Hankoniemen lukion opetussuunnitelma 2016 (luonnos)

Hankoniemen lukion opetussuunnitelma 2016 (luonnos)

Nimi Hankoniemen lukion opetussuunnitelma 2016 (luonnos) Kunta Koulu Hyväksymispäivämäärä Hanko Hankoniemen lukio

SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman laatiminen............................. 1 2. Opetussuunnitelman sisältö............................... 2 2.1. Lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset.................... 2 2.2. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako............. 2 2.3. Lukion kieliohjelma.................................. 3 2.4. Lukion toimintakulttuurin pääpiirteet....................... 3 2.5. Kodin ja lukion yhteistyö............................... 4 2.6. Lukion tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma...... 4 2.7. Lukion ohjaussuunnitelma.............................. 4 2.8. Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi.............. 6 3. Opiskeluhuoltosuunnitelma................................ 8 4. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä......................................... 9 5. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.................................... 13 6. Tasa-arvosuunnitelma................................... 17 7. Yhdenvertaisuussuunnitelma.............................. 20 8.................. 21 8.1. Opetuksen yleiset tavoitteet............................ 21 8.2. Aihekokonaisuudet................................. 22 8.3. Äidinkieli ja kirjallisuus............................... 26 8.3.1. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus................... 28 8.3.2. Suomen kieli ja kirjallisuus......................... 28 8.4. Toinen kotimainen kieli, ruotsi.......................... 29 8.4.1. Ruotsi, B1-oppimäärä............................. 32 8.4.2. Ruotsi, A-oppimäärä............................. 32 8.5. Toinen kotimainen kieli, suomi (finska)..................... 33 8.6. Vieraat kielet..................................... 36 8.6.1. ranskan kieli, B2-oppimäärä........................ 39 8.6.2. ranskan kieli, B3-oppimäärä........................ 39 8.6.3. englannin kieli, B1-oppimäärä....................... 40 8.6.4. saksan kieli, B3-oppimäärä......................... 41 8.6.5. saksan kieli, B2-oppimäärä......................... 42 8.6.6. Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä................... 42 8.7. Matematiikka..................................... 43

8.7.1. Matematiikan pitkä oppimäärä....................... 45 8.7.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä....................... 46 8.7.3. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus............... 47 8.8. Biologia......................................... 47 8.9. Maantiede....................................... 54 8.10. Fysiikka........................................ 59 8.11. Kemia......................................... 64 8.12. Filosofia........................................ 68 8.13. Psykologia...................................... 72 8.14. Historia........................................ 77 8.15. Yhteiskuntaoppi................................... 84 8.16. Uskonto........................................ 89 8.16.1. Evankelis-luterilainen uskonto...................... 90 8.16.2. Ortodoksinen uskonto............................ 92 8.17. Elämänkatsomustieto............................... 92 8.18. Terveystieto..................................... 97 8.19. Liikunta....................................... 101 8.20. Musiikki....................................... 102 8.21. Kuvataide...................................... 103 8.22. Opinto-ohjaus................................... 108 8.23. Kulttuurit tutuksi.................................. 110 8.24. Lukiodiplomit.................................... 110 8.25. Muut paikalliset kurssit............................. 111 8.26. Taiteiden väliset kurssit............................. 111 8.27. Teemaopinnot................................... 112

