Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Raisiossa ja Varsinais-Suomessa 2010

Samankaltaiset tiedostot
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti. Varhaisen tuen palvelut Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä Varsinais-Suomessa 2010

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2012

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

26 järjestöä: - Auralan Nuoret ry. - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Suomen piiri ry. - Nuorten Ystävät. - Operaatio TOIVO ry

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: nuortenturku(at)turku.fi

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Lastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Raportti kuntakyselystä 2015.

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

Yhdessä Arkeen - Yhdessä Enemmän

Leija-hanke Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Vuosikertomus Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Järjestöjen ja vähän muutakin näkökulmaa Lape kehittämiseen

Mikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perheet keskiöön! -hanke. Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen


Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

PerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

15/11/2016 Kaisa Raninen. Toimintasuunnitelma 2017

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Peruskoulutus Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Kuva: SOSTE/Anne Knaapia mukaillen

TUUSULAN KUNTA, SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHDISTYSTEN AVUSTUSHAKEMUKSET V / TA-MÄÄRÄRAHA 8.500

Toiminta- suunnitelma 2015

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

* Selänteen perhekeskus -toimintana

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää.

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Loimaan. Perhepalvelut

Eija Heimo ja Vuokko Suonpää (toim.) TIEDOTELEHTI 2009

Sosiaalityön avo- ja sijashuollon tukipalvelut A Kotiin vietävä perhekuntoutus

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

Kysely järjestöille ja yhdistyksille

Vuosikertomus Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma

Kohtaamispaikkatoiminnan ja maahanmuuttaja/ monikulttuurisuuden kehittämistyöryhmien yhteiskokous klo 9-12, Nalkalan Setlementtitalo

43,716 60,000 39,130 60,000 36,923 36,735 34,918 38,095 30,941 30,290 39,582 40,000 26,182 24,080 42,105 28,235 40,678 18,462

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Essote > Johanna Will-Orava

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Vertaistoimintaa kumppanuudella Vertaistoimintaa kumppanuudella

Transkriptio:

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Raisiossa ja Varsinais-Suomessa 200 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen palvelut -kysely 200

JOHDANTO Yhdessä enemmän -hanke keräsi alkuvuonna 20 palvelutietoa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöiltä. Ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen palvelujen tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä. Kyselyssä selvitettiin jäsenjärjestöjen tarjoamien peruspalvelujen ja ehkäisevän lastensuojelun ammatillisia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja vuodelta 200. Järjestöjen peruspalveluilla tarkoitetaan palveluja ja toimintaa, joka on suunnattu koko ikäluokalle riippumatta mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Ehkäisevän lastensuojelun palveluja määrittää lastensuojelulain kolmas pykälä. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on eri tahojen antama erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tässä yhteenvedossa käytetään termiä varhainen tuki, joka sisältää järjestöjen peruspalvelut ja ehkäisevän lastensuojelun palvelut. Kyselyssä kerättiin tietoa järjestöjen palvelujen tarjonnasta, käytöstä, kohderyhmistä, asiakasmääristä ja resursseista. Lisäksi kerättiin tietoa palvelujen rahoituksesta, kuntasopimuksista ja vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöjen palveluja tarkasteltiin hankkeen pilottikunnissa, joita ovat Turku, Raisio, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Tietoa kerättiin myös koko Varsinais-Suomen alueelta. Tämä raportti sisältää Raision kuntakohtaista tietoa koko Varsinais-Suomea koskevan tiedon lisäksi. Kuntakohtaiset raportit toimitetaan pilottikuntiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurantaa varten. Järjestyksessä toinen järjestökysely lähetettiin 20..20 emojärjestön lisäksi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n 27 jäsenjärjestölle. Näistä 22 järjestöä vastasi kyselyyn. Suurimmalla osalla järjestöistä on toimipaikka Turussa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Pelastakaa Lapset ry ja Suomen Uusperheellisten liitto ry järjestävät lisäksi toimintaa paikallisyhdistystensä toteuttamana eri kunnissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla ja Pelastakaa Lapset ry:llä on paikallisyhdistystoimintaa Raisiossa. 2 Auralan kerhokeskus, Turun Tyttöjen talo Erityishuoltojärjestöjen liitto, EHJÄ ry Kaarinan SOS-lapsikylä Kataja ry KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Varsinais- Suomen piiri Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys Operaatio Toivo ry PALVELUTIETOA VUONNA 20 ANTANEET JÄRJESTÖT Pelastakaa Lapset ry Suomen Punainen Risti, Nuorten Turvatalo Suomen Uusperheellisten liitto ry, Supli Turun ensi- ja turvakoti ry Turun kaupunkilähetys ry, tuettu asuminen Turun Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys ry Turun Seudun Elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Yhteiset Lapsemme - All Our Children ry

