YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS; TIIVISTELMÄ

1 (23) YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS; TIIVISTELMÄ Stena Recycling Oy hakee toistaiseksi voimassa olevan ympäristölupansa mukaista ympäristölupaehtojen tarkistusta jätteen laitosmaiselle ja ammattimaiselle käsittelylle Lappeenrannan yksikössään. Toiminnalla on Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa, joka on myönnetty 11.8.2009. Yleiskuvaus toiminnasta Vuodesta 2004 lähtien käytössä olleessa yksikössä otetaan vastaan kotitalouksissa, rakentamisessa, kaupassa ja teollisuudessa syntyviä hyödyntämiskelpoisia jätteitä eli kierrätysmateriaaleja. Jätteet lajitellaan, käsitellään ja toimitetaan jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön. Vastaanotettava materiaalin on pääasiassa metalleja, mutta laitoksella voidaan vastaanottaa myös pienempiä määriä sähkö- ja elektroniikkaromua, autonrenkaita, akkuja ja paristoja, paperia, pahvia, muovia, kumia, puuta, energiajätettä, rakennus- ja purkujätettä, lasia sekä betoni- ja tiilijätettä. Toiminta-aika Alueella työskennellään maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00 ja lauantaisin kello 8.00 16.00. Pyhäisin alueella ei työskennellä kuin poikkeustapauksissa. Häiritsevää melua aiheuttava toiminta rajoitetaan tapahtuvan arkisin maanantaista torstaihin kello 7.00 20.00 ja perjantaisin kello 7.00 18.00 väliseen aikaan. Materiaalien käsittelytoiminnot Tulevat materiaalit punnitaan ja luokitellaan, minkä jälkeen kuormat ohjataan purettaviksi materiaalien mukaisiin vastaanotto- ja lajittelupisteisiin. Alueelle tuotavat jätteet käsitellään yksikössä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Rauta- ja metallijätteet lajitellaan ja tarvittaessa myös leikataan joko mekaanisesti tai polttoleikkaamalla vaadittuun palakokoon. Osa metallijätteistä voidaan myös paalata. Rakennusjätteet lajitellaan joko koneellisesti tai käsin jätteen koostumuksesta riippuen. Kaikki muut jätejakeet toimitetaan sellaisenaan jatkokäsittelyyn. Toiminnassa syntyvät jätteet Toiminnassa muodostuvaa jätettä ovat pääasiassa käsiteltävän kierrätysmateriaalin mukana tuleva hyödyntämiskelvoton aines (arviolta noin 3 %) sekä toimisto- ja sosiaalitilojen jätteet. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen Työkoneiden ja laitteiden käyntiäänet sekä alueen liikenne aiheuttavat jokin verran melua. Päästöjä ilmaan aiheutuu lähinnä työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Materiaalien käsittely voi aiheuttaa paikallisia pölypäästöjä. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pinta- ja pohjavesiin. Käytön aikainen hoito ja valvonta Alueelle on nimetty vastaava hoitaja. Vastaava hoitaja huolehtii viranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, että alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä jätemateriaaleja kierrätettäväksi.

2 (23) YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 1 JOHDANTO Stena Recycling Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 30 :n mukaista lupaa toiminnan muutokselle sekä ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta Lappeenrannan yksikössään. Stena Recycling Oy, Lappeenrannan yksiköllä on voimassa oleva Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa, joka on myönnetty 11.8.2009. Ympäristöluvassa on asetettu määräaika, johon mennessä lupaehdot on tarkistettava. Määräajan jatkamisesta 28.2.2015 saakka on sovittu valvovan ympäristöviranomaisen kanssa. Tämä dokumentti toimii ympäristölupahakemuksen liiteasiakirjana.

3 (23) 2 LUVAN HAKIJA JA YHTEYSTIEDOT Luvan hakija Stena Recycling Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Luvan hakijan liike- ja yhteisötunnus 1956402-5 Laitoksen nimi Lappeenrannan yksikkö Mustolan satama/lastaajanväylä 53420 Lappeenranta Toimialatunnus 38210, 38220, 38310 ja 38320 (toimialaluokitus 2008) Yhteyshenkilö Marko Walavaara Stena Recycling Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Puhelin: 010 778 0104 / 050 413 1494 Sähköposti: marko.walavaara@stenarecycling.fi

