöitä tai vaurioita? Syntyykö maastonmuotojen ja kasvillisuuden myötä voimalan lähivaikutusalueelle katvealueita, joille voimala ei näy? Liittyykö lähivaikutusalueella - vaihettumisalueella maisemaan erityisiä merkityksiä tai arvoja? Onko lähivaikutusalueella - vaihettumisalueella erityisiä näköalapaikkoja, tärkeitä näkymiä, maamerkkejä tai paikkoja, joilla on erityinen suhde mereen? Käytetäänkö aluetta virkistykseen ja vapaa-aikaan? 18

maiseman ajallinen luonne Sijaitseeko lähivaikutusalueella historiallisia maisemaelementtejä? Sijaitseeko lähivaikutusalueella nykyaikaisia maisemaelementtejä? Onko lähivaikutusalueen maisema staattinen vai muuttuva? Pienipiirteinen maisema sietää lähtökohtaisesti huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema. Maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia. Maisemahaittojen minimoimiseksi on suositeltavinta rakentaa tuulivoimalat olemassa olevien maisemahäiriöiden yhteyteen ja paikoille, missä on uudenaikaisia rakennelmia. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön, pois ihmisen maisemaa muokkaavan toiminnan vaikutuspiiristä. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sen ympäristöllä on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä. Historiallisen kulttuurimaiseman visualiset ominaisuudet voivat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimarakentamisen vaikutuksesta. Maisemassa, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti ihmisen toimien johdosta, ovat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset vähemmän negatiivisia. (Lähde: Tuulivoimalat ja maisema) Vaikutusten arvioinnissa on esitetty kohteittain ensin lyhyt kuvaus alueen maisemasta ja sen lähivaikutusalueen arvokohteista ja sen jälkeen arvioitu vaikutukset omassa kappaleessaan. Kunkin kohteen kuvaukseen liittyy peruskarttaote, joka kattaa voimaloiden ympäristön noin 7 km säteellä (5-7 km etäisyydeltä tarkasteltuna maiseman muut elementit vähentävät tuulivoimaloiden dominanssia). Kunkin kohteen vaikutusten kuvaukseen liittyy kartta, johon on merkitty kohteiden lähiympäristön luonteeseen vaikuttavia elementtejä sekä nuolisymbolein arvio siitä, mistä suunnista näkymät lähiympäristöstä kohti voimaloita merkittävästi muuttuvat. Muita karttaotteita, leikkauksia jne. ei raporttiin ole sisällytetty, vaikka niitä onkin työn kuluessa laadittu tarvittavista kohteista tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa vaikutusten selvittämiseksi. Esimerkki vaikutusten arvioinnissa käytetystä työkartasta on esitetty kuvassa 3-4. 19

Kuva 3-5. Esimerkki vaikutusten arvioinnin yhteydessä laaditusta työkarttamateriaalista: Iniö. Kartan ja sen perusteella laaditun karkean poikkileikkauksen avulla on tutkittu tuulivoimaloiden suhdetta Iniön kirkonkylän arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja erityisesti sitä, näkyvätkö tuulivoimalat kylän ydinalueelle. Karttapohjalle on merkitty arvokkaan kulttuuriympäristön ydinalue, pitkät näkymäakselit kulttuuriympäristön alueella, kylän yhteys merelle sekä maaston korkeustasot selänteiden korkeimmilla kohdilla. Kartan tietoja on täydennetty arviolla puuston maksimikorkeudesta (10-15m). Tietojen perusteella on laadittu yleistetty poikkileikkauskuva, jonka avulla on tutkittu, rajaavatko maastonmuodot ja puusto näkymiä kylän ydinalueelta kohti tuulivoimaloita turkoosilla nuolella osoitetun näkymäakselin alueella. Vastaavia tarkasteluja on tehty tarvittaessa myös muista kohteista. Kartta- ja poikkileikkaustarkastelujen sekä muiden analyysien perusteella on laadittu tekstimuotoinen vaikutusten arviointi. 3.1.3 Alueen maiseman yleiskuvaus Alueet, joilla tuulivoimaloiden sijoittamisedellytyksiä tutkitaan, ovat osa Lounaismaan maisemamaakuntaa. Tarkemmassa maisemallisessa seutujaossa pohjoisin kohde (Pyhämaa/Kettelus) sijoittuu Satakunnan rannikkoseudulle ja muut Lounaisrannikon ja Saaristomeren seudulle. Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutua pidetään luonnonoloiltaan maamme erikoislaatuisimpina. Silokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla. Ulkomereltä rannikolle tulessa pienet saaret ja 20