PALVELULUOKAT Ehkäisevän palvelutiedon keruu perustuu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämään palveluluokitukseen. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön sekä neuvontapalvelun luokkiin sisältyy useita erilaisia ehkäisevän työn ammatillisia palveluja ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Nämä pääluokat on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, ns. alaryhmiin, esimerkkinä tukihenkilötoiminta, tukiperhetoiminta, perhetyö ja päihdetyö. VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY:N KEHITTÄMÄ VARHAISEN TUEN PALVELULUOKITUS Kurssi-, koulutus- ja opetustoiminta Lapsi-, nuoriso ja perhetyö Kohtaamispaikat, perhekahvilat, perhekeskukset Harrastus-, kerho- ja vapaa-ajan toiminta Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Tukioppilastoiminta Perhetyö Info- ja tiedotustilaisuudet elämäntilanteeseen liittyen Päihdetyö Lastenhoitotoiminta ja päivähoitopalvelut Lasten ja nuorten asumispalvelut Loma- ja virkistystoiminta Neuvontapalvelut Lakiasiainneuvonta Neuvonta ja konsultaatio netti- ja puhelinpalveluna Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Kriisi- ja keskusteluapu Terapiapalvelut Vertaistukitoiminta Varsinaissuomalaisten lastensuojelujärjestöjen palveluista ja toiminnoista on tuotettu myös nettipalveluesitteet. Nettipalveluesitteiden avulla on mahdollista helposti hakea lapselle, nuorelle ja lapsiperheelle tukea ja apua. Palveluja voi hakea joko palvelun sisällön tai ehkäisevän sekä lapsija perhekohtaisen lastensuojelun perusteella. Palvelun sisällön mukaisia luokkia on yhteensä yhdeksän, joista kahdeksan luokkaa sisältää varhaisen tuen palveluita (ks. yllä). Tulostettavat ja ajantasaiset nettipalveluesitteet löytyvät osoitteesta www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palveluhaku. 3

VARHAISEN TUEN TARJONTA Alla olevassa kuviossa on esitetty raisiolaisille vuonna 200 tarjotut palvelut ja toiminnot sekä kyseisiä palveluja tarjonneiden lastensuojelujärjestöjen lukumäärä. Suurin osa järjestöistä toimi Turussa, mutta varhaisen tuen palveluja tarjottiin yleisesti kaikille varsinaissuomalaisille riippumatta asuinkunnasta. Osaa palveluista tarjottiin Raision kaupungin alueella. Seuraavat kyselyyn vastanneet järjestöt ilmoittivat tarjonneensa palveluja raisiolaisille vuonna 200: Auralan Kerhokeskus ry/ Turun Tyttöjen Talo, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Nuorten ystävät ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry, Operaatio TOIVO ry, Pelastakaa Lapset ry, Raide ry, SPR Turun Nuorten Turvatalo, Suomen Uusperheellisten liitto ry, Turun ensi- ja turvakoti ry, Turun Kriisikeskus, Turun NMKY ry, Turun seudun elatusvelvolliset ry, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja Yhteiset lapsemme All our children ry. 4

KESKEISIÄ VARHAISEN TUEN PALVELUJA JÄRJESTÖITTÄIN Alla olevassa kuvassa on esitetty joitakin keskeisimpiä varhaisen tuen palveluja ja ne järjestöt, jotka tarjosivat kyseisiä palveluja Varsinais-Suomessa vuonna 200. Suurin osa kaikista palveluista oli avoinna kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien asukkaille. Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja KOTA ry tarjosivat palveluja Raision kaupungin alueella yhteistyössä kunnan ammattilaisten kanssa. Kriisimajoitusta, kohtaamispaikkatoimintaa, keskusteluapua ja vertaistoimintaa tarjottiin useimmiten Turussa yhdistyksen toimipisteessä tai esimerkiksi Perhetalo Heidekenillä. 5

