1 Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 1. JOHDANTO Suomen Purjehtijaliitto tukee seuroissa ja luokkaliitoissa tapahtuvaa harraste-, matka- ja kilpapurjehdusta. Varmistaakseen toiminnan säilymisen vireänä toiminnan painopistealueena on edelleen seuratoiminnan kehittäminen ja uusien, kaikenikäisten harrastajien mukaan saaminen. Vuoden 2010 teemana on matkapurjehdus ja aikuisliikunta. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on Suomen Purjehtijaliiton strategia 2009-2012 ja Sailing a lifetime sport -teema. Järjestetään edelleen aluetapaamisia, johon seurojen johto kutsutaan alueellisesti koolle keskustelemaan ja sopimaan yhteistyöstä sekä toiminnan yhteisistä tavoitteista. Lapsi- ja nuorisotoiminnan tavoitteena on kasvattaa harrastajamääriä ja luoda purjehduksesta lapsille ja nuorille mielekäs ja antoisa harrastus, joka johtaa elinikäiseen purjehdusharrastukseen. Tähän pyritään nostamalla ohjauksen ja valmennuksen laatua ja saatavuutta seuroissa. Seuratoiminnan kehittämiseksi panostetaan seurakohtaiseen koulutus-, ohjaus- ja valmennustoiminnan tukemiseen. Lisäksi jatketaan ohjaajakoulutuksen, valmennustoiminnan, leirien ja kilpailutoiminnan kehittämistä vahvaksi alueelliseksi seurayhteistyöksi. V. 2011 Helsingissä järjestettäviin olympialuokkien avoimiin EM-kilpailuihin tarvitaan satoja kilpailutoimihenkilöitä. Järjestelyjen onnistumiseksi panostetaan räätälöidyn toimitsijakoulutuksen järjestämiseen erityisesti kyseistä tapahtumaa silmällä pitäen. Huippu-urheilussa toiminnan painopiste on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset huippupurjehtijoiden menestymiseen olympiatasolla ja uusien urheilijoiden kasvamiselle kansainväliselle huipulle. Nuorten valmennuksessa tuetaan toimintaa, jossa tavoitteena on kasvattaa kilpapurjehtijasta huippu-urheilija. Kauden päätavoitteet ovat menestyminen World Cup kilpailuissa, ISAF:n nuorten MM:ssä ja luokkakohtaisissa arvokilpailuissa. Valmennustoiminnan kehittämiseksi purjehdusvalmentajille tarjotaan jatkokoulutusta, järjestetään tapaamisia ja kehitetään toiminnan työkaluja. Seuroja ja luokkaliittoja kannustetaan käyttämään toiminnassaan hyväksi koulutettuja ja kokeneita ohjaajia ja valmentajia. Kaikessa toiminnassa huomioidaan vammaispurjehduksen integroiminen pursiseuratoimintaan. Mahdollisuuksien luominen ja esteettömyyden varmistaminen edesauttaa vammaispurjehtijoiden tasavertaista mukana oloa purjehdustoiminnassa. Panostetaan ajankohtaisten ympäristöasioiden tiedottamiseen jäsenistölle puhtaamman ja turvallisemman toimintaympäristön varmistamiseksi. Edunvalvonnassa Purjehtijaliiton tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti lajia ja sen toimintaedellytyksiä koskevaan päätöksentekoon jo asioiden valmisteluvaiheessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tehdään tiiviimpää yhteistyötä Finlands Svensk Idrott (FSI) rf:n kanssa koskien ruotsinkielisten seurojen seuratoiminnan kehittämistä ja koulutustoimintaa. Kehitetään Purjehtijaliiton hyvää hallintotapaa dokumentoimalla hallinnon eri osa-alueet ja sopimalla yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä sekä niiden noudattamisesta ja valvomisesta. Talousarvion tuotot 2010 perustuvat seuraaviin avustus- ja toimintaoletuksiin: Varsinainen toiminta 135.000 (11 %) Varainhankinta 550.000 (47 %) Opetusministeriö 360.000 (31 %) Olympiakomitea 135.000 (11 %) yhteensä 1.180.000 euroa
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 2 2. LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA Seuratoiminta Seurojen junioritoiminnan kehittämistä tuetaan järjestämällä seurajohtajakoulusta, junioripäällikkökoulutusta, alueellisia ja valtakunnallisia junioripäällikkötapaamisia sekä ohjaajakoulutusta. Tiedotetaan seuroja liiton laatimista junioritoiminnan kehittämismalleista ja avustetaan seurojen kehityshankkeita. Liiton lapsi- ja nuorisotoiminnan sivustoa tiedotuskanavana kehitetään palvelemaan paremmin seurojen ja luokkaliitojen tarpeita. Purjehduksen Sinettiseurojen toimintaa tuetaan järjestämällä sinettiseuratapaaminen, tutustumalla sinettiseurojen käytännön toimintaan ja avustamalla seuroja toiminnan kehittämisessä. Vuonna 2010 panostetaan erityisesti harjoitusmerkkijärjestelmän käyttöön ottoon kaikissa sinettiseuroissa. Kannustetaan ja ohjataan uusia seuroja mukaan Sinettiseuratoimintaan. Juniorien harrastajamäärien lisääminen ja toiminnan laadun parantaminen on edelleen tulevien vuosien tärkein tavoite ja seurojen junioritoiminnan tukemiseksi tehdään yhteistyötä luokkaliittojen kanssa toiminnan sisällön kehittämiseksi ja uusien harrastajien mukaan saamiseksi. Aluetoiminta painottuu aiempaa enemmän seurakohtaiseen ohjaus- ja koulutustoimintaan. Alueellista seurayhteistyötä edistetään järjestämällä aluetapaamisia sekä yhdessä luokkaliittojen ja seurojen kanssa organisoidaan alueleirejä ja -kilpailuja. Koulutustoiminta Turvallisuuden parantaminen vesillä sekä harjoituksissa että kilpailuissa tulee edelleen saamaan erityishuomiota. Jatketaan turvallisuusohjeiden laatimista lasten ja nuorten purjehdustoiminalle ja tehostetaan junioripäälliköiden, ohjaajien, valmentajien ja kilpailujärjestäjien turvallisuuskoulutusta. Järjestetään keväällä yhteispohjoismainen ohjaajakouluttajaseminaari Lohjan Meriturvassa teemalla parempaa turvallisuuskoulutusta ohjaajille ja valmentajille. Uudistetaan ohjaajakoulutusta lisäämällä yksi uusi osio ohjaajakoulutukseen siten, että jatkossa on tarjolla Ohjaajan peruskurssi (aloittelevan purjehtijan opettaminen), Ohjaajan jatkokurssi (harjoitusten vetäminen seurassa) ja Vastuuohjaajakoulutus (vastuuohjaajan tehtävät). Keväällä 2010 järjestetään Espoossa kaksi perus- ja jatkokurssia sekä yksi vastuuohjaajakoulutus. Lisäksi järjestetään räätälöity peruskurssi arki-iltoina/-päivinä tiiviisti kilpaileville junioreille. Kysynnän mukaan Ohjaajakursseja järjestetään myös muilla paikkakunnilla. Ohjaajien omien purjehdustaitojen kartuttamiseksi järjestetään myös ohjaajien taitoleirejä kysynnän mukaan. Uusien seurojen ja ohjaajien mukaan saamiseksi panostetaan erityisesti illan mittaisten Tervetuloa seuraohjaajaksi koulutusten toteuttamiseen seuroissa ja alueilla. Tarjolla on kaksi neljän tunnin mittaista koulutusta: Perusteiden opettaminen jollapurjehduksessa TSOK 1 (4h) Harjoitusten vetäminen seurassa TSOK 2 (4h) Käydään läpi Ohjaajan oppaan sisältö vastaamaan harjoitusmerkkijärjestelmän lopullista muotoa. Harjoitusmerkkijärjestelmä on rakennettu yhdensuuntaiseksi ohjaajan oppaan kanssa ja tukee siten harjoittelun etenemistä oikeaan suuntaan. Panostetaan tiedotukseen ja opastukseen harjoitusmerkkien käyttöön saamiseksi mahdollisimman monessa seurassa. Harjoitusmerkkien markkinoinnin avulla yhdenmukaistetaan seurojen toimintaa, kohotetaan toiminnan laatua ja helpotetaan mm. purjehtijoiden jakoa ryhmiin alue- ja luokkaliitoleireillä. Harjoitusmerkkien avulla voidaan lisätä tavoitteellista harrastamista myös niille, jotka eivät halua kilpailla. Ohjaajien taitotason jatkuvan kehittymisen varmistamiseksi kehitetään Ohjaajaklubin toimintaa. Ohjaajaklubin tarkoituksena on tarjota ohjaajakoulutuksen käyneille seuraohjaajille lisäkoulutusta ja
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 3 verkostoitumismahdollisuuksia sekä luoda alueellinen tutorjärjestelmä, jonka kautta seuroille tarjotaan seurakohtaista konsultointia. 2009 syksyllä käynnistyneen hankekauden aikana on tarkoitus edellisen kevään ja kesän kokemusten pohjalta panostaa aiempaa enemmän seurakäynteihin, joissa seuran omat ohjaajat saavat tukea toimintansa kehittämiseen. Myös ohjaajaklubin yhteisiä tapaamisia jatketaan ja ohjaajille suunnattua materiaalipankkia kehitetään edelleen. Järjestetään junioripäällikkökoulutus Espoossa 9.-10.1.2010 tavoitteena jakaa kokemuksia ja näkemyksiä junioripäälliköiden kesken sekä antaa käytännön työkaluja seuratoiminnan arkeen. Järjestetään valtakunnalliset junioripurjehduspäivät junioripurjehtijoille ja -aktiiveille Varalan urheiluopistolla Tampereella 5.-7.2.2010. Päivien pääteemana on jatkuva taidollinen kehittyminen. Marraskuussa järjestettävässä seuraseminaarissa työstetään juniori-, kilpa- ja matkapurjehtijoiden yhteiseloa seuratoiminnassa. Valmennustoiminta Alueellisen valmennustoiminnan kehittämistä jatketaan parin viimevuoden tapaan palkkaamalla kesäksi 1-2 juniorikouluttajaa, joiden tehtävänä on toimia vastuuvalmentajana alueellisissa valmennustilaisuuksissa ja -leireillä. Toiminnan tavoitteena on koota yhteen alueen purjehtijoita ja tarjota laadukasta valmennusta kilpailutoiminnasta kiinnostuneille junioreille ja heidän ohjaajilleen /valmentajilleen. Koordinoidaan valmennusapua luokkaliitoille (optimisti, Zoom8, E-jolla, Laser 4.7 ja 29er) leirien ja valmennustoiminnan toteuttamiseen. Luokkaliitot raportoivat toiminnasta Purjehtijaliitolle ja raporttien pohjalta tehdään arvio toiminnasta. Ohjataan purjehtijoita, valmentajia ja ohjaajia käyttämään Purjehtijaliiton sähköistä Treenisharjoituspäiväkirjaa siten, että tavoitteena on sekä harjoittelun sisällön että liikunnan kokonaismäärän seuraaminen. Ohjataan kaikkia toiminnassa mukana olevia tahoja kannustamaan lapsia ja nuoria liikkumaan vähintään kaksi tuntia päivässä. Treenis harjoituspäiväkirjaa käyttämällä voidaan motivoida liikunnan lisäämiseen ja kokonaisharjoittelumäärän seuraamiseen. Vammaispurjehduksen tunnetuksi tekemiseksi keskitytään edelleen viestintään ja pidetään vammaispurjehdus mukana ohjaajakoulutuksessa. Tavoitteena on tehdä vammaispurjehdusta tunnetuksi omalle seuraväelle sekä tehdä purjehdusta tunnetuksi eri vammaisryhmille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Suomen vammaisurheilu ja liikunta (VAU) ry:n kanssa. Kaikessa