V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU 2 0 1 1 1 www.vuoriteknikot.fi
2
V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU 2011 2011 Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Timo Rajala Toimituskunta Timo Rajala Jorma Leinonen Jari Weman Taito Ahola Kalevi Laakkonen Taitto ja toteutus Arkkiset Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Kehäradan louhintaa Kuva: Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 kannet 650 e 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN 1238-3066 Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Timo Rajala Lahdenperänkatu 2 A 34 33900 Tampere Sisältö 4 6 10 12 14 19 22 25 26 Pääkirjoitus Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Viennin painopiste siirtymässä graniittiblokkeihin Pekka Jauhiainen Kairan kuulumisia ja FEM 2011 Antti M J Lahtinen Suomen TPP Risto Rinne Räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeet muuttuvat - mitä tilalle? Aimo Vuento Puhe jatkokoulutuspäivillä 2011 Kalevi Laakkonen Oy Forcit Ab:n erikoisosaamistamme ovat uusinta teknologiaa edustavat emulsioräjähdysaineet ja -panotusjärjestelmät Janne Järvinen Dinosaurukset kokoontuivat Kalevi Laakkonen Vuorimiehentie on kivinen Kalevi Laakkonen 30 Kartoituskuvauksia UAV-lennokilla Mainostajat Agnigo-Eagle Finland Arkkiset Arctic Drilling Company Atlas Copco Louhintatekniikka Oy Ab Blasterhouse Oy Drillcon - SM Oy Drilltek Oy E. Hartikainen Oy Finnrock Oy Fjäder Yhtiöt Forcit Oy Ab Geomachine Oy Hewix Oy Kalliorakennus-Yhtiöt Oy Keski-Suomen Räjähde Oy 3 32 36 38 41 42 44 46 50 54 Kuvaparoni Louhintavaruste Vihavainen Ky Maxam Suomi Oy Miilux Oy Miranet Oy Opteam Yhtiöt Oy Orica Finland Oy Outokumpu Tornio Works Ovako Bar Oy Ab Palin Granit Oy Pieneering Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pora-agentti Oy Pyhäsalmi Mine Oy Robit Rocktools LTD Kuva: Timo Rajala Rekrytoinnin haasteet ja mahdollisuudet kaivos- ja kalliorakennusalalla Maija Paakkinen Orica Finland Oy ja Nordkalk Oyj - yhteistyöprojekti elektronisten nallien käytön vaikutuksista louhintatärinöihin sekä lohkaroitumiseen Maiju Riski Kairaajien koulutusta kehitetty Suomen Malmi Oy:ssä Matti Alaverronen, Kari Lavikainen Suomen Malmi Oy pähkinänkuoressa Tuomo Laitinen Päältälyövän porakaluston kierrelliitokset Heikki Räsänen Metro etenee länteen aikataulussa Juha Kuusjärvi Kalliorakennus poraa metrotunnelia tarkasti ja tehokkaasti Juha Kuusjärvi Laivan kultakaivos Raahessa Krister Söderholm, Peter Finnäs Terveiset yhdistyksen hallitukselta Rockplan LTD Suomen TPP Oy Terramare Oy Tolarock Oy Yit-Rakennus Oy
Pääkirjoitus Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Kaivosteollisuus on edelleen hyvällä kasvu-uralla, vaikka taloudessa muuten on tullut esiin harmaita pilviä. Kasvava kaivostoiminta tarkoittaa investointeja Suomeen, mikä ei ole aivan itsestään selvä asia - ei aikaisemmin, ei nyt eikä jatkossakaan. Vuonna 2010 aloitettuja ja vuosille 2011-2012 jatkuvia kaivosalan investointeja on käynnissä noin 970 milj. euron arvosta. Valmisteilla olevien hankkeiden arvioitu investointitarve yhteensä ylittää 1,4 mrd. euroa. Kaivosteollisuuden liikevaihdon arvioidaan ylittävän miljardin rajan kuluvana vuonna. Kaivosteollisuus tangeeraa monia eri hallituksen politiikkalohkoja. Olen omaksunut elinkeinoministerinä eräänlaisen hallituksen yritysasiamiehen roolin. Kaivosteollisuuden kannalta kasvu vaatii kunnollista välityskykyä rataverkolta. Lokakuun alussa isännöin Helsingissä komission varapuheenjohtaja Antonio Tajania, ja tein aloitteen EU:n investointien saamiseksi mukaan pohjoisen liikennehankkeisiin. Suomen ja Venäjän raaka-aineet on saatava liikkeelle. Liian usein EU:n liikennesuunnitelmat näyttävän pysähtyvän Helsinkiin. Vuonna 2010 kaivosteollisuus työllisti suoraan noin 3500 henkeä. Kaivoksissa työskentelevän työvoiman määrä ylittää 5000 henkilöä arviolta vuonna 2015. Työvoiman kysyntä tulee olemaan kaivosalalla erityisen merkittävää, kun lisäksi tiedämme Pohjois-Ruotsin kaivosteollisuuden tarpeet lähivuosina. Osaavan työvoiman saanti ja erityisesti nuorten houkuttelu alalle on yhteinen tehtävämme. Olen patistanut virkamieheni selvittämään koulutustarpeita yhteistyössä yliopistojen ja teollisuuden sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Koulutuksen suuntaaminen on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää yksituumaisuutta. Meillä on kaivosteollisuuden kehityksen myötä käynnistetty koulutusta monella rintamalla, ja tietty kokonaisarviointi on paikallaan. Kaivosteollisuuden voimakas kasvu on nostanut keskusteluun myös kysymyksen kotimaisesta omistuksesta. Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus kotimaiseen kaivosteollisuuteen tehtävistä sijoituksista. Meillä on laajaa kannatusta sille, että suomalaista omistusta pitäisi olla nykyistä enemmän. Kaivostoiminta tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä, ja siksi kotimaisuus korostuu keskustelussa. On kuitenkin selvää, ettei valtio voi olla kukkulan kuningas. Valtio voi tehdä järjestelyjä ja mekanismeja, joilla autetaan alkuvaiheen kriittistä rahoitusta kaivoshankkeissa. Erittäin tärkeää kuitenkin on, että kotimainen yksityinen pääoma tulisi merkittävästi mukaan. 4
5
Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry Viennin painopiste siirtymässä graniit tiblokkeihin Vuonna 2010 luonnonkiven viennin arvo kasvoi selvästi. Kokonaisviennin arvo oli n. 70 miljoonaa euroa, joka oli 13% enemmän kuin edellisenä vuonna. Graniittiblokkien viennin arvo kasvoi 49% kun taas pääasiassa vuolukivituotteista muodostuvan lopputuotteiden viennin arvo supistui 8%. Lopputuotevienti väheni vuonna 2009 parikymmentä prosenttia ja viennin lasku siis jatkui viime vuonnakin. Kokonaisviennin päätyminen plussalle vuonna 2010 johtui siis erittäin nopeasti elpyneestä graniittiviennistä. Kiina oli selvä ykkösmaa. Vienti Kiinaan kasvoi 45% ja Kiinan osuus graniittiviennin arvosta oli 64%. Lopputuotteiden päämarkkinat ovat Keski-Euroopassa. Tuonnin arvo oli vuonna 2010 13,8 miljoonaa euroa, joka oli vain nelisen prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Tuontimaista ykkönen on Kiina, josta tuodaan mm. katu- ja reunakiviä. Kuluvan vuoden heinäkuun ulkomaankauppatilastojen perusteella kokonaisviennin arvo nousee hiukan vuodesta 2010 ja päätynee hieman yli 70 miljoonaan euroon. Tosin arvioiden tekeminen loppuvuoden kehityksestä on haastavaa; epävarmuus varsinkin Euroopan talouden kehityksestä on hyvin suurta. Graniittivientimme pääkohdealue on kuitenkin kaukoitä eikä viennin supistumisesta ole ollut vielä merkkejä. Granii- 6
tin vienti on seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kasvanut edellisestä vuodesta 35% ja lopputuotteidenkin vienti nelisen prosenttia. Graniitin Vienti Kiinaan on noussut peräti 58% edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna; Italian vienti on kasvanut 32% ja Puolan 18%. Lopputuotteiden tärkein ostaja on Saksa, jonne viennin arvo kasvoi heinäkuun loppuun mennessä 8%. Myös Venäjän ja Ruotsin vienti kasvoi kun taas keskeisiin vientimaihin kuuluvien Ranskan ja Belgian vienti väheni. Vuosien ajan pääasiassa vuolukivituotteista muodostuvan lopputuoteviennin arvo on ollut selvästi graniittiblokkien viennin arvoa suurempi. Nyt näyttäisi siltä, että viennin rakenteessa tapahtuu painopisteen muutos ja blokkiviennin arvo muodostuu kuluvana vuonna selvästi suuremmaksi kuin lopputuotteiden vienti. Loppuvuosihan tämän tosin vasta näyttää. Vuosi sitten tämän saman lehden jutussani kaipasin kaivannaisteollisuuden teknologiaohjelmaa, jonka käynnistäminen sisältyi myös Suomen mineraalistrategian toimenpidesuosituksiin. Ohjelman valmistelu sujui ripeästi ja noin 60 miljoonan euron Green Mining teknologiaohjelma on käynnistynyt. Tätä kirjoittaessani ohjelmaan ei ole vielä hyväksytty kehityshankkeita mutta eiköhän niitä pian alla käynnistyä. Tekesin ohjelma on leimallisesti metallikaivoksiin kohdentuva vaikkakin ohjelman esitteissä mainitaan myös luonnonkiviteollisuus ja kiviainestuotanto. Voimakkaassa kasvussa olevan kaivosteollisuuden kehittäminen on tärkeää mutta myös muut kaivannaisteollisuuden sektorit kaipaavat kehityspanoksia. Tällöin kyse ei ole vain louhinnan kehittämisestä vaan koko tuotantoprosessin kehittämisestä tuotteiden jatkojalostus ja markkinoille saattaminen mukaan lukien. Luonnonkiviteollisuudesta lisätietoja kaipaavien kannattaa pistäytyä Kiviteollisuusliiton kiviportaalissa www.finstone.fi. Sivusto sisältää paljon tietoa kivistä, tuotteista, yrityksistä, geologiasta, ympäristöasioista ja sivuilla voit esittää asiantuntijoille kiviaiheisia kysymyksiä ns. kiviproffapalvelun kautta. Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry 7
