Perusturvalautakunta sivu 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.9.2011 LAKI OMAISHOIDON TUESTA Perusturvalautakunta 30.8.2011/89
Perusturvalautakunta sivu 2 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Voimassa 1.9.2011 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavan läheisen henkilön avulla. Omaishoidolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidontukea voidaan myöntää henkilölle, jolla on väestökirjalainmukainen kotipaikka Liedon kunnassa, jossa hän tosiasiassa asuu. Omaishoidontukea haetaan kirjallisella hakemuksella kehitysvammaisten palveluohjaajalta tai vanhusten palveluohjaajalta. Hakemuksen liitteenä on oltava hoidettavan terveydentilaa koskeva lääkärinlausunto tai mahdollinen kuntoutussuunnitelma. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos omaishoitajan antama hoito yhdessä muiden sosiaali-terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan edunmukaista, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää ja näillä varmistetaan hoidon jatkuvuus. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain, jos hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidon tuen arvioinnissa otetaan huomioon hoitajan: fyysinen ja psyykkinen terveydentila, ikä, mahdolliset sairaudet (mm. muistisairaudet) ja niiden vaatima hoito. toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista ja arjen askareista, huolehtia lääkityksestä, liikkumisesta kotona ja kodin ulkopuolella. tarvittaessa voidaan pyytää lääkärinlausunto hoitajan terveydentilasta. Omaishoidon tukea koskevat sopimukset laaditaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja se myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi. Määräaikaiset sopimukset tulee perustella (esim. hoitajan korkea ikä / terveydentilan seuranta). Lasten osalta tuki myönnetään määräaikaisena, jolloin seurataan lapsen terveydentilan ja kuntoutumisen edistymistä. Lasten / nuorten osalta tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve tai että lapsella / nuorella on esim. oikeus saada kelan maksamaa korotettua hoitotukea tai alle 16
Perusturvalautakunta sivu 3 vuotiaan vammaistuki. Molemmat tukimuodot mahdollistavat alle 3 vuotiaan lapsen hoitamisen kotona. Hoitotilanteen tarkistus pyritään tekemään kerran vuodessa. Omaishoitajan on ilmoitettava omaishoidettavan ja omaishoitajan terveydentilassa tapahtuvista muutoksista päätöksen tehneelle viranomaisille. Lisäksi hoitajan on otettava yhteyttä päätöksen tehneeseen viranomaiseen, mikäli hoidettava sitä pyytää. Saapuvat hakemukset on aina käsiteltävä eli asiakkaan tarve omaishoidon tukeen on aina yksilöllisesti harkittava. Tuen myöntämisestä tai epäämisestä lähetetään hakijalle aina kirjallinen päätös. Tuki myönnetään hakemiskuukautta seuraavan kuukauden alusta ja se maksetaan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen. Omaishoidontuki on saajalleen veronalaista tuloa. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä, esim. tehostetussa palveluasunnossa asuvalle palveluasumisyksikkö tarjoaa riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Mikäli hoidettava on säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päivähoidossa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms. kerrallaan yli 6h tai hoidettava on säännöllisessä jaksottaishoidossa (ei koske lakisääteisen vapaa-ajan hoitoa) vähenee hoidon sitovuus ja vaativuus. Tämä huomioidaan hoitopalkkiota määrättäessä. Mikäli hoidettava on säännöllisesti lyhytaikaishoidossa kaksi viikkoa kuukaudessa kerrallaan, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan kokonaisuutena ottaen katsoa olevan vähäistä, jolloin oikeutta omaishoidon tukeen ei ole.