valmennustoiminnassa huomioidaan Reilun Pelin periaatteet. Purjehduksen kilpailusääntöjä, luokkasääntöjä ja Dopingsääntöjä käydään läpi ja niiden soveltamista harjoitellaan. Kilpailu- ja harrastetoiminta Juniorien kilpailujärjestelmän kehittämistä jatketaan edelleen huomioimalla kilpailutoiminnan lisääminen lähialueilla ja ohjaamalla kilpailutoimintaa monipuolisempaan ja lapsilähtöisempään suuntaan. Tavoitteena on saada kilpailut vastaamaan purjehtijoiden osaamista siten, että jokaiselle löytyy oikea kilpailu oikeaan aikaan: - seuran kisat ovat harjoittelua varten - aluekilpailut ovat opettelupaikkoja --valtakunnalliset ranking- ja SM-kisat ovat osaamisen mittaamista Vuonna 2009 optimistien ja zoomien aluekilpailusarja nimettiin Haastajasarjaksi. Haastajasarjalle luotiin kirjalliset pelisäännöt, kilpailusäännöt ja ohjeet kisaluotseille. Saatujen kokemusten perusteella haastajasarjaa kehitetään edelleen. Muutoksia on tulossa sekä kisaformaattiin että kisaluotsien koulutukseen. Haastajasarjan kisat kytketään osaksi Ohjaajaklubin alueellista tutorjärjestelmää ja tätä kautta seurat saavat lisäresursseja ja apua kisan järjestämiseen. Pyritään edesauttamaan junioriluokkien yhteisten SM-kilpailujen toteutumista. Valitaan kilpailujärjestäjille työkalut alue- ja ranking-kilpailujen tuloslaskennan järjestämiseksi.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 4 Jatketaan edelleen junioritoiminnan Pelisääntöjen ja Reilun Pelin ohjeistuksen rakentamista. Kootaan työryhmä, jonka tavoitteena on rakentaa pelisääntömalli seurojen junioritoimintaan sekä luoda Reilun Pelin ohjeet juniorien kilpailutoimintaan. Lisäksi muistutetaan seuroja ja kilpailunjärjestäjiä noudattamaan purjehduksen kilpailusääntöjä ja tarkastamaan veneiden luokkasääntökelpoisuutta johdonmukaisesti. 3. AIKUISLIIKUNTA Järjestötoiminta Järjestetään matkapurjehtijoille suunnattu seminaariviikonloppu urheiluopistolla. Seminaarin aiheita mm. veneilyturvallisuus (katsastus ja vakuutus), veneen ja takilan huoltotyöt sekä matkapurjehduskertomuksia läheltä ja kaukaa. Tuetaan perheveneilyä julkaisemalla materiaalia miten suunnitella miehistölle mielekäs veneily. Purjehdustaitojen kehittämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi kannustetaan seuroja järjestämään jäsenilleen yhteisiä matkapurjehduskilpailuja, -tapahtumia ja koulutuksia. Kerätään seuroilta materiaalia järjestetyistä eskaadereista, hyvistä veneilyreiteistä ja kohteista. Kootaan materiaaleista hyviä malleja julkaistavaksi Purjehtijaliiton matkapurjehdussivuilla. Jaetaan satamapalkintoja ja nimetään Vuoden vierassatama ja viisi Suosikkisatamaa nettiäänestyksen perusteella. Suosikkisatamia on näin ollen viisitoista eri puolilla maata. Ulkomaanveneilyn tueksi laaditaan Itämeren linkkisivusto yhdessä Baltic Sailing Associationin kanssa. Venesatamaryhmän kattavan satamatiedoston pohjalta seurataan satamakirjojen julkaisemista. Vuonna 2007 alkaneen pohjakasvuston seurantatyön ja kesän 2008 ja 2009 tulosten perusteella laaditaan ohjeet veneen pohjakasvuston haittojen vähentämiseksi. Merirokkotutkimus jatketaan käytännön kokeilla, joista päätetään ympäristöviranomaisten kanssa. Pyritään tiedottamaan käytännön asioista, kuten pohjan oikea käsittely, maalaamistarve, veneen käytön merkityksestä ja pesusta. Seurataan kiinteästi miten EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämät suunnitelmat etenevät paikallisissa ympäristökeskuksissa ja annetaan tarvittavat lausunnot. Yhteistyössä Navigaatioliiton, Veneilyliiton ja Meripelastusseuran kanssa järjestetään Merikarttanavigoinnin SM-kisat. Annetaan tarvittavia lausuntoja ja osallistutaan toimikenttään liittyviin tilaisuuksiin. Tiedotetaan matkapurjehdukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista jäsenseurojen jäsenille. Tiedotuskanavana käytetään ensisijaisesti Nautic-lehteä sekä Suomen Purjehtijaliiton verkkosivuja. Pyritään selvittämään matkapurjehduksen terveysvaikutteita. Järjestetään veneilyaiheinen näyttely Kylmäpihlajalla aiheena muun muassa veneily ja ympäristö, veneilykohteet Raumalla ja lähialueella, Perämeren kansallispuisto sekä liittojen ja paikallisten seurojen toiminta Ollaan mukana kansainvälisessä vammaispurjehdusorganisaatiossa (IFDS) ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Opinnäytetyönä tehdään selvitys vammaispurjehdukseen sopivista veneluokista ja esittely veneistä liitetään liiton kotisivuille työn valmistuttua. Seuratoiminta Painopistealueena on edelleen pursiseuratoiminnan kehittäminen ja uusien harrastajien sekä seuratoimijoiden mukaan saaminen. Seuroille tarjotaan mahdollisuutta tehdä jäsentutkimus Webropol kyselyohjelmalla jäsenistönsä toiveiden kartoittamiseksi. Tuetaan erityisesti urheiluseuroiksi profiloituvia pursiseuroja keskittämällä niihin koulutus-, leiri- ja harjoitustoimintaa.