KOHDERYHMÄT PALVELUT Järjestöiltä kerättiin palvelu- ja asiakasmäärätietoa seuraavien kohderyhmien osalta: Odottavat äidit/odottavat perheet Alle kouluikäiset lapset ja/tai heidän perheensä Kouluikäiset (7-6 v.) ja/tai heidän perheensä Nuoret (7-25 v.) Pariskunnat ja lasten vanhemmat Lastensuojelujärjestöt tarjosivat vuonna 200 kaikille edellä mainituille kohderyhmille useita eri varhaisen tuen palveluja. Alla olevassa kuvassa näkyvät kohderyhmittäin lapsi-, nuoriso- ja perhetyöluokan palvelut koko Varsinais-Suomessa. Tukihenkilötoimintaa tarjottiin kattavasti erilaisiin tarpeisiin kaikille kohderyhmille. Esimerkiksi 7-25 -vuotiaille varsinaissuomalaisille nuorille kyseistä toimintaa tarjosi kuusi kyselyyn vastannutta järjestöä, joista raisiolaisille palvelua tuottivat Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen TUEXI, Turun Kriisikeskus, Turun ensi- ja turvakodin Rikosuhripäivystys sekä Omaiset mielenterveystyön tukena. Perhetyön palveluja tuottivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Turun ensi- ja turvakoti sekä Turun Nuorten turvatalo. Koko lapsi-, nuoriso- ja perhetyöluokan palveluja edellä mainittujen lisäksi tarjosivat seuraavat järjestöt: Ehjä, Operaatio Toivo, Pelastakaa Lapset, Raide, NMKY, Turun seudun elatusvelvolliset ja Turun Seudun Yksinhuoltajat. 6

Terapiapalveluja varsinaissuomalaisille tarjosivat Suomen Uusperheellisten liitto ry (Supli) ja Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari sekä Jussi-väkivaltatyö. Järjestöt tarjosivat terapiapalveluja Turussa, Perhetalo Heidekenillä (Sepänkatu 3). Vertaistukitoimintaluokkaan kuuluvat vertaisryhmätoiminta ja muu vertaistoiminta. kyselyyn vastannutta järjestöä tarjosi vertaisryhmätoimintaa (suljetut ryhmät). Vertaisryhmätoiminnan palvelukartta julkaistiin keväällä 20 ja se on luettavissa verkkosivuilla: www.vslapset.fi palvelukartat. Alla olevassa kuvassa näkyy koko Varsinais-Suomen vertaistukitoiminta, jota oli kattavasti tarjolla eri kohderyhmille: lapsille, nuorille, lapsiperheille, vanhemmille ja pariskunnille. Suurin osa ryhmistä kokoontui Turussa, mutta ryhmiä järjestettiin myös kuntakohtaisten tarpeen ja sopimuksen mukaan oman kunnan alueella. Raisiossa vertaisryhmätoimintaa vuonna 200 järjestivät Mannerheimin Lastensuojeluliitto (yläkoululaisten vanhemmille ja pikkulapsiperheille) ja KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry (yläkouluikäiset erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret) yhteistyössä Raision kaupungin ammattilaisten kanssa. 7

PALVELUJEN ASIAKASMÄÄRÄ- JA KOKONAISKÄYTTÖTIETOA Kyselyllä koottiin asiakasmäärä- ja kokonaiskäyttötietoa Varsinais-Suomen alueelta sekä pilottikunnista. Kuntakohtaista asiakasmäärätietoa saatiin järjestöiltä niukasti. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että järjestöt tilastoivat asiakasmäärätietoa koko Varsinais-Suomen alueelta, eivät kunnittain. Lisäksi tietyistä palveluista, kuten kohtaamispaikoista, ei ole tarkoituksenmukaista kerätä tietoa asiakasmääristä, vaan käyntimääristä. Asiakasmäärä kertoo tietyn palvelun käyttäjien lukumäärän vuonna 200. Varsinais-Suomea koskevaa asiakasmäärätietoa antoi yhteensä yhdeksän järjestöä. Alla olevaan kuvioon on kerätty kaikki palvelut, joista järjestöiltä saatiin asiakasmäärätietoa. Tukihenkilötoimintaa Varsinais-Suomessa tarjosi seitsemän kyselyyn vastannutta järjestöä. Asiakasmäärätietoa antoi viisi järjestöä ja näillä oli tuettavia yhteensä 25. Koko Varsinais-Suomen osalta yksilö-, pari- ja perheterapian asiakasmäärät saatiin Turun ensi- ja turvakoti ry:ltä sekä Suomen Uusperheellisten liitto ry:ltä, joilla oli yhteensä 443 asiakasta. Perhetyön asiakasmäärätietoa saatiin Mannerheimin Lastensuojeluliitolta (67) ja Turun Nuorten turvatalolta (276). MLL:n perhetyön asiakasmäärä sisältää Perhetalo Heidekenillä tarjotun valvottujen tapaamisten asiakasmäärätiedon. Turun ensi- ja turvakoti ry:n tapaamispaikkatoiminnan (valvotut/tuetut tapaamiset ja tapaamisvaihdot) asiakasmäärä oli koko Varsinais-Suomessa 450. Netti- ja puhelinpalveluna annettavaa neuvontaa ja konsultaatiota tarjosi yhdeksän järjestöä, joista asiakasmäärätietoa antoi viisi järjestöä. Vuonna 200 neuvontaa sai yhteensä 80 asiakasta näiden viiden järjestön tarjoamana apuna. 8

