7/2015 Kokousaika, klo 16.30 18.30 Kokouspaikka LÄSNÄ Kaupunginkanslia, Unioninkatu 28 A, 2 krs, neuvotteluhuone Matias Turkkila Nina Castén Elina Valkama (varajäsen) Suldaan Said Ahmed Abdulkadir Isak Saido Mohamed Marja-Liisa Lohikoski Anne Alitolppa-Niitamo Jaana Suokonautio Ilkka Haahtela Leena Faurie 1. Kokous avattiin klo 16:30 ja todettiin päätösvaltaiseksi. 2. Edellinen pöytäkirja hyväksyttiin sellaisenaan. 3. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Nina Castén ja Saido Mohamed 4. Valtakunnallinen kotouttamistyö. Esittelijänä TEM:in Kotouttamisen Osaamiskeskuksen erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo Tämänhetkinen valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne kerrattiin. Keskusteltiin yksintulleiden alaikäisten vastaanotosta ja siihen liittyvistä haasteista. Yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli lokakuun loppuun mennessä saapunut 1 286, ja turvapaikkahakemuksia henkilöiltä, joilla on mukana alaikäinen lapsi, on rekisteröity samana aikana 2 134. Esitettiin kysymys turvapaikkaprosessiin liittyen alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kohdalla. Minkä vuoksi alaikäisiä turvapaikanhakijoita ohjataan yhä nk. läpikulkupaikkoihin, jolloin alkuvaiheessa kiinnittymisen jälkeen saattaa vielä tapahtua uuteen paikkaan siirtyminen? Todettiin, että tilanne liittyy perheryhmäkotien liian pieneen määrään. Uusia perheryhmäkoteja tulisi perustaa, jotta kouluun ja yhteisöön kiinnittyminen voisi alkaa mahdollisimman pian. Tämä edellyttää kolmikantaneuvotteluita ELY-keskuksien,
Maahanmuuttoviraston sekä kuntien tai yksittäisten palveluntarjoajien välillä, sillä Maahanmuuttovirasto voi perustaa ainoastaan ryhmäkoteja, ei perheryhmäkoteja. Todettiin, että perheryhmäkodit ovat paras tapa varmistaa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen. Todettiin myös, että kouluun pääseminen on toteutunut tähän mennessä hyvin peruskouluikäisten kohdalla. Esitettiin kysymys perheenyhdistämisen toteutumisesta yksintulleiden turvapaikanhakijoiden osalta. ELY-keskuksen edustaja kertoi, että ELYkeskuksen selvityksen mukaan yhden vuoden otantatilastossa yksi lapsi on saanut perheensä Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Keskusteltiin turvapaikanhakijoista, jotka ovat ylittäneet oppivelvollisuusiän mutta ovat vailla peruskoulutusta. Hyvänä käytäntönä Suomessa on ollut muun muassa Nutukka -hanke. Hankkeessa 16-17 vuotiaita turvapaikanhakijoita on majoitettu kansanopistoihin, joissa he ovat saaneet opiskella majoituksen ohella prosessin aikana. Seuraava suuri haaste on varmistaa nivelvaiheen tuki, kun nuori siirtyy turvapaikkaprosessin päätteeksi kuntaan asumaan. Todettiin, että on todella tärkeää taata oppivelvollisuusiän ylittäneiden, peruskoulutusta vailla olevien turvapaikanhakijoiden tuki työllistymisen edellytysten parantamiseksi. Vaikka aikuislukioissa on mahdollista suorittaa peruskouluopinnot, toimeentulotuen rajoitukset muodostavat ongelmakohdan. Keskusteltiin siitä, että maahanmuuton määrän kasvaessa kotouttamistyön realiteetit pakottavat aiheen pois marginaalista. Kotoutumisen prosesseja tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti siten, että