1. Opetussuunnitelman laatiminen 1 Opetussuunnitelman laatiminen

2. Opetussuunnitelman sisältö 2.1. Lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset Hankoniemen lukion toiminta-ajatus Hankoniemen lukio on monipuolista yleissivistystä tarjoava ja korkeakouluopintoihin valmistava toisen asteen oppilaitos, joka toimii yhteistyössä muiden toisen asteen koulujen ja perusopetusta antavien koulujen kanssa. Yhteistyöhön pyritään Hankoniemen lukiossa myös eri korkeakoulujen kanssa. Koulumme on hankolaisten peruskoululaisten ensisijainen lukiovalinta. Hankoniemen lukion arvoperusta Hankoniemen lukion arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja samalla eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksessa kunnioitetaan elämää ja ihmisoikeuksia sekä tavoitellaan totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Ihmisoikeuksia määritteleviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukiokoulutus edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija oman oppimisensa osaajana ja maailmankuvansa rakentajana havainnoi ja jäsentää todellisuutta monin tavoin. Lukion kasvatustyössä korostuvat yhteistyö, kannustava vuorovaikutus ja rehellisyys. Opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Koulu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia hankkia kokemuksia yhteistyöstä ja yhteisestä päätöksenteosta. Opetuksessa kannustetaan tunnistamaan tavoiteltujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja ja arvioimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia ja ristiriitoja. Opiskelija saa lukioaikanaan selkeän käsityksen kansalaisen perusoikeuksista Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan Unionissa ja siitä miten kansalaisoikeuksia edistetään. Lukiossa korostetaan kestävän kehityksen merkitystä ja annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteita. 2.2. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako Hankoniemen lukiossa noudatetaan opetusministeriön laatimaa hyväksyttyä lukion tuntijakoa. 1 Opetussuunnitelman sisältö Asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen sekä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). 8 Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. 9 Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako noudattaa Hangossa valtakunnallista opetusministeriön laatimaa tuntijakoa 2

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140942 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Toisen kotimaisen kielen oppimäärä opiskellaan joko perusasteella alkavan B1-oppimäärän tai perusasteen vuosiluokilla 1 6 alkavan A-oppimäärän mukaisesti. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 :n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti. 2.3. Lukion kieliohjelma Kieliohjelma Hangon kaupungin päättämän kieliohjelman mukaan Hankoniemen lukion kieliohjelma perustuu perusopetuksen kieliohjelmaan. Kieliohjelman laajuudet ovat seuraavat: A1-taso. 3. luokalta alkava kieli, englanti A2-taso: 4. luokalta alkava vapaaehtoinen kieli, ruotsi B1-taso: 7. luokalta alkava yhteinen kieli, ruotsi B2-taso: 8. luokalta alkava valinnainen kieli B3-taso: lukiossa alkava valinnainen kieli, saksa, ranska Hankoniemen lukio tarjoaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella neljää kieltä. Englannin ja ruotsin kieliä on mahdollista suorittaa A1-tasolla ja ruotsia lisäksi B1-tasolla. Lukiossa opiskeltavat vieraat kielet ovat saksa ja ranska. Niitä tarjotaan opiskeltavaksi joko B2- tai B3-tason mukaan. 2.4. Lukion toimintakulttuurin pääpiirteet Hankoniemen lukion toiminta-ajatus Hankoniemen lukio on monipuolista yleissivistystä tarjoava ja korkeakouluopintoihin valmistava toisen asteen oppilaitos, joka toimii yhteistyössä muiden toisen asteen koulujen ja perusopetusta antavien koulujen kanssa. Yhteistyöhön pyritään Hankoniemen lukiossa myös eri korkeakoulujen kanssa. Koulumme on hankolaisten peruskoululaisten ensisijainen lukiovalinta. Hankoniemen lukion tehtävä 3 Opetussuunnitelman sisältö

