Vesijalanjälki? Samuli Launiainen Vihreä talous ja vesi Suomessa mitä uusia mahdollisuuksia? Helsinki 11.9.2013
Vesi on kiertävä luonnonvara Varastot Meret, 97% kaikesta vedestä on suolaista Makeanveden varat Jäätiköt 77% Pohjavesi 22% Maankosteus<0.05% Järvet & joet<0.5 % Ilmakehä 0.04 % Veden virrat Sadanta Haihdunta Kasvillisuuden transpiraatio Jokivirtaama Suotautuminen, pohjaveden muodostuminen Pohjaveden virrat Launiainen et al., 2013. Is the Water Footprint an Appropriate Tool for Forestry and Forest Products: The Fennoscandian Case. Ambio.
www.ipcc.ch; www.unep.org
Vesivarat ja vedentarve UNEP; http://www.grida.no/publications/vg/water2/page/3240.aspx
10.9.2013
Vesijalanjälki? Vesimäärä joka on tarvittu tietyn tuotteen tai palvelun tuottamiseen? Henkilön, yhteisön, kunnan tai valtion tiettyn ajan kuluessa kuluttama vesimäärä? Ihmisen tekojen ja toimien vaikutus veden saatavuuteen, laatuun ja ekosysteemeihin? Työkalu veden käytön kestävyyden arviointiin? Väline ohjata kestävää vesivarojen käyttöä? Kvantitatiivinen tunnusluku vai kvalitatiivinen käsite? Suomi, kestävä käyttö ja vesijalanjälki?
Esimerkki 1: paperi www.waterfootprint.org UPM, 2011 A4-paperiarkin vesijalanjälki noin 10 L, ns. piilovettä 99 % syntyy tuotantoketjusta, vain 1% suoraan tehtaalta Kuitupuun kasvatus 60%, puitten käyttämää sadevettä Harmaat vedet (veden laadun heikentyminen) 39%
Vesijalanjälki pohjautuu yleensä elinkaariajatteluun Life-cycle thinking should be the basis of the sustainability indicators LCA is based on inventory Inventory is based on product value chain Value chain includes e.g. energy, chemical, raw material use and emissions in a transparent way PAPER MANU- FACTURING PAPER TO THE CUSTOMER PRINTING AND CONVERTING END-USER RAW MATERIALS PRODUCTION Figure: Helena Wessman, VTT PAPER RECYCLING RECOVERED PAPER OTHER FIBER BASED PRODUCTS BIOENERGY INCINERATION WASTE DISPOSAL EffFibre
Esimerkki 2: kaurahiutale Vesijalanjälki: 101 L / 100g Kauran viljelyssä kulunut (sade)vesi 99.3% Tuotanto 0.58 % Pakkausmateriaalit 0.16% Kokonaisvedenkulutus = ympäristövaikutus? www.raisio.com
Vedenkulutus = ympäristövaikutus? Veden kulutus on osa veden kiertokulkua! Ympäristövaikutukset paikalliset olosuhteet vaikuttavat Kengän koko vai jalanjälki; shoesize vs. footprint Kuvat: www.iltasanomat.fi; www.yle.fi
ISO 14046 - Water footprint: requirements and guidelines Perustuu elinkaariajatteluun Yhteensopiva ISO 14040, 14044 LCA standardien kanssa Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön ja muun toiminnan mahdollista vaikutusta vesivaroihin. Vedenkulutus ei ole vesijalanjälki. Veden kulutus tulee suhteuttaa paikallisesti veden saatavuuteen Laatumuutokset, vaikutukset ekosysteemeihin, ihmisten hyvinvointiin ja veteen liittyviin ekosysteemipalveluihin tulee / on mahdollista huomioida Kriittinen arvio tulosten oikeellisuudesta tehtävä ennen tulosten raportointia! Aikataulu: 2011-2014
DRAFT of the ISO Standard 14046 Esittää että veden käyttöä voi tarkastella kolmella tasolla: 1. Water accounting/inventory tilavuuspohjainen tarkastelu vedenkäytöstä elinkaaren aikana. TÄMÄ EI OLE vesijalanjälki vaan pohja vesijalanjälkianalyysille. 2. Simplified Water Stress Assessment yksinkertainen vesijalanjälki; veden käyttö painotettuna paikallisella veden saatavuudella (vesistressi-indeksi). Edustaa karkeasti mahdollisia ympäristövaikutuksia 3. Comprehensive Water Footprint/Water footprint profile: Vesijalanjälkiprofiili; tarkastelee veden käyttöä ja toiminnan vaikutuksia vesivaroihin usean vaikutusluokan avulla mm. vaikutukset veden saatavuuteen, laatuun, rehevöitymiseen, ekosysteemeihin jne. Vastaa pitkälti LCA metodiikkaa mutta keskittyy ainoastaan veteen
