PowerTour 2014 Sähköinsinöörit maailmalla opintomatka Los Angelesissa
Elenia on energia-alan edelläkävijä. Sähkön, lämmön ja asiakkaidemme lisäksi välitämme myös työntekijöistämme. Lisätietoja osoitteessa www.elenia.fi.
PowerTour 2014 powertour2014.fi Julkaisija ja kustantaja Tampereen Sähkövoimatekniikan Opiskelijat Ry Myllystenpohjantie 21 F 56 36200 Kangasala Projektipäällikkö Ville Leino Matkanjärjestäjät Ville Leino Jani Salmi Miikka Tammisto Päätoimittaja Mikko Lagus Mediatiimi Mikko Lagus Simo Rapo Joni Rintala Antti Vuorenpää Kansikuva Mikaela Levo Taitto Olavi Pallopää ISBN ISBN 978-952-93-4427-7 (nid.) ISBN 978-952-93-4428-4 (PDF) Paino Forssa Print Oy, Forssa 2014 SISÄLLYS Kiitos! Sähkövoimatekniikkaa Tampereella Henkilöesittely Matkakertomus SIL monessa mukana Tampereen sähkövoimatekniikan opiskelijat ry 5 6 8 12 22 23 POWERTOUR 2014 3
KIITOS Kädessäsi on suomalaisen insinööriosaamisen taidonnäyte! Haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet opintomatkamme; ovat olleet tukemassa toimintaamme tai muulla tavalla edesauttaneet matkamme toteutusta. Kuva: Ville Leino Teksti: Mikko Lagus Taustalla perinne Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) 4. vuosikurssin sähkövoimatekniikan opiskelijat ovat perinteisesti järjestäneet opintomatkan ulkomaille osana insinööriopintojaan. Näiden matkojen tarkoituksena on ollut tapana tutustua paikalliseen kulttuuriin, teknologiaan sekä ihmisiin rennossa ja vapaamuotoisessa hengessä. Näin oli myös meidän tapauksessamme tosin yhdellä pienellä erotuksella. Aiempien vuosikurssien opintomatkat ovat suuntautuneet Euroopan sisälle, mutta päätimme asettaa tavoitteemme hieman korkeammalle. Osallistujien kesken järjestämämme äänestyksen jälkeen tavoite oli selvä: matkakohteeksi valittiin tarunhohtoinen Los Angeles. Sitten ei tarvinnut kuin päästä sinne ja tässä vaiheessa astuivat sponsorimme kuvaan. Sponsoreinamme toimivat eri alojen yritykset ja Sähköinsinööriliitto SIL. Liitossa on voimaa Sähköinsinööriliiton ystävällisellä avustuksella projektimme lähti käyntiin ja visio tästä matkajulkaisusta alkoi selkeytyä mediatiimimme mielissä. Matkan varainhankintaa, hallinnointia ja muuta yleistä järjestelyä varten perustettiin Tampereen sähkövoimatekniikan opiskelijat Ry TSORY kavereiden kesken. Sähköinsinööriliitosta, yhdistyksestämme sekä projektipäällikön mietteistä lisää sivulta 22 alkaen. Julkaisumme sisältää myös opintolinjaesittelyn, jossa käydään läpi TAMK:n sähkötekniikan opintolinjan historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta sivulta 6 alkaen. Ja tietenkin se tärkein, matkakertomuksemme, sivulta 12 alkaen. Toivottavasti viihdytte julkaisumme parissa tovin! POWERTOUR 2014 5
Lehtori Heikki Tarkiainen (keskellä) opastaa automaatiojärjestelmän ohjelmoinnissa. Sähkövoimatekniikkaa Tampereella Perinteitä vaalien Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja sitä edeltävät oppilaitokset ovat tarjonneet insinöörikoulusta Tampereella jo yli 100 vuoden ajan. Sähkötekniikan koulutus on ollut mukana jo alkuvuosista lähtien. Koulutuksella on siis pitkät perinteet, mutta toiminta on dynaamista, aktiivista ja nykyaikaista. TAMK:n sähkö- ja automaatiotekniikan koulutukseen otetaan vuosittain 70-80 uutta opiskelijaa ja kokonaisopiskelijamäärä on n. 300. Koulutusyksikössä toimii automaatio- tai sähkövoimatekniikan opettajia, laboratorioinsinöörejä ja laboratoriomestareita, yhteensä henkilöstöä on 12. Opetuksessa käytetään tukena myös työelämässä mukana olevia tuntiopettajia. Henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Opetushenkilöstö toimii aktiivisesti mukana myös soveltavassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä työelämälähtöisessä palvelutoiminnassa. Ne ovatkin nykyään yhä tärkeämpi osa ammattikorkeakoulun toimintaa ja niihin pääsevät myös opiskelijat osallistumaan. Tutkimusta ja kehitystä