8
9
Vuoriteknikko Antti M. J. Lahtinen Kairan kuulumisia ja FEM 2 0 1 1 Terhveiset kairasta. Talavi antaapi ottaa tuloaan, olema vanahasa ajasa taasen ja marraskuu alako.vettä satelee ja mittarisa on pari astetta lämmintä. Olema varrautunheet kuitenki talaven tulloon, piikkirenkhat on laitetu auton alle, ei pääse keli yllättämhän. Valtakunnan metiasa Lapin kaivosbuumi on nyt jokapäiväistä. Itehän tuon kaivosbuumin toin juluki lehtemme numerosa jo vuona 2002 Kyllä meidän passaa olla täällä jänkhällä, Suomen kaivos aitassa, jo vain! Onhan muualaki toki kaivoksia avattu ja avathan. Hyvä näin, töitä tulleepi paikkakunnile ja hyvinvointia. Kittilän kunnan erotuloista tulleepi kohta nelijännes kaivostoiminnoista. Pohjoisen rautatiet. Rautatie yhteyden rakentaminen pohjoiseen on ollut mediassa aiheena jo pitkään. On pidetty Liikennekonferenssi Sallassa. Itä-Lapin kuntayhtymä haluaisi radan Kelloselältä Alakurttiin, Venäjän puolelle. Tämä olisi edullinen yhteys Jäämerelle. Toisaalta Pohjois-Lapin seutukunta ajaa rautatien rakentamista Rovaniemeltä Sodankylän kautta pohjoiseen. Suuret kaivoshankkeet ja tietenkin matkailu ovat tässä intressinä. Tietenkin radan pohjoisen pään, Norjan tarpeet ja mahdollinen osallistuminen kustannuksiin tulee selvittää. Keskusteluja kaivosyhtiöiden osallistumisista ratahankkeisiin on ollut esillä. Sodankylä haluaisi, että Jäämeren ratahanke saataisiin Pohjois-Lapin vaihemaakuntakaavaan mahdollisimman nopeasti. Tämä auttaisi alueellista kaavoitusta. Nykyinen liikenneministeri Merja Kyllönen on vieraillut kaivosseminaarissa Kolarissa ja hän on tuonut siellä julki, että Liikenneviraston työryhmä selvittää yhteistyössä yritysten, viranomaisten, alueiden ja naapurivaltioiden kanssa nykytilanteen ja tulevaisuuden tarpeet. Tämä on osana liikennepoliittisen selonteon logistiikka selvitystä. FEM 2011 Levillä 1-3 Marraskuuta Levillä pidettiin 8th FENNOS- CANDIAN EXPLORATION AND MINING. Tapahtumaan osallistui nimilistan perusteella 937 henkilöä 21stä eri maasta. Allekirjoittanut osallistui tapahtumaan yhdistystämme edustaen, keskiviikkona 2.11. Näytteille asettajia oli pai- Sandvikin osastoa Anne Suonurmi ja Pekka Jauhiainen Matti Lehtomäki ja Gabriel Allen Kanadasta 10
kalla 92, mm. kaivosyhtiöitä, malminetsintä yrityksiä, alan laitetoimittajia, räjähdealan yrityksiä, urakointiyrityksiä ja kaivosalan kouluttajia. Erityisen suurta kiinnostusta tapahtumassa kuulijat odottivat kaivosyhtiö Anglo American luennosta Sodankylän lähellä olevasta Sakatin esiintymästä. Esiintymä sijaitsee tarkemmin Kersilön kylän läheisyydessä, Kitisen joen itäpuolella, Viiankiaavalla. Esiintymä sisältää mm. kuparia, nikkeliä, platinaa ja kultaa. Pitoisuudet ovat suuria. Kuparia on paikoin jopa 3 % ja nikkeliä 2,5%. Näiden pitoisuuksien ja muidenkin tutkimustulosten perusteella puhutaan maailman laajuisesti merkittävästä malmiosta. Yhtiön mukaan hanke on vielä tutkimusvaiheessa. Työtä on vielä paljon tehtävä, ennen kuin varsinainen kaivospäätös tehdään. Oman osansa asiaan tuo se, että osa alueesta kuuluu Naturaa. Malmion on löytänyt kaivosyhtiö, yleensä Suomessa malmilöydöt on tehnyt GTK. Tapahtuma oli menestys jälleen kerran ja kahden vuoden kuluttua varmaan osallistuja määrä on vieläkin suurempi. Allekirjoittaneen työkavereita menneiltä ajoilta: Kyösti Huttu ja Bennett McLaughlin Kanadasta Näytteilleasettajia ja asiakkaita riitti arkkiset Orikoskentie 22, 31700 Urjala Puh. (03) 546 1593 kirjapaino@arkkiset.fi www.arkkiset.fi 11