kokonaisuus saataisiin mahdollisimman yhtenäiseksi. Tätä prosessia on pyritty edistämään kaupungin organisaatiossa, ja toiveena olisi, että myös valtio aktivoituisi hyvin moninaisen ja lohkoutuneen toimijakentän koordinoimiseen. Todettiin, että työ- ja elinkeinoministeriöllä on kotouttamisen yhteensovittamisen ja koordinoimisen vastuu kotouttamislain mukaisesti, ja että yhteistyöelimiä on muiden ministeriöiden kanssa. Kerrattiin lyhyesti viranomaisten vastuu lakisääteisistä kotoutumistoiminnoissa. Viranomaiset ovat vastuussa: - opastuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta, - alkukartoituksesta, - kotoutumissuunnitelman laatimisesta ja - kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä. Myös väyliä työelämään ja yrittäjyyteen on edistettävä.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että valtion ja kunnallisten viranomaisten lisäksi muut toimijat ovat tärkeässä roolissa kokonaisvaltaisen kotouttamistyön toteutumisessa. Keskusteltiin lyhyesti turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta ja työntekokarenssin lyhentämisestä nykyisestä 3kk/6kk mallista sekä oppisopimustyön mahdollisuuksien lisäämisestä. Puhuttiin Saksan mallista, jossa turvapaikanhakijat käyvät 3 päivää viikossa koulua ja ovat 2 päivää viikossa työharjoittelussa. Malli on toiminut työllistämisen kannalta hyvin. Keskusteltiin vapaaehtoistyön suunnittelusta ja koordinoinnista valtion ja kunnan tasoilla. Ennennäkemätöntä vapaaehtoisen auttamisen määrää olisi hyödynnettävä ja kohdennettava, jotta tulokset olisivat mahdollisimman tehokkaita. Työ- ja elinkeinoministeriö avaa valtionavustuksen haun marraskuussa vapaaehtoistoiminnan koordinoimiselle kotouttamistyön alalla. Avustusta voivat hakea valtakunnalliset, kotouttamistyön alalla vakiintuneet, vähintään 5 vuotta toiminnassa olleet järjestöt. Samalla Valtion kotouttamisohjelman ohella suunnitellaan kotouttamisen kumppanuusohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää juuri poikkihallinnollisuutta ja eri tasojen toimijoiden yhteensovittamista ja toiminnan koordinaatiota. Lisätietoja löytyy kotouttamisen osaamiskeskuksen sivuilta osoitteesta www.kotouttaminen.fi Puhuttiin niin kutsutusta esikotouttamisesta. Vaikka varsinainen kotouttamistoiminta alkaa vasta oleskelulupapäätöksen saatua, on perusteltua aloittaa kotoutumista edistävä toiminta jo turvapaikkaprosessin aikana turvapaikanhakijoiden yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymisen kannalta. Keskusteltiin siitä, että kotouttamisen toimivuus perustuu paljolti resursoinnista, joka toisaalta perustuu kotouttamisen yhteiskunnallisesti koettuun arvoon ja merkitykseen. Mainittiin kulttuuritoiminnan tärkeys. Kulttuuritoiminnalla voidaan varmistaa, että yhteiskunnassa sallitaan kulttuurinen sija toisenlaisille identiteeteille. Tällä toisaalta edistetään kuuluvuuden tunnetta sekä yhteiskunnallista koheesiota. 5. Alueellinen kotouttamistyö. Esittelijänä Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio Keskusteltiin kotouttamistoiminnasta Uudenmaan ELY-keskuksen näkökulmasta. Maahanmuuton määrän kasvaessa ja yhteiskunnan ja työmarkkinatilanteiden muuttuessa on suunniteltava uusia väyliä kotoutumiseen.