yhteistyössä Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään käytännössä aina yhdessä muiden korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Sähkö- ja automaatiotekniikassa tutkimus- ja kehitystoiminta painottuu energiatehokkuuteen ja älykkäät työkoneet -osaamisalueelle. Lukuvuoden 2013-14 aikana opiskelijaamme tutkivat mm. kaupallisten varavoimageneraattorien soveltuvuutta kiinteistöjen vararatkaisuksi sähkökatkojen ajaksi. Tutkimus tehtiin yhdessä Tampereen Teknillisen Yliopiston, TTY:n, kanssa ja sen tuloksena syntyi neljä opinnäytetyötä. Sähkö- ja automaatiotekniikassa on viime aikoina toimintaa ja laitteistoja on kehitetty ja kehitetään mm. älykkäiden sähköverkkoratkaisujen suuntaan. Uusiutuvalla pienimuotoisella energiatuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden sähköverkoissa. Kesän 2014 aikana sähkövoimatekniikan laboratoriomme uudistetaan siten, että aurinko- ja tuulivoimaenergian tuotantoratkaisujen tutkiminen ja testaaminen monipuolistuu. 6 POWERTOUR 2014
Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelussa on tekemisen meininki ja perinteisten menetelmien tukena käytetään aktiivisesti monipuolisia ja nykyaikaisia laboratorioita ja mallinnusympäristöjä. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään teoriassa oppimiaan asioita käytännön ongelmatilanteissa. Laboratoriot ovat monipuolisia ja niiden laitteistot pyritään jatkuvasti pitämään nykyaikaisina ja työelämän vaatimusten mukaisina. Mainittakoon, että ensi lukuvuonna laboratoriossa käyttöönotettavat uudet tasasuuntaajat ovat tälle opintoretkelle osallistuneen opiskelijan suunnittelemat ja rakentamat. TAMK:ssa sähköalan insinöörejä valmistuu kolmesta eri opintopolusta. Automaatiotekniikassa opinnot painottuvat teollisuuden automaatioon. Sähkövoimatekniikan opinnot antavat valmiudet toimia mm. teollisuuden, sähkölaitosten ja sähköasennusalan suunnittelu-, käyttöja johtotehtäviin. Älykkäiden koneiden opintopolku on tekniikan koulutusten yhteinen, missä opiskelu tapahtuu projektimaisesti. Opiskelijaprojekteina on syntynyt useita erilaisia kokonaisuuksia, joista mainittakoon näytteenottolaitteisto, kelainkäyttö, tulo- ja lähtöilmapuhallin -laitteisto, aurinkopaneelien tutkimusympäristö sekä varavoimalaitteistojen testausympäristö. Kansainvälisyys Tuuliturbiinin asennus käynnissä TAMK:n kampuksella. Erityisesti sähkövoimatekniikassa kansainvälisyys on otettu aktiivisesti mukaan opetukseen jo muutama vuosi sitten. Osana KV-opintoja valmistuva ryhmä on tehnyt ulkomaan opintoretken aiemmin kolme kertaa: Bremeniin, Edinburghiin ja Roomaan. Nyt tehty Los Angelesin retki oli siis järjestyksessään neljäs ja ensimmäinen, joka suuntautui Euroopan ulkopuolelle. Opintoretket tukevat merkittävästi opiskelijoiden ammatillista ja henkistä kasvua sekä vahvistavat sähkövoima-alan kansainvälistä osaamista. Ne mahdollistavat myös elinikäisen verkostoitumisen sekä lujittavat omalta osaltaan keskinäistä ryhmähenkeä. Nyt jo neljä vastaavaa opintoretkeä kokeneena opettajana voi todeta, että suomalainen insinööriopiskelija pärjää hienosti vieraskielisessä kulttuurissa. Jarkko Lehtonen koulutuspäällikkö, TAMK Kuvat: Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Tutkimuksen alla sähkölaboratorion modernihko mittauskeskus. POWERTOUR 2014 7
Matkan osallistujat esittäytyvät Keitä me sitten olemme tämän retkuilun ja julkaisun takana? Opintomatkallemme osallistui 16 tulevaa sähkövoimatekniikan insinööriä sekä koulutuspäällikkö Jarkko Lehtonen. Ohessa lyhyt katsaus osallistujiin henkilö- ja yhteystietoineen. Mikäli olet vailla tekijää, on yhteydenotto meihin enemmän kuin sallittua! Osmo Hämäläinen Ikä 25 Suomi, Englanti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy (sähköinen huolto ja kunnossapito sekä dokumentointi) Muu koulutus Ylioppilas (Savonlinnan taidelukio 2008) Sähköposti: osmo89@gmail.com Puhelin: 050 499 2285 Jukka Katila Ikä 25 Suomi, Englanti Empower Oy Tampereen keskustekniikka Oy Sähkö Sipa Oy Muu koulutus Sähköasentaja (Sedu Seinäjoki 2008) Sähköposti: jukka.katila@eng.tamk.fi Puhelin: 050 328 3341 Tomi Kämäräinen Ikä 24 Muu koulutus Suomi, Englanti, Ruotsi, Venäjä Pohjolan Werkonrakennus Oy Novasähkö Oy Sähkötoimisto Murtola Oy Ylioppilas Sähköasentaja Sähköposti: kamaraisentomi@gmail.com Puhelin: 050 345 6609 8 POWERTOUR 2014