Suomen TPP Oy vahvistaa tuotevalikoimaansa, uusin yhteistyökumppanimme on Espanjalainen Zitrón S.A. ZITRÓN on perustettu jo vuonna 1963 valmistamaan paikalliselle kaivosteollisuudelle puhaltimia, vinssejä ja heittolastareita. Nykyään yritys on keskittynyt maanalaisten tilojen ilmanvaihtoon. Puhaltimia ZITRÓN on valmistanut yli 20 000 kpl kaivoksille, tunnelityömaille sekä metroihin yli 50 eri maahan. ZITRÓN on maailmanlaajuinen yritys jolla on valmistusta Espanjassa, Hollannissa, Chilessä, Intiassa ja pieni kokoonpanotehdas myös Kiinassa. Pääsuunnittelu ja isojen puhaltajien valmistus on keskitetty Espanjan tehtaille. ZITRÓN tuotevalikoima kattaa 400mm peräpuhaltajista aina suuriin 5400mm pääpuhaltajiin. Sähkömoottorien tehot vaihtelevat alkaen 7,5 kw moottoreista aina yli 10 000 kw moottoreihin. Moottorivaihtoehtona voi olla myös paineilma- tai ATEX-hyväksytyt moottorit käytettäväksi vaativiin olosuhteisiin joissa räjähdys/ leimahdus vaara. Yrityksen johtava toiminta-ajatus on ollut kehittää ja valmistaa laadukkaita, kehittyneitä puhaltimia. Kaivos ympäristönä poikkeaa suuresti teollisuusympäristöstä johtuen muun muassa likaisesta ilmasta, jatkuvasta kosteudesta, räjähdyspaineiskuista jne. Tämän takia kaivosten ilmanvaihdon tulee olla luotettava toimiakseen kovissakin olosuhteissa. ZITRÓN on tehnyt merkittävät investoinnit rakennuttamalla alalla maailman isoimman tuulitunnelin Espanjan tehtaansa alle jossa se suorittaa sekä tuotekehittelyä, että kaikki asiakkaalle toimitettavien puhaltajien testaukset. Testaustunnelissa voi myös jo tehtaalla ollessa simuloida kaivoksen muuttuvat parametrit kuten vastapaine, lämpötila ja tehontarve. Simulointitesteillä voidaan tehdä todellisia säästöjä käyttökustannuksissa, toisin kuin laskemalla tai arvioimalla joilla osumatarkkuus vaihtelee suuresti! Tämä kaikki tarkoittaa parempaa maanalaista ilmanvaihtoa ja todellista säästöä vähentyneessä energiahukassa. Lisäksi se on arvokasta tietoa nykyaikaisille kaivoksille ja parantaa siellä työskentelevien henkilöiden ja koneiden tuottavuutta. Parantuneen ilmanlaadun myötä myös koneiden huoltokustannuksissa saadaan säästöjä aikaan. ZITRÓN tekee myös kaivosten tuuletussuunnitelmia ja kriittisten kohtien ongelmanratkaisuja asiakkaan lukuun. Yrityksen suunnitteluosastolla on kapasiteettia simuloida ja optimoida tuuletusjärjestelmän kriittiset osat kaivoksessa. Tavallisesti kaivospuhaltajat ovat varustettu suuritehoisilla moottoreilla ja niiden tulee työskennellä jatkuvasti, jopa 24 tuntia päivässä/ 365 päivää vuodessa. Tämä tarkoittaa että puhaltajien luotettavuus ja hyötysuhde on erittäin tärkeä yksityiskohta ilmanvaihtosuunnittelua aloitettaessa. Siksi puhaltajien suunnittelu on tehtävä käyttäen korkeita vaatimuksia varmistamaan toimivuuden ja tehokkuuden mutta energiaa säästäen. Varmistaakseen ja taatakseen tämän kaiken on valmistajien pystyttävä testaamaan puhaltajat kunnollisella testausohjelmalla. Tällä FAT -testillä ( Factory Acceptance Test ) voidaan osoittaa loppukäyttäjälle että puhaltajat täyttävät kaupantekohetkellä annetut suoritusarvot ja muut tekniset spesifikaatiot. Hyvään ja luotettavaan testaukseen tarvitaan täsmällinen ja kehittynyt järjestelmä. ZITRON:in testausohjelma on AMCA ( Air Movement and Control Association ) sertifioima ja on samalla myös maailman suurin AMCA:n hyväksymä laitos. Koko FAT- testaus on avainasemassa varmistamassa hyvän suorituskyvyn todentaen oikean hyötysuhteen. Käyttöönotto Tehtaalla after sales- osastolla on muun muassa kaksi insinööriä pelkästään uusien pääpuhaltajien käyttöönottoon ja luovutukseen. He valvovat ja avustavat asennustyötä ja tekevät Star Up:in säätäen perusasetukset kaivokselle. Tämä työvaihe on tärkeä ja siihen laadukkaasti pystyvät vain tehtävään koulutetut kokeneet kaivosinsinöörit. He antavat myös käyttö- ja huoltokoulutuksen kaivoksen omalle henkilöstölle. Yhteistyökumppanit ZITRON käyttää maailmanlaajuisesti hyvin tunnettuja komponentteja kuten sähkömoottoreissa ABB, WEG, LEROY SO- MER tai ATB. Nämä merkit yleensä takaavat parhaan laadun ja luotettavuuden. www.suomentpp.fi KALLIONLUJITUSTUOTTEET -Teräs- ja muovikuidut ruiskubetonointiin -Porapultit -Kärkiankkuripultit -Kitkapultit -Kaivos- ja kallioverkot -Vaijeripultitustarvikkeet -Keskittimet -Injektointi- ja mikrosementit -Alkalivapaat kiihdyttimet ruiskubetoniin TUNNELIVARUSTEET -Vesi- ja lämpöeristystarvikkeet -Koukut, vaijerit ja ripustukset -Kypärälamput TUNNELITUULETUSTUOTTEET -Tuuletusputket -Puhaltimet -Sähköiset ja manuaaliset tuuletusventtiilit - Linjastojen korjaustarvikkeet PAINEPUTKILINJAT -Raakavesiputket -Poistovesiputket -Paineilmalinjastot info@suomentpp.fi 12
