Mitä Fennovoima merkitsee talousalueellemme?

Mitä Fennovoima merkitsee talousalueellemme?

Jättiprojekti Kuva: Rosatom Ydinvoimalaa suunnittelevat ja rakentavat: Tuhannet yritykset Kymmenet tuhannet ihmiset Työllisyysvaikutus näykyy myös laitosalueen porttien ulkopuolella Suunnittelutyö Komponenttien valmistus Merkittävät kerrannaisvaikutukset seutukunnassa

Hankintojen rahallinen arvo Reaktoripiiri (Venäjältä) Rosatom AES-2006 VVER 1200 MW Venttiilit, pumput, putkistot Rakentaminen ja suunnittelu Muut laitteet Ilmastointijärjestelmät Automaatiojärjestelmät Sähköjärjestelmät Turbiini ja generaattori

Hanhikivi 1 on 1,8 2,7 miljardin kotimainen investointi

Aluetaloudelliset vaikutukset Kulutus Työllisyys Kysyntä Tuotanto Hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset koostuvat: 1 Välittömistä eli suorista vaikutuksista, jotka syntyvät maanrakennustöistä, voimalaitoksen ja tukirakennusten rakentamisesta, voimalaitoslaitteiston hankinnoista ja asentamisesta, hankkeessa työskentelevien kulutuksesta alueella sekä verotuloista. 2 Välillisistä eli kerrannaisvaikutuksista, jotka syntyvät, kun välituotepanoksia toimittavien yritysten tuotannon kasvu lisää niiden tarvitsemien välituotteiden käyttöä, mikä lisää edelleen niiden tarvitsemien välituotepanosten tarvetta, jolloin syntyy pitkälle ulottuva vaimeneva hankintojen ketju. Välituotepanoksia tarvitaan kaikkiaan enemmän kuin alkuperäinen kysynnän lisäys oli. Mitä pidemmälle ketjussa edetään, sitä laajemmalle alueelle kysynnän lisääntymisen vaikutukset leviävät. 3 Johdetuista vaikutuksista, jotka syntyvät, kun tuotannon kasvun seurauksena syntyy työpaikkoja ja sitä kautta palkkatuloja, jotka lisäävät kotitalouksien kulutuksen kasvun myötä edelleen tuotantoa ja työpaikkoja. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat riippuvaisia alueen elinkeinorakenteen soveliaisuudesta toteuttaa ydinvoimalan rakennushanketta ja siitä, kuinka omavarainen ja kilpailukykyinen aluetalous on. Lähde: Kansantaloudellinen aikakauskirja 106.vsk. 2/2010: Kaivo-Oja, Karppinen & Oikarinen

Hanhikivi 1:n työllisyysvaikutukset Hanhikivi 1 työllistää Suomessa vuosittain - Rakentamisvaiheessa 2400 3600 henkilöä - Käyttövaiheessa 400 500 henkilöä, joista 340-425 talousalueella Välillisiä työpaikkoja syntyy niin rakentamis- kuin käyttövaiheessa Erilaisista osatoimituksista, kuten alihankintatöistä, rakennusaineista, materiaaleista, tarvikkeista ja kuljetuspalveluista Yksityisen ja julkisen kulutuskysynnän kasvusta Liitännäisinvestoinneista Työllisyysvaikutukset riippuvat talousalueen työvoima- ja yritystarjonnasta sekä kohtaannosta. (Lähteet: Fennovoima Oy 2014. Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus; Pöyry Energy Oy 2008. Ydinvoimalaitoshanke. Aluetaloudellisten vaikutusten taustaselvitys.)

Merkittävät välilliset ja kerrannaisvaikutukset Suoran työllistävyyden lisäksi välillisiä työpaikkoja syntyy: Erilaisista osatoimituksista, kuten alihankintatöistä, rakennusaineista, materiaaleista, tarvikkeista ja kuljetuspalveluista Yksityisen ja julkisen kulutuskysynnän kasvusta Liitännäisinvestoinneista, kuten tien rakentamisesta Kerrannaisvaikutuksena elinkeinoelämä alueella piristyy.

Rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus talousalueelle investoinnin koosta riippuen 4800-9000 htv Vuosittainen työllisyysvaikutus talousalueelle keskimäärin 480-900 htv

Käytönaikaiset työllisyysvaikutukset Käyttövaiheessa Hanhikivi 1 työllistää Suomessa vuosittain noin 400 500 henkilöä, joista 340-425 talousalueella. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi käyvä laitos työllistää myös välillisesti. Laitoksen tarvitsemia palveluita ovat muun muassa siivous, vartiointi, pelastustoimi sekä ruokala- ja kuljetuspalvelut. Lisäksi joitakin viikkoja kestäviin vuosihuoltoihin osallistuu tyypillisesti noin 500 ulkopuolista henkilöä, jotka osaltaan vaikuttavat myönteisesti alueen elinkeinoelämään.