Perusturvalautakunta sivu 4 TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä ovat henkilökohtaisen hoidon- ja huolenpidon tarve sekä asianmukaisen hoidon järjestämismahdollisuudet. Hoidon ja huolenpidon tarve tulee kaikissa tapauksissa yksilöllisesti selvittää. Laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen korvaaminen ja/tai kotipalvelun määrän tuntuva väheneminen ovat ensisijaiset kriteerit hoitopalkkion myöntämisestä päätettäessä. Jos esimerkiksi palkkion puuttuessa kotihoitoa jouduttaisiin olennaisesti lisäämään useiksi käynneiksi päivän aikana tai vaihtoehtona olisi laitoshoito tai tehostettu palveluasuminen, voidaan hoitopalkkion myöntämistä pitää perusteltuna. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, mikäli kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät 1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. 2) Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. 3) Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. 4) Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää, 5) Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. 6) Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 7) Omaishoidettavan on asuttava Liedon kunnassa.
Perusturvalautakunta sivu 5 TUKILUOKAT JA HOITOISUUS Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Jos hoidettavalle järjestetään palveluja siinä määrin, että hoidon sitovuus ja vaativuus vähenevät, tämä voidaan ottaa huomioon hoitopalkkion määrässä. Omaishoitoa voidaan tukea lisäksi Liedon kunnan muilla palveluilla. Kaikissa tukiluokissa huomioidaan, että omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka rahallisen tuen lisäksi voi sisältää erilaisia hoitamista tukevia palveluja. Myöntämisperusteita harkittaessa tehdään kotikäynti paikkaan jossa hän asuu ja jossa häntä hoidetaan. Ratkaisevaa ei niinkään ole diagnoosi vaan sairaudesta, iästä tai vammasta henkilölle aiheutuva arkipäivän elämää rajoittava haitta ja sitä myötä lisääntynyt avun ja hoivan tarve. Arviointikäynti tehdään parityöskentelynä. Omaishoidon tuen palkkioluokkia määrittäessä huomioidaan ainakin hoidettavan toimintakyky, tarvittava hoidon määrä, sitovuus ja vaativuus. Hoidon sitovuus voidaan luokitella esim. ajoittaisesti, toistuvasti, lähes jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti sitovaksi hoidoksi. Arvioinnin tukena käytetään Ravatar-mittaristoa, MMSE-muistitestiä, CERAD- tehtäväsarjaa, ADL/IADLtoimintakykymittareita ja GDS-depressioseulaa. Alle 16 v. lasten kohdalla toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään SPECS-arviointilomaketta. Erityistukiluokka 1178,72 (1.1.2011 alkaen) Tuki myönnetään saattohoitovaiheessa tai hoidettavan toipuessa vakavasta sairaudesta, kun hoitaja jää pois työstä kokopäiväisesti hoitamaan hoidettavaa tai siirtyy työttömyydestä omaishoitotyöhön eikä saa muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Hoidon arvioidaan olevan lyhytaikaista ja sitä maksetaan enintään puolen vuoden ajalta. Sairaanhoidolliset käynnit eivät vaikuta tukeen. Kotihoidon tilapäinen saanti kuntoutuksen/hoidon aikana ei vaikuta omaishoidon tuen määrään - Hoidettava tarvitsee laitoshoito tai tehostetun palveluasumisen tasoinen hoidon ja huolenpidon ja hoitotyö on ympärivuorokautista, erittäin sitovaa ja vaativaa. - Hoitaja on estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä tai opiskelemasta - Hoitajalla ei voi olla vähäistä suurempia työtuloja tai hän ei voi saada vuorotteluvapaalain mukaista vuorottelukorvausta tai sairasvakuutuslain mukaista erityishoitorahaa. Palvelujen määrä ei vaikuta palkkion määrään.