Ville Leino Ikä 33 Suomi, Englanti, Ruotsi, Saksa Pohjolan Werkonrakennus Oy (projektipäällikkö 2013-) Ilmailun koulutus- ja asiantuntijatehtävät (2004-2012) Muu koulutus Lennonopettaja (2007), Ammattilentäjä (2004), Ylioppilas (2000) Sähköposti: leinonville@gmail.com Puhelin: 040 550 7508 Mikaela Levo Ikä 23 Suomi, Englanti, Ruotsi, Saksa Altek Service Oy (sähkötyönjohtoharj.) Yleisurheilun EM-kilpailut (IT-assistentti) Muu koulutus Ylioppilas (Nokian lukio 2010) Sähköposti: mikaela.levo1@gmail.com Puhelin: 050 571 4993 Simo Rapo Ikä 24 Muu koulutus Suomi, Englanti, Ruotsi, Saksa Chiller Oy (asentaja) Voiman Oy (asentaja) Ylioppilas (Saarijärven lukio) Sähköposti: simo.rapo@mbnet.fi Joni Rintala Ikä 24 Suomi, Englanti Tampereen sähkölaitos Oy Kaupan alan tehtävät (2006-) Muu koulutus Ylioppilas (Riihimäki 2009) KNX Partner Sähköposti: joni_rintala@hotmail.com Puhelin: 040 845 3775 POWERTOUR 2014 9
Teemu Sainio Ikä 25 Suomi, Englanti, Ruotsi Fortum Power and Heat Oy Hämeen Sähköasennus Oy Konecranes Heavy Lifting Oy Muu koulutus Sähköasentaja (Hyvinkään ammattioppilaitos 2007) Sähköposti: teemu.sainio88@gmail.com Jani Salmi Ikä 25 Suomi, Englanti Elenia Oy Tunstall Oy Rovaniemen Energia Oy Muu koulutus Ylioppilas (Rovaniemen Lyseonpuiston lukio 2008) Sähköposti: janimsalmi@gmail.com Puhelin: 040 848 2385 Vesa-Matti Salo Ikä 24 Muu koulutus Suomi, Englanti, Ruotsi, Saksa, Venäjä Boliden Kokkola Oy Ylioppilas (Lucina Hagmanin lukio, Kälviä) Sähköposti: vm.salo@outlook.com Puhelin: 050 439 9770 Miikka Tammisto Ikä 23 Suomi, Englanti, Ruotsi Karawatski Oy (sähkösuunnittelija 2013-) Sähköasennus Tammisto Oy (sähköasentaja 2007-2013) Muu koulutus Sähköasentaja (TurkuAI 2010) Sähköposti: miikka.tammisto@hotmail.com Puhelin: 040 044 7541 10 POWERTOUR 2014
Oskari Törmä Ikä 24 Suomi, Englanti, Ruotsi Electric Power Finland Oy (koestus/käyttöönotto/suunnittelu) Ratatek Oy (sähkörata-asentaja) Sauvon Sähkötarvike Oy (sähköasentaja) Muu koulutus Sähköasentaja (TurkuAI 2009) Sähköposti: oskari.torma@epf.fi Puhelin: 041 506 6724 Antti Vuorenpää Ikä 25 Suomi, Englanti Kymen linjaraivaus Saveon Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Muu koulutus Ylioppilas (Kouvolan Lyseon lukio 2008) Sähköposti: antti.vuorenpaa@iki.fi Puhelin: 040 829 1830 Jussi Vuorinen Ikä 23 Suomi, Englanti, Ruotsi Salowood Oy Muu koulutus Ylioppilas (Virtain lukio 2009) Sähköposti: jussi.vuorinen@outlook.com Puhelin: 041 491 0074 Ville Hieta-Koivisto Ikä 24 Juhani Jaakonsaari Ikä 26 Suomi, Englanti Suomi, Englanti Rolls-Royce Oy Ab Sampo-Rosenlew Oy Muu koulutus Ylioppilas (Meri-Porin lukio 2009) Sähköposti: ville.hk@gmail.com Puhelin: 040 020 5734 Bosch Rexroth Oy Sandvik Mining and Construction Oy Sähköposti: juhani.jaakonsaari@ hotmail.com POWERTOUR 2014 11
PowerTour 2014 Matkakertomus
Jää hyvästi, Suomi. Palataan asiaan parin viikon päästä. Jonkun mielestä oli hyvä idea järjestää opintomatka Yhdysvaltoihin, kun näin kaukana TAMK:n sähköosastolta ei oltu vielä käyty. Tämä tietysti vaati melkoisen määrän työtä, mutta oliko se kaiken sen vaivan arvoista? Ohessa raportti matkan kulusta. Kuvat: Joni Rintala, Ville Leino, et al. Teksti: Simo J. Rapo Helsinki-Vantaa. Kello: 14.10. +12,1 C, puolipilvistä, poutaa. Porukkamme notkuu portilla odottaen koneeseen pääsyä. Osa rupattelee hermostuneesti, osa nuokkuu zeniläisen tyynenä. Mieli on tyhjä, kukaan ei jaksa ajatella juuri mitään. Sinivalkoinen Airbus nielee