Seurakuntalehti 105. vuosikerta Nro 21 31.5. 14.6.2012 Kuva: Matias Partanen. Kuva on otettu ma 28.5. Oulujoen kirkossa eskarilaisten kouluun siunaamistilaisuudesta. Herran huomaan Sivu 4
2 Nro 21 31.5. 14.6.2012 Pääkirjoitus Historia opettaa jälleen Välittäkää! Rauhan Tervehdyksen yksi tämän viikon haastateltavista, Saksassa asunut professori Aila- Leena Matthies kertoo mielenkiintoisen tiedon historiasta: saksalaisessa luterilaisessa kirkossa oli 1920 1930-luvuilla, ehkä vielä sotienkin jälkeen, olemassa käytäntö, että konfirmoitu, seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi tullut nuori sai ripille päästyään oman tehtävänsä seurakunnasta. Kyse ei ollut palkallisesta työstä, vaan vapaaehtoistoiminnasta. Tehtävän antaminen viestitti luottamuksesta seurakunnan uutta aikuista kohtaan. Vanha ja poisjäänyt käytäntö on mielenkiintoinen. Se kertoo muun muassa asetelmasta, joka hyvinvointiseurakunnissa meillä ja muualla tahtoo helposti unohtua: saksalaisnuoret eivät olleet tuolloin kaikkinaisen kirkollisen tekemisen kohteita, vaan täysivaltaisina, konfirmoituina jäseninä he olivat itse seurakuntatyön tekijöitä. Aatoksia Mitä haluat, vapaaehtoinen? Toki nykyisinkin rippikoululaisia kutsutaan vapaaehtoistoimintaan, kuten isosiksi, kerhonohjaajiksi ja pyhäkoulunopettajiksi. Hyvä niin, mutta seurakuntaelämä tarjoaa merkityksellisiä vastuita paljon laajemmin. Nuoria pitäisi kutsua aiempaa selkeämmin mukaan esimerkiksi diakoniatyöhön. Tutkimusten mukaan ihmiset haluavat tehdä hyviä tekoja. Tarve hyvän tekemiseen on vain lisääntynyt viime vuosina erilaisen pahuuden ja epäkohtien noustessa yhä räikeämmin esille. Ihmisiä ei välttämättä kiinnosta valta vaan vaikuttaminen itselle tärkeisiin asioihin. Olisiko mahdollista vai utopiaa, että jumalanpalveluksen jälkeen diakoniatyöntekijä kertoisi kirkkokansalle, millaista tukea seurakunnasta on pyydetty ja sen mukaan, mihin itse kunkin taidot riittävät, messusta lähdettäisiin antamaan apua tarvitseville? Muut lehdet Lopussa on nauru Hyvinkään surmat jouduttavat ajattelemaan, että meidän suomalaisten on opittava välittämään enemmän toisistamme. Kukaan ei tiedä tarkasti, miksi nuori mies tarttui aseisiin. Mieleen hiipii kuitenkin ajatus siitä, että jos ihminen kokee itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi, hän ymmärtää myös toisten elämän olevan arvokas. Rippikoulussa nuorille opetetaan käskyjä, joista yksi on Älä tapa. Hyvinkään tragedia antaa viidenteen käskyyn uutta ajankohtaisuutta. Käskyjen lisäksi rippikoulussa opetetaan välittämistä. Sanojen ja puheiden lisäksi on oltava myös tekoja, mutta onneksi myös sanat ovat usein tekoja. Kun ihminen sanottaa välittämisensä jollekulle, se on mitä suurimmassa määrin myös teko. Surmien jälkeen kirkon viesti siis on: Välittäkää, välittäkää hyvät ihmiset toisistanne. Maailma ilman islamia Alussa oli ihminen, oma-apu ja läheisapu. Nykyaikaisen hyvinvointivaltion rakentaminen muutti asioita ja moni aikaisemmin lähimmäispalveluun kuulunut toimi ammattimaistui. Nyt hyvinvointivaltion rahat ovat loppuneet ja ilmassa väreilee ajatus siitä, että jokaisen pitää tulla toimeen omillaan ja pitää huolta omistaan. Vapaaehtoistoimintaa määrittävät sanat vapaaehtoisuus ja palkattomuus. Palkattomuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei vapaaehtoistoimijoilla ole oikeus saada toiminnastaan iloa ja jaksamista. Vapaaehtoistoiminnan motivaatio on mielenkiintoinen asia, jota monet tutkijatkin ovat kolunneet. Vapaaehtoistoiminta nähdään usein lahjana toiselle eli toiminnan moottorina olisi altruismi, ihmisrakkaus. Auttamisen ja antamisen motiivi on tärkeä, mutta ei ainoa syy toimia vapaaehtoisena. Toiminnan takana voikin olla halu toimia yhdessä ja tavoitella yhteistä päämäärää, saada sosiaalisia kontakteja tai vaikka halu oppia uutta. Vapaaehtoistoiminta on useimmiten seurakuntien ja järjestöjen organisoimaa. Toiminta saattaa olla tarkasti rajattua ja tehtävät järjestäjien etukäteen päättämiä. Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju on vapaaehtoistoiminnan megatrendejä tutkiessaan ennusta- nut, että vapaaehtoistoimijoita on tulevaisuudessa yhä niukemmin. Niukkaa hyödykettä pitää käyttää huolella ja tarkasti suunnitellen. Vapaaehtoistoimijat saattavat haluta tuoda toimintaan nykyistä enemmän omia ideoitaan ja lahjojaan tai haluavat kehittyä vapaaehtoisina. He haluavat mielekkäitä, juuri heille sopivia tehtäviä. He haluavat kokemuksen siitä, että he vapaaehtoistoimijoina tekevät oikeita ja tarpeellisia asioita. Vapaaehtoistoi- Hyvinvointivaltion rahat ovat loppuneet ja ilmassa väreilee ajatus siitä, että jokaisen pitää tulla toimeen omillaan ja pitää huolta omistaan. minnan järjestäjät joutuvat yhä tarkemmin miettimään, millaisia tehtäviä juuri heidän seurakunnassaan tai järjestössään vapaaehtoistoimijoille tarjotaan. He joutuvat myös pohtimaan, millaista koulutusta, tukea ja virkistystä toimijat tarvitsevat. Vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoista: jos homma ei huvita, siitä luovutaan. Viisainta on haistella vapaaehtoistoiminnan uusia trendejä ja kysyä vapaaehtoisilta itseltään vinkkiä niin toiminnan laadusta kuin tukemisen keinoistakin. HILKKA LAHTI Kirjoittaja on sosionomiksi (AMK) opiskeleva freelance-toimittaja Kirjailija Jaakko Heinimäki puhuu Sanalehden haastattelussa suruttomuudesta. Pyhä huolettomuus on hänestä mahdollista vain, jos on kosketus sellaiseen todellisuuteen, jossa ihmisen omien mahdollisuuksien ja voimien rajat myönnetään. Teologiassa sitä kutsutaan armoksi. Uskonnollisen kielen väärinkäytetyimpiä termejä on körttiläisten suosima suruton. Hengellisenä haukkumasanana se tarkoittaa henkilöä, joka ei (vielä) ole meikäläisiä, vaan nauttii maallisista iloista. Tosiasiassa suruttomuus on kristillisen kilvoittelun päämäärä. Heittäkää pois kaikki maalliset huolet veisataan ortodoksisessa liturgiassa, kun ehtoollisaineet kannetaan esiin. Lopussa on nauru, puhtaan hyväntahtoinen ja suruttomaksi tekevä jumalallinen nauru. Jos jollekulle jo täällä ajassa käy niin, että ikävä hetkeksi hellittää, niin hellittäköön. Jumalan armoa se on, Heinimäki huomauttaa. Sana 21/2012 Vastarannan Kiiski Kotimaan kolumnisti Jussi Rytkönen kirjoittaa Graham. F. Fullerin teoksesta Maailma ilman islamia. Provosoivasta nimestään huolimatta Fullerin kirja on mielenkiintoinen tutkielma. Sen sanoma on, että länsimaailman ja islamin välillä ei todellisuudessa ole uskonnosta nousevaa ristiriitaa. Sen sijaan lännen ja Lähi-idän välillä olisi hankausta myös siinä tapauksessa, että islamia ei olisi koskaan syntynyt ja Egyptin, Syyrian ja Turkin kaltaiset maat olisivat jääneet ortodoksisiksi. Fuller väittää, että sukupolvia jatkuneessa Euroopan ja Lähi-idän vastakkainasettelussa islam on vain kanava, jonka kautta Lähi-idän ihmisten tyytymättömyys suuntautuu länttä vastaan. Jos muslimien tilalla olisivat Lähi-idän ortodoksit, lännen mestarointi alueella ja sen ylivoima herättäisivät vastarinnan keppihevosiksi juuri ortodoksisuuden. Kotimaa 21/2012
Nro 21 31.5. 14.6.2012 3 Vapaaehtoistoiminta myllertää kirkon töitä Aktiivinenkaan vapaaehtoistoiminta ei vie työtä keneltäkään, mutta palkatun henkilöstön työnkuvia se muuttaa, professori Aila-Leena Matthies sanoo. Vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden määrä on viime vuosina ollut nousussa kirkossa. Ainakin toistaiseksi samaan aikaan myös palkattujen työntekijöiden määrä on lisääntynyt. Vaikka näin on, HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtajan Henrietta Grönlundin mukaan on tarpeellista keskustella aiempaa avoimemmin siitä, mitä tehtäviä kirkossa voidaan tulevaisuudessa tehdä vapaaehtoisin voimin. Monenlaiset tehtävät siirtyvät vapaaehtoisille, mutta vapaaehtoistoiminta ei korvaa palkkatyötä. Vapaaehtoisia tullaan tarvitsemaan, mutta samalla tarvitaan myös henkilöitä, jotka organisoivat vapaaehtoistoimintaa, Grönlund toteaa. Vapaaehtoiset jopa lisäävät palkkatyön tarvetta Samaa painottaa myös Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies. Hänen mukaansa vapaaehtoiset tuovat mukaan palkatuille työntekijöille jopa kokonaan uusia tehtäviä myös kirkossa. Vapaaehtoisten kanssa työskenteleminen vaatii omaa osaamista työntekijältä, Matthies huomauttaa. Vapaaehtoisten mukaan kutsuminen tarkoittaa esimerkiksi, että seurakunnissa on oltava henkilöstöä, joka osaa ohjata vapaaehtoistyötä. Toiminnan järjestäminen ja jo vapaaehtoisten saaminen vaativat aikaa ja taitoa siis työntekijän, jolle annetaan mahdollisuus keskittyä vapaaehtoistyöhön, Matthies sanoo. Hän huomauttaa, että vapaaehtoistoimijoiden määrä on vähentymässä yhteiskunnassa. Tulevista talkoolaisista käydään järjestöjen kesken kilpailua. Siinä taistossa on mukana myös kirkko. Avoin puhe