Hankoniemen lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää antamalla laaja-alaista yleissivistystä ja riittäviä valmiuksia lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita kriittisesti ja rakentavasti eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena, omatoimisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena. Opetus tukee itsetuntemuksen kehitystä ja myönteistä kasvua aikuisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen oppimiseen. 2.5. Kodin ja lukion yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Lähtökohtana kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä on Hankoniemen lukiossa täysiikäisen opiskelijan itsenäisyyden kehittäminen. Huoltajat ovat koulun tärkeä yhteistyökumppani. Ryhmänohjaaja toimii kodin ja koulun yhteistyön linkkinä. Koulussamme tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa jo opiskelijan ollessa yläkoulussa ja yhteistyö jatkuu läpi lukioiän. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Ohjaustoiminta muodostaa lukiomme toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukioopintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. 2.6. Lukion tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Hankoniemen lukiossa on käytössä päivitetty tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma. Hankoniemen lukiossa käytetään uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun tukena. Ylioppilaskokeet ja suuri osa lukiokokeista siirtyy vähitellen sähköiseen järjestelmään, jossa käytetään ylioppilastutkintolautakunnan sähköistä Abitti -järjestelmää: http://www.abitti.fi/ 2.7. Lukion ohjaussuunnitelma Ohjaussuunnitelma Opetussuunnitelman sisältö 1. Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Ohjaustoiminta muodostaa lukiomme toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukioopintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. 4

Ohjaus on koulumme henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Ohjausta järjestetään kurssimuotoisena opetuksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Myös pienryhmäohjausta annetaan tarvittaessa. Opiskelija saa lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatkoopintomahdollisuuksiinsa. Opiskelutaidot sekä kyky arvioida omia taitojaan kehittyvät. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Lukioopintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella. Opiskelijoille selvitetään heti opintojen alussa, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. 2. Ohjauksen työnjako Rehtori Rehtori vastaa ohjauksen resursseista, toimintamahdollisuuksista sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja toteutusta. Rehtori/vararehtori tiedottaa lukio-opintoihin ja yo-tutkintoon liittyvistä säännöistä ja määräyksistä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen toteutuksesta. Suunnittelutyötä opo tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Opo seuraa opintojen edistymistä ja auttaa opiskelijoita tarkentamaan opintosuunnitelmiaan koko lukio-opiskelun ajan. Opo ohjaa opiskelijoita jatkokoulutus- ja urasuunnitelmissa. Tämä jatko-opintoihin ja -suunnitelmiin liittyvä päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, jota annetaan luokkaopetuksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Opo ohjaa käyttämään OPINTOPOLKU- portaalia ja yhteiskunnan muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Opo on päivittäin tavoitettavissa henkilökohtaisia keskusteluja varten. Ryhmänohjaaja Jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Hän vastaa ryhmäyttämisestä ja tiedottamisesta. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan rehtorin, opon tai muun auttajan luokse. Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. 5 Opetussuunnitelman sisältö

Aineenopettajan/ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. 3. Ohjaus nivelvaiheissa Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Lukiomme ohjaushenkilöstö antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille ja huoltajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelija saa halutessaan tutustua opintojensa aikana lyhyitä jaksoja työelämään. Hän saa myös käydä tutustumassa mahdollisiin jatko-opiskelupaikoihin. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa. 4. Yhteistyö ohjauksessa Lukiomme tekee yhteistyötä eri oppilaitosten ja muiden jatko-opintoihin liittyvien tahojen kanssa. Entiset lukiomme opiskelijat käyvät kertomassa omista opiskelupaikoistaan ja aloistaan. Hangossa toimivista yrityksistä käy vierailijoita esittelemässä toimintaansa. Opiskelijat osallistuvat vuosittain STUDIA-messuihin Helsingin messukeskuksessa, jossa he saavat ajankohtaista tietoa opiskelumahdollisuuksista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat käyvät lukiossamme esittelemässä opintolinjojaan. Teemme yhteistyötä myös Hangö Gymnasiumin kanssa aina kun se on tarpeellista. Yhteistyö huoltajien kanssa on säännöllistä. Jokaisella vuosiasteella pidetään vuosittain vanhempainillat, joissa kerrotaan opiskelun liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa pidetään perhepalavereja, joissa suunnitellaan yhdessä opiskelijan opintopolkua ja lukion jälkeistä aikaa.. Huoltajilla on myös WILMA-tunnukset, joiden avulla he pääsevät seuraamaan alaikäisen opiskelijan koulunkäyntiä, poissaoloja ja kurssisuorituksia sekä pitämään yhteyttä ohjaushenkilöstöön. 2.8. Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetushallituksen tavoitteet lukiokoulutuksen toimintakulttuurille Laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa Lukiokoulutuksen yleissivistävän opetus- ja kasvatustehtävän tukeminen Oppiaineiden tieteenaloihin ja niiden yhteyksiin perustuvan yleissivistyksen rakentaminen Laaja-alaista osaamista kehittävän opiskelun vahvistaminen Kestävän elämäntavan, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisen valmiuksien tukeminen Pedagogiikka ja oppiminen lukiossa Opetussuunnitelman sisältö Lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen Monipuolisten opiskeluympäristöjen ja opetusteknologian käytön tukeminen Opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen edistäminen Opiskelijan korkea-asteen jatko-opintovalmiuksien ja työelämätietouden kehittäminen Lukion toimintakulttuuri Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin edistäminen Yhdessä tekemisen, osaamisen jakamisen ja monipuolisen yhteistyön vahvistaminen Lukion opiskelijan ohjaus ja tuki 6 Opiskelijan tukeminen lukio-opinnoissa hänen kehittymistarpeidensa mukaan