luodot suurenevat vähitellen ja niistä rakentuu erilaisia vyöhykkeitä ulkomereltä rannikolle. Myös savikot ovat seudulla tavallisia. Koska kallio- ja maaperässä on paikoin kalkkia ja ilmasto on edullinen, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioiden ohella. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sen ohella on sisäsaariston kalastajakylissä pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomäärä lisääntyy voimakkaasti ja olosuhteet ovat otolliset myös hedelmänviljelylle. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Lounaisrannikolle on tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Satakunnan rannikkoseutu poikkeaa Saaristomeren ja Lounaisrannikon seudusta. Saaristovyöhyke kapenee selvästi lounaissaaristosta pohjoiseen mentäessä. Luonto karuuntuu samalla muutenkin. Tällä seudulla on silti vaihtelevia saaristoalueita. Maa on alavaa ja pienipiirteisyys on maaperän monipuolisuuden seuraus: kalliomaiden ohella on sekä pohja- että kumpumoreenialueita, kuten myös jonkin verran savikoita ja harjumuodostumia. Rannikolla on pitkiä, suojaisia ja ruovikkoisia lahtia, jotka maatuvat maan vähitellen noustessa. Seudun perinteinen elinkeino on kalastus, minkä lisäksi maanviljely on rannikolla tärkeä elinkeino. Saariston asutus on niukkaa, kyliä ei juurikaan ole. Rannikon lahdissa on kalastajakyliä. Lähde: Näkökulmia kulttuuriympäristöön Kuva 3-6. Maisemamaakunnat ja maisemallinen seutujako. Sinisellä rajatussa suurennoksessa Lounaismaan maisemamaakunnan raja on esitetty vaaleanvihreällä. Selvitysaluetta koskevat tarkemman maisemallisen seutujaon rajaukset on esitetty tummanvihreällä (a. Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutu, b. Satakunnan rannikkoseutu). Lähde: Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Arviointityötä varten selvitysalueen saaristo on jaettu kolmeen eri luonteiseen vyöhykkeeseen. Sisäsaaristo mannerrannikko: Maata enemmän kuin 50% pinta-alasta. Ulkosaaristo: Vettä enemmän kuin 50 % pinta-alasta, saaret metsäisiä. Avomeri: Puuttomia luotoja, avomerta. 21

Vyöhykejako on suuntaa-antava ja sitä on tarvittaessa tarkennettu arviointityön aikana kohdekohtaisesti. Kuva 3-7. Saariston vyöhykejako, pelkistys. Tuulivoimaloiden tutkittavat sijoituspaikat on merkitty kartalle oranssilla pistesymbolilla ja numeroitu seuraavasti: 1. Kettelus / Pyhämaa 2. Uki / Kemira 3. Svedjeholmen 4. Gyltö 5. Österretais 6. Skallerfjärden. Saaristomeri on yksi Suomen kansallismaisemista. Kansallismaisemiksi on nimetty 27 maisemakokonaisuutta Utsjoelta Ahvenanmaalle. Alueilla ilmenevät maamme eri osien edustavimmat luonnon- ja kulttuuripiirteet sekä tärkeimpien perinteisten elinkeinojen maankäyttötavat ja niiden vaikutus maamme maisemakuvan muotoutumiseen. Saaristomerellä karun kaunis meriluonto yhdistyy perinteisen saaristolaisasutuksen ja 22