tehtävistä tarpeellista Aila-Leena Matthies ei usko, että työnantajilla olisi jonkinlainen salajuoni teetättää tiukkenevan talouden aikana palkkatöitä ilmaiseksi kansalaisilla. Matthiesin mukaan asioista on kuitenkin puhuttava avoimesti, myös kirkossa. Vapaaehtoiset tuovat mukaan palkatuille työntekijöille jopa kokonaan uusia tehtäviä myös kirkossa. Aila-Leena Matthies Seurakunnissakin tarvitaan rehellistä puhetta siitä, mitä työtä tekevät palkatut ammatti-ihmiset ja mitä seurakuntalaiset vapaaehtoisina. Jos kirkoissa toimii esimerkiksi suntioiden apuna vapaaehtoisia, on keskusteltava, mitä he tekevät ja mitä taas suntion ammattitutkinnon saanut henkilö tekee, Matthies sanoo. Itse ajattelen, että vapaaehtoistoiminta ei niinkään vie työtä keneltäkään, mutta palkatun henkilöstön työnkuvia se muuttaa. Hän korostaa vielä, että yhteiskunnassa tarvitaan vapaaehtoista kansalaistoimintaa, vaikka työntekijöitä ei vähennettäisikään. Oululainen Erja Ollikainen (vas.) on mukana Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan vapaaehtoistoiminnassa muun muassa pyhäkoulunopettajana ja kahvinkeittäjänä. Ollikainen ja lastenohjaaja Tea Lakkala eivät usko, että jos vapaaehtoiset lopettaisivat kahvin keittämisen, seurakuntaan palkattaisiin lisää emäntiä. Vaativakin toiminta onnistuu vapaaehtoisilta Henrietta Grönlundin mukaan rajaa palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan väliin vetää kirkossa osaltaan kirkkolaki. Vapaaehtoinen toimija ei voi kastaa, haudata tai vihkiä, hän sanoo esimerkin selkeästä rajanvedosta. Aina palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan erottaminen ei ole näin yksinkertaista. Pikemminkin rajanveto voi olla välillä sumeaa, kuten Grönlund ilmaisee. Hän muistuttaa, että vapaaehtoiset kykenevät tekemään hyvinkin vaativia tehtäviä kirkossa. Vapaaehtoistoiminnasta viime viikolla väitellyt Grönlund kehottaa käyttämään rajan vetämisessä maalaisjärkeä. Esimerkiksi HelsinkiMissiossa seniorityössä olevat vapaaehtoiset eivät tee hoi- vaan, kuten kuntoutukseen liittyviä tehtäviä tai pese esimerkiksi vanhusten ikkunoita. Vastuut rajoittavat vapaaehtoistyötä Kirkon Alat ry:n toiminnanjohtaja Ritva Rasila kuvailee Suomea säätely-yhteiskunnaksi. Elämme Suomessa voimakkaasti säädellyssä ilmapiirissä. Lukuisat työntekijöiden vastuuseen liittyvät säädökset vaikuttavat myös siihen, miten vapaaehtoistoimintaa voidaan järjestää Työt huutokaupassa Riitta Hirvonen kirkossa. Kun seurakunnissa mietitään vapaaehtoistoimintaa, vastuukysymykset nousevat esille heti. Joskus vastuita on hyvä miettiä etukäteen jopa hankalimman mahdollisen tilanteen kautta: mitä on edessä, jos jotakin odottamatonta sattuu? Rasila muistuttaa, että seurakuntalaisen astuessa sisälle seurakuntataloon hän ei ole vapaaehtoisten vaan työntekijöiden vastuulla. Tekstit: RIITTA HIRVONEN Kommentti Kumppanuus kuuluu seurakuntaan Kirkon olemuksesta ja seurakuntatyön näkökulmasta vapaaehtoistoiminta hahmottuu monimerkityksisenä. Jo seurakunnan jäsenyys sinällään on arvokasta vapaaehtoistyötä. Pyhä kaste on kutsumus Jumalan työtoveruuteen lähimmäisten palvelemiseksi kodeissa ja työpaikoilla, unohtamatta vastuuta luonnosta. Vapaaehtoistoiminta on olennainen osa kirkon olemusta ja hyvää seurakuntaelämää. Avoin ja myönteinen yhteisöllisyys ruokkii itseään. Esimerkiksi mieltä lämmittävät kokemukset vapaaehtoisvoimin toteutettavista kirkkokahvitilaisuuksista innostavat monenlaisiin palvelutehtäviin. En näe, että vapaaehtoiset lisäävät palkkatyön tarvetta seurakunnassa. Toki palkattujen työntekijöiden rooli muuttuu mielestäni myönteisellä tavalla luovuttaessa työntekijäkeskeisestä työtavasta. Kun seurakuntalaiset ja työntekijät löytävät roolinsa yhteistyökumppaneina, versoaa uutta. Juhani Lavanko Karjasillan kirkkoherra Kirkon Alat ry:n toiminnanjohtaja Ritva Rasila on pahoillaan siitä, että kirkossa on kuulunut viime aikoina epäkunnioittavaa puhetta ammatti-ihmisten töistä pohdittaessa, mitä tehtäviä vapaaehtoiset voisivat tehdä seurakunnissa. Töiden jakamisessa täytyy säilyä kunnioitus alan ammattilaisia kohtaan, Rasila huomauttaa. Kirkossa pitää olla tilaa vapaaehtoisille. Nykyisenkaltainen työntekijäkeskeisyys seurakunnissa ei ole hyvä asia, mutta huolimaton puhe siitä, että jonkin työn hoitaa helposti kuka tahansa, muutkin kuin tehtävään koulutetut, on loukkaavaa. Kenenkään työtä ei pidä ikään kuin huutokaupata vapaaehtoisille. Toisten töistä on helppo puhua epäkunnioittavasti, Rasila on huomannut. Lue ja kommentoi Vievätkö vapaaehtoiset työt työttömiltä? Kerro mielipiteesi www.rauhantervehdys.fi