Mukana projektisi kaikissa vaiheissa 13
Aimo Vuento, dipl.ins., Geoneuvo Räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeet muut tuvat - mitä tilalle? Heinäkuun 2011 alussa tuli voimaan asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta. Samalla louhijoille jo vuosikymmenien ajalta tuttu Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeet kumottiin. Muutoksessa moni asia jäi ennalleen, mutta muutoksiakin tuli. Ehkä merkittävin asia on, että uusi lainsäädäntö ei ohjeista asioita yhtä tarkasti kuin entinen. Tämä antaa tilaa hyvälle suunnittelulle ja teknisille innovaatioille. Vaarana on kuitenkin turvallisuudella kilpaileminen, ellei huolehdita pelisäännöistä. Uusi asetus ja ohje räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasioita käsiteltiin aikaisemmin lukuisissa laissa ja asetuksissa. Tästä oli syntyi aina enemmän päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja. Järjestysohjetta oli moneen kertaan korjailtu. Kaivoslain uudistaminen on varmaan ollut lopullinen sysäys siihen, että sinänsä kohtuullisen toimiva järjestysohje päätettiin korvata uudella asetuksella. Uusi asetuksen laadittiin sillä tavalla, että vältettäisiin liian yksityiskohtiin meneviä säädöksiä. Tämä merkitsi asetuksen rinnalle turvallisuusohjeen laatimista. Ohje ei ole velvoittava, mutta siinä esitettyjä tapoja varmistaa turvallisuus voidaan pitää standardina samaan tapaan kuin RIL:n rakennusalaa koskevat ohjejulkaisut. Jos ohjetta ei noudateta, tulee tarvittaessa voida osoittaa vaihtoehtoisen tavan olevan ainakin yhtä hyvä. Turvallisuussuunnittelu työturvallisuuslain mukaisesti sisältyi jo entiseen järjestysohjeeseen ja uudessa tilanteessa suunnittelun merkitys korostuu entisestään. Asetusta ja ohjetta tehtiin samanaikaisesti. Ohjeen laatiminen tuli Työturvallisuuskeskuksen vastuulle. Työturvallisuuskeskus edustaa sopivasti työnantajia, työntekijöitä ja viranomaisia ja sillä on julkaisuissaan lukuisia työhyvinvointia käsitteleviä alakohtaisia ohjeita ja oppaita. Ohje valmistui jakeluun muutamia kuukausia ennen asetuksen voimaan astumista, koska kaivoslain vahvistaminen viivästyi. Asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (16.6.2011/644 ) eroaa entisestä järjestysohjeesta merkittävästi siinä, että se kattaa myös kaivostyön. Muualla lainsäädännössä esiintyviä asioita ei asetuksessa ole. Useissa tapauksissa on voimassa myös asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Eräs tällainen louhinta-alaa koskettava seikka on putoamissuojaus. Kovin merkittäviä uusia asioita asetuksessa ei ole. Tärkeimpinä muutoksina voi mainita kenttien peittämisvelvoitteen asutulla alueella louhittaessa. Tässä sekä patrunoidun räjähdysaineen käyttöä asutulla alueella koskevassa kohdassa on mainittu muu vastaavan turvallisuuden takaava menetelmä. Tällä on lähinnä pyritty antamaan kaivoksille mahdollisuus käyttää samoja louhintamenetelmiä kuin tähänkin asti. Kaivokset ovat suljetulla alueella ja sinkoiluvaara aiheuttavissa tilanteissa voidaan henkilövahinkojen riski poistaa. Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskevista turvallisuusmääräyksistä (16:0) vuodelta 1993 jäi käytännössä pois käytöstä samalla, kun asetus 644/2011 tuli voimaan. Siinä olleista ohjeista asetukseen tuli maininta sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta nalleihin sekä maininta vedenalaisesta louhinnasta. Näitä aiheita käsitellään yksityiskohtaisemmin Työturvallisuuskeskuksen ohjeessa. Louhintatärinää koskeva ohjeistus on puolestaan uudistettuna esitetty julkaisussa RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Työturvallisuuskeskuksen julkaisu Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohje (20142) on siitä poikkeuksellinen ohje, että se on mainittu edellä käsitellyn asetuksen perusteluissa. Tällä tavalla tämä julkaisu on virallisempi