JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin Nämä määräykset koskevat jatkokoulutusta ja jatkotutkintojen arvostelua niiltä osin kuin niistä ei määrätä valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksissä (hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 16.1.2012). Artikkeliväitöskirjan määräyksiä 19 :ssä on täydennetty 6.11.2012 tiedekuntaneuvostossa. Esitarkastajan mahdollisuus olla vastaväittäjänä 13 :ssä on tarkennettu 5.11.2013 tiedekuntaneuvostossa. I JATKOTUTKINTOJEN SUORITUSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA 1 Valtiotieteiden jatkotutkintojen suoritusoikeuden myöntäminen Jatko-opinto-oikeuden voi saada ainoastaan valintamenettelyn kautta ja valinnasta päättää tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta. Jatko-opinto-oikeus perustuu ylempään korkeakoulututkintoon tai tätä vastaavaan muuhun tutkintoon. Tämän yleisen vaatimuksen lisäksi jatkokoulutuskelpoisuus edellyttää hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa sekä riittävää opintomenestystä aiemmissa opinnoissa. Riittäväksi opintomenestykseksi katsotaan vähintään arvosanalla hyvä suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa sekä oppiaineittain määritelty pro gradu -tutkielman taso. Oppiaineen vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa opettaja päättää oppiaineen rinnastamisesta sekä jatko-opintojen aloittamiseen riittävien tietojen osoittamisesta silloin, kun jatko-opinto-oikeuden hakija ei täytä yllä asetettuja ehtoja. Oppiaineen tulee kyetä nimeämään jatko-opiskelijalle ohjaaja ehdotetun tutkimussuunnitelman perusteella. Mikäli oppiaineessa ei ole tutkimusaiheeseen riittävästi perehtynyttä ohjaajaa, voidaan hakemus hylätä tällä perusteella. Oppiaineet voivat myös määritellä lisäehtoja jatko-opiskelijan valinnalle. 2 Oikaisumenettely jatkokoulutuksessa ja jatko-opiskelijavalinnassa Yliopistolain 82 :ssä säädetään opiskelijavalinnoissa, opinto-oikeuden menettämiseen sekä opintosuoritusten arvostelussa ja hyväksiluvussa noudatettavista oikaisumenettelyistä. Tarkempia ohjeita annetaan yliopiston tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 61-69 :issä. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa jatko-opiskelijavalinnasta tehty vastine osoitetaan valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle.
II JATKOTUTKINTOJEN SUORITTAMINEN VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA 3 Valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaminen Jatko-opintojen suorittamiseen (kurssit, tentit, vilppi, oikaisumenettely yksittäisissä suorituksissa) pätevät samat säädökset kuin muihinkin opintosuorituksiin (Tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö: opintosuoritusta koskevat pykälät 32-37; vilppi- ja kurinpitopykälät 51-56; valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräykset, hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 16.1.2012). Valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoa varten vaaditaan 1. syventävät opinnot yhdessä tiedekunnan oppiaineessa, joka on tutkinnon pääaine, tai näihin rinnastettavat opinnot, 2. lisensiaatintutkimus, joka osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja jonka tiedekunta hyväksyy, sekä 3. jatko-opintoja pääaineessa ja näitä tukevia muita opintoja yhteensä vähintään 60 opintopistettä siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Kohdan 3. opinnoiksi voidaan hyväksyä aikaisempaan tutkintoon sisältyviä opintosuorituksia, mikäli ne ovat syventäviä opintoja. Erikoistumiskoulutusta sisältäviä lisensiaatin tutkintoja on mahdollista suorittaa määrätyillä sosiaalityön erikoisaloilla sekä digitaalisessa viestinnässä. Erikoistumiskoulutuksella on oma opiskelijavalintansa ja opetussuunnitelmansa, jotka tiedekuntaneuvosto vahvistaa. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalinnasta päättää jatko-opiskelijavalintalautakunta. Valtiotieteiden tohtorin tutkintoa varten vaaditaan 1. valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto tai muu tähän rinnastettava lisensiaatin tutkinto tai lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohta 3. ja 2. väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. 4 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa oman alansa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus. Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niissä on osoitettavissa. Tutkimuksen tekijä on velvollinen esittämään tiedekunnalle selvityksen yhteisjulkaisuihin sisältyvän työnsä itsenäisestä osuudesta. Hyväksyttävänä selvityksenä pidetään yhteisjulkaisujen muiden tekijöiden allekirjoittamaa selvitystä. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Lisensiaatintutkimuksen arviointia varten tiedekuntaneuvosto nimeää työn ohjaajan ja oppiaineen jatkokoulutuksen vastuuhenkilön ehdotuksesta vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin
tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tarkastajien on annettava kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen arvostelulausunto, joka sisältää arvosanaehdotuksen. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Lisensiaatintutkimuksesta annetaan arvosana samalla, kun se hyväksytään. Hyväksyttävää tutkimusta arvosteltaessa käytetään arvosana-asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Erikoistumiskoulutuksen lisensiaatintutkinnon arvostelu sen sijaan arvostellaan arvosanoilla hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. III VÄITÖSKIRJAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET VALTIOTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Rehtorin päätös 2012/79 väitöskirjan rakenteesta ja laajuudesta Helsingin yliopistossa 5 Väitöskirjan määritelmä Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjan osajulkaisuista suurimman osan tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä. Väitöskirjan määritelmää sovelletaan tieteenalojen ja oppiaineiden erityispiirteiden mukaan. Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. 6 Väitöskirjan kieli Väitöskirja voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. 7 Väitöskirjan tiivistelmä Väitöskirjaan sisältyy tiivistelmä, ks. erillinen ohje. 8 Väitöskirjan esitarkastus Pyytäessään tiedekunnalta väittelylupaa väitöskirjan tekijän on jätettävä väitöskirjan käsikirjoitus kahtena kappaleena tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. Ohjaaja ja oppiaineen jatkokoulutuksen vastuuhenkilö ehdottavat esitarkastajia tiedekuntaneuvostolle. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka valitaan ensisijassa tiedekunnan ulkopuolelta. Esitarkastajien tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot, tai poikkeustapauksessa vähintään tohtoreita. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Tieto esitarkastajiksi esitetyistä toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti. Mikäli väitöskirjan tekijä on tyytymätön esitykseen, hänen on ilmoitettava tästä siihen
kokoukseen mennessä, jossa asiaa käsitellään. Tällöin esitarkastajien valinta siirretään tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen, jota varten väitöskirjan tekijän on kirjallisesti perusteltava tyytymättömyytensä. Tämä kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä. Esitarkastajien tulee antaa perusteltu kirjallinen lausuntonsa väitöskirjan käsikirjoituksesta tiedekuntaneuvostolle kolmen kuukauden kuluessa, ellei väittelijän kanssa ole ajasta muuta sovittu. Lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Esitarkastajalla on oikeus antaa väitöstutkimuksen tekijälle parannus- ja korjausehdotuksia väittelyluvan myöntämisestä riippumatta. Esitarkastaja ei ole kuitenkaan työnohjaajan asemassa. Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn pääasiallinen ohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Tiedekunta voi pyytää erillisen lausunnon käsikirjoituksen kieliasusta. 9 Väitöskirjan aineisto Väitöskirjan tekijän tulee pyynnöstä järjestää esitarkastajille tilaisuus perehtyä siihen aineistoon, johon väitöskirjatutkimus perustuu. 10 Väittelyluvan myöntäminen Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä myönteisten esitarkastuslausuntojen perusteella. Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti. Mikäli väittelijä haluaa antaa vastineen esitarkastajien lausunnosta, väittelyluvan myöntämistä koskeva asia siirtyy tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä. 11 Väitöskirjan toimittaminen julkiseen jakeluun Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muussa muodossa julkaistuna, on julkisesti saatavilla ennen julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista
tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään. Maksutta yliopistolle luovutettavien väitöskirjan kappaleiden määrä on 84. (Jos väitöskirja julkaistaan myös elektronisesti, luovutettavien painettujen kappaleiden määrä on pienempi. Katso tarkemmin luovutettavia kappaleita koskevaa jakeluohjetta.) 12 Väitöskirjan nimiölehti Väitöskirjan nimiölehdeltä tai nimiölehdeltä ja siihen liitetyltä lisälehdeltä yhteisesti tulee ilmetä bibliografisten tietojen (kirjoittajan nimi, teoksen nimi, kustantaja, painopaikka ja painovuosi) lisäksi, että teos on väitöskirja, sekä väittelyluvan myöntänyt tiedekunta, väitöksen aika, väitöksen paikka ja väittelijän oppiarvo(t). 13 Väitöskirjan julkisen tarkastamisen valmistelu Arvosanalautakuntaan kuuluvat väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastajat, vastaväittäjä, kustos sekä lisäjäsen. Arvosanalautakunnan tehtävänä on tukea arvosanaa ehdottavaa vastaväittäjää siten, että esitys noudattaa tiedekuntaneuvoston hyväksymiä arvostelun periaatteita ja olisi oikeudenmukainen suhteessa muihin samassa oppiaineessa annettuihin arvosanoihin. Ohjaaja ja oppiaineen jatkokoulutuksen vastuuhenkilö ehdottavat vastaväittäjää, kustosta ja arvosanalautakunnan lisäjäsentä tiedekuntaneuvostolle. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjät valitaan ensi sijassa tiedekunnan ulkopuolelta. Oman tiedekunnan ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä (muutettu 5.11.2013). Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, jonka oppiaineeseen väitöskirja lähinnä kuuluu. Lisäjäseneksi kutsutaan ensi sijassa oppiainetta hyvin tunteva professori tai väitöskirjan tarkastustehtävissä kokemusta saanut ja kyseisen väitöskirjan aiheeseen perehtynyt dosentti tai yliopistonlehtori. Väitöskirjatutkimusta ohjannut ei voi toimia lisäjäsenenä. Tieto arvosanalautakunnan jäseniksi esitetyistä toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väittelijälle samanaikaisesti. Mikäli väittelijä on tyytymätön esitykseen, hänen on ilmoitettava tästä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa käsitellään. Tällöin arvosanalautakunnan jäsenten valinta siirretään tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen, jota varten väittelijän on kirjallisesti perusteltava tyytymättömyytensä. Tämä kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä. Väittelijä sopii väitöstilaisuuden ajankohdasta kustoksen ja vastaväittäjän kanssa sekä varaa salin. Väittelijän tulee myös antaa yliopistolle väitöstään koskevat tiedot sähköistä lomaketta käyttäen viimeistään kolmea viikkoa ennen väitöstilaisuutta. (Tiedottamisesta tarkemmin Tie tohtoriksi - sivustolla.) 14 Väitöstilaisuuden kieli
Kustos määrää etukäteen väitöstilaisuuden kielen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan. 15 Väitöskirjan julkinen tarkastaminen Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöstutkimusta vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. (Tilaisuutta koskevia muita ohjeita voi katsoa Tie tohtoriksi -sivustolta.) 16 Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Vastaväittäjän tulee toimittaa perusteltu arvostelulausunto väitöskirjasta kuukauden kuluessa väitöksestä tiedekuntaneuvostolle. Vastaväittäjän tulee lausunnossaan esittää väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä ehdottamallaan arvosanalla. Artikkeliväitöskirjan arvostelussa noudatetaan 19 :ssä annettuja ohjeita. Vastaväittäjä tekee esityksen väitöskirjan arvosanasta neuvoteltuaan siitä väitöstä varten asetetun arvosanalautakunnan kanssa. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Kustos vastaa arvosananeuvottelujen järjestämisestä. Hän ja lisäjäsen sopivat keskenään, kumpi toimii neuvottelun puheenjohtajana. Kustos saa osallistua väitöskirjan arvosteluun, mikäli hän ei ole työn ohjaaja. Jos kustos on ohjannut kyseistä väitöskirjatutkimusta, hänen ei tule näissä neuvotteluissa ilmaista kantaansa arvosanasta. Kustos antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallisen selvityksen neuvottelusta. Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Jos arvosanalautakunta ei päädy yksimieliseen arvosanaesitykseen, väitöskirjan arvosanan päättää tiedekuntaneuvosto. Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta lähetetään samanaikaisesti tiedekunnan jäsenille ja väittelijälle vähintään viisi päivää ennen asian käsittelyä tai väittelijän suostumuksella myöhemmin. Mikäli lausunto on hylkäävä tai mikäli väittelijä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa ensi kertaa käsitellään, ilmoittaa tyytymättömyytensä esitettyyn arviointiin, siirtyy väitöskirjan hyväksymistä koskeva asia tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Samoin siirretään asian käsittelyä, jos joku tiedekunnan jäsen ehdottaa väitöskirjan hylkäämistä kirjallisesti perustellen. Asian jatkokäsittelyä varten väittelijä on oikeutettu esittämään kirjallisen vastineen, joka tulee jättää tiedekuntaan kahden viikon kuluessa siirtämispäätöksestä. 17 Väitöskirjasta annettavat arvosanat