ELY-keskukset tekevät uusia kotoutumissuunnitelmia kaikkiaan noin 3000 vuosittain. Keskusteltiin taloudellisesta sekä työmarkkinatilanteesta ja todettiin, että elinkeinopoliittista johtamista on kehitettävä. Puhuttiin omaehtoisesta muuttamisesta kuntiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien on varauduttava siihen, että pääkaupunkiseudulle vastaanottokeskuksiin majoitettujen turvapaikanhakijoiden lisäksi suuri osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista asettautunee alueelle asumaan. Keskusteltiin maahanmuuton kustannuksista ja vastavuoroisesti sen hyödyistä. Mainittiin, että on laskettu, että Suomessa syntynyt henkilö on 18 ikävuoteen mennessä aiheuttanut 200 000 laskun valtiolle, veronmaksuiän saavuttaessaan jopa 300 000 laskun. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta maahanmuuttoa ei ole katsottu tarpeeksi mahdollisuuksien kannalta, vaan on juututtu kustannuksiin. Koulutus ja kotouttamistoiminta ovat molemmat perimiltään arvokysymyksiä, ja niillä on yhteiskunnallisesti sama rooli. Todettiin, että vaikka ministeriöiden saattaminen samaan pöytään on todella haasteellista, yhteistyön kehittämistä voitaisiin aloittaa substanssiosaamisen tasolta. ELY-keskuksen edustaja ehdotti, että ELY-keskuksen, aluehallintoviraston ja pääkaupunkiseudun edustajien yhteistapaaminen voisi olla hyvä ensimmäinen askel. 6. Paikallinen kotouttamistyö kaupungin rooli. Esittelijänä kaupunginkanslian maahanmuutto- ja työllisyyspäällikkö Ilkka Haahtela Keskusteltiin kaupungin toimittamista kotouttamistoiminnoista yleisellä tasolla. Helsingin kaupungin ja hankekumppaneiden Töissä Suomessa hankekokonaisuus on lähtemässä käyntiin. Hankkeen tavoitteena on kotouttamistoiminnan läpikatsominen ja kokonaiskoordinaatio. Helsinki on vetovastuussa erityisesti hankkeen työllistymistoiminnoista. Tarkoitus on tuottaa maahanmuuttajille kaikki kotoutumiseen liittyvät palvelut saman katon alla ja kehittää erityisesti kotoutumisen elinkeinopoliittista vaikuttavuutta. Turvapaikanhakijoiden määrän nousun myötä Helsinki on laajentanut niin kutsuttua läpikulkuvastaanottotoimintaansa. Samalla kaupungin roolia ja palveluita sekä niin kutsutussa esikotoutumisen vaiheessa että tulevien kuntalaisten kotoutumisen vaiheessa suunnitellaan aktiivisesti. Kaupunki on aktivoitunut muun muassa järjestökentän vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin ja tukemisen saralla, ja toimintaa koordinoidaan nyt kaupunginkanslian osallisuusja neuvontayksikössä.
Kaupungin johtajisto on asettanut turvapaikanhakijoiden kotoutumispalvelut - työryhmän, joka koostuu kaupungin päätoimijoista asumisen, työn, koulutuksen, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Työryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden päällikkö Ilkka Haahtela. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa turvapaikanhakijoille ja pakolaisille tarjottavien kotoutumispalveluiden nykytilannetta ja ennakoida kuntaan asettautuvien turvapaikan saaneiden henkilöiden erityistarpeita. Erityisesti työryhmän tulee suunnitella ja kehittää toimenpiteitä uusien kuntalaisten nopean työllistymisen sekä yrittäjyyden tukemiseksi Helsingissä. Yhtenä painopisteenä on kaupungissa vastaanottotoimintaa pyörittävän monen eri toimijan koordinointi. 7. Muut asiat Käytiin läpi maahanmuuttajajärjestöjen kapasiteetin kehittämiseen jaettavan avustuksen 2016 jakoperustelu. Helsingin kaupungin avustusten yhteiskuulutus julkaistaan joulukuussa. Todettiin, että avustus maahanmuuttajajärjestöjen kapasiteetin vahvistamiseksi on tuottanut toivottuja tuloksia järjestökentän toimijuuden vahvistamisen osalta. Päätettiin lisätä avustuksen jakoperusteluun maininta vapaaehtoistyön kannustamisesta. Muuten päätettiin hyväksyä jakoperustelut vuoden 2016 avustuksille sellaisenaan. Sihteeri esitteli Etelä-Suomen ETNO:n pysyvän asiantuntijan nimeämispyynnön, joka toimitettiin sähköisesti 28.10. Etelä-Suomen ETNO:n pysyviksi asiantuntijajäseniksi pyydetään nimeämään Helsingin maahanmuutto ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lisäksi edustajat Suomen monikulttuurisen liikuntaliitto ry FIMU:sta, Uudenmaan yrittäjistä, sekä alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta. Sovittiin, että sihteeri toimittaa neuvottelukunnan jäsenille lisämateriaalia, jonka perusteella halukkaat ehdokkaat ilmoittautuvat sihteerille. Päätös tehdään viikon 45 loppuun mennessä sähköpostikokouksen perusteella. Sovittiin, että sihteeri jakaa myös sähköisesti tasa-arvotoimikunnan yhteiskokouksen muistion, johon MAKO:n puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat syyskuussa. 8. Kokous päätettiin klo 19:30
Matias Turkkila puheenjohtaja Ilkka Haahtela esittelijä Nina Castén pöytäkirjan tarkastaja Saido Mohamed pöytäkirjan tarkastaja Leena Faurie sihteeri Jakelu: Jäsenet Varajäsenet Kaupungin hallituksen määrittelemät virkamiehet