Hankkeen elinkaaren verotulovaikutukset Merkittävimmät vaikutukset kuntatalouteen muodostuvat kiinteistö- ja tuloverotulojen kautta. Koko elinkaaren aikaiset kiinteistöverotulot sijoituspaikkakunnalle ovat arviolta 160-180 miljoonaa euroa ja kunnallisverotulot talousalueen kunnille arviolta 90-120 miljoonaa euroa. Myös välillisistä työpaikoista kertyy alueelle verotuloja. Verotulot vakauttavat alueen taloutta ja antavat alueen kunnille liikkumavaraa talouden suunnitteluun ja uusiin investointeihin. (Lähteet: Fennovoima Oy 2014. Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus; Pöyry Energy Oy 2008. Ydinvoimalaitoshanke. Aluetaloudellisten vaikutusten taustaselvitys.)

Rakennusvaiheen kumulatiivisen tuloverokertymän talousalueella on arvioitu olevan noin 17 27 miljoonaa euroa kotimaisuusasteesta riippuen. 27.3.2015 Kuva:Rosatom

Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Rakentamisvaihe luo kysyntää erityisesti rakennus- ja metallialalle sekä palveluiden tuotantoon. Yksityisen ja julkisen kulutuskysynnän kasvu, ja niistä seuraava työllisyyden kasvu piristävät koko talousalueen elinkeinoelämää ja luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Perinteisesti teollisuusvoittoisen alueen elinkeinorakenne monipuolistuu palvelujen kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Kiinteistömarkkinat Majoituspalvelut Ravintolapalvelut Vapaa-ajan harrastukset Päivittäistavarakauppa Kuljetuspalvelut (Lähteet: Fennovoima Oy 2014. Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus.; Pöyry Energy Oy 2008. Ydinvoimalaitoshanke. Aluetaloudellisten vaikutusten taustaselvitys.; Kansantaloudellinen aikakauskirja 106.vsk. 2/2010: Kaivo-Oja, Karppinen & Oikarinen.)

Vaikutukset väestörakenteeseen ja muuttoliikkeeseen Työpaikkojen määrien ja työllisyyden muutokset aiheuttavat muutoksia väestömääriin ja väestön rakenteeseen. Seudulle työskentelemään muuttava väestö on keskimääräistä nuorempaa ja koulutetumpaa. Korkeakoulutettuja vastavalmistuneita voi jäädä alueelle aiempaa enemmän. Käyttövaiheessa arviolta 700-900 uutta pysyvää asukasta Väestömäärän kasvu vaikuttaa pysyvästi alueen palveluntuotantoon ja vilkastuttaa elinkeinoelämää. (Lähteet: Fennovoima Oy 2014. Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus; Pöyry Energy Oy 2008. Ydinvoimalaitoshanke. Aluetaloudellisten vaikutusten taustaselvitys. Pöyry Energy Oy.)

Fennovoimalaisia asuu ja työskentelee vuonna 2016 alueella jo kolmisenkymmentä Myös Rusatom Overseas ja Titan 2 avaavat toimistonsa Pyhäjoelle

Osaamispääoman kehittämiseen hyvät edellytykset Hankkeeseen osallistuminen tarjoaa alueen yrityksille hyvät edellytykset kasvattaa osaamispääomaansa muun muassa yrityksille tarjolla olevien koulutusten, yritysten omien koulutusten sekä tekemällä oppimisen kautta. Osaamispääoma alueella lisääntyy myös liitännäistoimialoilla ja - sektoreilla esim. koulutus- ja palvelusektoreilla. Lisääntynyt osaaminen vaikuttaa paikallisten toimijoiden mahdollisuuksiin pärjätä kilpailussa myös muualla. Hankkeeseen osallistuminen on mahdollisuus kansallisten ja kansainvälisten kontaktien luomiseen ja sitä kautta liiketoiminnan kasvattamiseen.

Hanhikivi 1:n taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja ulottuvat laajalle Elinkeinorakenne monipuolistuu Väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu muutoksia Osaamispääoma alueella lisääntyy

Vaikutukset kansantalouteen VTT:n kansantaloudellisten vaikutusarvioiden mukaan: sähkön tuonnin vähenemisen, kauppataseen paranemisen ja kotitalouksien ostovoiman lisäyksen hyödyt kansantaloudelle tulevat olemaan noin puoli miljardia euroa vuosittain Hanhikivi 1 tuo huomattavat lisäinvestoinnit energiatoimialoille, rakentamiseen ja muille investointihyödykkeitä tuottaville toimialoille Kokonaisinvestoinnit kasvavat 2020-luvulla lähes 1 % ja kansantuote yli 0,25 % Hanhikivi 1 hillitsee sähkön hinnannousua ja lisää teollisuuden vientikilpailukykyä Lähde: VTT:n tutkimusraportti VTT-R-0370414, 08/2014

