TOIMINTAKERTOMUS 2003 SUOMEN KULUTTAJALIITTO ry
2
SISÄLLYSLUETTELO SUOMEN KULUTTAJALIITON TOIMINTAVUOSI 2003 KULUTTAJAN OIKEUDET Projektit: Asumisasioiden neuvontaprojekti KULUTTAJAN TALOUS Projektit: Nuorten talousneuvonta ELINTARVIKKEET JA RAVITSEMUS TERVEYS, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ JÄRJESTÖTOIMINTA Projektit: Postin kulkunopeuden mittaaminen VIESTINTÄ JA JULKISUUS YHTEISTYÖ EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA YHTEISTYÖ POHJOISMAIDEN JA BALTIAN MAIDEN KANSSA HENKILÖSTÖ JA HALLINTO TALOUS 5 6 7 8 8 9 10 11 11 12 13 14 15 15 LIITTEET SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUS 17 SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMINTARYHMÄT 18 SUOMEN KULUTTAJALIITON HENKILÖKUNTA 18 SUOMEN KULUTTAJALIITON TILINTARKASTAJAT 18 SUOMEN KULUTTAJALIITON JÄSENYHDIST YKSET 19 MUUT SUOMEN KULUTTAJALIITON JÄSENET 21 LIITON EDUSTUKSET 21 3
4
SUOMEN KULUTTAJALIITON TOIMINTAVUOSI 2003 Toimintavuoden alussa Suomen Kuluttajaliitto esitti kuluttajapoliittiset tavoitteensa alkaneelle eduskunta- ja hallituskaudelle. Niihin kuului kuluttajan oikeussuojan parantaminen turvaamalla kansalaisille asuntoasioissa tehokas ja maksuton tuomioistuimien ulkopuolinen riidanratkaisumenetelmä. Liitto vaati taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien ostovoiman parantamista. Kansalaisten peruspalvelujen saatavuus ja taso sekä niiden kehittäminen muuttuvia vaatimuksia vastaavaksi tuli turvata. Liitto edellytti, että pankkipalvelujen perustoiminnot olisivat kaikkien kansalaisten käytössä. Elintarvikeketjun jäljitettävyyttä tuli parantaa pakollisten alkuperämerkintöjen avulla. Kuluttajajärjestöille tuli varata riittävät voimavarat ennaltaehkäisevään neuvontatyöhön. Näkemyksiään Suomen Kuluttajaliitto toi esille myös uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelutyössä. Vuosille 2004 2007 tarkoitettua ohjelmaa valmisteli kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimivan kuluttaja-asiain neuvottelukunnan työjaosto, jossa Suomen Kuluttajaliitto oli edustettuna. Työtä olivat edeltäneet laaja sidosryhmäkysely ja kuulemistilaisuudet. Ohjelman valmistelu jatkui kertomusvuonna asiantuntijoista koostuvien teemaryhmien ja työjaoston työskentelynä. Joulukuussa valmistelutyö oli edennyt ohjelmaluonnokseksi, joka lähetettiin lausuntokierrokselle. Maamme hallitusohjelmaan sisältyi neljä erillistä politiikkaohjelmaa. Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelmaan liittyen Suomen Kuluttajaliitto oli edustettuna pääministerin johtamassa tietoyhteiskuntaneuvostossa sekä jaostossa, jossa käsiteltiin kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämistä. Neuvoston tehtäväksi tuli laatia tietoyhteiskunnan kehittämisen päälinjauksia. Sen tuli ennakoida, seurata ja arvioida tietoyhteiskuntakehitystä ja sen vaikutuksia. Hallitusohjelmaan kuuluva kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma käynnistyi muita ohjelmia myöhemmin, eikä siihen vielä kertomusvuonna päästy osallistumaan. Tämän ohjelman tarkoitukseksi määriteltiin kansalaisten osallisuuden vahvistaminen ja demokratian toimivuuden parantaminen äänestysaktiivisuutta lisäämällä. Suomen Kuluttajaliitto oli raadissa mukana valitsemassa Suomen osallistujaa Eurooppalainen nuori kuluttaja kilpailuun. Euroopan komission aloitteesta vuodesta 1993 järjestetty kilpailu haluaa kannustaa nuoria kasvamaan valveutuneiksi kuluttajiksi. Brysselin loppukilpailuun lähetetty Mikkelin lyseon 8E-luokan humoristinen www-sivusto Kuinka kuolen terveenä? voitti myös siellä ensimmäisen palkinnon. Tehtäviensä mukaisesti Suomen Kuluttajaliitto valvoi kuluttajien etuja osallistumalla kaikkiaan noin sadan eri elimen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Lausuntoja liitto valmisteli kertomusvuonna viitisenkymmentä kappaletta. Lisäksi annettiin julkisuuteen kymmenen tiedotetta ajankohtaisista aiheista kuten aidon kilpailun puutteesta sähkömarkkinoilla. 5
