Potilashoidon vuosikertomus 2015 Medisiininen toimialue 1
Medisiininen toimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Medisiininen toimialue tuottaa potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaitten asiantuntijoiden antamana. Samalla turvataan henkilökunnan hyvät työolosuhteet ja miellyttävä työympäristö. Tavoite on olla Suomen kolmen parhaimman yliopistosairaalan joukossa lähivuosien aikana. Medisiiniseen toimialueeseen kuuluu yhteensä 13 vastuualuetta: Akuutti sisätautihoito, Sisätaudit, Endokrinologia, Gastroenterologia, Hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö, Infektiotaudit, Nefrologia ja dialyysihoidot, Reumatologia, Ihoklinikka, Keuhkosairaudet, Työlääketieteen klinikka ja Liikennelääketiede, Kliininen fysiologia, isotooppilääketiede ja PET-keskus sekä Kliininen genetiikka. Vastuualueet toimivat 7 vuodeosastolla ja 9 avohoito- tai tutkimusyksikössä. Uuden organisaation mukaista toimintaa on kehitetty edelleen vuoden 2015 aikana. Merkittävin muutos oli lähisairaaloiden (Loimaa, Salo, Vakka-Suomi) siirtyminen toimi/vastuualueille ja lähisairaaloiden toiminnan vahvistaminen vastuualueittain. Loimaan ja Vakka-Suomen vuodeosastot siirtyivät kaupungeille joulukuussa 2015. Kantasairaalan päiväsairaalatoiminta on laajentunut ja pystynyt vastaanottamaan vuodeosastoilla aiemmin toteutettua toimintaa. Suomen ensimmäinen julkisen terveydenhuollon Liikennelääketieteen poliklinikka, Ajopoli, aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Gastroenterologian poliklinikka siirtyi Raisiosta kantasairaalaan ja reumatologian poliklinikka sai uudet remontoidut tilat. Kliininen fysiologia, isotooppi ja PET-tutkimusten vastuualue tekivät lausuntoyhteistyötä Vaasan, Satakunnan ja Etelä-Saimaan keskussairaaloiden kanssa. Kliinisen genetiikan toiminta lisääntyi ERVA-yhteistyön myötä. Hematologia otti käyttöön haploidenttiset kantasolusiirrot, joissa luovuttajana voi toimia potilaan vanhemmat, sisarukset tai lapset. Ihotautien hoitotyön koulutusohjelma toteutettiin yhteistyössä Kaarinan terveyskeskuksen kanssa. Ihoklinikka osallistui Haavakeskushankkeeseen. Kiertävä lähipalvelulääkäritoiminta on vuoden aikana lisääntynyt. Avohoitokäynnit lisääntyivät suunnitellusti korvaten osittain vuodeosastotoimintaa. Tutkimustoiminta jatkui vilkkaana. 2
Potilashoidon tunnusluvut Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2014 on kuvattu taulukossa 1. TAULUKKO 1. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN TOIMINTALUVUT VUOSINA 2014-2015. Vastuualueet Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2015* 2014 2015* 2014 2015* 2014 2015* 2014 Sisätaudit 7 983 2 885 4 993 1 020 26 375 5 337 5,3 5,2 Akuutti sisätautihoito 816 812 2 110 2 249 6 716 7 179 3,2 3,2 Endokrinologia 15 741 11 323 418 371 1 916 1 871 4,6 5 Gastroenterologia ** ** 520 542 1 730 1 886 3,3 3,5 Hematologia 7 893 5 430 563 581 5 783 5 727 10,3 9,9 Infektiosairaudet 6 160 5 617 536 549 5 633 4 964 10,5 9 Nefrologia 30 129 20 523 642 677 3 208 3 300 5,0 4,9 Reumatologia 16 898 10 915 587 506 896 745 1,5 1,5 Ihoklinikka 28 825 28 064 333 376 1 833 2 317 5,5 6,2 Keuhkosairaudet Perinnöllisyyslääketiede 29 973 27 410 2 672 2 671 12 830 14 368 4,8 5,4 1 790 1 628 Työlääketiede 957 634 Yhteensä 147 165 115 241 13 374 9 542 66 920 47 694 5,0 5,0 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. **Gastroenterologian avohoitokäynnit ovat Vatsatoimialueen toimintaa 3