Opiskelijan ohjauksen vahvistaminen ja yhteisöllisen ohjausvastuun korostaminen Hankoniemen lukion toiminnan kehittäminen Opetushallituksen ohjeiden mukaan lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia kehittää yleissivistystä ja ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukiomme toimintakulttuurissa pyrimme monin tavoin vahvistamaan opiskelijoiden kaksikielistä länsiuusmaalaista kulttuuri-identiteettiä. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. kirjaston kehittäminen, vierailut kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin, koulun juhlat, paikalliskulttuurin vaaliminen ja opettaminen sekä kansainvälinen toiminta. Jokainen yksilö on tärkeä yhteisössämme omana itsenään. Samalla jokaisella yksilöllä on tärkeä rooli toimintakulttuurimme rakentamisessa. Painotamme hyvien tapojen, suvaitsevaisuuden, yhteistyön ja aktiivisuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen merkitystä. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulun arkisen työn kehittämiseen, mutta erityisesti heidän panoksensa on arvokas juhlien, tapahtumien, perinteisten tilaisuuksien, retkien ja yhteisten teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintakulttuuriimme kuuluu yhteistyö ja se ilmenee vuorovaikutuksena kaupungin, talouselämän, koulujen ja muiden yhteisöjen kanssa. Kaupungin ainoan suomenkielisen lukion opiskelijamme voivat hyötyä vuorovaikutuksesta sekä opiskelussaan että tulevassa ammatillisessa suuntautuneisuudessaan. Opetushallituksen ohejiden mukaan lukio-opetus perustuu monipuolisiin oppimisympäristöihin. Nämä toteutuvat Hankoniemen lukiossa siten, että media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa oppimisympäristöissä. Toimintakulttuurissamme viestintä- ja mediaosaamista viljelemme mm. seuraavin tavoin: monipuolisten viestintälaitteiden käyttö juhlissa ja tapahtumissa, atk-laitteiden korkea käyttöaste ja elokuvien analyyttinen katselu. Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman ja minäkuvan muokkaajana. Aihekokonaisuuksia on tässä yhteydessä tarkasteltu koulumme toimintakulttuurin näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia käsitellään lisäksi jokaisessa oppiaineessa. Kuvaukset näistä esitetään oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä. Arviointi Toimintakulttuuria arvioidaan ja seurataan lukuvuosittain. Arviointia toteutetaan mm. opettajakunnan ja rehtorin välisissä keskusteluissa, koulutuspäivillä ja opiskelijoille tehtävillä kyselyillä. Arvioinnin osaalueet voivat olla valtakunnallisia, kunnallisia tai koulukohtaisia. Tulosten avulla parannetaan yleisiä toimintaedellytyksiä ja täsmennetään oppiainekohtaisia tavoitteita. 7 Opetussuunnitelman sisältö