KULUTTAJAN OIKEUDET Toimialueen tavoitteena oli kuluttajansuojan korkea taso ja toimiva oikeussuojajärjestelmä. Toimintavuonna painopisteenä oli kuluttajien neuvonta sekä jäsenyhdistysten ja luottamushenkilöiden kouluttaminen kuluttajansuoja-asioissa. Tavoitteiden mukaisesti järjestettiin useissa paikallisyhdistyksissä koulutustilaisuuksia kuluttajansuojasta. Aiheita olivat muun muassa asuntokauppa, kiinteistönkauppa, kuluttajanoikeudet, tuontiauton verotukseen liittyvät kysymykset sekä vakuutussopimukset. Jäsenneuvonnan maksuttomuus kasvatti liittoon suoraan liittyvien jäsenten määrää, ja siten liiton jäsenneuvonta lisääntyi. Jäseniä neuvottiin maksutta liiton toimiston aukioloaikoina ja sopimuksen mukaan muulloinkin. Jäsenillä oli mahdollisuus myös henkilökohtaiseen neuvontaan. Maksullinen puhelinneuvonta kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille lisääntyi toimintavuoden aikana merkittävästi. Neuvonta-aika oli tiistaista perjantaihin kello 9-12, mutta neuvontaa annettiin mahdollisuuksien mukaan muinakin aikoina. Loma-aikana neuvontaa annettiin maanantaista perjantaihin kello 10-12. Erityisesti lomaajan neuvonta oli kysyttyä, sillä heinäkuussa olivat lomalla myös kunnalliset kuluttajaneuvojat. Maksullisena palveluna annettiin kevään ajan kuluttajaneuvontaa myös Loviisan, Liljendahlin, Ruotsinpyhtään, Pyhtään ja Pernajan asukkaille erillisen sopimuksen perusteella. Neuvontaa annettiin tiistaista perjantaihin kello 13-15. Liiton kuluttajaneuvontaa antavien toimihenkilöiden yhteistyöelin, kuluttajan oikeudet tiimi, kokoontui toimintavuoden aikana loma-aikoja lukuun ottamatta viikottain. Tiimin kokouksissa käsiteltiin kuluttajaneuvonnassa esiin tulleita kysymyksiä, kuluttajien edunvalvontaa sekä jäsenten ja luottamushenkilöiden kuluttajansuojakoulutusta. Toimintavuonna kuluttajien neuvonta, erityisesti asuntoneuvonta ja maksullinen neuvonta veivät ison osan tiimin työpanoksesta. Tiimin jäsenet osallistuivat aktiivisesti kuluttajien oikeuksia koskevien lakien valmisteluun niin kotimaassa kuin Euroopan unionin tasolla. Kuluttajien tietoverkko toimitti ajankohtaista tietoa kuluttajien oikeuksista, lainsäädännön muutoksista sekä viranomaisten ja liiton kannanotoista tietoverkon jäsenille sekä kaikille suorajäsenille. Kuluttajan oikeuksin toimintaryhmä kokoontui kerran toimintavuoden aikana ja muutoin piti yhteyttä sähköisesti. Toimintaryhmä puolestaan keskittyi liiton kuluttajansuojaosaamisen markkinoinnin ja myymisen edistämiseen. Kotimaassa kuluttajien edunvalvontaa harjoitettiin edellisvuosien tapaan muun muassa kuluttajavalituslautakunnan eri jaostoissa ja täysistunnoissa, vakuutuslautakunnassa, tietosuojalautakunnassa sekä lukuisissa eri ministeriöiden työryhmissä ja toimikunnissa. Toimintavuonna paikallisyhdistysten käyttöön koottiin kansio kuluttajasuojan perustiedoista. Kansioon koottiin kalvosarja kuluttajan oikeuksista, perustietoa lainsäädännöstä, tärkeitä yhteystietoja viranomaisista, yhteistyökumppaneista ja muista sidosryhmistä. Kansio esiteltiin ja jaettiin paikallisyhdistysten käyttöön syksyn toimintaseminaarin yhteydessä. Toimintavuonna aloitettiin kuluttajan tietoverkon lähettäminen myös suorajäsenille. 6
Projektit Asumisasioiden neuvontaprojekti Maaliskuun alussa alkoi neuvontaprojekti, jonka puitteissa annettiin puhelimitse ja sähköpostilla neuvontaa asumisasioissa. Neuvontaa saivat vuokralaiset ja vuokranantajat huoneenvuokrasuhteeseen sekä vuokranvälitykseen liittyvissä kiistoissa. Neuvonta kattoi asunto-osakeyhtiön ja osakkaan väliset erimielisyydet sekä asumisoikeuden haltijan ja asumisoikeusyhteisön väliset riidat. Neuvonta järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen ja ympäristöministeriön tuella. Neuvontapuhelimeen voi soittaa kaikkialta Suomesta paikallispuhelumaksulla. Puhelimitse neuvontaa annettiin heinäkuuta lukuun ottamatta tiistaista perjantaihin kello 10-12. Maaliskuusta joulukuuhun puhelimitse ja sähköpostitse neuvottiin yli kahtatuhatta henkilöä. Projektin toteutumista seurasi johtoryhmä, jossa oli edustettuna asumisasioihin erikoistuneita yhteistyökumppaneita. 7