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 5 Alueellisen yhteistoiminnan kehittämiseksi ja tarpeen kartoittamiseksi jatketaan aluekierrosta. Tavoitteena on löytää jokaiselle alueelle tarkoituksenmukainen yhteistoimintamalli ja sitouttaa valtuusto mukaan toiminnan tiivistämiseen. Järjestetään Purjehtijapäivien yhteydessä Seuraseminaari seuratoiminnan kehittämiseksi. Panostetaan ajankohtaisten ympäristöasioiden tiedottamiseen jäsenistölle, puhtaamman ja turvallisemman toimintaympäristön varmistamiseksi. Koulutustoiminta Jatketaan edellisvuosien tapaan toimitsijoiden kouluttamista seurojen kilpailuorganisaatioita varten. Jatketaan koulutusmateriaalin kehittämistä ja yhdenmukaistamista. Tavoitteena on saada kattava esitys purjehduskilpailujen järjestämiseen liittyvästä materiaalista myös liiton kotisivuille. Vuoden 2010 juniorien PM-kilpailut ja vuoden 2011 olympialuokkien EM-kilpailut huomioidaan koulutustoiminnan järjestämisessä ja panostetaan erityisesti kyseisten kilpailujen kilpailutoimihenkilöiden kouluttamiseen. Koulutus räätälöidään yhteistyössä HSRM:n kanssa ja toteutetaan mahdollisimman käytännönläheisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Edistetään purjehduksen tunnetuksi tekemistä ja uusien harrastajien mukaan saamista yhdessä seurojen ja purjehduskoulujen kanssa. Opastetaan seuroja käynnistämään aikuisille tarkoitettua purjehduskoulutusta ja harrastustoimintaa sekä kevyt- että köliveneillä. Kannustetaan seuroja luomaan harrastusmahdollisuuksia myös veneettömille lajin harrastajille. Laajennetaan koulutustarjontaa rakentamalla nettisivuille koulutuskalenteri seurojen koulutuksista, jotka ovat avoimia muiden seurojen jäsenille. Tällä tavalla voidaan lisätä purjehtijoiden kouluttautumismahdollisuuksia ja myös pienempien seurojen jäsenille tarjoutuu mahdollisuus osallistua mm. veneilijän ensiapu- ja tutkakursseille. Yhteistyössä Purjehduksen opettajat ry: n (PORY) kanssa kehitetään purjehdusopettajien opetusta käytännönläheisemmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Koulutuksen pääpainoa halutaan siirtää enemmän purjehdustaitojen oppimiseen. Auktorisoidaan liiton kelpoisuusvaatimuksien mukaiset purjehduskoulut sekä tarvittaessa ohjataan ja valvotaan niiden toimintaa. Nimetään vapaaehtoisia purjehdustutkintoja vastaanottavat tutkintotarkastajat, jotka raportoivat toiminnastaan koulutustoimikunnalle. Jatketaan purjehduksen peruskoulutuksen edellyttämää purjehduksen ohjaajien ja opettajien pätevöittämistä yhteistyössä Purjehduksenopettajat ry:n, PORY, kanssa. Yhteistyösopimuksen mukaisesti koulutuksesta huolehtii PORY ja ohjaaja- ja opettajalisenssit myöntää hakemuksesta Purjehtijaliiton koulutustoimikunta. Järjestetään katsastajakoulutusta uusille katsastajille, sekä jo pätevyyden omaaville. Päivitetään katsastussääntöjä, koulutusmateriaalia sekä katsastusohjeita. Tiedotetaan katsastustoiminnan merkityksestä veneilyturvallisuuteen, annetaan asiantuntijalausuntoja sekä konsultoidaan esim. vakuutusyhtiöitä. Katsastustoiminta toteutetaan yhteistyössä Suomen Veneilyliiton (SVeL), Suomen Navigaatioliiton (SNL), Suomen Meripelastusseuran, Pidä Saaristo Siistinä (PSS), Ympäristöministeriön ja Vakuutusyhtiöiden kanssa. Katsastustoiminnan kehittämiseksi järjestetään tarvittaessa alueellisia neuvottelupäiviä. Valmennustoiminta Ylläpidetään valmentajarekisteriä, joka edesauttaa seuroja ja luokkaliitoja löytämään koulutettuja valmentajia toteuttamaan laadukasta valmennusta seura- ja aluetasolla. Vammaispurjehduksen edistämiseksi järjestetään keväällä Espoossa vammaispurjehduskurssi, jossa on kaksi iltaa uusille ja yksi vanhoille purjehtijoille sekä yhteinen vesiviikonloppu kaikille.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 6 Varmistetaan viikoittaisen harjoittelun jatkuminen Espoossa (EPS). Lisäksi näkövammaisille järjestetään pääkaupunkiseudulla oma purjehdukseen tutustumispäivä isommilla köliveneillä. Kehitysvammaisille purjehtijoille järjestetään viikkoharjoitukset (TPS) ja leiri Turun seudulla ja Tampereella järjestetään tutustumispäivä ja varataan purjehduskoulusta (TaPS) yksi vene vammaispurjehtijoiden käyttöön. Lisäksi osallistutaan Maliken järjestämiin vesiurheilupäiviin mahdollisuuksien mukaan. Kilpailu- ja harrastetoiminta Yhteistyössä seurojen ja luokkaliittojen kanssa kehitetään alueellista kilpailutoimintaa tavoitteena lisätä kilpapurjehduksen harrastajamääriä. Valvotaan kaikkien veneluokkien Suomenmestaruuskilpailujen järjestämistä. Kaikkien vammaispurjehtijoiden yhteiset SM-kilpailut järjestetään pääkaupunkiseudulla siten, että lauantaina pidetään valmistautumis- ja luokittelukisa ja sunnuntaina purjehditaan varsinainen kisa. Näkövammaisten Match Race:n MM-kisat järjestetään Italiassa kesäkuussa. Kilpailu käydään äänipoijuradalla ilman näkeviä avustajia. Valmistaudutaan kilpailuun kehittämällä äänipoijuja, joiden avulla voidaan rakentaa