3. Opiskeluhuoltosuunnitelma OPISKELUHUOLTO Lukio-opetuksen opiskeluhuollon paikalliset tavoitteet ja menettelytavat Hangon kaupungissa Opetussuunnitelman tulee kuvata opiskeluhuollon paikallisia tavoitteita ja menettelytapoja. Opiskeluhuoltotyö perustuu opiskeluhuoltolakiin, Hangon kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan lapsiperheille ja nuorille, Oppilas- ja opiskeluhuoltolain soveltamiseen Hangon kaupungin sivistystoimessa sekä koulukohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan lakia Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sovelletaan muutoin peruskoulun ohella lukion opiskeluhuoltoon, mutta ei lukion aikuisopiskelijoihin eli lukiolain 20 :n 3 momentissa tarkoitettuun opiskelijaan eikä opiskelijaan, joka suorittaa lukio-opintoja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Hangon kaupungin sivistystoimi vastaa siitä, että jokaisella lukiolla on oma opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, miten opiskeluhuoltoa toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Suunnitelmaa työstetään yhteistyössä koulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla kahden tai useamman lukion yhteinen. Suunnitelma liitetään lukion vuosittain hyväksyttävään työsuunnitelmaan ja se käydään läpi vuoden kuluttua siitä, kun Hangon kaupungin hyvinvointisuunnitelma lapsiperheille ja nuorille on käyty läpi. Hyvinvointisuunnitelma hyväksytään ja käydään läpi joka neljäs vuosi. Koulukohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa myös esitellään, miten suunnitelman sisällöstä tiedotetaan osallisille. Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää: - kuvaus lukion saatavilla olevat opiskeluhuollon palvelut sekä ajankohtainen arvio opiskeluhuollon tarpeesta - kuvaus, miten yhteinen opiskeluhuolto järjestetään, mikä sisältää lukion suunnitelman menettelytavoista koskien näkökohtia opiskelijoiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista koko yhteiskunnassa ja erilaisissa ryhmissä - kuvaus, miten yksilöllinen opiskeluhuolto järjestetään opiskelijan kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä miten toteutetaan yksilölliset tukitoimet - kuvaus, miten opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta edistetään ja miten yhteistyö organisoidaan - kuvaus, miten suunnitelmaa toteutetaan ja seurataan. Lähempiä tietoja, katso Oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltaminen Hangon kaupungin sivistystoimessa 1.8.2014. Opiskeluhuoltosuunnitelma 8

4. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lukiolain 21 :n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Kyseinen suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 ]. HANKONIEMEN LUKIO SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTA Sisällys 1. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja kiusaamisen ehkäiseminen Hankoniemen lukiossa Kiusaamisen määritelmä Kiusaamisen ehkäiseminen Toiminta kiusaamistilanteissa 2. Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 3. Häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Häirinnän määritelmä Häirinnän puuttuminen 4. Yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö 5. Yhteistyö viranomaisten kanssa 6. Suunnitelmasta tiedottaminen ja perehdyttäminen 7. Suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta, seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi 9 Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

1. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja kiusaamisen ehkäiseminen Hankoniemen lukiossa Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus toimia kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi ja vähentämiseksi. Kiusaamisen määritelmä Kun yksi tai useampi ihminen jo pidemmän ajan kuluessa kohdistaa tietoisesti ja aktiivista kielteistä käytöstä yhtä tai useampia kohtaan tai sulkee heidät pois joukosta. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista. Kiusaamisena pidetään sitä, kun yksi ja sama opiskelija joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen ja kielteisen toiminnan kohteeksi. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään haittamaan tai vahingoittaminen tai aiheuttamaan pahaa mieltä jollekin toiselle. On huomattava, että myös opettaja tai muu henkilökunta kuuluva voi joutua kiusaamisen kohteeksi. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaamista on: tavaroiden piilottelu tai luvatta ottaminen hakkaaminen, tyrkkiminen, potkiminen, nipistely, maahan kaataminen, kamppaaminen, tukasta vetäminen, ja kaikki muu käsiksi käyminen eli fyysinen kiusaaminen (kiusaamiseksi luokitellaan myös väkivalta, joka naamioidaan urheiluksi tai leikiksi) pilkkaaminen, haukkuminen, lällätys, ilkkuva matkiminen, toisen ulkomuodon tai tekemisen jatkuva kommentoiminen, kikattelu, pilkallinen nauru pelottelu, uhkailu, pettäminen, perättömien juttujen keksimisen eli sanallinen kiusaaminen toisen yllyttäminen yhtä vastaan, yksin jättäminen tai leikeistä pois jättäminen ilman syytä, ilmeily, huokailu, merkitsevien silmäysten vaihtaminen jonkun kanssa, toisen kohteleminen kuin ilmaa eli hiljainen kiusaaminen Kiusaamisen ehkäiseminen Koulussamme vahvistamme opiskelijoiden kiusaamisen vastaisia asenteita. Saatamme säännöt selvästi tiedoksi opiskelijoille ja koteihin. Kiusaamisen liittyvistä käytänteistä tiedotetaan huoltajia. Ryhmänohjaajat, opettajat ja oppiskelijahuoltoryhmän jäsenet käsittelevät kiusaamiseen liittyviä asioita säännöllisin väliajoin. Kiusaamiseen puututaan aina ja tietoon tulleet kiusaamistapaukset kirjataan. Toiminta kiusaamistilanteissa Kiusaamiseen puututaan heti ja noudatetaan seuraavia ohjeita: Ensisijainen vastuuhenkilö on henkilö, joka on ensimmäinen tilanteessa mukana. Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulkua Kirjataan tapahtumat Järjestetään osapuolien kuuluminen ja sovitetaan, että kiusaaminen loppuu ja tehdään selväksi kiusaajille, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä Sovitaan seurannasta Ilmoitetaan asiasta kohteen ja vakavuusasteen mukaan huoltajille, koulun opiskelijahuoltoryhmälle, koulukuraattorille jne. Suoritetaan asianmukaiset ratkaisutoimet Seurataan, toistuuko tilanne 10