KULUTTAJAN TALOUS Toimialueella tavoitteena oli ajaa kuluttajien etuja siten, että markkinat ja julkiset palvelut toimivat kuluttajien parhaaksi. Palvelujen toimivuutta, jatkuvuutta ja kehittämistä kuluttajien ehdoilla vaadittiin. Alkaneelle eduskunta- ja hallituskaudelle laadittiin kulutukseen kohdistuvaa verotusta ja yhteiskunnallisten palvelujen rahoitusta koskevat esitykset, jotka jaettiin puoluetoimistoille ja eduskuntaryhmille. Jatkuvan seurannan kohteina olivat kulutuksen, kaupan, palvelujen, hintojen, niihin sisältyvien verojen ja maksujen, kuluttajien tulojen, menojen, varallisuuden, lainojen ja niistä muodostuvan ostovoiman muutokset. Talouden ja kuluttajan aseman kehityssuuntia seurasi ja liiton linjaa ajankohtaisiin kysymyksiin valmisteli kuluttajan talous -toimintaryhmä. Toimintaryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Käteisen euron ja eurohintojen toinen vuosi antoi edelleen ajankohtaisen lisäperusteen seurata kuluttajahintojen muutoksia ja korkotason kehittymistä. Vuoden aikana inflaatio pysyi hitaana ja hintataso vakaana. Hinnoissa tapahtui sekä nousuja että aikaisempaa useammin myös laskuja. Kaupan useilla aloilla kilpailu kiristyi, kun ulkomaiset ketjut avasivat Suomessa uusia toimipisteitään ja lisäsivät tarjontaansa edullisin hinnoin. Autokaupassa koettiin pitkään odotettu veron ja hintojen lasku. Euron valmistelusta alkanut lainakorkojen pitkä lasku jatkui ja vakiintui todella matalalle, kuluttajille edulliselle tasolle, mikä lisäsi uusien asuntolainojen kantaa. Liitosta välitettiin tietoutta myös ulkomaille euron käytöstä saaduista kokemuksista, kuluttajahintojen muutoksista ja rajat ylittävien tilisiirtojen hinnoista. Kymmenen euron setelien saamista automaattijakeluun vaadittiin siinä kuitenkaan toistaiseksi onnistumatta. Ympäristöpolitiikan vaikutuksia kuluttajien talouteen seurattiin ja aihepiiristä esitettiin lausuntoja: energian säästöohjelmista ja uusiutuvan energian käytön edistämistä, juoma-pakkausten ympäristöohjausjärjestelmän kehittämisestä, jätelain muutosehdotuksista ja tuotevastuusta jätehuollossa, polttoaineen kulutuksen merkitsemisestä autokaupassa, kaupallisten palvelujen rakenteesta kaavoituksessa sekä ehdotuksesta asetukseksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. Projektit Nuorten talousneuvonta Kertomusvuoden syksyllä toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin nuorten talousneuvontahanke yhteisyössä Espoon talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Hanke oli jatkoa vuosien 2001 2002 neuvontaprojektille, jota tehtiin Vantaan kaupungin ja Hakunilan seurakunnan kanssa. Hankkeen tavoitteena oli luoda käytännön malleja asiakaslähtöiseen talousneuvontaan ja saada tietoa laman jälkeisen uusylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden syistä. Hankkeeseen osallistui Espoon ammatillisia oppilaitoksia sekä Espoon kaupungin sosiaalitoimi, nuorten jälkihuoltoyksikkö ja kuntouttavien työllistämispalvelujen yksikkö. Neuvonnan kohderyhmiä olivat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret. Projekti käynnisti uutta parityöskentelyä eri alojen ammattilaisten kesken. Se jäntevöitti palvelusuunnitelmien käyttöä ja kehitti neuvontatyön sisältöä. Kilpailupolitiikan alueelta annettiin lausuntoja sähkömarkkinoiden kilpailutilanteesta, kaupan kampanjapoikkeuslupia koskevista hakemuksista, hallitsevasta markkina-asemasta seteliautomaattien kautta tapahtuvassa maksuvälinehuollossa, energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvonnasta ja kilpailunrajoituslain uudistamisesta. 8
ELINTARVIKKEET JA RAVITSEMUS Aihealueen keskeisenä tavoitteena oli kuluttajien luottamuksen säilyttäminen elintarvikkeisiin. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja ravitsemuksellista laatua pidettiin tärkeinä luottamukseen vaikuttavina seikkoina. Toimintavuoden aikana keskityttiin elintarvikkeiden laatutekijöiden, pakkausmerkintöjen ja uusien ravitsemussuositusten tunnetuksi tekemiseen. Kertomusvuonna käynnistyi teollisia aterioita ja ruokia käsittelevän Viisas pääsee vähemmällä kuluttaja-aineiston valmistelu yhteistyössä Elintarviketeollisuusliiton kanssa. Aineiston rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Suomen Kuluttajaliitto osallistui Helsingin messukeskuksessa järjestettyihin ELMAmessuihin yhdessä maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Laatuketju-hankkeen kanssa. Messuilla oli 33 000 kävijää, ja osastolla järjestettyyn pakkausmerkintäkyselyyn vastasi noin 1500 messuvierasta. Messuja varten uudistettiin Hyvä tietää elintarvikkeiden alkuperästä esite. Toiminta-alueen keskeisenä tehtävänä oli myös edistää kuluttajien luottamusta elintarvikeketjuun. Tämän varmistamiseksi liitto osallistui elintarvikelainsäädännön valmisteluun ja elintarvikeketjun keskeisiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Näistä tärkeimmät olivat elintarviketalouden kansallinen laatustrategia hanke, elintarvikeneuvottelukunta, ravitsemusneuvottelukunta, biotekniikan neuvottelukunta sekä maa- ja metsätalousministeriön maatalous- ja elintarvikejaosto. Lisäksi tehtävänä oli neuvoa ja kouluttaa kuluttajia. Painopisteenä oli omien ja erityisesti liiton uusien paikallisyhdistysten jäsenten kouluttaminen. 9
TERVEYS, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöaiheissa Suomen Kuluttajaliiton tuli vaikuttaa erityisesti peruspalveluiden saatavuuden ja laadun säilyttämiseksi kansalaisten tarvetta vastaavalla tasolla. Ympäristökysymyksissä liiton tarkoituksena oli edistää kuluttajien mahdollisuuksia tehdä vastuullisia ostopäätöksiä. Lisäksi tehtävänä oli osallistua koko yhteiskuntaa koskevaan eettisten arvojen luomiseen. Eettiseen työskentelyyn osallistuttiin Eettisen foorumin kokouksissa ja niitä valmistelevissa työryhmissä. Liitto oli edustettuna suomalaisen yrityselämän eettisessä ohjausryhmässä ja maksullisten puhelinpalvelujen eettisessä lautakunnassa. Lisäksi liiton edustaja osallistui sähkökaupan eettisten sääntöjen valmisteluun. Niiden valmistuttua liitolta pyydettiin edustaja myös verkkokaupan eettisten sääntöjen valmistelutyöhön. Kertomusvuosi oli jo kuudes vuosi ilman tämän sektorin vakituista henkilöstöä. Liittokokouksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi toiminta kanavoitiin pääosin liiton muille sektoreille ja erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Tällaisena hankkeena järjestettiin eduskunnassa lokakuussa seminaari hoidon saatavuudesta. Huhtikuun alussa voimaan tullut lääkelain muutos edellytti apteekkeja vaihtamaan lääkevalmisteen edullisempaan, ellei lääkäri tai hammaslääkäri lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä ollut sitä kieltänyt tai ellei ostaja kieltänyt vaihtoa. Suomen Kuluttajaliitto oli tyytyväinen lakiuudistukseen, sillä liitto oli jo useita vuosia esittänyt huolestuneita kannanottoja kuluttajien lääkemenojen jatkuvasta kasvusta 1990-luvun alusta lähtien. Suurimmillaan vuotuinen kasvu oli kivunnut 13 %:iin. Lakiuudistuksen merkityksen arvioimiseksi ja kuluttajien informoimiseksi järjestettiin paikallisyhdistysten kanssa vajaat kaksikymmentä tilaisuutta, joihin osallistui myös Kansaneläkelaitoksen sekä lääkäri- ja apteekkarikunnan edustajia. Kansaneläkelaitoksen laskelmien mukaan ensimmäisen neljän kuukauden aikana asiakkaiden osuus syntyneistä säästöistä oli jo yli kymmenen miljoonaa euroa. Syntynyt hintakilpailu oli kuitenkin osoittautunut itse lääkevaihtoa suuremmaksi säästöjen tuottajaksi. H 10
JÄRJESTÖTOIMINTA Toimintavuoden tavoitteena oli, että Suomen Kuluttajaliiton neuvonta oli entistä enemmän jäsenetu ja helposti jäsenistön saatavilla. Luottamus- ja alueyhdyshenkilötehtävissä olevia jäseniä tuli tukea koulutuksen, aineiston ja kuluttaja-aiheisten lehtien avulla. Lisäksi jäsenistöä tuli kannustaa alueellisiin tapaamisiin ja löytämään yhteistyökumppaneita. Tavoite oli, että toiminta-alueilla pidetään ainakin yksi koulutus- tai aluetapaaminen. Järjestötoiminnan tuloksia tuli arvioida puolivuosittain laadittavissa raporteissa. Suomen Kuluttajaliiton maksuton jäsenneuvonta lisäsi kansalaisten kiinnostusta liiton ja sen yhdistysten jäsenyyttä kohtaan. Kertomusvuonna järjestettiin yhdessä liiton alueyhdyshenkilöiden kanssa useita koulutustilaisuuksia ja tapaamisia. Tärkein aihe edelleenkin olivat kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset. Lisäksi