25.2.2015 4 (23) 3 SUUNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 SIJAINTI JA YMPÄRÖIVÄ MAANKÄYTTÖ 3.1.1 Sijainti Stena Recycling Oy:n Lappeenrannan yksikön sijainti on esitetty yleiskartassa kuvassa 1. Yksikkö sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa, Mustolan kaupunginosassa osoitteessa Lastaajanväylä. Toiminta sijoittuu Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n hallinnoimalle Mustolan sataman alueelle. Kuva 1. Yleiskartta alueesta. 3.1.2 Kaavoitustilanne Satama-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat seuraavat vahvistetut asemakaavat: kanavaalueen asemakaava 9.2.1988, satama-alue, rautatie-, puisto- ja katualueet 18.2.1997, katu-, suojaviher- ja teollisuusraidealueet, 28.1.2002, kaavamuutos 7.4.2003, ja kaavamuutos 25.3.2013 (Ote Mustolan sataman ympäristöluvasta, ESAVI/291/04.08/2013, liite 1). Hakemuksen tarkoittamalla satama-alueella on kaavamerkintä LS-1. Kaavamääräysten mukaan alueella sallitaan kemikaalien käsittely ja satamatoiminta. Alueella ei saa käsitellä tai varastoida erittäin helposti syttyviä, erittäin myrkyllisiä, myrkyllisiä, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, reaktiivisia tai herkästi polymeroituvia aineita alkoholia lukuun ottamatta. Käsiteltävät aineet eivät saa aiheuttaa ympäröivälle asutukselle terveydellistä tai hajuhaittaa. 3.1.3 Maankäyttö Stena Recycling Oy:n Lappeenrannan yksikkö sijaitsee Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:ltä vuokratulla kenttäalueella Lappeenranta-Mustolan satama-alueella. Vuokratun kentän koko on 2 noin 4 100 m.

5 (23) Itse satama sijaitsee Mustolassa valtatien 13 ja Saimaan kanavan välisellä alueella Saimaan kanavan varrella. Etäisyys Lappeenrannan kaupungin keskustaan on noin 10 km. Satamaa lähin asutus sijaitsee välittömästi sataman länsipuolella, jossa on asuntoja Sulkutien varrella. Etäisyys toimintaan on tästä noin 850 metriä. Kanavan vastarannalla asutusta on lähimmillään viistosti luoteessa noin 950 metrin päässä toiminta-alueesta. Satama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on lastin käsittelyyn ja varastointiin erikoistuneita yrityksiä, sahaus- ja kuivaamotoimintaa sekä kuljetusliikkeitä. 3.1.4 Suojeltavat ja muut erityiset kohteet Sataman läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. 3.1.5 Ympäristöolosuhteet 3.1.5.1 Maa- ja kallioperä 3.1.5.2 Pohjavesi 3.1.5.3 Pintavesi Sataman maaperäolosuhteita on tarkemmin kuvattu sataman ympäristöluvan yhteydessä (liite 1). (Ote Mustolan sataman ympäristöluvasta, ESAVI/291/04.08/2013, liite 1) Satama ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole pohjavedenkäyttöön soveltuvia alueita. Lähin pohjavesialue (Joutsenon-kankaan pohjavesialue) sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä koillisessa. (Ote Mustolan sataman ympäristöluvasta, ESAVI/291/04.08/2013, liite 1) Mustolan satama sijaitsee Mustolan sulun alapuolella Saimaan kanavassa ennen Soskuan sulkua. Saimaan kanava on kuivalle maalle rakennettu vesiuoma, joten se luokitellaan keinotekoiseksi vesimuodostumaksi. Sen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kanavassa väylä on leveydeltään 34 56 m ja syvyydeltään 5,2 m. Suomen rajalla kanava päättyy Nuijamaanjärveen. Järvi sijaitsee sekä Suomen että Venäjän alueilla. Saimaan kanavassa vuotuinen keskivirtaama on noin 2 m 3 /s. Kanavan veden laatu riippuu kanavaan Saimaasta virtaavan veden laadusta, johon puolestaan vaikuttaa merkittävästi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. Vesi Saimaan kanavassa on enimmäkseen sameaa, ruskeaa ja rehevää. Kanavaan suoraan ei pureta jätevesiä. Mustolan sataman alueen valumavedet kuormittavat kanavaa jonkin verran. Nuijamaanjärveen johdetaan myös yhdyskuntajätevesiä Lappeenrannan Nuijamaan puhdistamolta. Järvi on kuitenkin arvioitu hyvään tilaluokkaan. Lappeenrannan yksikön hulevedet johtuvat pintavaluntana alueen pohjoisosassa kulkevaan sivuojaan, josta vedet johdetaan edelleen yhtä kokoomarumpua pitkin Saimaan kanavaan.