matkalaiset sisäänsä ja kiipeää rauhallisesti taivaalle. Edessä on 8 tuntia New Yorkiin ja 6 tuntia Los Angelesiin. Mielessä risteilevät sekavat ajatukset. Neljä kouluvuotta ja liian monta tenttiä ja harjoitustyötä on takana, edessä siirtyminen työelämään. Työnhaku, aikuisuus, elämä. Nyt kuitenkin kauas pois, johonkin jossa lempeä merituuli puhaltaa korvien välistä hämähäkinseitit ja niihin takertuneet Laplace-muunnokset ja muun tauhkan. Ajatella ehtii myöhemminkin. Norjan ja Islannin puolivälissä silmät painuvat kiinni, päivätorkkujen aika. JFK International Airport. Kello: 3:10 pm. Lämpötila: 53.6 F, puolipilvistä. Airbusin kengät koskettavat jälleen kiitotietä täsmälleen aikataulussa. Takana ovat lentokoneruoka, kipeät polvet ja jumiutuneet niskat, edessä mahdollisuuksien maa, tuo oman aikansa Eldorado. Maahantulovirkailija tarkastaa passini rutiininomaisesti, aavistuksen tympääntyneenä. Hän kysäisee miksi olemme suuntaamassa Los Angelesiin. Hermostuneena mongerran vastaukseksi jotain mahdollisimman viatonta. Luokkaretki. Pidettiin äänestys. Enemmistö voitti. That s democracy for ya, hän hymähtää, ojentaen passini takaisin. Welcome to the United States. Ukkoskuuro kastelee kentän toista laitaa, jokunen salama välähtää. Näkymä terminaalin valtavista ikkunoista vahvistaa asian: enää ei olla pienessä Suomessa. Koneet nousevat ja laskeutuvat häkellyttävää tahtia. Miten tämä logistinen painajainen on ylipäätään saatu toimimaan, on jonkin sortin ihme. Tai ainakin joku on saanut miettiä sitä ihan tosissaan. Aikaa ihailulle ei ole kuitenkaan liiaksi asti, sillä edessä on vielä yksi turvatarkastus ennen jatkolentoa Los Angelesiin. POWERTOUR 2014 13
Matka mantereen yli kestää kuutisen tuntia. Aikavyöhyke toisensa perään, kello matelee hidastetusti. Turruttavan lennon lähestyessä päätöstään on aika pyyhkiä rähmät silmistä ja vilkaista ulos. Kapteenimme kertoo laskeutumiseen olevan aikaa vielä puolisen tuntia, mutta tätä ei heti uskoisi. Keskilännen loputon pimeys on muuttunut äärettömyyteen jatkuvaksi valomereksi, jonka toista laitaa ei näy, tai liekö sitä sitten olekaan. Ikkunani alla loistaa juuri tuo tuhansien unelmien tomuksi tallotusta enkelipölystä hohtava katujen labyrintti, laajuudessaan kuin jonkin suunnattoman hämähäkin verkko. Koneen toisella puolella odottaa rannattomassa pimeydessään vellova Tyynimeri, jonka syvyyksiä ei parane ajatella. Lähestyessämme kenttää koneen ikkunasta näkyy taivaalla muitakin valopilkahduksia: kymmenittäin muita koneita, kaikki suuntaamassa samaa määränpäätä kohti, kaikilla kyydissään samanlaisia matkalaisia kuin me. Koneen renkaat ehtivät hädin tuskin koskettaa kiitotietä, kun aivan vierestämme nousee jo toinen kone ilmaan, julmetusti ulvoen, totta kai. Jos JFK oli vilkas, on LAX jotain aivan muuta. Koneet laskeutuvat ja nousevat ilmaan vain muutaman sekunnin viiveellä, mutta onhan kyseessä yksi maailman vilkkaimmista lentokentistä tarkalleen ottaen kolmanneksi vilkkain, matkustajamääriin viitaten. Keräämme matkatavaramme niin nopeasti kuin suinkin mahdollista ja suuntaamme kohti majoituspaikkaamme. Onhan kello kotona jo yhdeksän aamulla, eikä kukaan meistä ole juuri nukkunut. Boeing ei mahtunut kuvaan. Los Angeles: 50 lähiötä kaupunkia vailla. Näin kertoi majapaikkamme ilmoitustaulu. Aamuyöllä viesti ei ollut mitenkään itsestään selvä, mutta aamun valjetessa kylän mittasuhteet alkavat hahmottua. Kello on vasta kahdeksan, aurinko helottaa ikkunasta tukalasti. Lämpömittari vaatii tulkkaamista, 77 F ei sano kenellekään mitään. Joku muistaa, että -40 astetta on molemmilla asteikoilla sama, mutta eipä tästä ole juuri apua. Puhelin pelastaa pienen insinöörin kertomalla lämpötilaksi +25 C. Kokoonnumme majapaikkamme terassille ihmettelemään tutun auringon valaisemia vieraita maisemia. Hollywoodin Walk of Fame on vain kivenheiton päässä kirjaimellisesti jos sattuu omaamaan kyllin vahvan heittokäden. Ensimmäinen vierailukohteemme on itsestäänselvyys. Vaikka tiedämme olevamme aivan Hollywoodin keskellä, emme näe käynnissä olevia elokuvan kuvauksia tai muotinäytöstä. Hollywoodin kukkulat hallitsevat horisonttia, katseen kiinnittyessä ensimmäiseksi kaikille tuttuun kylttiin, mutta sekin näyttää luonnossa nähtynä yllättävän pieneltä. Kenties elokuvat ovat valehdelleet? Downtown L.A. Ei kai sentään. 14 POWERTOUR 2014