yhdistykset järjestivät useilla paikkakunnilla kuluttajavalistustilaisuuksia yleisölle. Aiheina olivat pakkausmerkinnät, kuluttajasopimukset, asuntokauppa, lääkeuudistus, potilaan oikeudet ja kuluttamisen eettiset kysymykset. Eräät kuluttajayhdistykset ottivat paikallislehtikirjoituksin ja suorin aloittein kantaa alueensa kuluttajapalveluissa ilmenneisiin ongelmiin. Aiheina olivat paikallisen kuluttajaneuvonnan tila, sähkön hinta ja joukkoliikenne. Järjestötoimintaryhmä piti yhteisen neuvottelu- ja tapaamistilaisuuden liiton alueyhdyshenkilöiden kanssa huhtikuussa. Aiheina olivat ajankohtaiset asiat ja paikallistoiminnan koordinointi. Erityisesti tilaisuudessa keskusteltiin hiljaisten yhdistysten tilanteesta. Järjestötoimintaryhmän puheenjohtajan johdolla ryhdyttiin ottamaan yhteyttä näihin yhdistyksiin toiminnan virkistämiseksi. Alueyhdyshenkilöiden tehtävänä oli tukea omalla alueellaan olevien kuluttajayhdistysten toimintaa. Heidän tuli hankkia uusia jäseniä kuluttajatoimintaan ja toimia liiton alueellisina yhdyshenkilöinä. Tällaisen toiminnan tuloksena Suomen Kuluttajaliiton jäsenmäärä kasvoi kertomusvuonna. Liiton vuotuinen jäsenistön toimintaseminaari pidettiin lokakuussa Helsingissä ja Tallinnassa. Seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita kuluttajan oikeuksien, talouden ja elintarvikesektorin alalta. Realismia mutta rohkeaa etunojaa otsikon alla etsittiin tulevan toiminnan painotuksia. Seminaariin osallistui 50 henkilöä. Ensimmäistä kertaa seminaariin osallistuivat myös liittoon suoraan liittyneet henkilöjäsenet. Heille järjestettiin marraskuussa vielä erillinen tutustumistilaisuus liiton toimintaan. Kertomusvuonna pääkaupunkiseudulla toimivat kuluttajayhdistykset perustivat alueellisen terveystoimintaryhmän, jonka tarkoituksena oli arvioida, ottaa kantaa ja tehdä aloitteita paikallisten terveyspalvelujen laadun turvaamiseksi. Ryhmässä olivat kertomusvuonna edustettuina Helsingin Kuluttajat, Korson Linkki, Siltasaaren Kuluttajat, Pääkaupunkiseudun Kuluttajat, Suomen Potilasasiamiehet ja Suomen Potilasliitto. Myös liiton toimihenkilöitä osallistui ryhmän työskentelyyn. Ryhmä järjesti lokakuussa Eduskunnassa tilaisuuden kansanedustajille hoitotakuusta ja sen toteutumisen mahdollisuuksista. Liiton luottamushenkilöille tilattiin kertomusvuonna Kuluttaja- ja Kuluttajansuoja-lehdet. Kertomusvuonna toimitettiin kuluttajayhdistyksille kolme yhdistyskirjettä ja päivitettiin yhdistyksillä olevaa järjestötoiminnan peruskansiota. Lisäksi laadittiin yhdistysten käyttöön kansio kuluttaja-asioista. Järjestötoimintaa arvioitiin puolivuosittain ilmestyneillä paikallistoiminnan tapahtumaraporteilla. Projektit Postin kulkunopeuden mittaaminen Suomen Kuluttajaliiton paikallisyhdistykset selvittivät lokakuun aikana postin kulkua paikkakunnalta toiselle. Selvityksessä ennalta sovitut paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea lähettivät toisilleen tavallisia kirjeitä ja raportoivat niiden kulkunopeuksista. Kaikkiaan kirjeitä lähetettiin 124 kappaletta. Lopputulos oli se, että suuressa osassa Suomea posti kulki hyvin ja oli perillä seuraavana päivänä. Posti kulki nopeasti Simosta Turkuun, mutta lukumäärältään ja ajassa mitattuna suurinta hitautta oli Helsingin postitusten kohdalla. Jopa Helsingin sisäisessä kulussa tavallinen kirje saattoi viipyä neljä päivää. 11
KULUTTAJAUUTISET VIESTINTÄ JA JULKISUUS Viestinnän avulla Suomen Kuluttajaliiton tuli kertoa tavoitteistaan ja keskeisistä kuluttajan asemaan vaikuttavista muutoksista. Viestinnän tuli palvella kuluttajia ja tavoittaa yhteiskunnan päätöksentekijät. Internetkotisivujen tarkoituksena oli tehdä liiton toiminta tunnetuksi myös laajoille ihmisryhmille. Kuluttajauutiset-lehti ilmestyi kertomusvuonna neljä kertaa. Lehden teemoja olivat liiton omien kampanjoiden tunnetuksi tekeminen ja tuloksista kertominen. Muita aiheita olivat esimerkiksi elintarvikkeisiin, kuluttajan talouteen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä eettiseen kuluttamiseen liittyvät teemat. Lehti esitteli kuluttajaviranomaisia ja heidän toimintaansa. Lehdellä