Jos tilanne toistuu, pyydetään kiusaajan huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakaamissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelun ja poliisin tarve. 2. Väkivallan ja aggressiivisen käyttämisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä opiskelija poistumaan luokasta tai muusta tilasta, jossa järjestetään opetusta, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen luokasta tai muusta opetustilasta tai koulun tilaisuudesta, on rehtori ja opettaja voivat opiskelijaa poistaessaan käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, jolta voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. 3. Häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Häirinnän määritelmä Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itseensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi. Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartalo, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja fyysinen koskeminen sekä raiskaus tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintä voi tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin, kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävä. Seksuaalista häirintää ei koulussa hyväksytä, vaan siihen puututaan välittömästi Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Loukkaavaa käytöstä ei koulussamme hyväksytä, vaan siihen puututaan välittömästi. Loukkaavana käytöksenä pidetään mm. nimittelyä, kieltäytymistä työskentelemästä toisen kanssa, eristämistä ja toisen henkilön vähättelemistä. Rasististen viestien lähettäminen on erittäin loukkaavaa käytöstä. Jatkuvasta rasistisesta toiminnasta koulu tekee ilmoituksen poliisille. Rasistiset merkit ja eleet ovat kiellettyjä koulussa. Niitä ei saa tehdä eikä esittää koulussa. Häirinnän ehkäiseminen Häirintää pyritään ennaltaehkäisemään seuraavin toimenpitein: Jokaisessa luokassa keskustellaan häirintään liittyvistä asioista. Erityisesti kiinnitetään huomioita uusien oppilaiden sopeutumiseen kouluun. Häirintään puuttuminen Ensisijaisena vastuuhenkilönä on henkilö, joka on ensimmäinen tilanteessa mukana. Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku Kirjataan tapahtumat Järjestetään osapuolien kuuluminen ja sovitaan, että häirintä loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä sovitaan seuranasta Ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaan huoltajalle, koulun opiskelijahuoltotyöryhmälle, koulukuraattorille jne. 11 Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suoritetaan asianmukaiset rankaisutoimet Opiskelijahuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen Seurataan, toistuuko tilanne Jos tilanne toistuu, pyydetään kiusaajan huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelu ja poliisin tarve. 4. Yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö Suunnitelmasta tiedotetaan syyslukukauden alussa. Koteja kannustetaan ottamaan yhteyttä koulun henkilökuntaan välittömästi, kun koti saa tietää ei-toivotusta käyttäytymisestä. Koulun henkilökunta on velvollinen pitämään opiskelijoiden huoltajat ajan tasalla koulussa sattuneista ao. opiskelijaa koskevista selvittelystä, Yhteenottokanavat ovat puhelin, Wilma ja sähköposti. Koulun henkilökunnan on muistettava tiedottamiseen liittyvät salassapitosäädökset. 5. Yhteistyö viranomaisten kanssa Koulu pitää yhteyttä viranomaisiin ensisijaisesti kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteita ennaltaehkäisevässä mielessä. Akuuteissa tilanteissa rehtori ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenet arvioivat tilannekohtaisesti, tarvitaanko viranomaisen apua. 6. Suunnitelmasta tiedottaminen ja perehdyttäminen Suunnitelmasta tiedotetaan opiskelijoita, huoltajia ja koulun henkilökuntaa lukuvuoden alussa. Tiedottamisesta huolehtii rehtori. Suunnitelma on luettavissa myös koulun kotisivuilla. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 7. Suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta, seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi Suunnitelma käydään läpi vuosittain syyslukukauden alussa ja tarvittaessa sitä päivitetään. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. 12

5. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Hankoniemen lukiossa Johdanto Lukiolain 21 :n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja. Hankoniemen lukion opetussuunnitelmaan sisältyy lukiolain 21 mukainen suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Lisäksi Hankoniemen lukiolla on järjestyssäännöt, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (Lukiolaki 21 4mom). Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan työrauha, sisäinen järjestys, opiskelun esteetön sujuminen ja yhteisön yleinen turvallisuus ja viihtyisyys Hankoniemen lukiossa. Suunnitelma tukee oppilaitoksen järjestyssääntöjen toteutumista. Kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Kurinpitokeinojen käyttämisessä ja niihin liittyvissä menettelyissä noudatetaan tässä suunnitelmassa kuvattuja menettelytapoja. Kurinpito koulussa perustuu seuraaviin lukiolain lainkohtiin: 25 Opiskelijan velvollisuudet Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). (30.12.2013/1268) 26 (13.6.2003/478) «Kurinpito» Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (30.12.2013/1268) 13 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. 26 a (13.6.2003/478) Menettely kurinpitoasiassa ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano Ennen 26 :n 1 tai 4 momentissa tarkoitettua päätöstä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti taikka epäilty rikos tai siihen liittyvä seikka, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 26 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Edellä 26 :n 1 ja 4 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä tulee antaa päätös, ja 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opiskelijan määräaikaista erottamista tai asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, ellei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä. Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai asuntolasta erottamisesta päätetään. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Rehtorin ja opettajan päätösvallasta 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös oppilaitoksen rehtori. (30.12.2013/1268) 26 b (13.6.2003/478) Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 26 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. 26 d (30.12.2013/1268) Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 21 :n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi 14

huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan. 26 e (30.12.2013/1268) Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 21 :n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan. 26 g (30.12.2013/1268) Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Edellä 26 d :ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet ja aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata. Yhteistyötahot Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista on laadittu yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä käyttäen yhteistyössä moniammatillista oppilashuollon verkostoa. Lukiolaisille ja huoltajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edustajille on tarjottu mahdollisuus lausua näkemyksensä suunnitelmasta ennen sen hyväksymistä. Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä 15 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Kurinpitokeinojen käyttämistä ohjaavat Suomen perustuslaissa (731/1999) ja hallintolaissa (434/2003) säädetyt hallinnon oikeusperiaatteet. 1. Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa opiskelijoiden tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. 2. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaan kurinpitokeinoja voi käyttää ainoastaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. 3. Objektiviteettiperiaate edellyttää, että rankaiseminen perustuu asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. 4. Suhteellisuusperiaatteen mukaan kurinpitotoimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden 5. Luottamuksensuojaperiaate on ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle ihmiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan Henkilökunnan osaaminen turvallisuusasioissa ja kurinpitokäytänteissä varmistetaan käymällä suunnitelma läpi jokaisen lukuvuoden alussa suunnittelupäivän/-päivien yhteydessä. Osaamisen varmistaminen on rehtorin vastuulla. Rehtori vastaa myös siitä, että määräaikaiset ja/tai uudet vakinaiset opettajat tai muut koulun työntekijät, jotka aloittavat työnsä kesken lukuvuoden, perehdytetään suunnitelmaan osana työtehtäviin perehtymistä. Suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedotetaan opiskelijoille lukuvuoden alussa ryhmänohjaajan tunnilla ja lukuvuositiedotteessa. Yhteydenottokanavat ovat puhelin ja Wilma sekä sähköposti. Täysi-ikäisten opiskelijoiden tapauksessa huoltajiin otetaan yhteyttä vain opiskelijan suostumuksella. Lukio pitää yhteyttä muihin viranomaistahoihin ensisijaisesti ennaltaehkäisevässä mielessä. Tässä huomioidaan myös Hankoniemen yläasteen ja lukion yhteinen päihdestrategia ja sen ohjeet ja toimintatavat. Akuuteissa tilanteissa arvioidaan tilannekohtaisesti, tarvitaanko muun viranomaisen apua ja tarvittaessa kutsutaan apu paikalle. Yhteistyössä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia salassapito- ja muita säädöksiä. Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten Suunnitelmaa seurataan ja sen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan osana opetussuunnitelman yleisen osan arviointia. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. 16

6. Tasa-arvosuunnitelma HANKONIEMEN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA Hankoniemen lukion opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lukio tukee ihmisten hyvinvointia ja demokratiaa. Lukio-opetus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta, eikä opintoja käytetä minkäänlaisen kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Keskeisessä roolissa on sukupuolten välinen tasa-arvo ja eri maailmanosista kotoisin olevien ihmisten tasa-arvo. Jokaisella on oikeus olla lukiossa vapaasti juuri sellainen yksilö, kuin hän itse kokee olevansa. Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa on tärkeää. Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Syrjinnän ehkäiseminen Hankoniemen lukiossa Syrjinnän kielto: Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan laissa: 1) naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella 2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. 3) eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan laissa: 1) eri asemaan asettamista sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella; 2) eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Syrjintä oppilaitoksissa Oppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan 7 :ssä tarkoitetulla tavalla. Hankoniemen lukiossa pidetään huoli siitä, että ketään ei syrjitä arvioinnissa, hakuprosessissa, opetuksessa eikä oppilaitoksen muussa yleisessä toiminnassa. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä kaikkea sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvolaissa (7 ) kielletään välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella. Siinä määritellään syrjinnäksi myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella sekä myös käsky harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Lisäksi vielä tasa-arvolaissa (8b ) kielletään syrjintä oppilaitoksissa. Naisilla ja miehillä tulisi olla samanlaiset tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen. 17 Tasa-arvosuunnitelma