Vuonna 2015 lähetteitä toimialueelle saapui 12 743. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kautta tuli 5383 potilasta (taulukko 2). TAULUKKO 2. MEDISIINISELLE TOIMIALUEELLE TULLEET LÄHETTEET VUOSINA 2014-2015. Vastuualueet *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Toimenpiteet ja tutkimukset EPLL:n kautta Muut lähetteet 2015* 2014 2015* 2014 Akuutti sisätautihoito 1 771 1912 40 37 Gastroenterologia 369 326 883 71 Endokrinologia 252 200 1 114 935 Hematologia 154 160 397 203 Ihoklinikka 26 13 3 477 3 442 Infektiotaudit 309 329 285 322 Keuhkosairaudet 1 240 1 066 3 403 2 960 Kliininen genetiikka 486 387 Nefrologia ja dialyysihoito 272 256 340 206 Reumatologia 67 34 1 359 1 071 Työlääketieteen klinikka 159 130 Sisätaudit 923 605 799 412 Yhteensä 5 383 4 901 12 743 10 176 Medisiinisen toimialueen vastuualueista Keuhkosairauksien vastuualueella tehdään keuhkojen tähystyksiä ja punktioita ja Ihoklinikalla poistetaan ihomuutoksia. Päiväsairaalassa tehdään munuaisbiopsioita. KLIP-vastuualueella tehdään erilaisia diagnostisia tutkimuksia (rasituskokeet, sydämen ultraäänitutkimukset, ruoansulatuskanavan toiminnalliset tutkimukset, keuhkojen toimintatutkimukset sekä erilaiset isotooppi- ja PET-kuvaukset). PET-tutkimusten määrä kasvoi ja isotooppitutkimusten käyttö laski hoitosuositusten muuttumisen myötä. Tutkimukset ja toimenpiteet pyritään toteuttamaan viiveettä, jotta hoitoprosessi etenee sujuvasti. Toimialueen toimenpiteiden ja tutkimusten lukumäärät vuonna 2015 on kuvattu taulukossa 3. TAULUKKO 3. MEDISIINISEN TOIMIALUUEN TOIMENPITEIDEN JA TUTKIMUSTEN LU- KUMÄÄRÄT VUOSINA 2014-2015. Toimenpide- tai tutkimusryhmä 2015* 2014 Keuhkotoimenpiteet 1 592 1 581 Keuhkojen toimintatutkimukset 6 307 6 905 Ihotoimenpiteet 238 266 KLF-tutkimukset 20 588 19 950 ISOT-tutkimukset 2 858 3 196 PET- tutkimukset 2 932 2 761 Munuaisbiopsiat 70 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. 4
Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Hoitoon pääsyssä medisiinisellä toimialueella ei ole ollut ongelmaa. Yleensä lähetteet käsiteltiin seuraavana päivänä (taulukko 4). TAULUKKO 4. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN MEDISIINISELLÄ TOIMI- ALUEELLA VUONNA 2015. Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 4-21 yli 21 yli 21 % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn mediaani Sisätaudit 853 585 250 18 2,1 2 Allerkologia 108 84 21 3 2,8 1 Endokrinologia 970 741 227 2 0,2 2 Gastroenterologia 20 16 4 0 0 1 Hematologia 238 157 79 2 0,8 2 Infektiosairaudet 219 167 52 0 0 1 Nefrologia 221 77 144 0 0 5 Päivystyssisätaudit 56 34 21 1 1,8 2 Reumatologia 966 893 68 5 0,5 1 Iho- ja sukupuolitaudit 2 512 2 058 451 3 0,1 1 Ammatti-ihotaudit 6 3 3 0 0 4,5 Ihotaudit 538 456 82 0 0 1 Sukupuolitaudit 8 7 1 0 0 1 Keuhkosairaudet 2 624 1 868 741 15 0,1 1 Perinnöllisyyslääketiede 669 562 106 1 0,1 1 Ajoterveys 33 28 5 0 0 0 Työlääketiede 115 91 19 5 4,3 1 Yhteensä 10 156 7 827 2 274 55 0,5 Poikkileikkaustilanne 31.12.2015 osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien (taulukko 5) ja hoitoon pääsyä odottavien (taulukko 6) keskimääräinen odotusaika oli 4 5 viikkoa. TAULUKKO 5. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTA- NEET 31.12.2015. Erikoisalat VSSHP Käyntiä odottavien joista odottaneet 1-60 61-90 Yli 90 Yli 90 % Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin mediaani Endokrinologia 25 24 1 0 0 34 Gastroenterologia 7 7 0 2 0 24 Nefrologia 10 10 0 0 0 23 Reumatologia 7 5 2 0 0 30 Sisätaudit 5 5 0 0 0 13 Ihotaudit 1 1 0 0 0 23 Keuhkosairaudet 4 4 0 0 0 12 Yhteensä 59 34 1 2 0 5