4 Nro 21 31.5. 14.6.2012 Arkkipiispa Hyvinkään surmista: Vastuu nuorista kuuluu kaikille Myös Suomen evankelilais-luterilainen kirkko on reagoinut Hyvinkään murhenäytelmään, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui seitsemän ihmistä. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi maanantaina Ylen aamutv:ssä, että tällaiset tapahtumat ovat käsittämättömiä. Ne herättävät enemmän hämmennystä ja kysymyksiä kuin vastauksia. Epätietoisuuden kanssa on kuitenkin pakko elää. Avuttomuuden ja käsittämättömän kestäminen on yksi osa tätä tapahtumaa, Mäkinen totesi. Arkkipiispan mukaan väkivallan teot kertovat, että yhteiskunnassamme on jotain vialla. On olemassa jotain, joka purkautuu näin. Pinnan alla on tukahtuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tavallisesti ahdistus purkautuu kuitenkin toisella tavalla kuten vaikkapa masentuneisuutena. Arkkipiispalta kysyttiin millainen ihminen voi olla tällaisen teon takana. Arkkipiispan vastaus oli suora ja rehellinen. En tiedä. Mäkisen mukaan nuoren osa on nykyään kohtuuttoman kova. Kirkon nuorisotyössä on todettu, että on paljon hyvinvoivia nuoria, mutta myös nuoria, jotka kokevat itsensä olevansa hukassa ja ulkopuolisia. Nuorten maailma on kovempi kuin se, jossa itse kasvoin. Oman paikan hakeminen on arkkipiispan mukaan nuorille Julkaisija: Rauhan Tervehdys ry. ISSN 0356-2840 Perustettu 1907 Kustantaja: Levikki: noin 98 000 kpl, 14 seurakuntaa: Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Siikalatva ja Tyrnävä. Ilmestyminen: Lehti ilmestyy 43 kertaa vuodessa torstaisin, kesällä joka toinen viikko. Jakelu: Itella Oyj:n jakamana osoitteettomana ilmaisjakeluna tilaajaseurakuntien alueella Päätoimittaja: Janne Kankaala, poissa 31.12.2012 saakka Päätoimittaja / toimitussihteeri: Elsi Salovaara 044 5626 447 Toimittaja: Pekka Helin 044 5626 451 Toimittaja: Riitta Hirvonen 040 529 7558 Toimittaja: Katja Kiiskinen 044 5626 452 Ulkoasu: Mari Lähteenmaa tavattoman rankkaa. Maailmamme on onnistumisten ja menestyksen maailma. Siinä ei ole paljon tilaa epäonnistumiselle, heikkoudelle, avuttomuudelle, kömpelyydelle ja sosiaalisille vaikeuksille. Arkkipiispan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointi on epäoikeudenmukaisesti jakautunut. Kysyn, kuinka kovaa hintaa me maksamme enemmistön vauraudesta. Ylen toimittaja kysyi arkkipiispalla, kuka on vastuussa nuorista. Vastuu on meidän kaikkien yhteinen. Jos joku yrittää sälyttää vastuu toiselle taholle, se on vastuun kiertämistä. Kotimaa24 kertoo, että Espoon piispa Tapio Luoma puhui suruhartaudessa Hyvinkään kirkossa lauantaina ampumavälikohtauksen jälkeen. Olemme järkyttyneinä ottaneet vastaan uutisen tapahtumista Hyvinkäällä viime yönä. Hämmennys ja sanaton suru ovat nyt päällimmäisiä tunteita. Ajattelemme lämmöllä kaikkia veriteon uhreja ja heidän omaisiaan. Rukoilemme heille voimia ja siunausta. Emme nyt voi muuta kuin jättäytyä taivaallisen Isämme varaan, hänen, joka on luvannut olla kaikkien surevien ja ahdistuneiden rinnalla, sanoi piispa Luoma. Pekka Helin Sähköpostit: etunimi.sukunimi@rauhantervehdys.fi Osoite: PL 102, 90101 Oulu, Isokatu 9, 5. krs Puhelin: (08) 5626 400 / 044 5626 450 Verkkojulkaisu: www.rauhantervehdys.fi Facebook: www.facebook.com/rauhantervehdys Tilaaminen ja osoitteenmuutokset: Kustannus-Oy Kotimaan tilauspalvelut p. 020 7542 333 Tilaushinnat: Seurakunnille 10,93 / kotitalous, yksityistilaukset 1 vuosi 32,70, 6 kk 21,80, 3 kk 16,35 Ilmoitustilan myynti: Kustannus-Oy Kotimaa / Minna Zilliacus p. 020 7542 361, minna.zilliacus@kotimaa.fi Huom. ilmoitustila varattava 8 pv ennen lehden ilmestymistä. Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto: Kustannus-Oy Kotimaa / Lisbeth Sarkkinen p. 020 7542 273, faksi 020 7542 343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Jakeluhuomautukset: Jos et saa lehteä, tai vastaavasti et halua ottaa vastaan ilmaisjakeluja, ilmoita nimesi ja osoitteesi Itellan asiakaspalveluun, p. 0200 71000 tai tee se osoitteessa www.posti.fi/palaute Rauhan Tervehdys on Julkisen sanan neuvoston jäsen. Olen toiminut kestävän kehityksen parissa seitsemänvuotiaasta asti. Isosiskoni vei minut Oulun Luontonuoriin, jossa lajiteltiin lehtiä ja kierrätettiin vaatteita kirpputoriperiaatteella. Toiminta on kasvanut vuosien saatossa ja nykyisin Välivainiolla sijaitsee kestävän kehityksen keskus, jossa noudatetaan kierrätysperiaatetta rakennuksia myöten: niissäkin on käytetty kierrätysmateriaaleja. Usein kestävä kehitys ymmärretään vain luonnonvarojen kestävänä käyttönä esimerkiksi jätelajittelun ja kierrätyksen yhteydessä. Siihen kuuluu kuitenkin muutakin, kuten saasteiden vähentämistä käyttämällä polkupyörää tai julkisia kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan. Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata kaikille ihmisille perustarpeet, kuten koulutus ja mahdollisuus töihin. Tärkeää on myös suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Keskuksellamme on useita pajoja. Ympäristöpajalla lajitellaan lehtiä, pyöräpajalla kunnostetaan vanhoista pyöränromuista käyttökelpoisia menopelejä, entisöintipajalla entisöidään vanhoja huonekaluja ja ompelupajalla korjataan vaatteita tai loihditaan vanhoista kankaista uusia tuotteita. Rakennukset omistaa voittoa Palautetta Kiitos Kempeleen seurakunnalle Me Kempeleen Parkinsonkerholaiset kiitämme seurakuntaamme hyvästä yhteistyöstä. Olemme saaneet kokoontua Kokkokankaan pienryhmähuoneessa vastikkeetta jo vuosia. Toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan, kun taas syksyllä aloitamme kerhokokoontumiset. AINI KAURANEN kerhon yhteyshenkilö Kempele Kuka: Tiina Sauvola, 27 tavoittelematon yhdistys Yritetään yhdessä ry, jonka hallituksessa olen ollut vuosien ajan. Kun minua tänä vuonna esitettiin yhdistyksen pu- Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata kaikille ihmisille perustarpeet, kuten koulutus ja mahdollisuus töihin. heenjohta- jaksi, en voinut kieltäytyä kunniasta. Yhdistyksen tavoitteet ovat lähellä sydäntäni. Paitsi kierrätys, yhdistyksen tavoite on myös Jokainen meistä voi tehdä maailmasta ja lähiympäristöstämme paremman paikan elää. Joskus teko voi olla suuri ja maailmaa kerralla muuttava, mutta myös pienet teot ovat tärkeitä. Pelasta maailma on juttusarja, joka esittelee suurten ja pienten tekojen tekijöitä. Toisessa osassa itsestään kertoo kestävän kehityksen puolestapuhuja. syrjäytymisen ehkäiseminen. Toimimme vaikeasti työllistyvien ihmisten ja maahanmuuttajien tukena. Keskuksella toimii esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja päihdeongelmaisia. Kaikkia yhdistää se, että he ovat jollakin tavalla syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä tästä raadollisesta yhteiskunnasta. Keskuksella on myös töissä ihan tavallisia nuoria, joilla ei välttämättä ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta omalta alaltaan. Yleensä tällaisten nuorten on vaikea saada sitä ensimmäistä työpaikkaa. Parasta kestävän kehityksen keskuksen toiminnassa on mielestäni se, että erilaiset ihmiset saavat uuden mahdollisuuden parempaan elämään. Innostavinta on kuulla uusista selviytymistarinoista, kun joku keskuksella työskennellyt on päässyt elämässään eteenpäin. Palaute työstä on aina ollut hyvää ja toimintaamme ihaillaan. Keskuksessa vierailee vuosittain satoja ihmisiä ulkomaita myöten, myös poliitikkoja. Ennakkoluulojakin riittää. Eniten kysymyksiä herättävät päihdeongelmaiset ja vankilassa istuneet: miten heistä voidaan saada kantaväestön mielestä normaaleja työssäkäyviä ihmisiä? Sekin on kuitenkin mahdollista, kun heille annetaan mahdollisuus näyttää osaamistaan. Maailman tekee paremmaksi arjen pienet teot ja toisten ihmisten hyväksyminen sellaisena kuin he ovat. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja kaikkien ihmisten huomioon ottaminen auttavat meitä jättämään maapallon hyvässä kunnossa myös jälkipolville. MARIA-MELINA VÄYRYNEN Pallo osui seuraavaksi Marjo Rintalaan, jonka talvinen harrastus on pikkulintujen ruokinta. Pallo kiertää kenties se osuu seuraavaksi sinuun? Kansikuva: Siunattuina koulutielle Matias Partanen Tiistaina Oulujoen kirkossa siunattiin ensi syksynä koulutielle suuntaavat lapset. Myös tulevien koululaisten sisarukset, vanhemmat sekä isovanhemmat olivat saapuneet rukoilemaan turvallista koulutietä. Siunaamassa olivat lehtori Riitta Kentala ja pastori Ilkka Mäkinen. Tilaisuudessa esiintyi myös Oulujoen lapsikuoro Anna Haanpää-Vesenterän johdolla.