luontaistalouden muovaamaan kulttuurimaisemaan ainutlaatuisella tavalla. (lähde: Kansallismaisema) 6 Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Dragsfjärdin, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin alueilla. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1983 ja sen pinta-ala on noin 500 km 2. (lähde: Metsähallituksen www-sivut). Kuvassa 3-8 on esitetty Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alue. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvat valtion omistamat maa- ja vesialueet lukuun ottamatta puolustusvoimien hallinnassa olevia alueita. Rajauksen sisäpuoliset yksityisomistuksessa olevat maa- ja vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon. Kuva 3-8. Saaristomeren kansallispuiston sijainti. Kuvaan on merkitty kansallispuiston yhteistoiminta-alueen rajaus. Tuulivoimaloiden tutkittavien sijoituspaikkojen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Kohteet on lueteltu alueiden kuvausten yhteydessä ja ne on merkitty kartoille, jotka ovat liitteenä 1. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita seudulla on yksi: Saaristomeren kulttuurimaisemat on seitsemässä osassa. Lähimmästä osasta, Berghamnin saaristosta 7 etäisyyttä Gyltön kohteeseen on noin 16 km ja Österretaisin kohteeseen noin 12 km. Högsårasta Skallerfjärdenin kohteeseen on matkaa noin 15 km. Myös valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä on seudulla yksi, Airisto- Seili, josta etäisyyttä lähimpään tutkittavaan tuulivoimaloiden sijoituspaikkaan (Österretais) on vähimmillään noin 8 km. Näin pitkillä etäisyyksillä voimalat eivät enää dominoi maisemaa vaikka ne näkyisivätkin horisontissa. Siksi näihin maiseman arvoalueisiin liittyvää maisemavaikutusten arviointia ei ole sisällytetty tähän työhön. 6 Kansallismaisemaa käytetään usein kuvaamaan tunnetuimpia maisemakohteita, joilla on voimakas symboliarvo. Käsitteellä kansallismaisema ei ole virallista asemaa. Kansallismaisemiksi mielletyt alueet ovat usein valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita ja / tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 7 Ulkosaaristovyöhykkeen suurimmat saaret ovat jo metsäisiä ja saariston maisemakuva on usein labyrinttimainen. mm. Berghamnin saariryhmä edustavat Saaristomerelle ominaista ulkosaaristotyyppiä. Berghamnin seudulla on pähkinä- ja saarnilehtoja kalkkivaikutteisuuden vuoksi. 23

3.2 Kohdekuvaukset ja maisemavaikutusten arviointi 1. Kettelus / Pyhämaa Kuva 3-9. Peruskarttaote, voimaloiden likimääräinen sijainti ja etäisyysvyöhykkeet. Maisema Kohde sijoittuu saariston vyöhykejaossa sisäsaariston mannerrannikon ulkoreunaan alueelle, jossa ulkosaaristovyöhykettä on tuskin lainkaan ja mannerrannikko rajautuu lähes suoraan avomerivyöhykkeeseen. Voimalat sijoittuvat luoteeseen työntyvän metsäisen niemen lounaisreunaan kapean merenlahden (Havinlahti) rannan myötäisesti. Merenlahden lounaispuolella on samansuuntainen kapea, metsäinen niemi (Pamprinniemi), jonka länsipuolella aukeaa avoin merimaisema. Alue on luonteeltaan luonnonmaisemaa. Niemen kärjessä, tuulivoimalaitosten sijoittamisalueen luoteispuolella on loma-asutusta 600 1200 metrin etäisyydellä 24

pohjoisimmasta voimalasta. Myös eteläisimmän voimalan eteläpuolella, noin 500m etäisyydellä voimalasta on loma-asutusta. Voimalaitosalueen itä-kaakkoispuolella on Pyhämaan Kettelin - Pitkäluodon kylien kulttuuriympäristövyöhyke luoteis-kaakko suuntaisine viljelyaukeineen. Lähin peltoaukeista ulottuu noin 500 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Voimaloiden sijoitusalueen lounaispuolisella Pamprinniemellä on virkistystoimintaa (mm. luontopolku). Vasemmalla Pamprinniemen kärkeä (kuva länsilounaaseen) ja oikealla talousmetsää, jonka tyyppiseen ympäristöön tuulivoimalat sijoittuisivat. Arvokohteet Lähivaikutusalue 0-3 km: Pyhämaan kirkonkylä ja Kettelin kylän kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Vaihettumisvyöhyke 3-7 km: Santtion kylä ja kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Pyhämaan kirkonkylä ja Kettelin kylän kulttuurimaisema Kuvaus: Pyhämaan kirkonkylän maisemalle on ominaista vanhan maantien varrella sijaitsevat talonpoikaistalot sekä pienijakoiset viljelyaukeat ja niityt. Kirkonkylän keskukselle antavat leimansa vanha ja uusi kirkko. Kulttuurimaisema jatkuu pohjoisessa Kettelin kylässä, joka on säilyttänyt varsin hyvin vanhan ryhmäkylän luonteensa. -Pyhämaan Luodon uhrikirkko on rakennettu puusta 1647-52. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisen pitkäkirkon itäpääty on kolmitaitteinen. Kirkkosalia kattaa kolmitaitteinen lautaholvi. Sali on jaettu kahteen osaan koristeellisella kuoriaitauksella. Kirkkosalin seinät ja holvi on maalattu rikkain allegorisin kuvin ja ornamentein 1667 (ilm. C.H.Wilbrandt). Maalaukset restauroitiin 1935 (A.W.Rancken, O.Niemi). -Vieressä sijaitseva Pyhämaan uusi kirkko on rakennettu harmaakivestä 1804 (1795, RIK). Muodoltaan se on päätytornillinen pitkäkirkko. Uusgoottilaisen päätteensä torni sai 1908 (J.F.Lindegren). Kirkkojen ympärillä on vanha hautausmaa. -Kettelin kylän monipuolisesta vanhasta rakennuskannasta mainittakoon Alisen Uusikartanon vanha päärakennus ja aitta sekä Vuorelan hyivn säilynyt torpan rakennusryhmä. Santtion kylä ja kulttuurimaisema Kuvaus: Santtion kylässä on säilynyt varsin eheänä 1800-luvun kylämiljöö, jota leimaa pienialaisten viljelmien lomassa oleva talonpoikaisasutus. lähde: http://www.nba.fi/rky1993/ 25