TAULUKKO 6. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN HOITOA ODOTTANEET 31.12.2015. Erikoisalat VSSHP Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 90-150 150-180 yli 180 yli 180 % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon mediaani Sisätaudit 26 26 0 0 0 0 14,5 Endokrinologia 121 110 11 0 0 0 27 Gastroenterologia 2 2 0 0 0 0 21 Hematologia 11 11 0 0 0 0 21 Infektiosairaudet 13 13 0 0 0 0 16 Päivystyssisätaudit 1 0 1 0 0 0 121 Reumatologia 153 141 11 1 0 0 28 Nefrologia 31 31 0 0 0 0 30 Ihotaudit 760 735 24 0 1 0,1 34 Keuhkosairaudet 372 368 3 1 0 0 20 Perinnöllisyyslääketiede 105 101 4 0 0 0 57 Ajoterveys 1 1 0 0 0 0 48 Työlääketiede 21 21 0 0 0 0 24 Yhteensä 1 617 1 560 54 0 1 0,1 2. ASIAKASTULOKSET Kokoamme systemaattisesti potilaspalautetta QPro-palautejärjestelmän avulla. Vuonna 2015 palautteita saatiin 589. Potilaspalautteiden keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,7 (4,6 vuonna 2014). Potilaspalautteissa esitettiin kehittämiskohteina tietosuojan huomioimista, henkilökunnan ja potilaan välistä vuorovaikutusta sekä toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Palautteista 186 oli kiitoksia, moitteita 54 ja kehittämisehdotuksia 27. Alla on kuvattu tulokset sairaanhoitopiirien viiden yhteisen kysymyksen mukaan. TAULUKKO 7. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2014-2015 MEDISIINISELLÄ TOIMIALU- EELLA. Kysymys n VUOSI 2015* VUOSI 2014 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Vuoden 2015 luvuissa ei mukana lähisairaaloita. n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5. Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. ka. 4 & 5 (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 494 4,8 96 284 4,8 96 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 512 4,8 95 286 4,8 94 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. n ka. 4 & 5 (%) 487 4,6 93 287 4,6 91 432 4,5 89 254 4,5 89 494 4,8 96 291 4,7 93 6
3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Suomen mittatekniikan keskuksen ISO/IEC 17025-standardin mukaan akkreditoidun KLF-ISOT-toimintajärjestelmän ylläpito jatkui ennallaan sisäisin auditoinnein. PET-keskuksessa ylläpidetään omaa laatujärjestelmää. Hematologian kantasolujensiirtotoiminta on saanut kansainvälisen laadunvalvonnan akkreditaatiostatuksen marraskuussa 2006. Akkreditaatio uusitaan säännöllisin väliajoin ja edellinen akkreditointi on ollut 2011. Auditoinnin myötä jatketaan vuodesta 2006 lähtien hankittua akkreditaatiostatusta kansainvälisten JACIE/EBMT-laatuvaatimusten noudattamisessa. Tyksin allergiayksikkö täyttää Kansallisen Allergiaohjelman diagnostiikan laatuverkoston ihopistokokeille asettamat laatuvaatimukset. Professori Anita Simonds, Royal Brompton Hospital, ja professori Olli Polo Tampereelta suorittivat vertaisarvioinnin Keuhkosairauksien vastuualueen uniapnean ja hengitysvajauksen hoitoprosesseista 2015. Lean-koulutus ja kehittämistyö on jatkunut aktiivisena toimialueella. Hoidon tarpeen kasvaessa