Vaikka onkin varhainen aamu, Walk of Famella tunnelma on hektinen tuhansien kaltaistemme turistien sinkoillessa päämäärättömästi puolelta toiselle. Kymmenet pienet kivenjalkaputiikit kaupittelevat kukin samaa matkamuistoroinaa kuin muutkin. Eroa liikkeillä ei ole juuri muussa kuin niissä soitettavassa musiikissa ja ko. musiikin äänenvoimakkuudessa. Kadun varressa puolestaan ovat parkissa erilaiset kiertoajeluita tarjoavat matkaoppaat, joista jokainen mainostaa tarjoavansa parhaan kierroksen lisäksi halvimmat hinnat. Vastaus siihen, miten useampi kuin yksi voi olla paras jossain, jää kuitenkin kysyjältä saamatta. Greta Garbo, Harrison Ford, Queen Walk of Famen tähdet jatkuvat silmänkantamattomiin. Ainoastaan silloin, kun kaivaa kameran esille aikeissa räpätä nopean kuvan jostain itseään kiinnostavasta tähdestä, ympärille ilmaantuu joukoittain muitakin turisteja, tärvellen otoksen täysin. Aikaa jalkakäytävän tutkailulle ei ole muutenkaan, sillä kävellessä pääkatua on mahdollista nähdä monenmoista loistetta, jota ei kotoa juuri löydy: Prameita autoja riittää silmänkantamattomiin, samaten joka nurkalla näyttää olevan valtava ostoskeskus, tai ainakin jonkin nakkikioskin maailman pääkonttori. Pikaruokaloita riittää jokaiseen makuun ja räikeitä valomainoksia on jokaisen talon katolla tai seinässä. Häkellyttävän korkeat palmupuut reunustavat pääkatua, aivan kuten elokuvissa on totuttu näkemään. Hollywood Boulevardin ulkopuolella maisema muuttuu äkisti. Väenpaljous helpottaa, mutta samalla tulee esiin suurkaupungin toinen puoli tässä valojen puutarhassa kasvaa myös tummia kukkasia. Erilaisia töherryksiä ja muita vandalismin, tai katukulttuurin näkökulmasta riippuen jälkiä löytyy etsimättäkin. Tuloerot nousevat räikeästi esille. Kodittomia tai muuten vain kerjäämään joutuneita ihmisiä on siellä täällä. He ovat lähes näkymättömiä kulttuurissa, jossa raha on kaiken keskiössä. Harvassa paikassa pääsee näkemään kodittoman nukkuvan tekonurmella Porschen katumaasturin varjossa. Amerikkalaista unelmaa ei ilmeisesti riittänytkään kaikille. Maailman ongelmat eivät ole ennenkään parantuneet, eivätkä tule parantumaan pällistelemällä, joten jätämme suruvirsien laulamisen Timo Rautiaiselle ja jatkamme ripeästi eteenpäin. Viralliset vierailukohteet on varattu matkan toiselle viikolle, joten vapaamuotoiseen kaupungin tutkailuun on hyvin aikaa. Pari ensimmäistä päivää kuluvatkin lähitienoiden tutkailussa. Tutuksi tulevat Santa Monican ja Venice Beachin rannat, Downtown pilvenpiirtäjineen ja lukuisat pienemmät kaupunginosat kuten China Town ja Long Beach. Venice Beachin ja Santa Monican välillä on vain parin mailin kävely, mutta alueilla on ero kuin yöllä ja päivällä. Santa Monica on siistiä ja lähes keinotekoisen täydellisen Hollywood -kyltti. From Downtown to Skid Row. POWERTOUR 2014 15
Los Angelesin keskusta kukkuloilta nähtynä kirkkaana päivänä. oloista seutua. Hyväosaisia lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia tulee vastaan tuon tuosta, ikivihreällä keinonurmella ei ole roskan roskaa ja toinen toistaan kalliimmat merkkiliikkeet hyppäävät silmille. Venice Beach puolestaan onkin kaikkea sitä, mikä Santa Monicasta on lakaistu pois. Maanpäällinen friikkishow on helppoheikkejä, ennustajia, krääsäkojuja, hulluja, laillista lääkemarihuanaa, seksuaalivähemmistöjä - tai oikeastaan enemmistöjä ja kaiken maailman karnevaalimeininkiä. Venice Boardwalk, amerikkalainen versio Ibizasta ja