kuin moni muu vastaava julkaisu. Toivon mukaan tällaista virallisuutta ei tarvitse testata raastuvassa. Monessa asiassa ohje onkin samankaltainen vanhan järjestysohjeen kanssa. Samanaikaisesti asetuksen ja ohjeen kanssa oli tekeillä räjähdeasetuksen uusiminen. Mm. työmaavarastointia koskevat määräykset saattavat muuttua jonkin verran. Uutta räjähdeasetusta ei kuitenkaan ole vielä säädetty. Muutamia huomioita muutoksista Poraaminen räjähteeseen on yleisimpiä vakavia onnettomuuksia aiheuttavia tapahtumia louhintatyössä. Osa onnettomuuksista johtuu aikaisemmin louhitusta kerroksesta, jossa jonkun reiän pohjaan on jäänyt räjähtämätöntä panosta. Asetuksen 13 :ssä edellytetään asiassa varovaisuutta. Toinen mahdollisuus on läheisten reikien kohtaaminen silloin, kun lähireikä on panostettu. Uudessa ohjeessa on esitetty turvaetäisyyksistä taulukko, jossa turvaetäisyyttä kasvatetaan reikäpituuden lisääntyessä. 14
Taulukko sivulla 25. Pienimmät etäisyydet porattavasta reiästä panostettuun tai parhaillaan panostettavaan reikään. Porattavan reiän pituus [m] Pienin etäisyys panostettuun tai parhaillaan alle 6 panostettavaan reikään [m] 2 6-12 3 12-16 4 16-20 5 yli 20 määritellään olosuhteiden mukaan, kuitenkin > 5 Louhintatyössä esiintyy tilanteita, joissa turvaetäisyyttä ei voi noudattaa. Tällaisia ovat seuraavat tapaukset: - Reiät on panostettava välittömästi porauksen jälkeen esim. vedenalaisessa louhinnassa ja hyvin rikkonaisessa kallion laadussa tai reikien tukkeutumisvaaran vuoksi, - Räjähtämättömän panoksen purkaminen muutoin kuin poraamalla lähelle uusi reikä ei onnistu, - Tukkeutuneen reiän korvaaminen toisella reiällä on välttämätöntä räjäytyksen onnistumiseksi. Työtapa ja turvallisuusjärjestelyt on tällaisissa tapauksissa suunniteltava ennakolta ja räjäytystyön johtajan täytyy hyväksyä ne. Asetuksen ja ohjeen laatimisen aikana keskusteltiin syttymisherkempien UR-nallien käyttökiellosta, koska on käytännössä vaikea selvittää kaikkia sähkömagneettisia kenttiä ympäristössä. Monenlaisten radiolähettimien vuoksi on vaikea laatia kattavaa esitystä turvaetäisyyksistä, koska nallijohtimiin syntyvä virta riippuu sähkömagneettisen kentän voimakkuuden lisäksi taajuudesta. Ohjeessa esitetty taulukko on yhdistetty Ruotsin vastaavan ohjeen (AFS 2007:1) sekä Yhdysvalloissa käytössä olevan ohjeen (IME SLP 20) tiedoista sovellettuna Suomen olosuhteisiin. Jos haluaa olla aivan varma turvallisuudesta, tulisi panostajan sähkönalleja käyttäessään jättää puhelin ja muut radiolähettimet pois. Taulukko sivulla 23. Turvaetäisyydet sähkönalleja käytettäessä tavallisimpiin sähkömagneettisia kenttiä muodostaviin laitteisiin kuten radio-, tv-ja tietoliikennelähettimiin. On huomattava, että II luokan sähkönalleille (UR) ei voi antaa tarkkoja turvaetäisyyksiä ja niiden käyttöä tulee välttää, jos etäisyys lähettimeen on vähemmän kuin kolme kertaa taulukossa III luokan sähkönalleille annettu turvaetäisyys. Tietoja laitteista saa niiden omistajilta ja Viestintävirastolta. Sähkömagneettisia aaltoja lähettävä yksikkö Lähetystaajuus [MHz] Lähetysteho Turvaetäisyydet luokan III sähkönalleille (VA) [m] Ks. IME SLP 20 Kannettava matkapuhelin (GSM, 3G, NMT) 450-2000 < 5 W ei kosketuksissa toisiinsa Matkapuhelinliikenteen tukiasema Yleisradiolähetin, ULA 80-110 TV-lähetin (UHF) 470-790 450-2000 1 kw 80 Table 3 1 kw 150 100 kw 500 10 MW 2000 10 kw 200 1 MW 600 100 MW 2000 Fig. 6 Fig. 7 Eri nallityyppien sovetuvuuden arvioimiseksi ohjeessa on ajan tasalle saatettu suositus. 15
Taululkko sivulla 28. Nallien käyttö ja käyttörajoitukset Nallityyppi Tyypillinen käyttöalue Rajoitukset käytössä Ukkonen ja sähkömagneettiset kentät III luokan sähkönalli (VA) Tavanomainen louhinta aiheuttavat rajoituksia (luku 4.3), ei vedenalaiseen louhintaan Ei asutulla alueella, ei yleisen tien tai II luokan sähkönalli (UR) Pienet räjäytykset rautatien läheisyydessä, ukkonen ja sähkömagneettiset kentät aiheuttavat Kaikki louhintatyöt, erityisesti rajoituksia, ei vedenalaiseen louhintaan Impulssiletkunalli vedenalainen louhinta, maanalainen Elektroninen räjäytysnalli Tulilankanalli louhinta ja suuret louhintakentät