Tulkinnan haasteita? Oletetaan että samankaltaista tuotetta tuotetaan kahdessa eri tehtaassa ja tehtaat sijaitsevat eri paikoissa Tehtaan A prosessi kuluttaa vettä 10 L Tehtaassa B on kiinnitetty erityistä huomiota prosessitehokkuuteen ja vettä tarvitaan enää 2 L. Tehdas A sijaitsee alueella jossa vedestä ei ole pulaa (WSI =0.05). Tehdas B puolestaan alueella jossa vesivarat ovat rajoittuneet suhteessa vedentarpeeseen (WSI =0.5). Painotettu vesijalanjälki on: WF A =10*0.05=0.5 L WF B =2*0.5=1 L Vesistressi-indeksi (WSI) : paikallisen veden tarpeen ja käytettävissä olevien uusiutuvien vesivarojen suhde WF = veden käyttö x WSI Miten tuloksia voi tulkita? 11.9.2013 Presenter
Oletetaan että tiettyä tuotetta tuotetaan kahdessa eri tehtaassa ja tehtaat sijaitsevat eri paikoissa Tehtaan A prosessi kuluttaa vettä 10 L Tehtaassa B on kiinnitetty erityistä huomiota vesitehokkuuteen ja vettä tarvitaan enää 2 L. Tehdas A sijaitsee alueella jossa vedestä ei ole pulaa (WSI =0.05). Tehdas B puolestaan alueella jossa vesivarat ovat rajoittuneet tsuhteessa vedentarpeeseen (WSI =0.5). Painotettu vesijalanjälki on:. WF A =10*0.05=0.5 L WF B =2*0.5=1 L Miten tuloksia voi tulkita? Onko WF B 2 x haitallisempi kuin WF A? Tarkoittaako WSI =0.5 että vesivarojen käyttö on paikallisesti ongelma? Voiko tulosten perusteella sanoa että tehdas A toimii vesivarojen kannalta kestävästi ja tehdas B ei? Minne hävisi tehokkaan prosessin tuoma hyöty? Voiko tuotteiden vesiystävällisyyttä verrata? Entä jos vettä säästävä prosessi on myös energia- ja resurssitehokkaampi? Mikä on vaikutus GHG-päästöihin ja muihin resursseihin? Mitä vähävetisillä alueilla voidaan ylipäätään tuottaa kilpailukykyisesti? Mitä jos vaikutukset paikallistalouteen, sosiaaliset vaikutukset jne. huomioitaisiin? Tulokset eivät ole itsestään selviä tulkinta vaatii kattavaa olosuhteiden tuntemista. Vesi on vain palanen laajemmassa kestävyystarkastelussa. 11.9.2013
Hyödyt ja sudenkuopat Yleisen tietoisuuden lisääntyminen Elinkaari- ja kestävyysajattelun laajentuminen Tarve olemassa Kestävä kulutus ja tuotanto Vesivarojen järkevä käyttö Vesipolitiikka, päätöksenteko Yrityksien ympäristöviestintä Ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää eikä menetelmää Ei voida tulkita kvantitatiivisesti Ei vastaa tarpeisiin ainakaan vielä Kuvat: wikipedia, www.foreca.fi
ISO-vesijalanjälki, kestävä käyttö ja Suomi? Paikallisella vesistressillä painotettu vesijalanjälki Suomi ja muut runsasvetiset alueet hyötyvät Veden laatu ja toiminnan vaikutukset otetaan laajemmin huomioon Korkealuokkainen teknologia, tehokas lainsäädäntö, hyvät vesiensuojelutoimet Vesijalanjälki relevantti työkalu myös alueille joissa veden saatavuus ei ole ensisijainen ongelma Vesiprofiili yhden luvun sijaan? Yritystasolla / toimialalla tietoisuus prosessista voi lisääntyä Esim. vesi- ja energiatehokaan teknologian / prosessien hyödyt voidaan tuoda esille. Luultavasti mahdollisuus raportoida myös positiivisia vaikutuksia Ei niin altis virhetulkinnoille Johtaa esim. vesisertifikaattiin, water label iin, vesi-bat:iin tms.? Tutkimus ja kehitys? Vesi ja LCA 11.9.2013 Presenter
Mikä on vesijalanjälki? Ei! Kyllä! Kyllä / Ei Vesimäärä joka on tarvittu tietyn tuotteen tai palvelun tuottamiseen? Henkilön, yhteisön, kunnan tai valtion kuluttama vesimäärä? Ihmisen tekojen ja toimien vaikutus veden saatavuuteen, laatuun ja ekosysteemeihin? Työkalu veden käytön kestävyyden arviointiin? Väline kohti kestävää vesivarojen käyttöä? Kvantitatiivinen tunnusluku? Kvalitatiivinen käsite?
Vesijalanjälki esimerkkinä metsäsektori Ambio, 2013: http://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2fs13280-013-0380-z.pdf Metsätieteen aikakausikirja, 2012: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff122133.pdf
Kiitos Samuli Launiainen Metsäntutkimuslaitos Yliopistonkatu 6, 80101 Joensuu samuli.launiainen@metla.fi +358-40-8015323