Khaosta. Jokaisella on jotain tarjottavaa, jokainen haluaa jotain, eikä ketään katsota kieroon. L.A. on rakennettu autoille. Ennen toista maailmansotaa kaupungissa kuten monissa muissakin USA:n kaupungeissa oli toimiva raitiotieverkko, mutta autoteollisuuden yhteenliittymä osti sen ja purki pois. Losin joukkoliikennettä parjataan vieläkin, mutta turhaan. Metron ja linja-auton yhdistelmällä pääsee lähes kaikkialle ja järjestelmä toimiikin hyvin ainakin päiväsaikaan. Yöllä meno julkisissa muuttuu välillä vähän turhankin elämänmakuiseksi. California Science Center on kuin kotimainen Heureka, mutta mantereen tapoja vaalien kertaluokkaa suurempi. Seinien sisälle on mahdutettu niin luonnontieteisiin kuin teknologiaankin syventyneitä näyttelyitä. Ilmailulle on varattu oma laaja siipensä, josta löytyvät mm. aidot Mercury-, Gemini- ja Apollo -avaruuskapselit sekä avaruusluotaimien näköiskappaleita ajalta, jolloin suuri osa raketeista lensi taivaalle useampana kuin satana kappaleena. NASA aloitti sukkulaohjelmansa vuonna 1969 ja ensimmäiset koelennot lennettiin 1977. Ensimmäisen operatiivisen lennon suoritti Columbia huhtikuussa 1981. Ohjelman puitteissa rakennettiin kaikkiaan 6 sukkulaa: vain koelennoissa käytetty Enterprise sekä operatiiviset Gemini XI avaruuskapseli suoritti kolmipäiväisen lentonsa syyskuussa 1966. Kapseliin ahtautui tuolloin kaksi astronauttia. 16 POWERTOUR 2014
Atlantis, Challenger, Columbia, Discovery ja Endeavour. Yhteensä avaruussukkulat lensivät 135 tehtävää ja veivät avaruuteen yli 350 henkilöä. Näyttelyn kruununjalokivi onkin avaruussukkula Endeavour, joka viettää eläkepäiviään omassa hangaarissaan. Muut näyttelyt kalpenevat tuon lentäväksi tiileksikin kutsutun koneen rinnalla ja väenpaljoudesta päätellen on selvää, mitä ihmiset ovat tänne tulleet katsomaan. Läheltä nähtynä ja ilman massiivisia kantorakettejaan sukkula vaikuttaa yllättävän pieneltä, joskin pieni on jälleen kerran suhteellista. Hangaarin mittojen puitteissa sitä on lähes mahdotonta saada kerralla kuvaan, mutta liekö tuolle sitten tarvettakaan. Tämä insinööritaidonnäyte on kaikessa monimutkaisuudessaan henkeäsalpaava näky ja ehdottomasti yksi matkan kohokohdista. Se on konkreettinen todiste ihmiskunnan teknisestä osaamisesta ja halusta tavoittaa aina uusia rajoja. Kylmä sota kylvi eripuraa, inhimillistä kärsimystä ja kuolemaa, mutta samalla teroitettiin se keihäänkärki, jolla taivaankansi lopulta puhkaistiin. Yksi avaruussukkula Endeavourin moottoreista. Avaruussukkula Endeavour. POWERTOUR 2014 17
Jet Propulsion Laboratory. NASA:n Jet Propulsion Laboratory oli valikoitunut avaruusteemaan nähden sopivasti seuraavan päivän vierailukohteeksi. Kyseisellä laboratoriolla on pitkät perinteet, jotka juontavat jo 30-luvulle. USA:lla ei tällöin ollut omaa rakettiohjelmaa eikä oikeastaan edes alan tutkimusta, joten Caltechilla heräsi ajatus rakettikokeiden aloittamisesta. Opiskelijat saivat kokeilupaikakseen Arroyo Secon kuivan joenpohjan ja ryhtyivät räjäyttelemään siellä kotikutoisia tekeleitään. USA:n ensimmäinen raketti nousi avaruuteen vuonna 1958. Sittemmin JPL ei ole avaruustutkimuksen terävimmässä kärjestä pudonnutkaan ja tänä päivänäkin se tuottaa kaikki NASA:n miehittämättömät luotaimet. JPL:n verstaasta ovat kotoisin Marsin pinnalla kulkevat Opportunity ja Curiosity -mönkijät, legendaariset Voyagerit, Pioneerit sekä Marinerit. Avaruussukkulaohjelman loputtua miehittämättömät alukset tulevatkin olemaan avaruustutkimuksessa yhä tärkeämmässä osassa. JPL on myös miehittämättömien lentojen johtokeskus. Deep Space Networkin kautta seurataan ja ohjataan paria tusinaa eri luotainta ja mönkijää, kukin miljoonien ja taas miljoonien kilometrien päässä toisistaan. 70-luvulla matkaan lähteneiden Voyager I ja II lentojen tapauksessa kommunikaatioviive on jo 27 tunnin luokkaa, eivätkä luotaimet enää lähetä mittausdataa, ainoastaan ilmoittavat olevansa vielä tuolla jossain. Vajaassa neljässä vuosikymmenessä pääsee kauas, mutta ei niin kauas, että kotiin ei voisi vielä soittaa. Siinä on kenties jotain ajateltavaa kaikille meistä. Curiosity mönkijän 1:1 malli. 18 POWERTOUR 2014