Nro 21 31.5. 14.6.2012 5 Karttapalvelujen tiedot usein suuntaa-antavia Rauhan Tervehdyksen lukijalta tuli vinkki, että Oulun seurakuntayhtymän osoite Isokatu 9, jossa myös Rauhan Tervehdyksen toimitus sijaitsee, näkyy netin karttapalvelussa Isokatu 11:n kohdalla. Lukijan mukaan myös takseilla on ollut hankaluuksia löytää oikeaan osoitteeseen. Viestintäpäällikkö Sanna Mäenpää Fonectasta kertoo, että yleensä heittoa karttahakutuloksen ja oikean sijainnin välillä on muutamasta metristä kymmeneen metriin, mutta korkeintaan pari sataa metriä. Poikkeaman suuruus riippuu yleensä alueesta, jolta osoitetta haetaan. Kaupunkien keskustoissa hakutulokset ovat tarkempia kuin syrjäseuduilla. Fonectan online-palvelujen kartat tehdään muun muassa Karttakeskukselta ja Maanmittauslaitokselta saatujen kartta-aineistojen pohjalta. Jos tarkkaa osoitteiden sijaintia ei ole tarkoitukseen sopivasti saatavilla, joudumme karttapalveluissa turvautumaan muihin keinoihin, esimerkiksi päättelemään osoitteen sijainnin poikkikatujen perusteella. Siksi onlinepalvelujen osoitetiedot ovat suuntaa-antavia. Mäenpään mukaan Oulun seurakuntayhtymän ja Rauhan Tervehdyksen osoite on nyt korjattu palvelun yrityshakuun. Oikea kohta kartalla löytyy, mikäli tietoja haetaan nimenomaan yrityshaun kautta, koska yritysten sijaintiin pystymme vaikuttamaan järjestelmiemme välityksellä. Mikäli käyttäjä kirjoittaa osoitehakuun Isokatu 9 Oulu, niin tähän tulokseen emme voi valitettavasti vaikuttaa. Katja Kiiskinen Ylemmässä kuvassa vasemmalla Isokatu 9 ja oikealla Isokatu 11. Sekä Eniron että Googlen karttapalvelut osoittavat kartalta väärän kohdan. Oulu muuttuu nopeasti Taksien välitysjärjestelmässä käytetään Genimapilta tulevia karttoja, joihin ladataan päivitykset aina kun uusia on saatavilla. Oulu muuttuu nopeasti. Esimerkiksi Metsokankaalle ja Aaltokankaalle tulee jatkuvasti uusia teitä, eivätkä Genimapin kartat pysy perässä, kertoo palvelupäällikkö Sanna Ruonala Oulun Aluetaksista. Hänen mukaansa taksi löytää aina kuitenkin perille ennemmin tai myöhemmin. Tilauksen yhteydessä järjestelmään voidaan lähettää ajo-ohjeita. Kuljettaja voi myös soittaa taksikeskukseen, jossa sitten etsitään oikea osoite Oulun kaupungin omasta karttapalvelusta, ja annetaan kuljettajalle ohjeita. Ruonalan mukaan monet yritykset, joihin usein tilataan takseja, ilmoittavat muutostaan suoraan heille, jolloin taksit osaavat suunnata jatkossa uuteen osoitteeseen. Ruonala kertoo, että Oulun Aluetaksi neuvotteli muutama vuosi sitten Oulun kaupungin kanssa heidän karttapalvelunsa käytöstä, mutta toimivaa ratkaisua ei sillä kertaa löytynyt. Paikkatietoinsinööri Petri Joro Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista ei pysty kertomaan tarkkaa syytä aineistotoimituksen kariutumiselle, sillä neuvotteluista on kulunut aikaa. En uskalla yksilöidä syitä siihen, miksei ratkaisua syntynyt. Kyse on voinut olla esimerkiksi teknisistä seikoista, karttojen ja järjestelmien yhteensopivuudesta, Joro arvelee. Hän toteaa, että halukkuutta yhteistyöhön kuitenkin on, ja tarvittaessa asiaa voidaan tutkia uudelleen. KATJA KIISKINEN Tunnista ilmestys Vatikaani on julkaissut ohjeet uskonnollisten ilmestysten tunnistamiseksi ja todentamiseksi. Alkuperäinen latinankielinen dokumentti kirjoitettiin jo vuonna 1978, mutta sitä saivat lukea vain katolisen kirkon piispat ja muut asiantuntijat. Ohjeet on nyt käännetty eurooppalaisille valtakielille ja ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Lyhyissä ohjeissa käydään ensin läpi kriteerit, joilla ilmestyksiä arvioidaan. Positiivisia merkkejä ilmestyksen aitoudesta ovat esimerkiksi sen kokeneen henkilön rehellinen luonne ja kuuliaisuus kirkon auktoriteetteja kohtaan, negatiivisia taas esimerkiksi näkijän mielenterveyden ongelmat ja ilmestykseen liittyvät kielteiset lieveilmiöt. Ilmestysten sisältöä kehotetaan myös arvioimaan suhteessa katolisen kirkon oppiin. Ohjeissa kerrotaan myös, miten paikallisten auktoriteettien pitää toimia, jos ilmestykset todetaan aidoiksi tai jos niiden ympärille kehittyy palvontakultti. Vatikaanin ohjeet korostavat tilanteen seuraamista ja varovaista etenemistä, mutta myös kirkon tiukkaa väliintuloa tarvittaessa. Moni muslimiurheilija kohtaa Lontoon heinäkuun lopussa alkavissa olympialaisissa ikävän ongelman: kisat ja muslimien paastokuukausi ramadan osuvat päällekkäin. Ongelma ei ole pieni: se koskee arviolta noin 3 000 urheilijaa. Ramadanin