Työssäkäynti- ja lähivaikutusalue Rakentamisen aikana: 2.000 hlö keskimäärin 4.000 hlö enimmillään > 20.000 kulkulupaa 50% kotimarkkinalta = EU:sta ja Suomesta Kymmeniä kansallisuuksia Kymmeniä kieliä 18 Alatunnisteteksti

Kieli- ja kulttuurikylpylä Slaavilaiset Kroaatti, bosnia, serbi, montenegro, bulgaria, ukraina, valko-venäjä, venäjä, puola, slovakki, tsekki Suomalais-Ugrilaiset Balttilaiset Romaaniset Germaaniset Hankkeen virallinen kieli on ENGLANTI 19 Alatunnisteteksti

Olkiluodon vaikutusalue

Elinkeinoelämän kehitys Satakunnassa OL3 aikana (2004-2014) Satakunnan maakunta: Maakunnan taloudellisen menestyksen veturi Kompensoinut yleisen taantuman vaikutukset Yritysten liikevaihto +10% Rauman seutukunta: Työttömyysaste -5% Yritysten liikevaihto +20% Työpaikkojen määrä kasvanut jalostuksessa ja palveluissa Eurajoki (6.000 asukasta): Yritysten liikevaihto 300 Meur 800 Meur (+150%) Työpaikkojen määrä 1823 2682 (+47%) Eura (12.000 asukasta): Yritysten liikevaihto 600 Meur 900 Meur (+50%) Työpaikkojen määrä 4300 5300 (+23%) Yritysten lukumäärä 570 870 (+52%)

Eurajoen suurimmat työllistäjät 2011 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 820 ELEKTROBUDOWA SPOLKA AKCYJNA SIVULIIKE SUOMESSA 409 DURO DAKOVIC MONTAZA D.D. SIVULIIKE SUOMESSA 222 SECURITAS OY 159 AREVA NP GMBH, SUOMEN SIVULIIKE 127 MONTING P.S.D.O.O. ZA IZGRADN, U OBJEKATA, SUOMEN SIVULIIKE 120 AREVA NP S.A.S, SIVULIIKE SUOMESSA 117 BHR HOCHDRUCK-ROHRLEITUNGSBAU GMBH 117 BOUYGUES TRAVAUX PUBLICS FINNISH BRANCH 113 POSIVA OY 95 ZAKLAD TECHNICZNO BUDOWLANY POLBAU SP. Z O.O. 90 KRAFTANLAGEN MÜNCHEN GMBH 52 HEITKAMP INGENIEUR- UND KRAFTWERKSBAU GMBH., SUOMEN SIVULIIKE 43 ASLEMETALS OY 41 TELINEKATAJA OY 37 EURAJOEN KRISTILLISEN OPISTON KANNATUSYHDISTYS R.Y. 28 RAUVOLA & SIMULA OY 28 ER-VE-CO-DOOEL OY 26 EURAJOEN SEURAKUNTA 26 RAIKKA OY 26 VELJET MÄKILÄ OY 26

Rauman Kauppakamari: OL3 projektin vaikutukset Pysyvät talousvaikutukset Verovaikutukset huomattavat (esim Rauma 10,2 milj. ) Raumalla ranskalainen koulu Majoitus- ja ravitsemusalan kysynnän kasvu Asuntotuotantoa lisätty Palvelujen kysyntä säilyy hyvänä Toimeliaan alueen myönteinen imagovaikutus Yritykset lisänneet liikevaihtoaan 200 satakuntalaista yritystä mukana projektissa 750 suomalaista yritystä mukana projektissa Erinomainen referenssi Monikulttuurisuus on asettanut kotimaisille OL3 toimijoille haasteita

Uusi laitospaikka luo uutta pysyvää kysyntää HF1 OL3 Rakentaminen Käyttö

Työpaikkojen kehitys Raahen seutukunnassa 2007 2012 B-E Kaivost., T eollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. Q T erveys- ja sosiaalipalvelut J,M,N Inform., T ieteell., tekn.toim., Hall.toim. G,I Kauppa, majoitus-, ravits emis toiminta P,O Koulutus, J ulkinen hallinto F Rakentaminen A Maa-, metsä- ja kalatalous H Kuljetus ja varas tointi R-U Muut palvelut K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteis tötoiminta X T oimiala tuntematon 2012 2011 2010 2009 2008 2007 T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 T yöpaikkojen lukumäärä

Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta -700-600 -500-400 -300-200 -100 0 100 Väkiluvun muutos, henkilöä 2014 2013 2012 2011 2010

Bruttokansantuote seutukunnittain 2000 2012 80 000 Euroa/asukas, viitevuoden 2000 hinnoin 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 Raahen sk. Raaseporin sk. Rauman sk. Salon sk. Vakka-Suomen s k. Varkauden s k. Äänekosken sk. Koko maa 25 000 20 000 15 000 10 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus/kans antalous