oli tärkeä tehtävä toimia jäsenistön yhdyssiteenä, kertoa jäsenyhdistysten toiminnasta ja raportoida jäsenille yhteisistä tilaisuuksista. Julkisuusseurannan mukaan Suomen Kuluttajaliiton kannanotoista, kampanjoista ja tapahtumista kerrottiin suomalaisessa mediassa 916 kertaa kertomusvuoden aikana. Parhaimmassa kuussa, marraskuussa, painettujen viestimien yhteislevikki oli vajaat kuusi miljoonaa kappaletta. Loka- ja marraskuun ykkösaiheeksi nousi liiton kampanja kymmenen euron setelin saamiseksi pankkiautomaatteihin. Toinen julkisuuden hyvin läpäissyt aihe oli liiton asumisasioiden neuvonnan ja keskeisten ongelmien esittely. Elintarvikeasioissa eniten esillä olivat hygieniakysymykset. Myös lääkevaihtoon liittyneet tilaisuudet huomioitiin tapahtumapaikkakunnilla hyvin. Kertomusvuonna jaettiin Vuoden 2002 Kuluttajateko tunnustuspalkinnot. Paikallistoimintasarjan palkinnon sai Porin Seudun Kuluttajayhdistys. Perusteena oli vuonna 1991 perustetun yhdistyksen aktiivinen rooli alusta lähtien; monipuolinen kuluttaja-asioiden käsittely ja rohkeus kokeilla uusia asioita ja uutta toimintaa kuten osallistuminen kuluttaja-aiheisen radio-ohjelman tekoon ja kuluttajaneuvonnan antaminen. Yleisen sarjan tunnustuspalkinto annettiin lähikirjastokampanjalle ja erityisesti Käpylä-Seuralle ja Käpylän Yhdyskuntaklubille. Yhdistysten esimerkillinen ja määrätietoinen kansalaisaktiivisuus lähikirjastojen säilyttämiseksi laajeni eri puolille maata. Palkinnollaan Suomen Kuluttajaliitto halusi korostaa pienten kirjastojen suurta merkitystä käyttäjilleen ja ympäristölleen. www.kuluttajaliitto.fi 12
YHTEISTYÖ EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA Suomen Kuluttajaliiton tavoitteena oli vaikuttaa Euroopan unionin kuluttajapolitiikkaan siten, että parhaiden maiden kuluttajansuojan taso säilyisi Euroopan unionissa. Liiton edustaja oli kuluttajien eurooppalaisen kattojärjestön, Euroopan kuluttajaliiton BEUC:n (Bureau Européen des Unions de Consommateurs) yleiskokouksen jäsen. Suomen Kuluttajaliitto edusti suomalaisia kuluttaja- ja neuvontajärjestöjä Euroopan komission yhteydessä toimivassa kuluttajaryhmässä (European Consultative Consumer Group, ECCG). Tämä oli entinen Kuluttajakomitea (Consumer Committee), jonka nimen ja osittain kokoonpanonkin komissio uudisti lokakuussa. Kokousten asialistoilla olivat kertomusvuonna muuan muassa tuoteturvallisuuslainsäädännön uudistaminen, energiamarkkinoiden avautuminen ja standardisointikysymykset. Neljä kertaa kokoontuneen Neuvoa-antavan kuluttajaryhmän esityslistalla olevat asiat käsiteltiin ennen komitean kokousta suomalaisessa taustaryhmässä. Taustaryhmään kuuluivat seuraavat tahot: Kuluttajat-Konsumenterna ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marthaförbundet ja Marttaliitto ry. Lokakuussa Euroopan komissio järjesti jokavuotisen kuluttajatahojen tapaamisen ja työkokouksen (Annual Assembly) Brysselissä. Järjestyksessä kuudennen kuluttajakokouksen aiheena oli Euroopan laajentuminen ja sitä edelsi jäseneksi liittyvien maiden pyöreän pöydän kokous. 13
YHTEISTYÖ POHJOISMAIDEN JA BALTIAN MAIDEN KANSSA Suomen Kuluttajaliiton edustaja osallistui edellisten vuosien tapaan pohjoismaiseen kuluttajayhteistyöhön Pohjoismaiden kuluttajaneuvottelukunnassa (Nordisk Konsument Utskott, NKU). Tämän toiminnan puitteissa osallistuttiin syyskuussa Reykjavikissa pidettyyn seminaariin, jonka aiheena oli pohjoismaisen kuluttajapolitiikan tulevaisuudennäkymät. Myös kahdenvälistä yhteistyötä harjoitettiin. Maaliskuussa Islannin kuluttajajärjestö täytti 50 vuotta, ja Suomen Kuluttajaliitolta oli pyydetty juhlaan puheenvuoro suomalaisten kuluttajien kokemuksista Euroopan unionissa. Yhteistoiminta Viron Kuluttajaliiton (Eesti Tarbijakaitse Liit) kanssa jatkui, mutta jokavuotinen yhteinen seminaari siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Kertomusvuonna etualalla oli kolmikantayhteistyö Viron, Liettuan ja Suomen kuluttajaliittojen kanssa. Länsi-Liettuan kuluttajajärjestö (Vakaru Lietuvos vartotoju federacija) oli jo edellisenä vuonna ottanut yhteyttä Suomen Kuluttajaliittoon, mutta