6 (23) 4 TOIMINNAN KUVAUS 4.1 YLEISKUVAUS Yksikössä otetaan vastaan teollisuuden, kaupan ja yhdyskuntien hyödyntämiskelpoisia, pääasiassa metallipitoisia jätteitä. Jätteet lajitellaan, käsitellään ja toimitetaan jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön. Vastaanotettavia materiaaleja ovat metallit, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), autonrenkaat, akut, paristot, paperi, pahvi, muovi, lasi, puu, huonekalut, rakennus- ja purkujäte sekä energiajäte. Alueella vastaanotettava jätemäärä on korkeintaan 6 500 tonnia vuodessa. Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet käsitellään paikan päällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn eli jalostukseen uusioraaka-aineiksi. Alueella voidaan työskennellä maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00 ja lauantaisin kello 8.00 16.00. Pyhäisin alueella ei työskennellä kuin poikkeustapauksissa. Häiritsevää melua aiheuttava toiminta rajoitetaan tapahtuvan arkisin maanantaista torstaihin kello 7.00 20.00 ja perjantaisin kello 7.00 18.00 väliseen aikaan. Toiminnassa käytetään nosto- ja lajittelukonetta ja trukkia tai kauhakuormaajaa. On mahdollista, että alueella vierailee liikuteltava paalain tai leikkuri. Vastaanotettuja jätteitä välivarastoidaan konteissa, vaihtolavoilla ja siirrettävillä betoniseinillä eristettynä asfaltoidulla alueella. 4.2 JÄTTEEN LAATU JA MÄÄRÄ Taulukossa 1 on esitetty yksikössä vuosittain vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet, jätemäärät ja tyypillisimmät jätenumerot. Lisäksi taulukossa on esitetty jätejakeittain varastointitavat ja suurimmat varastoalueella kerrallaan varastoitavat jätemäärät. Kertavarastojen suhteen taulukossa on esitetty materiaalikohtaiset maksimit. Tilannetta, jossa laitoksella olisi yhtä aikaa varastoituna kaikkien materiaalien maksimivarastot, ei hyvin todennäköisesti koskaan tule olemaan.

7 (23) Taulukko 1. Stena Recycling Oy, Lappeenranta: Vastaanotettavien ja välivarastoitavien materiaalien enimmäismäärät, varastointi ja toimituspaikat Materiaali Jäteluokka Vuotuinen vastaanotettava määrä (t/a) Käsittely, varastointi, suurin kertavarasto (t) Toimituspaikka Rauta- ja teräspitoinen metalliromu 12 01 01-02 15 01 04 16 01 06 16 03 04 17 04 05 19 01 02 20 01 40 4 000 Välivarastointi varastokentällä, mahd. leikkaus ja paalaus 500 t Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot Ei-rautapitoinen metalliromu 12 01 03-04 16 03 04 17 04 01-04 17 04 06-07 17 04 11 20 01 40 500 Välivarastointi varastokentällä, konteissa tai lavoilla 50 t Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot Stena Recycling Oy, Pusula/Riihimäki/Tahkoluoto Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) 16 02 11* 16 02 14-16 16 02 98 20 01 36 250 Välivarastointi varastokentällä, konteissa tai lavoilla 50 t Metallinen SER (mm. liedet, pesukoneet): Stena Recycling Oy, Tahkoluoto Pienelektroniikka ja kuvaputkelliset laitteet: Stena Technoworld Oy, Pori Kylmälaitteet: Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Renkaat 16 01 03 250 Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla Akut ja paristot 16 06 01*-05 250 Välivarastointi katoksessa tai kontissa 50 t 50 t Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Paperi ja kartonki Muovi ja kumi 02 01 04 07 02 13 12 01 05 15 01 01-02 15 01 06 16 01 19 16 03 06 17 02 03 19 12 04 20 01 39 15 01 01 19 12 01 20 01 01 20 01 39 200 Välivarastointi varastokentällä, konteissa tai lavoilla 100 t Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Lasi 15 01 07 16 01 20 17 02 02 19 12 05 20 12 05 20 01 02 100 Välivarastointi varastokentällä, konteissa tai lavoilla 50 t Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos

8 (23) Puu (ml. huonekalut) 03 01 01 03 01 05 03 01 99 03 03 01 03 03 05 03 03 07-08 03 03 99 15 01 03 16 03 06 17 02 01 17 02 04* 20 01 37*-38 20 03 07 Rakennus- ja purkujäte 17 01 01-03 17 02 01-03 17 04 01-07 17 09 04 20 01 99 Energiajäte 04 02 09 04 02 21-22 04 02 99 15 01 05-06 15 01 09 16 03 06 19 12 07-08 19 12 10-12 300 Välivarastointi varastokentällä 50 t 300 Välivarastointi varastokentällä, lajittelu 50 t 300 Välivarastointi varastokentällä, konteissa tai lavoilla 50 t Asianmukaiset luvat omaava energia- tai käsittelylaitos Metallit: Stena Recycling Oy:n Tahkoluodon kierrätyslaitos Muut jakeet: luvat omaavat laitokset Asianmukaiset luvat omaava energia- tai käsittelylaitos Määrät yhteensä (t/a) 6 450 1 000 (yhteenlasketut enimmäisvarastot) 4.3 LIIKENNÖINTI Lappeenrannan yksikössä vastaanotetaan jätteitä Etelä-Karjalan alueelta. Vastaanotetut jätteet toimitetaan eri puolille Suomea materiaaleja jatkokäsitteleville tuotantolaitoksille ja uusioraaka-aineita käyttävälle teollisuudelle. Liikennöinti yksikköön tapahtuu Nuijamaantien (maantie 13) kautta Terminaalikadulle ja edelleen Lastaajanväylää pitkin sataman portista alueelle. Materiaalit tuodaan useimmiten pakettija kuorma-autoilla, joita yksikköön tulee noin 5-10 vuorokaudessa. Materiaalit lähtevät yksiköstä täysperävaunuyhdistelmillä, joita lähtee noin 1 vuorokaudessa. Lisäksi alueella liikkuu henkilökunnan henkilöautoja. Sataman ympäristöluvan mukaan satamassa käy vuosittain 15 000 25 000 rekka-autoa. 4.4 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Stena Recycling Oy:llä on voimassa Bureau Veritas Certificationin sertifioima ISO 14001- ympäristöjohtamisjärjestelmä sekä OHSAS 18001-työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä. Sertifioinnit on uusittu viimeksi lokakuussa 2014. Lappeenrannan yksikkö kuuluu sertifiointien piiriin. 4.5 VASTAANOTTO JA VARASTOINTI Kaikki materiaalia kuljettava liikenne ohjataan alueelle vaaka-aseman kautta, jossa kuormat punnitaan. Tietojärjestelmään kirjataan ylös jätteen laatu, määrä, alkuperä sekä tuojan tiedot. Tämän jälkeen kuormat ohjataan materiaalin ominaisuuksien perusteella varastoalueelle. Kuorman sisällön lopullinen tarkistus suoritetaan kuormaa purettaessa. Pientuojat lajittelevat jätteensä pääasiassa itse ko. jätteille osoitetuille vaihtolavoille/astioihin.

9 (23) Materiaalin varastointi laitoksella on enimmäkseen ns. terminaalitoimintaa, eikä suurinta osaa materiaaleista lajittelun lisäksi käsitellä. Pyrkimys on ohjata yhä suurempi osa materiaaleista suorina toimituksina suoraan loppuhyödyntäjälle ja minimoida laitoksella varastoitavan materiaalin varastointiajat ja -määrät. Varastoille on määritetty tietty maksimikoko (taulukko 1). Kierrätysmateriaalin vastaanotto tapahtuu yksikön miehitettyinä aukioloaikoina maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00 ja lauantaisin kello 8.00 16.00. 4.5.1 Metallien vastaanotto ja varastointi Rauta- ja metallijäte otetaan vastaan ja välivarastoidaan niille rajatuille varastopaikoille. Eri metallit pidetään erillään. Aluetta käytetään rauta- ja metallijätteen käsittelyyn ja alle kolmen vuoden pituiseen varastointiin. Siirtokuormauksen lisäksi metallipitoisten jätteiden pääasiallinen käsittely laitoksella on lajittelua sekä satunnaista leikkausta ja paalausta. Lajittelu eri materiaali- ja laatuluokkiin tehdään koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu materiaalinkäsittelykone) ja mahdollisesti myös käsin. Suuret metallikappaleet leikataan tarvittaessa laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Kiinteitä metallileikkureita ei ole, vaan leikkaamista tehdään materiaalinkäsittelykoneeseen liitettävällä nokkaleikkurilla tai tarvittaessa polttoleikkaamalla. Alueella voi mahdollisesti vierailla liikuteltava leikkuri tai paalain. Kun varastoon kerätyt jätemäärät ovat riittävän suuria, käsitellyt ja lajitellut metallit toimitetaan uusiokäyttöön. 4.5.2 Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja varastointi Laitos toimii virallisena sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottopaikkana. SER otetaan vastaan, tarkastetaan, punnitaan, välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Välivarastointi tehdään asianmukaisissa tiloissa niin, että valtioneuvoston asetuksessa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 852/2004 vastaanottopaikalle asetetut vaatimukset täytetään. Laitoksella vastaanotettava SER jaetaan pääasiassa neljään erään, jotka ovat metallinen SER (mm. liedet ja pesukoneet), pienelektroniikka, kylmälaitteet ja kuvaputkelliset laitteet (mm. televisiot, tietokoneet). 4.5.3 Renkaiden vastaanotto ja varastointi Renkaat vastaanotetaan niille varatuille paikoille ja toimitetaan suuremmissa erissä asianmukaiset luvat omaavaan käsittelypaikkaan. Renkaat varastoidaan siirtolavoilla ja/tai varastokentällä. 4.5.4 Akkujen ja paristojen vastaanotto ja varastointi Yksikkö toimii virallisena akkujen ja paristojen vastaanottopaikkana. Näiden osalta laitos toimii vain välivarastointi- ja siirtokuormauspaikkana. Akkuromua varastoidaan pääasiassa hyväksytyissä akkulaatikoissa joko katoksessa tai konteissa. Poikkeustapauksissa akkuromua voidaan varastoida ulkona, mutta tällöinkin asianmukaisissa astioissa vesitiiviillä kannella varustettuina. 4.5.5 Paperi- ja kartonkijätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettava paperi-, pahvi- ja kartonkijäte vastaanotetaan niille varatuille paikoille ja toimitetaan suuremmissa erissä asianmukaiset luvat omaavaan käsittelypaikkaan. Tarvittaessa paperi- ja kartonkijätteitä voidaan paalata (ei nykyistä toimintaa). Em. jätteitä välivarastoidaan varastokentällä niille varatuilla paikoilla, puristimissa, säiliöissä ja/tai lavoilla.