esolar. Myös tämän julkaisun kannessa komeileva esolarin Sierra SunTower 1 tutustutti meidät Suomessa tässä mittakaavassa tuntemattomaan energiantuotantoon. Mojaven autiomaan näkymät ovat muutenkin henkeäsalpaavat, mutta aavikon keskeltä säihkyvä valo vetää vääjäämättä huomion puoleensa. Aavikolla seisoo 24 000 moottoroitua peiliä, jotka heijastavat auringon valon kohti rykelmän keskellä kohoavaa kiehutustornia. Kuuma vesi johdetaan 63 barin paineessa turbiinille, jossa vesi höyrystyy ja pyörittää turbiinia. Käyttöinsinööri Mike Bass kierrättää meitä peilikentillä, ja piipahdamme myös laitoksen turbiinihallissa, jossa sähkötekniikka piileskelee. SST1 on pieni koelaitos jossa testataan peilien ohjausta, joten sähköteho on vaatimaton 5 MW. Las Vegasin lähelle rakennettavassa Ivanpahissa teho on 390 MW, joten mistään näpertelystä ei voida puhua. Matkamme varrelle osui myös maailman suurin tuulipuisto, Alta Wind Energy Center. Vuorten rinteillä kohoavassa puistossa on huikeat 490 tuuliturbiinia, joiden yhteisteho on 1320 MW. Lisäksi alueelle rakennetaan neljää suurta aurinkopaneelifarmia, joiden koko on luokkaa 1 x 1,5 km. Ei ihme, että uusiutuvan energian siirtoonkin on varattu 400 kv linja Paitsi uusiutuvaa energiaa, Mojave tarjosi myös elokuvamaisemia. Kyläpahanen, jossa on yksi hotelli, kaksi purilaispaikkaa, 11 bensa-asemaa ja lentokoneiden hautuumaa, ympärillä aavikkoa. Last Gas, viimeinen pala sivistystä ennen kuin tie katoaa jonnekin väreilevän horisontin taakse. Ajaessamme luotisuoraa tietä vuoriston ja aavikon tasangon reunalla saimme aivan uudenlaisen ymmärryksen myös radiosta pauhaavaa kantrimusiikkia kohtaan. Mielikuvat länttä asuttaneista pioneereista ja kultaryntäyksen aikaisista oman onnensa etsijöistä nousevat mieleen kuin itsestään Johnny Cashin säestäessä autiomaan korutonta näytelmää. Tähän kullanruskeaan ihmemaahan ei mikään muu musiikki sopisikaan. esolarin sähköntuotannon työjuhta, 7.5 MW generaattori. POWERTOUR 2014 19
Pieni osa UCLA:n lähes Hervannan kokoisesta kampusalueesta. Kalifornian yliopisto UCLA oli viimeinen virallinen vierailukohteemme. Pohjoismaiseen meininkiin tottuneelle pelkästään kampuksen näkeminen oli elämys. Alueelta löytyvät paitsi opinahjot, myös oma poliisi- ja palolaitoskin, paikallisliikennettä unohtamatta. Vuosittain opiskelupaikkaa hakee lähes 100 000 henkilöä ja opiskelijoita on päälle 40 000, joten on ymmärrettävää, että myös miljöö heijastaa tätä. Jos alue oli suuri, oli se myös sokkeloinen. Sähkötalo löytyi pienen haeskelun jälkeen ja alkumuodollisuuksien jälkeen pääsimme itse asiaan. Professori Paulo Tabuada kollegoineen esittelivät UCLA:ssa tehtävää mikroverkkoihin liittyvää tutkimusta, me puolestamme kerroimme yleisiä asioita Suomen koulutusjärjestelmästä, Tampereesta ja luonnollisesti TAMK:sta. Vaikka aihepiiri on sama sähkötekniikka, on eroavaisuuksia merkittävästi. UCLA on raskaan sarjan teoreettinen perustutkimuslaitos. Varsinaisia laboratorioita ei ole, mutta lahjakkaita matemaatikkoja ja fyysikoita löytyy joka nurkasta. Varsinaiset käytännön sovellutukset ovat ulkoistettu erilaisiin hankkeisiin ympäri maailman. Käytännönläheiseen opiskeluun ja työhön tottuneelle amk-insinöörille vierailu jätti kevyen matematiikkaähkyn ja päänsäryn. Oli toisaalta kiehtovaa tuntea olevansa asioiden todellisilla alkujuurilla ja huomata, että UCLA ei todellakaan ole jokapojan kirjeopisto. You Can Check Out Any Time You Like. Viimeinen aamu, hirveä kiire lentokentälle, turvatarkastuksia, ryysistä. Puoli vuorokautta lentokoneessa, välilasku Heathrow lla ja siitä vaihto Finskin koneeseen. Äitienpäivän ilta, kello lähestyy