harjoitusrata. Innostetaan uusia vammaispurjehtijoita mukaan 2.4 mr-luokan toimintaan ja sitä kautta tavoittelemaan paikkaa paralympialaisissa. Markkinoidaan luokkaa jo muissa luokissa mukana oleville vammaispurjehtijoille sekä uusille potentiaalisille purjehduksen harrastajille ja järjestetään henkilökohtaista valmennusta kilpapurjehduksesta kiinnostuneille. Kartoitetaan tilanne mahdollisen vammaispurjehdusjoukkueen saamiseksi seuraaviin paralympialaisiin. Tuetaan seurojen ja luokkaliittojen toimintaa tarjoamalla heille mahdollisuus esitellä toimintaansa Helsingin Venemessuilla. Lisäksi seurojen ja luokkaliittojen käytössä on liiton verkkosivut ja Nauticlehden Seurapiiri- ja Luokkaretki-palsta. Kerätään kaikkien kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen tiedot ja julkaistaan kilpailukalenteri. Ylläpidetään venerekisteriä ja valvotaan, että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Tiedotetaan jäsenistölle seurojen järjestämistä avoimista virkistys- ja matkapurjehdustapahtumista. Edunvalvonta ja sidosryhmät Seuraavien viranomaisten ja veneilyn sidosryhmien kanssa tehdään edelleen aktiivista yhteistyötä veneilyturvallisuuden sekä purjehdusurheilun harjoittamis- ja kehitysedellytyksien edistämiseksi Suomessa; Eri ministeriöt, kuten liikenne- ja viestintä, opetus, sisäasiain ja ympäristöministeriö Merenkulkulaitos; veneilyasiain neuvottelukunta ja venesatamaryhmä Metsähallitus Ilmatieteenlaitos + merisään seurantaryhmä Suomen Ympäristökeskus Merikarttanavigointityöryhmä Sinilippusatamatyöryhmä ja Pidä Saaristo Siistinä Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Meripelastusseura, Suomen Navigaatioliitto ja Suomen Veneilyliitto Suomen ja Venäjän välinen "Merikokous" työryhmä Paikalliset virkistysalueyhdistykset
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 7 4. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Koulutustoiminta Toteutetaan uusittu valmentaja I-tason koulutus (teoria ja käytäntö), - luokkakohtainen käytännön osuus - teoria SLU:n alueorganisaation kanssa Tehdään pohjoismaista yhteistyötä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Kehitetään II- ja III-tason valmentajakoulutusta, kurssin lajiosuudet toteutetaan modulaarisina lähijaksoina. Osallistutaan kansainvälisiin seminaareihin ja yhteisleireihin sekä toimitaan yhteistyössä muiden kansallisten liittojen ja Kansainvälisen Purjehtijaliiton kanssa Järjestetään valmentajatapaamisia / klinikoita 4-5 kertaa vuodessa. Tapaamisissa on alustus ajankohtaisesta aiheesta tai käydään läpi käytännönläheisiä valmennustehtäviin liittyviä aihealueita: vuosiohjelmien laatiminen ja kilpailu- ja valmennustapahtumien koordinointi teknologian käyttö valmennuksessa veneluokkien yhteiset tapaamiset ja ristiin harjoittelun suunnittelu Osallistutaan valmentajien jatkokoulutustilaisuuksiin. Tilaisuuksia järjestävät mm Suomen olympiakomitea ja Suomen valmentajat ry. Liiton sähköisen Treenis -harjoituspäiväkirjan käytön markkinointia purjehtijoille ja seuroille jatketaan seura- ja valmentajatapahtumissa. Treenis lisää valmentajien yhteistoimintaa sekä parantaa urheilijan kokonaisvaltaista valmentautumista. Valmennustoiminta Kansainvälinen yhteistyö jatkuu Finn- ja Laserluokissa Ruotsin kanssa. Lisäksi venekohtaisia yhteistyöprojekteja on meneillään Viron, USA, Hollannin purjehtijoiden kanssa mm. 49er- ja 470- ja Laser radial -luokissa. Maajoukkueen purjehtijoiden ja valmentajien yhteistyötä rakennetaan erillisen Team building 2012 projektin avulla. Projektin tarkoituksena on varmistaa 2012 olympiakisoissa paitsi hyvä joukkuehenki, myös eri veneluokkien valmentajien ja purjehtijoiden välinen yhteistyö ja tietojen vaihto. Projekti toimii tärkeimmissä grade1 kisoissa 2-4 kpl / vuosi ja lisäksi erillisillä kotimaan tapahtumilla 2 kpl / vuosi. Suomen Purjehtijaliitolla on vuonna 2010 kolme valmennusryhmää: Lontoo 2012 -ryhmä, haastajaryhmä ja Volvo ISAF Youth World Championship nuorten ryhmä. Ryhmiin valitaan tulosten ja hakemusten perusteella. Valmennusryhmien toiminnan tavoitteena on urheilijan lähtökohdista rakennettu ammattitaitoinen, pitkäjänteinen ja henkilökohtainen valmennus. Valmennusryhmillä on sovitussa laajuudessa käytössään tukipalveluja, joihin kuuluu fysioterapian, ravinto-opin, meteorologian, urheilulääketieteen, kilpapurjehdussääntöjen, psykologian, videoanalyysin, mediavalmennuksen sekä yritysyhteistyön asiantuntijoita. Harjoittelukeskustoiminta purjehduksessa on saatu käynnistettyä ja vuonna 2010 käynnistetään toiminnan evaluointiprosessi. Harjoittelukeskukset ovat seurojen ja Purjehtijaliiton yhteistyöhankkeita, jotka keskittyvät huippu-urheilijoiden kokonaisvaltaiseen valmennukseen. Keskusten tehtävä