ASIAKASMÄÄRÄT RAISIOSSA Alla olevaan kuvioon on kerätty ne palvelut, joista järjestöiltä saatiin Raision asiakasmäärätietoa vuodelta 200. Tukihenkilötoiminnan asiakasmäärätietoa antoivat Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry (Tuexi), Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Näillä kolmella järjestöllä oli yhteensä 26 raisiolaista lasta, nuorta tai lapsiperhettä tuettavana. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminnalla oli kaksi raisiolaista asiakasperhettä. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sai 30 raisiolaista. Suomen Uusperheellisten terapiapalvelua käytti neljä raisiolaista. KOTA ry:n vertaisryhmätoimintaan osallistui kuusi raisiolaista nuorta ja MLL:n Varsinais-Suomen piirin vertaistukiryhmiin yhteensä 6 raisiolaista lasten/nuorten vanhempaa. MLL:n Varsinais-Suomen piirin tukioppilastoimintaa oli Vaisaaren yläkoulussa ja MLL:n Varsinais-Suomen piirin lastenhoidonvälitystä käytti 39 perhettä. Lastenhoidon tunteja oli yhteensä 75. Vuonna 200 Raision paikallisyhdistys järjesti vertaisryhmä- ja kerhotoimintaa, aktiivista kylämummi- ja kylävaaritoimintaa sekä tapahtumia ja retkiä. Paikallisyhdistys oli mukana myös piirin Isä -hankkeessa järjestäen isä-lapsi-toimintaa. PALVELUJEN KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ Tiettyjen palvelujen osalta järjestöiltä kysyttiin, montako kertaa yksi asiakas keskimäärin käytti kyseistä palvelua vuoden aikana. Kuvassa näkyy suluissa järjestöjen ilmoittama keskimääräisten käyttö-/käyntikertojen lukumäärä yhteensä sekä vastanneiden järjestöjen lukumäärä. Tietoa palvelujen keskimääräisestä käytöstä ei saatu kaikilta järjestöiltä. Tukihenkilötoiminnasta sitä saatiin neljältä järjestöltä tukihenkilöiden ja tuettavien keskimääräisten tapaamiskertojen ollessa 2. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminnassa asiakasperheiden lapset viettivät keskimäärin 40 vuorokautta tukiperheissään. Kriisimajoituksesta tieto saatiin molemmilta palvelua tarjoavilta järjestöiltä keskimääräisten kriisiyöpymisten määrän/asiakas ollessa viisi vuonna 200. Kriisi- ja keskusteluavussa käytiin noin kuusi kertaa vuoden aikana. 9

KUNTASOPIMUKSET Tietyt järjestöjen tarjoamat palvelut, kuten tukiperhetoiminta ja lastenhoito, edellyttivät sopimuksen tekemistä kunnan kanssa. Useimmat varhaisen tuen palvelut olivat kaikille avoimia ilman erillistä sopimusta. Lakiasiainneuvonta ja muu puhelimitse tai netin kautta annettava konsultaatio eivät edellyttäneet kuntasopimusta. Myös järjestöjen terapiapalvelut (esimerkiksi Jussi-väkivaltatyö) ovat niin sanottuja matalan kynnyksen palveluja, jotka eivät erillistä toimintasopimusta edellyttäneet. Kuntasopimusta harvoin edellyttäviä palveluja olivat koulutukset ja kurssit, info- ja tiedotustilaisuudet, loma- ja virkistystoiminta, neuvontapalvelut, kriisi- ja keskusteluapu sekä vertaistukitoiminta. Raisiolla oli kunta-/toimintasopimuksia kahdeksan järjestön kanssa. Näitä järjestöjä olivat: Ehjä ry, KOTA ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Pelastakaa lapset ry, SPR Turun Nuorten turvatalo, Turun kriisikeskus, Turun NMKY ry ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Järjestöjen kuntasopimukset 200 Turku 9 Raisio 8 Masku 3 Nousiainen 0 Mynämäki Salo Muu kunta Kuntasopimusten lukumäärä kunnittain 4 4 6 0