yhdeksää. Itämerta peittävä rakoileva pilvimatto lipuu allamme, se kylpee pehmeässä kevätillan valossa. Lähtiessämme matkalle kaksi viikkoa sitten yö oli vielä pimeä, nyt keskiyölläkin vallitsee vain tumma sininen hämärä. Hieno matka on takana ja edessä jälleen arki. Yhdelle tuo tarkoittaa töihin paluuta, toiselle opintojen viimeistelyä, kolmannelle työnhakua. Yhdysvaltain Kultarannikko on aivan oma maailmansa ja tottelee aivan omia sääntöjään. Niin Kauniit ja Rohkeat kuin Hyvät, Pahat ja Rumatkin asuvat tuolla rapakon takana ja jotkin asiat heillä ovat paremmin, jotkut huonommin. USA:n ja Skandinavian kulttuuri ja arvot ovat niin lähellä, ja niin kaukana toisistaan. Moneen kertaan manasimme koko maan olevan aivan sekaisin, ja sähköverkkokin näytti vähintään epäilyttävältä, mutta niin vain sielläkin ihmiset elävät tavallista elämää ja valot palavat. Jälleen kerran matkailu avasi uusia näköaloja ja laittoi jokaisen miettimään omia arvojaan ja asenteitaan. Jokainen meistä tulee muistamaan kevään 2014 koko ikänsä. Kiitos kaikille sponsoreillemme ja tukijoillemme. Ilman Teitä matkamme ei olisi ollut mahdollinen. Hei taas, Suomi. 20 POWERTOUR 2014
Älykästä energiansäästöä valaistukseen DALI-reititin valaistuksenohjausjärjestelmät usee graafinen käyttöliittymä LED-liitäntälaitteet ja LED-moduulit www.helvar.fi
Vuoden Sähköinsinööri Tero Pitkämäki (vasemmalla) ja SILin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen (oikealla). Pitkämäki valmistui sähköinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta vuonna 2006. SIL monessa mukana Juuret pitkällä historiassa, mutta katse vankasti tulevaisuudessa. Perinteikäs Sähköinsinööriliitto katsoo tulevaisuuteen ja kannustaa nuoria alalla opiskelevia mm. jakamalla apurahoja. Teksti ja kuva: Riittamaija Ståhle, SIL Sähköinsinööriliitto (SIL) on sähkö- ja tietoliikennealalla työskentelevien asiantuntijoiden järjestö. Liittoon kuuluu kolmisentuhatta alalla työskentelevää diplomi-insinööriä, insinööriä ja teknikkoa sekä yritysjäseninä kaikki Suomen merkittävimmät sähkö-, tietoliikenne-, elektroniikka ja automaatioalojen yritykset. Sähköllä keittämään Suomen sähköinsinöörikunnan ensimmäinen yhteenliittymä oli Tekniska Föreningenin yhteyteen perustettu sähköteknillinen klubi, joka aloitti toimintansa ensimmäisen maailmansodan aikana. Suomen Sähköinsinööriliiton perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1926. Vuonna 1935 Sähkölaitosyhdistyksen ja Sähköinsinööriliiton yhteisessä kesäkokouksessa tehtiin ehdotus sähköpäivien järjestämisestä. Seuraavan vuoden maaliskuussa Helsingissä vietettiinkin sähköviikkoa. Viikon yhteyteen järjestettiin Messukeskuksessa sähkömessut. Ne muodostuivat sähkön käytön ja nimenomaan sähköllä keittämisen erinomaiseksi propagandatilaisuudeksi. Sähköviikko antoi ensimmäisen varsinaisen sysäyksen sähkökeittiöiden leviämiselle Suomessa. Sähköinsinööriliiton tehtävänä on edistää yhteistyötä, ammatillista tietämystä ja lisätä alan arvostusta. SIL on merkittävä vaikuttaja sähköalan eri sektoreilla, sanoo Sähköinsinööriliiton hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen. Saarisen mukaan sähköinsinöörin työ edellyttää kovaa teknistä osaamista ja perehtymistä kiivaasti muuttuvaan alan tekniikkaan. Nopeasti muuttuva sähkö- ja tietotekniikka edellyttävät jatkuvaa opiskelua. Tuotesuunnittelutehtävissä tarvitaan myös ongelmanratkaisukykyä sekä yleistietoa alasta ja alan kehityksestä. Apurahoja jaossa SIL järjestää vuosittain useita alaan liittyviä seminaareja, jotka ovat jäsenille ilmaisia. Apurahoja on vuosittain jaossa useita. Apurahoja jaetaan Sähköinsinööriliiton Säätiön, ABB Strömberg rahaston ja Suomalais-pietarilaisen sähkötekniikan edistämisrahaston kautta. Monet opiskelijat ovat Sähköinsinööriliiton tuella päässeet vaihto-opiskelijoiksi ympäri maailmaa. Tutustu lisää osoitteessa http://www.sil.fi 22 POWERTOUR 2014