toimintaa on sujuvoitettu ja itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa lisätty. Hoitoprosesseja on arvioitu ja toimintamalleja on kehitetty esimerkkinä potilaan kotiuttaminen ja potilaiden ryhmäohjauksen lisääminen. Lähisairaaloiden toimintaa on vahvistettu lähipalvelulääkärien toimintaa lisäämällä (endokrinologia, reumatologia, gastroenterologia). Potilasturvallisuus Vuoden 2015 aikana toimialueella tehtiin 1227 haittatapahtuma- eli HaiPro -ilmoitusta (2014: 1305). Tapahtui potilaalle -ilmoitusten osuus oli 821 (67 %). Läheltä piti-tilanteiden osuus oli 406 (33 %), mikä osoittaa myönteistä kehitystä ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (41 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan (33 %). Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumiin olivat toimintatavat (33 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (26 %). Potilasturvallisuus oli säännöllisesti esillä toimialueen johtoryhmän kokouksissa. Kirjaamisen kehittämisen yhtenäistäminen jatkui toimialueen yhteisen hoitotaulukon käyttöönottamisella. Lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen jatkui arvioimalla ja yhtenäistämällä lääkehoitokäytäntöjä, kirjaamiskäytäntöjä sekä ottamalla uudenlainen lääkkeenjakomalli käyttöön kolmella vuodeosastolla. Toimialueella ryhdyttiin julkaisemaan omaa ajankohtaisista asioita sisältävää potilasturvallisuustiedotetta. Medisiinisellä toimialueella on käytössä haittatapahtumien seulontamenetelmä GTT (Global Trigger Tool), minkä avulla on arvioitu jälkikäteen potilastietojärjestelmän avulla potilashoidossa tapahtuneita haittatapahtumia. Hoitotyön kehittämisen painopistealueina on ollut kirjaamisen kehittäminen, turvallisen lääkehoidon kehittäminen ja perushoidon laadun kehittäminen VSSHP:n hankkeen mukaisesti. Toimialueella otettiin käyttöön yhteinen hoitotaulukko, ja yksi vuodeosastoista pilotoi mobiilikirjausta hyvin tuloksin. EFQM-itsearviointi toteutettiin 2015 toimialueen kaikilla vastuualueilla. Arvioinnin kohteena oli henkilöstö. Tulosten mukaan tärkein kehittämiskohde tulevaisuudessa on entistä tarkempien ja henkilökohtaisempien toiminnan tavoitteiden asettaminen ja säännöllinen seuranta. 7
TAULUKKO 8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN MEDISIINISELLÄ TOIMIALUEELLA VUONNA 2015. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmän toiminta: Työryhmän kokoontuminen HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Käytössä olevat tarkistuslistat (keuhkotoimenpiteet) 5 GTT Infektioiden torjunta INTO-verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilöstöstä 1.1.2016 mennessä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 93 8/vuosi Kyllä 3 Ehdotuksia yhteensä 152/ kehittämisalueita 7 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3,03 39 4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Hematologian vastuualueen kantasolusiirtotoimintaa seurataan Euroopan kantasolusiirtorekisterin avulla. Hoitojen vertailussa yksikön tavanomaiset hoidot ja kantasolusiirrot olivat hyvää kansainvälistä tasoa. Laadunhallintaan sisältyy myös yksikön hoitotulosten jatkuva seuranta. Nefrologian vastuualue seuraa Suomen munuaistautirekisterin avulla hoidon vaikuttavuutta. Suomen munuaisrekisterin tavoitteena on saada luotua laaturekisteri, jonka avulla voidaan raportoida mm. hoitojärjestelmien