RAHOITUS Järjestöjen ennaltaehkäisevien palvelujen rahoitus tuli monesta lähteestä. Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat olivat merkittävimmät rahoittajat. Molemmat rahoittivat kolmanneksen järjestöjen varhaisen tuen palveluista. Kuntien rahoitus koostui toiminta-avustuksista (22 %) ja ostopalvelusopimuksista tai maksusitoumuksista (2 %). Lisäksi järjestöjen palveluja rahoitettiin niiden omalla varainhankinnalla (6 %), asiakasmaksuilla ( %) sekä muulla julkisella rahoituksella (6 %). RAHOITUS PALVELURYHMITTÄIN Rahoitusosuudet eri palvelujen kohdalla vaihtelivat. 67 % palvelujen rahoituksesta tuli muualta kuin kunnan toiminta-avustuksista ja maksusitoumuksista. 34 % kaikesta varhaisen tuen toiminnasta oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kuntien palvelusopimukset ja asiakaskohtaiset maksusitoumukset olivat merkittävä rahoituslähde tukiperhe- ja tukioppilastoiminnassa sekä perhetyössä ja kriisimajoituksessa. Asiakasmaksuja oli käytössä kurssi- ja koulutustoiminnassa, harrastus- kerho- ja vapaa-ajan toiminnassa, leiri- ja lomatoiminnassa, vertaistukitoiminnassa ja terapiapalveluissa.

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITUS Seuraavasta kuviosta käy palveluryhmittäin ilmi, mitä kyselyyn vastanneiden järjestöjen toimintaa Raha-automaattiyhdistys tuki vuonna 200. Yksittäisten palvelujen rahoitus saattoi tulla useasta eri lähteestä. Esimerkiksi Turun Nuorten turvatalon kriisimajoituksen rahoitus perustui sekä Ray:n tukeen, kuntien rahoitukseen että omaan varainhankintaan (SPR:n oma rahoitus). Ray:n rahoitus kattoi myös osan Turun ensi- ja turvakodin Pilari- ja Jussi-työn terapiapalvelujen kustannuksista. Lisäksi osa Jussi-väkivaltatyön ja Perhekriisija terapiakeskus Pilarin palvelujen kustannuksia katettiin kunnan toiminta-avustuksilla ja asiakasmaksuilla. Lakiasiainneuvonnan rahoituksesta antoi tietoa yksi järjestö, jonka palvelun kulut katettiin kokonaan Ray:n rahoituksella ja asiakkaan kustannettavaksi jäi vain puhelinmaksu. 2

Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus palveluittain Palvelu Koulutus ja kurssit Kohtaamispaikat Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Kerhotoiminta Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Tukioppilastoiminta Perhetyö Info- ja tiedotustilaisuudet Päihdetyö Lastenhoito Kriisimajoitus Leiri- ja lomatoiminta Lakiasiainneuvonta Netti- ja puhelikonsultaatio Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Kriisi- ja keskusteluapu Terapiapalvelut Vertaistukiryhmät 2 3 4 4 5 5 5 6 6 7 7 Järjestöjen lukumäärä JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA Suurimmassa osassa järjestöjä (70 %) toimi vapaaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun parissa. Tietoa vapaaehtoisten kokonaismäärästä ja asuinkunnasta saatiin 5 järjestöltä. Näissä järjestöissä toimi vapaaehtoisia yhteensä yli 500 koko Varsinais-Suomen alueella. Yhdessä enemmän -hankkeen pilottikuntalaisia (Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Salo) toimi vapaaehtoisina saatujen vastausten mukaan yli 700, joista raisiolaisten vapaaehtoistoimijoiden määrä oli seitsemässä eri järjestössä yhteensä 36. Luku ei kerro koko Raision vapaaehtoistyön volyymia, koska myös muiden kuntien vapaaehtoiset voivat toimia vapaaehtoistyössä Raisiossa. Ammatillisesti ohjattuja vapaaehtoisia toimi paljon tukihenkilöinä, tukiperheinä, vertaisryhmäohjaajina sekä kerho-, loma- ja virkistystoiminnassa. Suurin osa järjestöjen vapaaehtoistoimijoista sai työhönsä peruskoulutuksen (7 %), lisä- tai jatkokoulutusta (59 %) ja vertaistukea (65 %). Yksittäiset tapahtumat, tempaukset tai esimerkiksi lipaskeräykset eivät edellyttäneet koulutusta toimintaan. Kaikille vapaaehtoistoimijoille tarjottiin toiminnanohjausta joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Vapaaehtoistoimijoiden kotikunta (suluissa tietoa antaneiden järjestöjen määrä): Turku (0) 39 Salo (4) 54 Raisio (7) 36 Masku (4) 34 Mynämäki () 45 Nousiainen (2) 2 3