Tärinäherkät louhintakohteet, tiukkojen louhintajälkitoleranssien kohteet, erikoisräjäytykset Ei ukonilmalla, vaatii tuotekohtaisen erityiskoulutuksen (valmistajan vaatimus). Vain räjähtävän tulilangan sytyttämiseen ja yksittäisten panosten räjäyttämiseen, ei tien tai rautatien läheisyydessä tai Tarvekivilouhinta, rikkoräjäytykset tilanteissa, joissa vaarallisen alueen tarkastaminen täytyy tehdä välittömästi ennen räjäyttämistä Muutosten vaikutus louhintaurakointiin Uuden asetuksen ja ohjeen laatimisen aikana esitin huoleni siitä, että tiettyjen aikaisemmin sitovien määräysten muuttaminen ohjeellisiksi ja toteuttajan turvallisuussuunnitelmaan perustuviksi voi johtaa turvallisuusriskien ottamiseen. Näin epäilemättä voi tapahtua, ellei louhintatöiden teettämisessä oteta huomioon lainsäädännön muuttumista. Tähänkin asti on ollut tärkeää, että rakennuttaja huolehtii siitä, että työturvallisuuden suunnittelu toimii, suunnitelmat ovat asiallisia ja ne tulevat käyttöön. Jatkossa olisi tärkeää, että uusi ohje olisi automaattisesti noudatettavien urakka-asiakirjojen joukossa. Tämä ei mitenkään estä urakoitsijaa esittämästä omaa ratkaisuaan, mutta varmistaa sen, että hinnoittelu perustuu eri tarjoajilla yhteneviin pelisääntöihin. Edullista ja luotettavaa räjähdysainekauppaa ja varastointia Myyntivarastot: TAMPERE, SEINÄJOKI, VAASA, JÄMSÄ KESKI-SUOMEN RÄJÄHDE OY TAMPERE Puh. (03) 318 0700 Faksi (03) 318 0751 16
17
18
Kunniapuheenjohtaja Kalevi Laakkonen Puhe jatkokoulutuspäivillä 2 0 1 1 Hyvät päiviemme osanottajat. Kuluneen kevään aikana olen silloin tällöin selaillut useasta eri syystä vanhoja valokuvia ja muistiinpanoja. Monissa vanhoissa valokuvissa, jotka liittyvät lapsuuteen ja nuoruuteen, on taustalla Vanhan Kummun rikastamorakennus ja nostotorni, jotka ovat tunnusmerkkeinä tuosta ennen niin mahtavasta ja kaikkivaltiaasta kaivoksesta. Se antoi leivän, se myös monesti otti leivän tienaajan. Nuo selailut toivat mieleen paljon muistoja, erityisesti mieleen palasivat ne ihmiset, joiden itse muistan eläneen noina aikoina ja joiden elämän vaiheet olivat tuttuja, joko yhdessä eläen tai puheissa. Monet heistä ovat kuolleet, mutta elävät edelleen muistoissa hyvine ja huonoine puolineen. Aika on melkoinen vekkuli muuttamaan muistoja, jopa kultaamaan niitä. Lapsuuden mansikkapaikat kutistuvat niitä katsellessa, mutta kasvavat mielissä. Nykyaikana meillä itse kullakin on varsin harvoin mahdollisuus päivittäin nähdä nuo lapsuuden maisemat, sillä elämän valtapyörä on kuljettanut tai jopa paiskonut, itse kunkin, pois niistä. Me emme voi nähdä päivittäin menneiden, omien sukupolvien kädenjälkiä, emmekä sitä kautta saada yhteyttä edeltäviin aikoihin. Meille olisi tärkeää tietää ja ymmärtää, mistä olemme lähtöisin, vaikka ne muistot välillä olisivat kipeitä. Olisi mielenkiintoista tarkastella asiaa, siltä näkökulmalta, mutta se taitaa olla toisen jutun ja ajan aihe. Kuitenkin lapsuuden kaivosmaisema antaa vahvan linkin tähänkin päivään, vaikka silloin elettiin eri aikaa ja maailmaa katseltiin aivan eri horisontista. Kaivostyö tuolloin sodan jälkeen ja vielä viisikymmentä-luvullakaan ei ollut mikään helppo työpaikka, puhumattakaan terveellisyydestä. Kaivostyö oli tuolloin äärimmäisen raskasta käsityötä. Se oli vaarallista, siellä vaani komu, pöly, pimeys, märkyys ja veto, Noina aikoina yleisempiä olivat hautajaiset, kuin viisikymmentävuotispäivät. Mutta leipä maistui kaivosmiehelle ja hänen perheelleen, piti tienata. Vastoin aikaisempaa käsitystä, pidetään maamme kallioperää malmirikkaana alueena. Malmit, samoin kuin muut hyödylliset kaivannaiset, ovat kuitenkin kallioperän harvinaisuuksia. Lisäksi runsaat järvemme, sekä laajat suoalueet ja paksut moreenipatjat peittävät pääosan kallioperästämme vaikeuttaen siinä esiintyvien malmien löytämistä. Tämä onkin ollut pääsyy uskomukselle Suomen malmiköyhyydestä. Varmasti meiltäkin on löydettävissä malmeja runsaasti, kunhan niitä toden teolla etsitään tuon edellä mainitun paksun peitteen alta. Muutamia päiviä sitten Helsingin Sanomissa oli parikin artikkelia kullasta ja sen olemuksesta. Toisessa artikkelissa, jossa toimittaja kertoo