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 8 on sitouttaa lupaavia nuoria purjehtijoita pitkäjänteiseen valmentautumiseen ja tarjota heille parhaat mahdolliset olosuhteet siihen. Kauden 2010 aikana harjoittelukeskustoimintaa on kolmessa eri seurassa. Suomen Purjehtijaliitto myötävaikuttaa purjehduksen lajivalmennusta toteuttavien harjoittelukeskusten syntymistä keskeisille opiskelupaikkakunnille Ouluun, Turkuun, Vaasaan ja Tampereelle. Harjoittelukeskukset liitetään osaksi paikallista olympiakomitean koordinoimaa urheiluakatemiatoimintaa yhdistäen 15 24- vuotiaiden urheilijoiden opiskelun ja päivittäisen, ympärivuotisen, huipulle tähtäävän valmennuksen. Urheiluoppilaitosyhteistyö on tiivistä Mäkelänrinteen urheilulukion ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian URHEAn kanssa, yhteistyö jatkuu myös muiden urheilupainotteisten oppilaitosten kanssa. Tuetaan kilpapurjehtijoiden huippu-urheilun ja opiskelun yhteensovittamista tarjoamalla heille tukipalveluja, tavoitteena varmistaa urheilu-uran jälkeinen sopeutuminen työelämään. Jatketaan yhteistyötä Suomen Merivoimien ja Lahden Urheilukoulun kanssa purjehtijoiden varusmiespalvelun ja harjoittelun yhteensovittamiseksi. Kilpailutoiminta Yhteistyössä olympialuokkaliittojen kanssa asetetaan karsintajärjestelmät olympialuokkien ISAF:n MM-kilpailuihin. Suomen Purjehtijaliitto laatii karsintasäännöt Lontoo 2012 olympia- ja paralympiakisoihin. Nimetään osanottajat Kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) juniorien MM-kilpailuihin. Valmennusryhmien purjehtijat valmentajineen osallistuvat useisiin World Cup kilpailuihin sekä luokkien MM- ja EM kilpailuihin. Nuorten luokissa SPL lähettää valmentajan useisiin arvokisoihin Euroopassa. Lisäksi luokkaliittojen joukkueet sekä yksittäiset urheilijat osallistuvat luokkiensa MM-, EM-, maailman ranking- sekä muihin kansainvälisiin kilpailuihin. Vuonna 2010 järjestetään Helsingissä junioriluokkien PM-kilpailut ja vuonna 2011 olympialuokkien EM-kilpailut. Projektiorganisaationa toimii HSRM -seurayhteenliittymä Purjehtijaliitto koordinoi eri seurojen ja luokkaliittojen toimintaa ja luo urapolun nuorten pitkäjänteiselle kehitykselle. Yhteistyömahdollisuuksia KIHUn kanssa tutkitaan, tavoitteena on mm. fyysisen osan lajianalyysiprojektin käynnistäminen. Anti-doping valistustyö jatkuu testi ja valmennusleireillä. Liiton anti-doping ohjelma ja siihen liittyvät ohjeistukset ja päivitykset löytyvät liiton internet -sivuilta.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 9 5. VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTI Viestinnän kehittäminen Suomen Purjehtijaliiton markkinointi- ja viestintästrategian tehtävä on tukea 2008 valittuja strategisia valintoja. Toimintakaudella 2010 saatetaan vuonna 2009 aloitettu viestintä- ja markkinointistrategian suunnittelu loppuun ja valmiita osioita päivitetään. Viestien yhtenäistämiseksi palkatun henkilöstön ja luottamushenkilöiden käyttöön kiteytetään Purjehtijaliiton pääviestit ja alaviestit toimintaalueittain. Markkinointi ja viestintästrategia jalkautetaan luottamushenkilöille ja henkilökunnalle pääviestityöskentelyn ohessa. Toimintakaudella 2010 paneudutaan Purjehtijaliiton kriisiviestintävalmiuksiin. Kriisitilanteessa viestintä on avainasemassa, jotta kaikki kriisin kannalta tärkeät tahot tulee huomioitua oikein ja liiton tiedotus toimii tilanteessa tarpeeksi tehokkaasti. Purjehtijaliiton henkilöstön ja hallituksen vastuuhenkilöitä varten laaditaan kriisiviestintäsuunnitelma. Suunnitelma laaditaan muutaman mahdollisen skenaarion ympärille. Viestintäprosessi ja kunkin vaiheen vastuuhenkilöt kirjataan tarkasti. Työ tehdään yhdessa toimikunnan kanssa. Markkinointi vuonna 2010 pohjautuu pitkälti olemassa olevien elementtien (tapahtumat, materiaalit, kanavat) sekä tulevaan olympiavuoteen. Yhteistyökumppanihankintaa aktivoidaan markkinointistrategian mukaisesti. Varainhankinnan suunnitelmiin vuodelle 2010 kuuluu ensisijaisesti purjehdusmaajoukkueen yhteistyökumppaniverkoston luominen. Viestinnän teemat 2010 Purjehtijaliitto on valinnut vuoden 2010 teemoiksi matkapurjehduksen ja aikuisliikunnan. Teemat huomioidaan viestinnässä 2010. Teemoja nostetaan esille omassa viestinnässä, Nautic- ja Venelehdessä sekä yhteistyökumppaneiden viestinnän kautta yhteistyössä. Purjehtijaliitto osallistuu tapahtumiin, jotka tukevat strategisia valintoja ja valittuja teemoja vuodelle 2010. Purjehtija.fi -verkkosivut Purjehtijaliiton uudet Purjehtija.fi-verkkosivut ovat saaneet laajan vierailijakunnan ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen 2010 erikseen laaditun kehityssuunnitelman ja prioriteettilistan mukaisesti. Tavoite on kehittää tapahtumakalenteri ja kilpailukalenteri toimivimmiksi sekä luoda seurojen ja luokkaliittojen käyttöön keskitetty tulospalvelu. Seurojen työkalupakkia laajennetaan kattavammaksi, jotta seurat voivat hyödyntää olemassaolevia työkaluja omassa toiminnassaan. Lehdet Purjehtijaliiton ja Veneilyliiton jäsenlehti Nautic ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja se postitetaan Purjehtijaliiton ja Veneilyliiton jäsenille. Nauticille on laadittu yhteistyössä Veneilyliiton ja kustantajan, Lehdentekijöiden kanssa julkaisu- ja kehityssuunnitelma, jonka noudattamista ja kehittämista toimitusneuvosto jatkaa 2010. Venelehden kanssa jatketaan yhteistyötä siten, että Purjehtijaliitolla on käytössään yksi sivu per numero. Tällä sivulla käsitellään ajankohtaisia asioita. Liiton viestinnästä vastaava koordinoi artikkelien tuotannon tai kirjoittaa ne itse. Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Tiedotusvälineet ja tiedottaminen Avaintoimittajarekisteriä ylläpidetään ja laajennetaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on ylläpitää toimivat ja avoimet suhteet valittuihin avaintoimittajiin ja tuoda heidät mahdollisimman lähelle liiton toimintaa. Pääpaino muussa kuin kilpailutiedottamisessa on räätälöidyillä juttuvinkeillä, haastatteluilla ja tausta-artikkeleilla.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 10 Yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa tiivistetään henkilökohtaisella tasolla. Solmitaan sopimus lehdistöseurannan aloittamisesta, jotta voimme mitata Purjehtijaliiton julkisuuden määrää ja ennen kaikkea laatua. Lisäksi se auttaa liiton viestintää seuraamaan kriittisiä aiheita ja reagoimaan niihin ajoissa. Purjehduskilpailujen tapahtuma- ja tulostiedottamisessa tukeudutaan pääosin lehdistötiedotteisiin, verkkosivuihin ja Nauticiin. Aktiiviseksi kesäkaudeksi palkataan määräaikainen tiedottaja avustamaan päivittäisessä tiedotustyössä. Purjehtijaliitto tiedottaa maajoukkuetason arvokilpailuista sovitun tiedotusprosessin mukaisesti yhteistyössä maajoukkueurheilijoiden taustajoukkojen kanssa. Prosessia hiotaan tarpeen mukaan ja olympiavuotta silmällä pitäen. Olympialaisten tiedotusasioisssa tehdään yhteistyötä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Toimintakaudella valmistellaan toimittajavierailua Weymouthiin 2011. Huippu-urheilijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen Toimintakaudella 2009 käynnistetty urheilijoiden media- ja viestintävalmennusohjelma tähtää johdonmukaisesti Lontoon 2012 olympiaurheilijoiden viestintävalmiuksien parantamiseen. Purjehtijaliitto panostaa tulevien huippu-urheilijoiden viestintävalmiuksiin valmentamalla heitä ennen kisakauden alkua. Maajoukkue jaetaan kahteen eri ryhmään esiintymiskokemuksen perusteella. Edistyneemmille urheilijoille kartoitetaan valmennusosaamista myös liiton ulkopuolelta. Seuratiedottamisen kehittäminen Liiton sisäisessä viestinnässä panostetaan avoimuuteen. Seuroille ja luokkaliitoille kerrotaan säännöllisesti uutiskirjeen avulla mitä liitto ja sen toimikunnat tekevät. Seuroilla ja luokkaliitoilla on mahdollisuus kertoa omasta toiminnastaan uutiskirjeen ja verkkosivujen välityksellä. Seuroja motivoidaan uutiskirjeen ja tiedotuksen avulla kokoamaan ja päivittämään omaa sähköpostirekisteriään, jotta säännöllinen, johdonmukainen tiedotus tavoittaa yksittäiset jäsenet painetun lisäksi myös sähköisesti. Tavoite on saada tiedonkulku kaksisuuntaiseksi seurojen ja liiton välillä. Tähän keinoina on 6 kertaa vuodessa seurojen kommodoreille, tiedottajille ja luokkaliitoille lähetettävä sähköinen uutiskirje ja Purjehtija.fi-verkkosivut. Seurojen oman viestinnän edellytyksiä parannetaan koulutuksella (hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan SLUn koulutuksia) ja verkosta saatavilla työkaluilla. Purjehtijaliitto tukee seuroja ja luokkaliittoja heidän järjestämien purjehduskilpailujen tiedottamisessa konsultoimalla ja tarjoamalla käyttöön olemassa olevia työkaluja. Seurojen tiedottamisvalmiuksia tuetaan ottamalla tiedottaminen osaksi kilpailujärjestäjäkoulutusta. Messut ja tapahtumat Purjehtijaliitto osallistuu vuoden 2010 Vene-messuille yhteistyössä luokkaliittojen, seurojen ja yhteistyökumppaneitten kanssa. Tavoitteena toistaa viime toimintakauden konsepti ns. Monipuolisen purjehduksen korttelista, mikä sai erittäin hyvää palautetta. Tavoitteena on nostaa purjehdusharrastusta elinikäisenä harrastuksena muiden vesilajien rinnalla ja raikastaa liiton mielikuvaa ammattitaitoisena, mielenkiintoisena ja aktiivisena lajiliittona. Messut toimivat tärkeänä kontaktipintana jäsenistöön sekä purjehduksesta ja veneilystä kiinnostuneeseen suureen yleisöön. Lisäksi Purjehtijaliitto on resurssien mukaan esillä alan merkittävissä (SLU, kuntoliitto, yhteistyökumppanit) strategiaa ja teemoja tukevissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa pitkin vuotta.