JÄRJESTÖJEN MAHDOLLISUUDET PALVELUJEN LISÄÄMISEEN Järjestöiltä tiedusteltiin varhaisen tuen palvelujen resursseja ja lisäämisen edellytyksiä kuntakohtaisen tarpeen mukaan. Tärkein edellytys palvelujen lisäämiselle oli kunnan ja järjestön välinen luottamus. Seuraavaksi tärkeimpänä järjestöt pitivät kuntien ja järjestöjen välistä neuvotteluyhteyttä, säännöllisiä tapaamisia sekä tietoa kunnan odotuksista järjestöjen tuottamien palvelujen laadun suhteen. Myös kunnan antama taloudellinen tuki toiminta-avustuksien ja maksusitoumuksien muodossa todettiin tärkeäksi. Palveluohjaus, henkilösuhteiden pysyvyys sekä kuntien riittävä budjetointi varhaiseen tukeen ja ehkäisevään lastensuojeluun korostuivat järjestöpalvelujen lisäämistä koskevissa avoimissa vastauksissa. KUNTATARPEET Yhdessä enemmän -hanke kartoitti myös Varsinais-Suomen kuntakohtaisia palvelutarpeita keväällä 20. Tarvekartoitus toteutettiin Webropol -verkkokyselynä ja se lähetettiin yhteensä yli 700 varsinaissuomalaiselle lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivalle kunnan ammattilaiselle. Raisioon kysely lähetettiin 95 työntekijälle ja vastauksia saatiin 2. Raisiossa kunnan ammattilaiset pitivät tärkeänä lisätä perhetyön, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan sekä avoimen kohtaamispaikkatoiminnan palveluja. Kunnan ammattilaisilta tiedusteltiin myös järjestöpalveluiden käytön edellytyksiä ja esteitä. Raisiolaisten vastauksissa korostuivat tiedotuksen ja tiedon tarve, kunnan ja järjestöjen välisen yhteistyön merkitys, taloudelliset tekijät eli resursointi ehkäisevään työhön, järjestöpalveluiden kustannukset ja selkeiden maksusopimusten tärkeys. 4

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen varhaisen tuen palvelujen tarjonta palveluluokittain Auralan Kerhokeskus - Tyttöjen talo Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Kataja ry KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun kriisikeskus Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet ry Mannerheimin lastensuojeluliitto Varsinais-Suomen piiri ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio TOIVO ry Pelastakaa Lapset ry Raide ry, Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhteisö SPR, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheellisten liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun kaupunkilähetys ry - Tuettu asuminen Turun NMKY ry Turun seudun elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Yhteiset Lapsemme ry Koulutus ja kurssit Lastenhoitotoiminta ja päivähoitopalvelut Loma- ja virkistystoiminta Terapiapalvelut Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Lasten ja nuorten asumispalvelut Neuvontapalvelut Vertaistukitoiminta Lisätietoja järjestöjen varhaisen tuen palveluista ja ehkäisevän työn sisällöistä saa ottamalla yhteyttä suoraan palvelua tarjoavaan järjestöön. Järjestöjen palveluohjaus ja yleinen järjestöinfo: www.vslapset.fi Yhdessä enemmän -hanke, koordinaattori puh. 044-5355 34 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, toiminnanjohtaja puh: 044-5355 3 5