aikana muslimit paastoavat ruuasta ja juomasta päivänvalon aikana. Jotkut muslimiurheilijat ovat saaneet luvan lykätä ramadanin myöhempään ajankohtaan. Toiset taas tulevat maista, joissa lykkäämistä ei sallita. Lääketieteelliset asiantuntijat sanovat, että ainakin teoreettisesti ruuan vähentäminen ramadanin aikana saattaa kuluttaa urheilijan maksaa ja lihasten glykogeenivarastoja. Kansainvälisen olympiakomitean ravitsemustyöryhmä väittää kuitenkin, että ramadanin vaikutus urheilijoihin on kaikkea muuta kuin selvää. Työryhmän puheenjohtaja Ronald Maugham myöntää, että joitakin fysikaalisia muutoksia tapahtuu vääjäämättä. Maughamin mukaan tutkimustulokset osoittavat, että paasto vaikuttaa vaihtelevasti riippuen esimerkiksi urheilijan suoritustasosta ja lajista. Suoritustaso laskee usein erityisesti lajeissa, joissa lihakset joutuvat voimakkaasti ja toistuvasti supistumaan, kirjoittaa Maughamin johtama ryhmä brittiläisen urheilulääketieteen julkaisussa. Ryhmä kuitenkin väittää, että paastolla on Maata kiertelemässä Ramadan osuu olympialaisten ajaksi useimmiten vain vähän haitallisia vaikutuksia harjoitteluun tai kilpailusuoritukseen. Urheilulääketieteen professori Jim Waterhouse Liverpoolin John Mooresin yliopistosta huomauttaa, että paaston vaikutusta on tutkittu niin vähän, että on mahdotonta vuorenvarmasti arvioida, kuinka paastoavat muslimiurheilijat pärjäävät olympialaisissa. Waterhouse kehottaa kuitenkin tutustumaan vuonna 2007 tehtyyn tutkimukseen, johon osallistui kaksi algerialaista jalkapallojoukkuetta. Tutkimus osoitti, että ramadanin aika paastonneiden jalkapalloilijoiden nopeus, ketteryys ja kestävyys heikentyivät huomattavasti. Noin 70 prosenttia jalkapalloilijoista tunsi, että heidän suoritustasonsa laski harjoituksissa ja peleissä. Malesialainen pyöräilijä Azizulhasni Awang ei aio paastota olympialaisissa, koska uskoo, että se vaikuttaa hänen suorituskykyynsä. Paaston vaikutus riippuu urheilulajista. Paasto ei haittaa lajeissa, joissa vaaditaan taitavuutta. Pyöräilyssä sen sijaan tarvitaan rutkasti energiaa. Paastosin viime vuonna harjoittelun aikana. Parin ensimmäisen päivän aikana ei ilmennyt merkittäviä muutoksia suoritustasossa, mutta paaston jälkeen olin aivan puhki. Lähde: Huffington Post Pekka Helin Kirkkosuhde muuttui Vihreiden suhde kirkkoon on muuttunut uuden periaateohjelman mukana positiivisemmaksi, myöntää puoluesihteeri Panu Laturi. Lappeenrannan puoluekokouksessa viikonloppuna hyväksytyssä asiakirjassa ei ole enää vaatimusta kirkon ja valtion selkeästä erosta. Laturi muistelee, että nyt äänestyksessä lisäysehdotuksena hävinnyt kanta on ollut puolueella 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Kyllä tässä on nähtävissä muutos. Minusta voidaan sanoa, että Vihreiden suhtautuminen kirkkoon, uskontoihin ja erilaisiin maailmankatsomuksiin rakentuu nyt positiivisten oikeuksien kautta, Laturi sanoo. Hän näkee muutoksen pitkään jatkuneen puolueen sisäisen keskustelun seurauksena.
Nro 21 6 Muut seurakunnat Pe 1.6. klo 18.30 LIFT, LIFTjr, Picnic Koitelinkoskella Kiimingissä. Yhteislähtö srk:lta klo 18. Omat eväät. Su 3.6. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Markku Tossavainen, Taisto Vähäaho, Seurakuntakuoro. Su 3.6. klo 17 Church@78, International Service, Neil Berry, Rachel and Andrey Sirotkin Ke 6.6. klo 19 Sana ja rukous, Voimalliset teot, Markku Tossavainen, Hannu Orava, Maaret ja Ari Natunen. Päivärukous ti, ke ja to klo 11-12. www.uskotv.fi TERVETULOA! Uusikatu 78 OULU www.ohsrk.fi Su 3.6. Jumalanpalvelus klo 15.00. ( Vapaa kirkossa ) La 9.6. Pihakirppis klo 14.00 Artturintie 27. Su 10.6. Lauluhetki Mannerheiminpuistossa klo 14.00 ja Jumalanpalvelus klo 15.00. Kirkkokatu 34. OLET SYDÄMELLISESTI TERVETULLUT! To 31.5. klo 19 Lähde-ilta, Risto Wotschke, Armas Lindberg, God s Bell, aihe: Valitse voitto. Su 3.6. klo 11 Ehtoolliskirkko ja pyhäkoulu, tarjoilu, Risto Wotschke. Ti 5.6. klo 18 Seurakunnan virallinen kokous (jäsenille). Ke 6.6. klo 17 Leiripalaveri. To 7.6. klo 19 Rukousilta, Eija Soini. Lastenleiri Koppanassa 11.-14.6., Nuortenleiri Koppanassa 14.