Arvosanoina hyväksytystä väitöskirjasta käytetään seuraavia: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Väitöskirjaa arvioidaan seuraavin kriteerein: Tutkimusongelman muotoilu ja perusteleminen Omintakeisuus työn suunnittelussa ja suorituksessa Tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö Tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen arvioitavuus Väittelijän oman tutkimuspanoksen riittävyys Artikkeliväitöskirjan osajulkaisujen julkaisufoorumi Tutkimustehtävän vaativuus ja työn laajuus (laajuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että konsistorin jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaan tohtorin tutkinto tulisi voida suorittaa kokopäiväisesti työskennellen neljässä vuodessa) Työn laatu ja huolellisuus, käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta Tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon Tutkimuksen ja tulosten merkitys oman alan tutkimuskentässä (mitä uusia ajatuksia, ongelmien ratkaisuja, oivalluksia ja havaintoja tutkimus sisältää) Tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus Esityksen tyyli ja kieliasu Lisäksi väitöskirjan arvosanaan vaikuttaa väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Non sine laude approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa ilmeisiä puutteita, joita mahdolliset erityisansiot eivät kompensoi. Lubenter approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia puutteita, joita mahdolliset erityisansiot eivät kompensoi. Cum laude approbatur: Hyvä, käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä työ. Sen tutkimusongelma, metodit ja tulokset ovat perusteltuja ja aineisto asianmukainen. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa ilmeneviä puutteita. Magna cum laude approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa ilmeisiä ansioita, joita mahdolliset puutteet eivät mitätöi. Eximia cum laude approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia ansioita, joita mahdolliset puutteet eivät mitätöi. Approbatur: Työssä on vakavia puutteita, mutta sen voidaan katsoa täyttävän väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Laudatur: Kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa tavoitteiltaan erityisen kunnianhimoinen ja toteutukseltaan erityisen ansiokas työ.
18 Väitöskirjan arvostelun johdosta tehty muistutus Väittelijä, joka on tyytymätön väitöskirjan arvostelua koskevaan tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. 19 Artikkeliväitöskirjaa koskevat erityismääräykset Artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettujen osajulkaisujen ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmakokonaisuutta siten, että väittelijän oma kokonaispanos vastaa väitöskirjan vaatimuksia. Jokaisen osajulkaisun tulee sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävät osajulkaisut voivat kuulua kategorioihin A1-A4 KOTAjulkaisutyyppiluokituksessa ja lisäksi voidaan hyväksyä oppiaineen yksilöimien, hyvätasoisten ja arviointimenettelyä käyttävien työpaperisarjojen julkaisut (lisäys 6.11.2012). Yhteenvedossa on esitettävä ja perusteltava väitöskirjan tieteellinen ongelma ja tutkimuksen tavoitteet sekä eriteltävä ja arvioitava tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja aineistoja sekä saatuja tutkimustuloksia. Vaikka osajulkaisujen tulee ensisijaisesti perustua väittelijän omaan tutkimustyöhön, myös yhteisjulkaisut voidaan hyväksyä artikkeliväitöskirjan osiksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus. Tämän toteamiseksi on hänen väittelylupaa pyytäessään esitettävä hyväksyttävä kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisussa. Väittelylupaa varten väittelijän on esitettävä tiedekunnalle väitöskirjaksi aikomansa osajulkaisut ja niiden yhteenveto kahtena kappaleena. Esitarkastajien tulee lausunnoissaan arvioida, muodostavatko osajulkaisut ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan julkisesti puolustaa väitöskirjana, sekä ehdottaa väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Osajulkaisut tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavissa tieteellisissä julkaisuissa. Julkista tarkastamista varten artikkeliväitöskirjan artikkeleja sekä yhteenvetoja sidotaan yhteen vähintään 30 kappaletta. Loput yliopistolle luovutettavista 84 kappaleesta voivat olla yhteenvetoja. IIV JATKOTUTKINTOTODISTUKSET 20 Jatkotutkintotodistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen sekä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine, jatko-opintokokonaisuuden laajuus ja arvosana sekä lisensiaatintutkimuksen nimi ja arvosana.
Tohtorin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine, jatko-opintokokonaisuuden laajuus sekä väitöskirjan nimi, arvosana ja hyväksymispäivä.