vaikuttavuudesta sekä hoidon laadusta ja sen mittareista. Medisiinisellä toimialueella toimii Fabryn taudin (harvinainen kertymäsairaus) kansallinen osaamiskeskus, joka seuraa kaikkia Suomen Fabry-potilaita. Fabry-ryhmä ylläpitää Suomen osalta kansainvälisiä Fabryn taudin seurantatietokantoja: Fabry Registry ja FOS-registry. Reumasairauksien hoidon seurantaohjelmistona ja laadun tarkkailun välineenä käytetään GoTreatIT-ohjelmistoa, joka mahdollistaa potilaiden hoitotulosten aikaisempaa paremman dokumentoinnin ja mahdollistaa osallistumisen monikeskustutkimuksiin. Tutkimustoiminta Sisätautien tieteellisen tutkimuksen pääasialliset alueet ovat sydän- ja verisuonitautitutkimus, ateroskleroosi, hypertensio, diabetes, Fabryn tauti, infektiosairaudet, osteoporoosi, nivelreuma ja hematologia. Näistä pitkäaikaisina sisätautien ja KLIP:n yhteisprojekteina ovat jatkuneet sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla aikuisilla (LASERI-tutkimus) sekä yhdessä Tyksin Lasten ja nuorten klinikan kanssa sepelvaltimotaudin ehkäisy lapsuusiästä lähtien (STRIP-tutkimus). PET-keskus oli Turun yliopiston tutkimuksen kokonaisarvion bibliometrisen analyysin mukaan ensimmäinen ja Sydäntutkimuskeskus oli toinen koko yliopistossa. 8
Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI)-tutkimus on yksi maailman suurimmista tutkimuksista, jossa selvitetään sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä valtimotautien sairastumisriskiin aikuisena. LASERI-tutkimuksen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet kansainvälisiin lasten ja nuorten liikunta- ja ravitsemussuosituksiin, mukaan lukien USA:n National Heart Lung and Blood Instituten suositukset. LASERI on mukana kansainvälisessä 3iC-konsortiossa, johon on koottu kaikki merkittävät lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneet epidemiologiset kardiovaskulaarisairauksien etiogeneesiä selvittävät tutkimukset. Konsortion päätarkoituksena on selvittää, mikä on lapsuudenaikaisten riskitekijöiden merkitys kardiovaskulaarisairastavuuteen ja kuolleisuuteen. STRIP-projekti on tällä hetkellä johtava lasten preventiivisen kardiologian tutkimus maailmassa. Pitkäkestoisen projektin tavoitteena on puuttua valtimonkovettumataudin riskitekijöihin poikkitieteellisen elämäntapaneuvonnan avulla jo tutkittavien varhaislapsuudesta alkaen. STRIP-tutkimus alkoi vuonna 1990, jolloin projektissa aloitti 1062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Tähän mennessä projektin strategia on osoittautunut toimivaksi, sillä neuvontaryhmän nuorten seerumin kolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet ovat olleet merkittävästi seurantaryhmän arvoja matalammat. PET-tekniikalla voidaan selvittää monipuolisesti eri elinten toimintaa. Medisiinisen toimialueen tutkimustoiminnassa keskeistä on ollut tutkia sydänlihaksen verenkiertoa ja sydän- ja luurankolihaksen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyä sekä terveillä että diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Tämä on tapahtunut Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön Cardiavascular and Metabolic Research puitteissa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Vuoden 2015 aikana PET:ssa tutkittiin mm. sepelvaltimosairauden veretöntä diagnostiikkaa, kovatehoisen intervalliharjoittelun aineenvaihdunnallisia vaikutuksia, lihavuuden