-17.6., lisätietoja www.oulu.svk.fi Tervetuloa! MUHOKSEN HELLUNTAISEURAKUNTA Veturitie 1, 91500 MUHOS Su 3.6. klo 11.00 EHTOOLLISJUMALANPALVELUS Ke 6.6.klo 19.00 SANAN JA RUKOUKSEN ILTA TERVETULOA! www.muhoksenhelluntaiseurakunta.fi Oulun Kotiseurakunta Tuulimyllynkatu 18 www.oulunkotiseurakunta.net Ti klo 18.30 (huom. aika!) Sana ja rukous. La 9.6. klo 18.00 Sirkka Hautaniemi + tiimi, vietnamilaisten nuorten lauluryhmä TERVETULOA! Yhdistykset Nepal tutuksi lasten lähetyspäivässä T uhatkunta Tuiran seurakunnan alakoululaista on päässyt viimeisen kolme viikon aikana maistamaan millaista elämä on Nepalissa. Koskelan seurakuntakodilla järjestetyissä lasten lähetyspäivissä on tehty tutuksi Suomen Lähetysseuran tekemää työtä. Nepal valittiin teemaksi siksi, että se oli viime vuonna Lähetysseuran Tasaus-keräyksen kohteena. Päivät alkavat nukketeatteriesityksellä, jossa nähdään, kuinka 7-vuotias nepalilaistyttö saa luvan lähteä koulutielle samoin kuin isoveljensä, vaikka yleensä tyttöjen pitää jäädä auttamaan äitejään kotiin. Lähetysseura tekee töitä, jotta kaikki koululaiset pääsisivät kouluun ja saisivat koulupuvut, kertoo nuorisotyönohjaaja Tuulikki Ståhlberg esityksen jälkeen. Tarinan jälkeen koululaiset saavat maistaa nuotiolla nepalilaisia herkkuja, leikkiä paikallisia pallopelejä ja askarrella itselleen muistoksi Nepalin lipun. Professorintie 7, 90220 Oulu www.oulunrauhanyhdistys.fi Kuvat: Elsi Salovaara Nuotiopaikalla paistettiin omenoita ja juotiin nepalilaista teetä, joka maistui joidenkin mielestä pullataikinalta. Tuiran koulun oppilaille maistiaiset olivat uusi kokemus. Vapaaehtoisvoimin sisällä ja ulkona Tuiran seurakunnan työntekijöiden lisäksi tapahtumaa järjestämässä on ollut useita vapaaeh toisia niin keittiössä kuin ulkona olevilla tutustumispisteillä. Varsinkin ulkohommis ta huolehtivat miehet ovat olleet korvaamattomia, toteaa lähetys sihteeri Tarja Oja-Viirret. Nuotiopaikalta tavoitettu Tais to Sutinen kertoo, että hän on toi minut vapaaehtoisena reilut pari vuotta. Yleensä hän on mukana Pyhän Luukkaan kappelin työt tömien ruokailussa. Lasten lähe tyspäivillä hän on hoitanut nuotiopaikkaa joka päivä. OULUN RAUHANYHDISTYS RY 31.5. 14.6.2012 Vilma Antila ja Kristiina Zaitseva Tuiran koulusta askartelivat itselleen Nepalin liput. Caritas Hyvinvointi Caritas Hyvinvointi Tässä paistetaan omenoita la toimeliaana, etteivät seinät ala Caritas Hyvinvointi ja juodaan nepalilaista teetä. Osa kaatua päälle. fysioterapia hieronta fysioterapia lymfaterapia lymfaterapia hieronta fysioterapia lymfaterapia hieronta tykkää siitä, osa on heti että hyi, Lasten lähetyspäivä järjestet jalkojenhoito liikuntaryhmät kurssipalvelut jalkojenhoito liikuntaryhmät kurssipalvelut jalkojenhoito liikuntaryhmät Sutinen myhäilee. tiin Tuiran kurssipalvelut seurakunnan ja alu040 728 ToinenAjanvaraus ja tiedustelut ulkoa tavoitettu vapaa- eenpuh. koulujen Ajanvaraus ja tiedustelut puh. 040 yhteistyönä. 728 4759 4759 Ajanvaraus ja tiedustelut puh. 040 728 4759 osoitteessa www.caritas-saatio.fi ehtoinen on Lisää Juha Ahlström, jo Kaikki, jotka halusivat mulisää osoitteessa www.caritas-saatio.fi Lisää osoitteessa www.caritas-saatio.fi ka puolestaan grillaa ananaspalo- kaan, myös mahtuivat mukaan, ja lapsille. kertoo Oja-Viirret tyytyväisenä. Taistohan se houkutteli minut mukaan vapaaehtoiseksi, hän ELSI SALOVAARA kertoo ja toteaa, että parempi ol- Terveydenhoitoa SEUROJA sunnuntaisin klo 18 (tulkataan viittoen), keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19. CHRISTIAN SERVICES Sunday at 6 p.m., Wednesday and Saturday at 7 p.m. Translation into English on Saturdays and Sundays. Kaikki ovat tervetulleita. Caritas Hyvinvointi OULU Retki Ylläkselle: Lähde valloittamaan Ylläs Siionin virsillä 1.-7.9.2012 Autot kulkevat Iisalmesta Piippolan kautta ja Kajaanista Muhoksen kautta Ouluun ja Ylläkselle. Reittien varrelta kyytiin! Tiedustelut ja ilm. Tuomo Ruuttuselle 040 506 1386. Minna Zilliacus p. 020 754 2361, 040 774 7777 minna.zilliacus@ kotimaa.fi Timoteuksen jumalanpalvelusyhteisö Luterilainen messu joka sunnuntai klo 10.30 Tuulimyllynkatu 18. Kirkkokahvit, pyhäkoulu. Tervetuloa! Kuuntele saarna: www.luthersaatio.fi/ timoteus SEUROJA Esikoislestadiolaiset ry Siirtolantie 28, Oulu Sunnuntaisin klo 14.00 Tervetuloa! Ilmoittaja, ota yhteyttä. Su 3.6. klo 17 Seurat Vesa Pöyhtäri. Ti 5.6. klo 18 Kokoushuoneiston siivoustalkoot. Su 10.6. klo 17 Seurat Heino Kouva. Tervetuloa! fysioterapia jalkojenhoito hieronta KEMPELE OULUNSALO toimintaterapia liikuntaryhmät myös kotikäynnit lymfaterapia kurssipalvelut Tiedustelut puh. 044 522 5104 www.caritas-saatio.fi