Vaikutukset Meren suunnasta tarkasteltuna tuulivoimaloiden tutkittava sijoitusalue liittyy suuripiirteiseen avomerimaisemaan ja mannerrannikkoon, joka kestää tuulivoimarakentamista pienipiireistä maisemaa paremmin. Avomeren äärellä olevan sijaintinsa johdosta tuulivoimalat näkyvät laajalle alueelle, kun näkymiä katkaisevia elementtejä ei avomeren suunnasta katsottuna juurikaan ole. Meren suunnasta tarkasteltuna voimalat tukeutuvat mannerrannikon sisäsaariston vyöhykkeen metsäiseen, pääosin luonnonmaisemaa olevaan siluettiin joka antaa voimaloille mittakaavallista tukea. Lännen suunnasta katsottuna metsäinen niemi voimaloiden ja avomeren välissä peittää näkyvistä voimaloiden alaosan. Pyhämaan ja Kettelin kylien kulttuuriympäristövyöhykkeen suunnasta tarkasteltuna voimalat saattavat jonkin verran näkyä metsänreunan takaa niillä alueilla, joissa näkymiä kohti tuulivoimaloiden sijoitusaluetta aukeaa pitkien peltoaukeiden kautta. Suurin osa peltoaukeista ja maiseman rakennetta seuraileva vanha maantie ovat kuitenkin suuntautuneet niin, että pitkät näkymät eivät suuntaudu kohti tuulivoimaloita. Kylien ydinalueilla etäisyys katselupisteestä voimaloihin on 2 3 km, joten vaikka roottorien lavat paikoitellen jonkin verran näkyisivätkin metsänreunan takaa kylien ydinalueelle, eivät ne merkittävästi muuta kylien maiseman hierarkiaa tai mittakaavallisesti alista kulttuuriympäristön kohteita. Voimaloita lähin peltoaukea on kuitenkin suuntautunut suoraan kohti voimaloita, joten sen alueella maiseman hierarkia ja näkymät todennäköisesti muuttuvat merkittävästi. Vaikutukset Santtion kylän ja kulttuurimaiseman arvokkaaseen kulttuuriympäristöön eivät ole merkittäviä. Kylän etäisyys voimaloista on noin 6-7 km. Voimaloiden dominanssin on todettu vähenevän 5-7 km etäisyydellä. Lisäksi kylä tukeutuu luoteiskaakko suuntaiseen peltoaukeaan: maaston suuntautuneisuudesta johtuen kylän ydinalueelta ei aukea pitkiä näkymäakseleita kohti tuulivoimaloiden sijoituspaikkaa. Ranta-alueelta (joka ei ole kylän ydinaluetta) katsottuna tuulivoimalat todennäköisesti paikoin erottuvat merimaisemassa, mutta etäisyydestä, näkymiä katkaisevista elementeistä ja ympäristön tukea antavasta mittakaavasta johtuen vaikutukset näkymiin eivät ole merkittävästi haitallisia. Tuulivoimaloiden sijoitusalueen kaakkois- ja luoteispuolilla sijaitsevien loma-asuntojen sekä Pamprinniemen lähimaisema muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä merkittävästi, sillä tuulivoimalat sijoittuvat nykyiselle luonnonalueelle. Voimalat muuttavat nykyisen luonnonalueen luonnetta ja sen maiseman hierarkiaa ja mittakaavaa. Tärkeät näkymät loma-asuinnoilta kohti avomerta eivät kuitenkaan muutu, ja rakennuksia ympäröivä puusto katkaisee tehokkaasti näkymiä kohti tuulivoimaloita. 26