Perusturvalautakunta sivu 6 Tukiluokka 1 707,24 (1.1.2011 alkaen) Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa ja hoitotyö on erittäin sitovaa ja vaativaa. - Omaishoidon tuki on vaihtoehto laitoshoidolle tai palveluasumiselle tai säännölliselle kotihoidolle. Asiakkailla on mahdollisuus kotihoidon sairaanhoidollisiin käynteihin, omaishoidon tukitiimin tai lapsiperheiden kotipalvelun palveluihin sekä muihin tukipalveluihin. Edellä mainituista palveluista peritään voimassaoleva asiakasmaksu. - Hoidettavalla on ympärivuorokautisen hoidon, valvonnan ja tuen tarve (esim. vuodehoidettava, dementoitunut, liikuntavammainen tai kehitysvammainen). - Hoitaja ei voi olla kokopäivätyössä - Hoidettava voi olla yksin vain lyhyen aikaa kerrallaan 1-2h, eikä hän voi asua yksin. - Hoidettavalla voi olla oikeus Kelan korotettuun hoitotukeen / vammaistukeen. - Ravan minimiarvo on 3 (viitteellinen). - Alle 16-vuotiaiden lasten SPECS- arvioinnilla pisteet 52-65 (viitteellinen) - Kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa. Jos hoidettavalle on myönnetty yli 6h/ vrk henkilökohtainen avustaja tai säännöllistä kodin ulkopuolista toimintaa tai vähintään 7 vuorokautta (ei sisällä lakisääteistiä vapaapäiviä)säännöllistä lyhytaikaishoitoa tai muu vastaava keskeytys omaishoidossa kuukaudessa, alennetaan hoitopalkkio seuraavaan alempaan tukiluokkaan (tukiluokka 2). Tukiluokka 2 353,62 (1.1.2011) Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa ja tuen terve on sitovaa. - Omaishoidon tuki on vaihtoehto laitoshoidolle tai palveluasumiselle tai säännölliselle kotihoidolle. Asiakkailla on mahdollisuus kotihoidon sairaanhoidollisiin käynteihin, omaishoidon tukitiimin tai lapsiperheiden kotipalvelun palveluihin sekä muihin tukipalveluihin. Edellä mainituista palveluista peritään voimassaoleva asiakasmaksu. - Hoidettava tarvitsee apua ja ohjausta useamman kerran päivässä päivittäisissä toiminnoissa ja/ tai henkilökohtaiseen hoitoon liittyvissä toimissa. - Hoidettava selviytyy ilman valvontaa enintään 6 tuntia
Perusturvalautakunta sivu 7 - Ravan minimiarvo on 2,5 (viitteellinen). - Alle 16-vuotiaden lasten SPECS- arvioinnilla pisteet 39-51 (viitteellinen). - Hoidettavalle voi olla oikeus Kelan hoitotukeen / vammaistukeen. - Kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa. Jos hoidettavalle on myönnetty yli 6h/ vrk henkilökohtainen avustaja tai säännöllistä kodin ulkopuolista toimintaa tai vähintään 7 vuorokautta (ei sisällä lakisääteistiä vapaapäiviä) säännöllistä lyhytaikaishoitoa tai muu vastaava keskeytys omaishoidossa kuukaudessa, hoitopalkkiota alennetaan 50 %. OMAISHOITOSOPIMUS JA VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimuksessa tulee mainita palkkion määrä ja hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä sekä hoitajan mahdollinen oikeus lain mukaisiin vapaisiin sekä miten vapaapäivät järjestetään. Omaishoitosopimus on ns. toimeksiantosopimus eikä hoitaja ole työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sopimukset laaditaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Irtisanomisaika on kunnan taholta kaksi ja hoitajan taholta yksi kuukausi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito kotona päättyy. Tai välittömästi jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveydentilan tai turvallisuuden. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muut hoidettavan hoitoa tukevat palvelut, palvelujen määrä ja sisältö. Lisäksi tulee kirjata omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö sekä miten hoito järjestetään hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen ja suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa sekä aina hoidettavan tai hoitajan pyynnöstä. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana kunnan osoittamassa paikassa. Hoitajalle järjestettävän vapaan
Perusturvalautakunta sivu 8 tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja samalla pyrkiä varmistamaan, että hoidon laatu säilyy moitteettomana. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kuukaudessa sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja, taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin enintään 6h / arkipäivää kohden.. Omaishoitolain mukaisen vapaan pitäminen (3vrk/kk) ei vähennä palkkion määrää. Vapaata voi kerätä pidemmäksi vapaaksi saman kalenterivuoden sisällä (suositus korkeintaan 8 vrk kerrallaan) tai pitää vapaapäivät säännöllisesti toistuvina aikoina. Mikäli keskeytysjakso on yli 14 vuorokautta, kyseinen kuukausi ei kerrytä lakisääteisiä vapaita Asiakasmaksulain (387/2008) 6 b :n mukaan niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 10,60 euroa /vrk. Omaishoidon tuen palkkion ohella myönnetyistä palveluista peritään normaalit asiakasmaksulain ja - asetuksen mukaiset sekä kunnan päättämät maksut. Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Omaishoitajan sijaisen avulla toteuttava hoito voidaan järjestää hoidettavan kotona. Kunta tekee tällöin hoidosta 18 vuotta täyttäneen sijaishoitajan kanssa sopimuksen ja maksaa hänelle tukiperhepalkkion mukaisen korvauksen. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla. Palkkion maksaminen Omaishoidon palkkio on saajalleen veronalaista tuloa, josta kunta pidättää ennakon. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Palkkio saattaa vaikuttaa muihin maksettuihin etuuksiin (asumistuki, työmarkkinatuki, toimeentulotuki jne.), joten niistä kannattaa neuvotella ko. maksajan kanssa etukäteen. Palkkio maksetaan kuukausittain jälkikäteen kuukauden 16. päivä. Kunta on velvollinen järjestämään omaishoitajalle tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen. (Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) 57 :n 1). Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitajan estyessä toimimasta omaishoitajana hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kahden viikon kuluttua. Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa keskeytykset omaishoidon tuen yhteyshenkilölle, joka mainitaan
Perusturvalautakunta sivu 9 hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Ilmoitus on tehtävä siihen tarkoitukseen tehdyllä lomakkeella: Ilmoitus omaishoidon tuen vapaiden käytöstä tai muusta omaishoidon keskeytymisestä. Lomakkeita saa palveluohjaajilta ja sosiaalipalveluista. Palkkion maksaminen edellyttää ilmoituslomakkeen kuukausittaista palauttamista. Omaishoidon tukea koskevan sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Omaishoidontuen irtisanomisaika on kunnan taholta kaksi kuukautta ja omaishoitajan taholta yksi kuukausi. Omaishoidon tukea koskeva sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli hoidon tasossa on selviä puutteita tai hoitajan terveydentilassa tapahtuu oleellisia muutoksia tai jos omaishoidon tukea koskeva sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoidettavan hoidon jatkuvuus on turvattava. Hoidon jatkon suunnittelu perusteluineen dokumentoidaan. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Irtisanomisen ja purkamisen on oikeutettu tekemään se viranhaltija, jolla delegointisäännön mukaan on oikeus päättää omaishoidontuen myöntämisestä.
Perusturvalautakunta sivu 10 Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla; 2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta «omaishoidon» järjestämisestä; 3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen; 4) «omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista; 5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua. 3 Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
Perusturvalautakunta sivu 11 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaalitai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 5 Hoitopalkkio Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 317,22 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 634,43 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja; 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos: 1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; taikka
Perusturvalautakunta sivu 12 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. 6 Hoitopalkkion määrän tarkistaminen Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 8 Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoitoja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; 2) oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin; 3) mainitun 4 :n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä;
Perusturvalautakunta sivu 13 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. 9 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön. 10 Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. 11 Palvelun järjestäjä Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. 12 Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Perusturvalautakunta sivu 14 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 27 a 27 c niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin tai niiden nojalla annettuun asetukseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan tämän lain säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2006. HE 131/2005, StVM 21/2005, EV 134/2005