ja lihavuusleikkausten vaikutusta suolihormonien toimintaan ja vatsan elinten verenkiertoon sekä ruskean rasvan merkitystä. Lisäksi on saatu lupaavia tuloksia PET:n käytöstä infektio- ja autoimmuunitautien diagnostiikassa. Hematologian vastuualue osallistui moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin monikeskustutkimuksiin akuuttien ja kroonisten leukemioiden, myelodysplastisten oireyhtymien ja multippelin myelooman hoidossa. Hematologia osallistuu myös pohjoismaisiin tautikohtaisiin tutkimusryhmiin ja toimii aktiivisesti tietojen ja näytteiden toimittamisessa hematologian rekisteriin ja biopankkiin. Keuhkosairauksien vastuualueella jatkuivat unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus yhteistyössä eurooppalaisten keskusten kanssa sekä keski-ikäisten naisten unta, kardiovaskulaarisairauksien varhaismarkkereita ja unenaikaisia hengityshäiriöitä selvittävä seurantatutkimus kansallisella tasolla. Keuhkoahtaumataudin kliinisiä ja geneettisiä ennustekijöitä tutkittiin suomalaisena yhteistyönä (CAD, Chronic Airway Disease) ja tutkimus keuhkosyövän toteamisesta hengitysilmasta jatkui. Kokeellinen bronkoskopiatoiminta käynnistettiin bronkuslimakalvon mikrobiomin selvittämiseksi astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla yhteistyössä mikrobiologian ja patologian kanssa. Lisäksi aloitettiin useita hoidon vaikuttavuutta selvittäviä tutkimuksia. Ihoklinikassa tutkittiin ihosyöpää, haavan paranemista, ihon fibroosia, ihon proteinaaseja, soluliitoksia ja neurofibromatoosia. Lisäksi tehtiin allergologista tutkimusta. Ihoklinikka on ollut mukana kansanterveystieteen laitokselta valmistuneessa väitöskirjassa, joka selvitti psoriasiksen taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnallisesti. Kliinisen genetiikan lääkärit osallistuivat useisiin tutkimusprojekteihin eri klinikoiden ja yliopiston laitosten kanssa (mm. periytyvä rintasyöpäalttius, harvinaiset oireyhtymät, X-kromosomaalinen kehitysvammaisuus). Fabryn taudin osaamiskeskus on osallistunut kansainvälisiin yhteistyötutkimuksiin muiden eurooppalaisten Fabry-keskusten kanssa. Toimialueella tuotettiin noin 350 julkaisua ja väitöskirjoja 13. 9
Muut meneillään olevat tutkimukset Neuroborrelioosi -tutkimus: Yhdessä HUS:n kanssa tehtävä neuroborrelioosihoidon ja diagnostiikan helpottamiseen tähtäävä tutkimus. Clostridium difficile -hoitotutkimus jatkui 2015. Flowsytometria virus- ja bakteeritaudin erotusdiagnostiikassa -tutkimus käynnistyi 2015. Verenpaineeseen liittyvää tutkimustoimintaa tehtiin Turku Hypertension Centerissä yhdessä THL:n turkulaisen tutkimusryhmän kanssa. Lisäksi toimialue osallistui eri alojen kansainväliseen lääkehoitoon liittyviin monikeskustutkimuksiin. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä medisiinisellä toimialueella oli 3,03 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2015 (2014:3,46) Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 19 kappaletta Hoidon haittavaikutusdiagnoosikoodien (T80-T88) lukumäärät: 0,3 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 :n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 0,9 % leikkaushoitojaksoista Paluu vuodeosastolle päivystyksenä 30 kuluessa edellisen hoitojakson päättymisestä: 10 % hoitojaksoista (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 2,5 % hoitojaksoista (vakioimaton) 10