ostamastaan tontista otsikolla Suomen halvin hehtaari. Tämä sijaitsee Posiolla. Toimittaja oli miettinyt, löytyisikö alalta kultaa ja hän kääntyi geologian tutkimuskeskuksen puoleen selvittääkseen asian. GTK on tutkinut maatamme tarkalla sihdillä ja palstan kulta-arvoksi annettiin 0,51 mikrogrammaa kilossa, kun sitä keskimäärin on 2,11. Asia varmistetaan kesällä moreeninäytteestä. Toisessa artikkelissa joka kuului Tiede ja ympäristö -sarjaan, käsiteltiin kullan etsintää maassamme niin ikään GTK:n horisontista. Tässä artikkelissa todettiin, etteivät tutkijat vielä 80-luvun alkupuolella uskoneet maastamme löytyvän merkittäviä kultaesiintymiä. Nyt kun menetelmät ja ajatukset ovat kehittyneet, sekä eri tapoja on voitu yhdistellä, meillä on noin 500 kultaesiintymää, joista 50 on lupaavia. Viime vuosien malmilöydöt ja niiden varassa toimivat kaivokset ovatkin innostaneet useita yrittäjiä tarmokkaaseen malminetsintään. Voimmekin odottaa, että lisää löytöjä on tulossa, joiden varaan voidaan perustaa uusia kaivoksia. Niistä saatavat malmit ja hyödylliset mineraalit tulevat erilaisten rikastus- ja jalostusmenetelmien jälkeen parantamaan koko kansamme elinehtoja. Kukoistava kaivosteollisuus antaa maallemme lisättyjä kaupankäyntimahdollisuuksia, samoin kuin se luo toimintamahdollisuudet moninaiselle muulle teollisuudelle. Tärkeimpiä malmeja voidaankin hyvällä syyllä nimittää sivistyksen raaka-aineiksi. Eri kehityskausiakin on totuttu nimittämään vuorityön perusteella kivi-, pronssi- ja rautakausiksi. On kuitenkin heti mainittava, että kaikki malmiesiintymät eivät ole mitään kultakaivoksia, vaan niistä toivottu hyöty on monivaiheisten taloudellisten ja teknillisten suunnitelmien, sekä vaikeasti suoritettavan työn takana. Mutta juuri nuo vaikeudet meitä vuoren louhijoita houkuttelevatkin. Ne antavat aiheen teknillisten laitteiden ja menetelmien kehittämiselle. Kaivosmiehestä tuntuu saavutettu hyöty sitä arvokkaammalta, mitä enemmän hän on joutunut käyttämään hankkimiaan taitojaan ja tietojaan työnsä läpiviemiseksi. Kaivostyönjohtajan työ on huomattavasti haasteellisempaa, kuin maanpäällä toimivan työnjohtajan. Valvottava alue on hajanainen ja päivänvalon sijasta on vain se valo, joka tulee kypärälampusta. Suurta tarkkaavaisuutta vaaditaan, että kaikkia annettuja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Tämä ei tarkoita sitä, että kaivostyö olisi sen varallisempaa, kuin muukaan työ, kunhan vain miehistö on valittu oikein ja koulutettu työskentelemään tässä poikkeuksellisessa ympäristössä. Kallion louhijalla on myös toinen tärkeä työsarka, jolla vuorimies työskentelee rinnan rakentajan kanssa vastaten omasta osuudestaan. Tämä on laaja maanpäällinen ja maanalainen rakennustoiminta tehdassalien, väestönsuojien, voimalaitosten ja rautateiden sijoittamiseksi tunneleihin. Onpa lehdissä puhuttu jo Saimaan kanavankin sijoittamisesta tunneliin Haminan ja Taavetin välille. Nämä kaikki ovat työmaita, joissa välttämättä tarvitaan asiantuntevaa vuoren räjäyttäjää. Hyvät herrat. Käytän suurella mielihyvällä tätä tilaisuutta hyväkseni lausuakseni kiitollisuuteni niitä henkilöitä kohtaan, jotka vaivojaan säästämättä ovat tehneet mahdolliseksi näiden vuosipäivien onnistumisen. Tosin palkkio, joka näistä vaivoista tulee, on jokseenkin niukka, täällä kun ei leikata puukolla kultaa, mutta sitä arvokkaampi on hyvän mielen palkka ja vakuutus hyvästä asiasta. Samalla rohkenen lausua kunnioitukseni niille läsnäolijoille, jotka matkan pituutta ja vaivaa pelkäämättä ovat tätä tilaisuutta varten tänne saapuneet. Ilokseni totean meitä täällä olevan, kuten sanonta kuuluu, tupa täynnä, ja erityisesti ilahduttaa se seikka, että paikalla on 22 kaivosteollisuuden edustajaa unohtamatta muita paikalla olevia, jotka edustavat monipuolisella tavalla maamme elinkeinoelämää, joka sivuaa vuoritointa. Iloita voidaan myös eilen virallisesti avatusta Pampalon kultakaivoksesta joka mainittiin uutisissakin. Pampalon myötä Suomesta tuli euroopan kullantuottaja n:o 1, tuotanto 1000 kg/v. Toivotan kaikki läsnäolijat lämpimästi tervetulleiksi perinteisille vuosipäivillemme. Oppikaamme ja viihtykäämme. 19
20