yhteinen hanke oli jäänyt toteutumatta rahoituksen puutteessa. Kertomusvuonna hanke voitiin toteuttaa Suomen ulkoministeriön taloudellisen tuen turvin. Lokakuussa järjestettiin Vilnan parlamenttitalossa EU-kuluttajaneuvontaa koskeva seminaari, johon osallistui viisikymmentä Liettuan kuluttajajärjestöjen ja kuluttajahallinnon edustajaa. Myös Viron kuluttajaliike oli edustettuna tässä seminaarissa. Oman tukensa hankkeelle antoivat Suomen EU-kuluttajaneuvonta ja Kuluttajavirasto lähettämällä asiantuntijoita seminaarin alustajiksi. Seminaari sai osakseen julkisen kiinnostuksen myös sen vuoksi, että puheenvuorojen pitäjien joukossa oli Euroopan unionin Liettuan edustuston edustaja. 14
HENKILÖSTÖ JA HALLINTO Toimintavuoden tavoitteena oli tehdä edelleen määrätietoista työtä Suomen Kuluttajaliiton henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa liitto tavoitteli valtionavun kasvattamista nykyisestä määrästään ja projektirahoituksen lisäämistä. Valtionavun nostotoiveet toimintaa vastaavalle tasolle vuonna 2003 eivät toetutuneet (myönnetty 479.000 ja haettu 630.000). Myönteisiä päätöksiä projektirahoitushakemuksiin ei myöskään tullut toivotussa määrin (hyväksytty 113.100 ja haettu 264.441). Harkinnanvaraisen valtionavun turvin liitossa työskenteli viisi kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen toimihenkilö. Henkilökuntaan kuuluivat myös yksi projektitoimihenkilö ja palkkioperusteisia toimihenkilöitä aina mahdollisuuksien mukaan. Kertomusvuonna Suomen Kuluttajaliitto vakiinnutti asemaansa oppilaitosten käyttämänä opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Henkilöstön vähyyden ja tehtävien runsauden vuoksi liitto haki Työsuojelurahastolta rahoitusta työssä jaksamisen erillisprojektiin, mutta hakemus hylättiin. Liiton työturvallisuudesta vastaavat henkilöt seurasivat kuitenkin tiiviisti toimihenkilöstön selviytymistä työssään. Pääsihteeri kävi toimihenkilöiden kanssa henkilökohtaisia tavoite- ja kehityskeskusteluja. Toimihenkilöt osallistuivat tehtäväalueidensa koulutukseen mahdollisuuksien mukaan. Liiton luottamushenkilöitä koulutettiin kuluttajansuojalainsäädännössä. Liiton hallitus kokoontui viisi kertaa. Hallitus seurasi toimintatavoitteiden toteutumista ja talouden kehittymistä. TALOUS Toimintavuoden tavoitteena oli liiton vakavaraisuus ja oman pääoman kaksinkertaistaminen kolmivuotiskautena 2002-2004. Tähän pyrittiin oman osaamisen myynnillä ulkopuolisille, projektirahoitusta hankkimalla ja jäsenmäärää kasvattamalla. Suomen Kuluttajaliiton tilinpäätös kertomusvuodelta osoitti 8.827,50 euroa ylijäämää (toimintatuotot 578.457,86 ja toimintakulut 569.630,36). Oma pääoma 01.01.2003 oli 30.063,39 euroa ja 31.12.2003 se oli 38.890,89 euroa, joten oma pääoma kasvoi tilivuonna 30 %. Oman kuluttajaosaamisen myynti tilivuonna oli 22.088,80. Vuonna 2002 se oli 11.692,26 euroa, joten kasvu oli liki kaksinkertainen. Tämä ei kuitenkaan vielä muodostanut merkittävää osaa liiton tulorahoituksesta. Jäsenmäärä ei juurikaan kasvanut. Kertomusvuonna aloitti toimintansa liiton luottamushenkilöistä muodostuva rahoitustoimintaryhmä, jonka tehtäväksi tuli liiton rahoitusstrategian laatiminen. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. 15
LIITTEET 16
SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUS 2003 Puheenjohtaja: Susanna Rahkonen Espoon Valppaat Kuluttajat ry Varapuheenjohtajat: Kauko Vaari Susirajan Tarkat ry Mirja Kolsi Kaakonkulman Kuluttajat ry Hallituksen muut jäsenet: Pertti T. Hyvönen Keijo Jokinen Hannele Karlin Heikki Kujanpää Tommi Kytölä Outi Lohi Terttu Malin Matti Mykkänen Eeva-Kaarina Nissilä Aino Vainionpää Siltasaaren Kuluttajat ry Pirkkalan Kuluttajat ry Korson Linkki ry Turun Kuluttajayhdistys ry Helsingin Kuluttajat ry Länsi-Lapin Kuluttajat ry Porin Seudun Kuluttajayhdistys ry Napapiirin Kuluttajayhdistys ry Pohjois-Kymen Kuluttajayhdistys ry Merenkurkun Kuluttajat ry Yleisvarajäsenet: Eeva Ajomo Rauman Seudun Kuluttajayhdistys ry Heljä Balmer Suomen Potilasasiamiehet ry Raija Holopainen Kotkan Seudun Kuluttajayhdistys ry Ritva Holopainen Kuopion Kuluttajat ry Heidi Hännikäinen Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry Titta Miettinen Imatran Kuluttajakamari ry Risto Pieviläinen Siltasaaren Kuluttajat ry Pirjo Rauanheimo Suomen Elintarviketyöläisten liitto ry Berta Sipi Jyvässeudun Kuluttajakompassi ry Heli Tynkynniemi Porin Seudun Kuluttajayhdistys ry Liisa Uurtimo Merenkurkun Kuluttajat ry Olof Wahlberg Helsingin Kuluttajat ry 17
SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMINTARYHMÄT Työvaliokunta Järjestötoimintaryhmä Kuluttajan oikeudet Kuluttajan talous Elintarvikkeet ja ravitsemus Rahoitustoimintaryhmä SUOMEN KULUTTAJALIITON HENKILÖKUNTA Aarnio Reija hallintopäällikkö Ahlholm Anitta kuluttajaneuvoja Halme Pirita opiskelijaharjoittelija 01.12.2003- Leino Tero lakimies Lustig Helena tiedottaja, toimittaja (Kuluttajauutiset) Luukko Martti ekonomisti Paakko Juuso opiskelijaharjoittelija 07.04.-26.05.2003 Pessi Paula opiskelijaharjoittelija, kuluttajan talous 01.05.-31.12.2003 Rainio Eirik opiskelijaharjoittelija 01.12.2002-07.02.2003 Saarikivi Jarmo elintarvike- ja ravitsemusasiat, sijainen 01.06.-31.08.2003 Sario Tuula johtava lakimies Tainio Riitta elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Turunen Sinikka pääsihteeri Villa Sirpa taloussihteeri SUOMEN KULUTTAJALIITON TILINTARKASTAJAT KHT Osmo Immonen ja Tilintarkastusrengas Oy Varatilintarkastaja KHT Tom Turja 18
SUOMEN KULUTTAJALIITON JÄSENYHDIST YKSET Yhdistyksen nimi Kotipaikka Espoon valppaat kuluttajat ry Espoo Etelä-Savon ay-kuluttajat ry Mikkeli Finlandssvenska Konsumenter rf Forssan Seudun Kuluttajayhdistys ry Forssa Helsingin Kuluttajat ry Helsingin yliopiston kuluttajayhdistys HYLKY ry Hyvinkään Kuluttajapuntari ry Hyvinkää Hämeenlinnan Seudun Kuluttajayhdistys ry Hämeenlinna Iisalmen Kuluttajat ry Iisalmi Imatran Seudun Kuluttajakamari ry Imatra Itä-Savon kuluttajat ry Savonlinna Itä-Uudenmaan kuluttajayhdistys ry Östra-Nylands konsumentförening rf Loviisa Jokilaakson ekopihit ry Jämsä Jyvässeudun Kuluttajakompassi ry Jyväskylä Kaakonkulman kuluttajayhdistys ry Hamina Karjaanseudun kuluttajat ry Karisnejdens konsumenter rf Karjaa Keski-Uudenmaan kuluttajat ry Järvenpää K-M-V-Alueen Kuluttajat ry Mänttä Koivukylä-Rekolan Kuluttajayhdistys ry Vantaa Kolikonvartijat ry Myntväktarna rf Karkkila Korson Linkki ry Vantaa Kotkan Seudun Kuluttajayhdistys ry Kotka Kuluttajaluotain ry Järvenpää Kuluttajayhdistys Hyvä Arki ry Espoo Kuluttajayhdistys KaasuMittari ry Kuluttajayhdistys Kaktus ry Klaukkala Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry Konsumentförening Patientombudsmännen i Finland rf Kuninkaantien Kuluttajat ry Kuopion Kuluttajat ry Kuopio Laajasalon hyvä arkipäivä ry Lahden Seudun Kuluttajat ry Lahti Lappeenrannan seudun kuluttajayhdistys ry Lappeenranta Lohjan Seudun Kuluttajat ry Lohja 19
Lopen Kuluttajayhdistys ry Loppi Länsi-Lapin Kuluttajat ry Simo Merenkurkun Kuluttajat ry Kvarkens Konsumenter rf Vaasa Mikkelin seudun kuluttajat ry Ristiina Naantali-Raision Kuluttajayhdistys ry Naantali Napapiirin Kuluttajayhdistys ry Rovaniemi Nokian Kuluttajayhdistys ry Nokia Nuorten kuluttajayhdistys Nulkki ry Oulun Kuluttajat ry Oulu Pirkkalan Kuluttajat ry Pirkkala Pohjois-Kymen Kuluttajayhdistys ry Kouvola Porin Seudun Kuluttajayhdistys ry Pori Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry Huvudstadsregionens Konsumenter rf Raahen Kuluttajayhdistys Majakka ry Raahe Rauman Seudun Kuluttajayhdistys ry Rauma Riihimäen Seudun Kuluttajat ry Riihimäki Salon Seudun Kuluttajat ry Salo Siltasaaren kuluttajat ry Siuntion kuluttajayhdistys ry Sjundeå konsumentförening rf Siuntio Sodankylän kuluttajayhdistys ry Sodankylä Susirajan tarkat ry Joensuu Tampereen Kuluttajayhdistys ry Tampere Tasavallan Tarkat ry Tikkurilan kuluttajayhdistys ry Vantaa Turun Kuluttajayhdistys ry Åbo Konsumenförening rf Turku Tuusulan Kuluttajat ry Tuusula Uudenmaan Kuluttajayhdistys ry Vantaa Vahtoojat ry Varkaus Vakka-Suomen Kuluttajat ry Uusikaupunki Vammalan Kuluttajatutka ry Vammala Vihdin Tarkkamarkka ry Vihti Viisaat Kuluttajat ry Kokkola Ääneseudun Kuluttajat ry Äänekoski 20