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 11 Julkaisut Kilpailukalenteri kootaan nettityökalun avulla ja tiedot päivittyvät välittömästi liiton kotisivuille. Näistä kootaan painettu versio hyvissä ajoin ennen purjehduskauden alkua, Vene-messuilla 2010 jaettavaksi. Purjehtijan vuosikirja on 2010 suuremman kehitystyön kohteena. Kirjaa kehitetään visuaalisesti nykyaikaisemmaksi ja päällekkäisyydet verkon kanssa tarkistetaan. Vuoden 2010 vuosikirja tulee myyntiin jo VENE10-messuille ja sitä myydään seuroille jäsenhintaan. Aikaistetun julkaisuajankohdan tarkoitus on lisätä myyntiaikaa ja mahdollistaa kirjan markkinointi messuilla. Liiton lisäksi kirjaa myyvät kirjakaupat ja venealan liikkeet. 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Järjestöt Suomen Purjehtijaliitto osallistuu aktiivisesti Kansainvälisen Purjehtijaliiton, International Sailing Federationissa (ISAF) sekä sen itsenäisen avomerijärjestön Offshore Racing Councilin (ORC), European Sailing Federationin (EUROSAF), International Sailing Schools Associationin (ISSA), International Federation for Disabled Sailing (IFDS) ja Skandinaviska Seglarförbundetin (Skand.SF) toimintaan ja vuosikokouksiin. Suomen Purjehtijaliitolla on hyvät suhteet kansainvälisiin päättäjäelimiin, mikä edesauttaa huomattavasti kansainvälisten purjehduskilpailujen ja kongressien järjestämisoikeuden saamista Suomeen. Suomen Purjehtijaliiton nimeämät asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kilpapurjehduksen kansainväliseen kehitystyöhön toimimalla Kansainvälisen Purjehtijaliiton seuraavissa toimikunnissa: - Class rules subcommittee (puheenjohtajuus) - Constitution Committee - Equipment Committee - Equipment control sub-committee - International judges sub-committee - Oceanic and Offshore Committee - Special regulations sub-committee (puheenjohtajuus) Lisäksi Suomella on edustaja Kansainvälisen Purjehtijaliiton valtuustossa (Council) vuosina 2009-2012. Muuta Monimuotoista kanssakäymistä Viron, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa jatketaan jo vakiintuneissa muodoissaan. Muun Itämerenalueen purjehtijoiden ja suomalaisten yhteistyötä kehitetään niin matka- kuin kilpapurjehtijoidenkin osalta.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 12 7. TALOUS Varainhankinta Liiton varainhankinta muodostuu: - jäseniltä perittävistä maksuista, - yhteistyökumppaneilta saatavista tuotoista, Lisäksi Purjehtijaliitto saa avustuksia: - Opetusministeriöltä - Olympiakomitealta ja Paralympiayhdistykseltä - Nuori Suomi ry:ltä Liittomaksut Jäsenmaksuja ei muuteta. Liittomaksuksi esitetään: aikuisjäsenet 12,50 euroa juniorijäsenet 5 euroa Nautic-lehdestä sekä jäsenten ryhmätapaturma- ja tuplaturvavakuutuksista ei peritä erillistä maksua. Yhteistyökumppanit Tavoitteena on syventää yhteistyötä jo olemassa olevien kumppaneiden kanssa sekä etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja näin kasvattaa tuottoja. Muut maksut Venerekisteröintimaksut (ensirekisteröinti) köliveneet 100 euroa kevytveneet 50 euroa (optimistijollista ja Zoom8 luokasta ei peritä rekisteröintimaksua) Juoksevasta järjestyksestä poikkeavasta erikoisnumerosta peritään lisämaksuna 500 euroa. Jäsenvakuutukset Jäsenseuroilla on Purjehtijaliiton kautta kattava toiminnanvastuuvakuutus jolla pyritään varmistamaan, ettei esim. kilpailujärjestelyistä vastaava henkilö joudu kohtuuttomaan rahalliseen vastuuseen onnettomuuden sattuessa. Lisäksi jäsenseuroille on vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus. Purjehtijaliitolla on jäsenseurojen henkilöjäseniä (ilman ikärajaa) koskeva tapaturmavakuutus kaikessa veneilyyn liittyvässä toiminnassa kotimaassa sekä tilapäisesti, korkeintaan kolme kuukautta ulkomailla samoin ehdoin kuin Suomessa.
Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 13 8. TOIMISTO JA HALLINTO Hallinnon kehittäminen Vuoden 2009 aikana on luotu reaaliaikainen talouden seurantatyökalu kuukausittaisten talousraporttien tueksi. Jatkossa kehitetään Purjehtijaliiton hyvää hallintotapaa dokumentoimalla hallinnon eri osa-alueet ja sopimalla yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä sekä niiden noudattamisesta ja valvomisesta. Myös Purjehtijaliiton johtosäännön toimivuutta ja noudattamista tullaan tarkemmin seuraamaan. Henkilöstökulujen jakautuminen Toimistohenkilökunnan palkat ja lakisääteiset sivukulut on jaettu toimialoittain. Kaikki toimet eivät välttämättä ole kokopäivätoimisia. Hallinnon kulut Hallinnon kulut koostuvat ensisijaisesti seuraavista kulueristä: - vuokrat, tietoliikenne- ja tietotekniikka-, taloushallinto sekä muut toimistokulut - yleiset kokouskulut ja matkakustannukset - kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja jäsenistön vakuutusmaksut Henkilöstösuunnitelma Toimintavuoden aikana liiton toimistossa työskentelevät toiminnanjohtaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö, kenttäpäällikkö ja järjestösihteeri. Lisäksi liiton henkilökuntaan kuuluvat valmennuspäällikkö, maajoukkuevalmentaja, nuorten olympiavalmentaja ja valmennuskoordinaattori. Projektitehtäviä varten palkataan tarvittaessa määräaikaisia työntekijöitä.