10 (23) Kuitupitoiset jätteet toimitetaan isommissa erissä paperi-, rakennus- ja pakkausteollisuudelle hyödynnettäviksi uusioraaka-aineena tai käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. 4.5.6 Muovijätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavat muovit lajitellaan muovilaaduittain ja toimitetaan isommissa erissä materiaalihyötykäyttöön. Muovijätteitä välivarastoidaan varastokentällä niille varatuilla paikoilla, puristimissa, säiliöissä ja lavoilla. Muovia voidaan myös paalata (ei nykyistä toimintaa). Materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton muovi toimitetaan sellaisenaan energiahyötykäyttöön asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. 4.5.7 Lasijätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavat lasit pyritään lajittelemaan laaduittain ja toimittamaan isommissa erissä materiaalihyötykäyttöön asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Lasijätettä välivarastoidaan varastokentällä niille varatuilla paikoilla, säiliöissä ja lavoilla. 4.5.8 Puujätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavaa puujätettä ovat puupakkaukset, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu, yhdyskuntajätepuu sekä puuhuonekalut. Yksiköstä puujäte ohjataan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan tai energiahyötykäyttöön. Puujätettä välivarastoidaan varastokentällä siirrettävillä betoniseinillä eristetyillä alueilla tai siirtolavoilla. Painekyllästettyä puuta ei käsitellä alueella, vaan sitä ainoastaan vastaanotetaan ja toimitetaan eteenpäin isommissa erissä asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. 4.5.9 Rakennus- ja purkujätteen vastaanotto ja varastointi Rakennus- ja purkujätteet otetaan vastaan niille varatuille varastoalueille. Rakennus- ja purkujäte lajitellaan joko koneellisesti tai manuaalisesti jätteen koostumuksesta riippuen. Materiaalista erotellaan mm. kivi- ja puuainekset, metallit, eristeet, muovi ja kipsijäte. Erotellut jakeet käsitellään siten, että ne kelpaavat joko jatkojalostukseen tai suoraan hyötykäyttöön. Metallit toimitetaan Stena Recycling Oy:n kierrätyslaitoksiin ja muut jakeet asianmukaiset luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin. Rakennus- ja purkujätettä käsitellään ja välivarastoidaan varastokentällä ja siirtolavoilla. 4.5.10 Energiajätteen vastaanotto ja varastointi Vastaanotettavaa energiajätettä ovat energiantuotantoon kelpaavat jätteet kuten teollisuuden palava jäte sekä pakkausjätteet. Energiajäte otetaan vastaan niille varatuille varastoalueille ja lajitellaan joko koneellisesti tai manuaalisesti jätteen koostumuksesta riippuen. Erilaatuiset energiajätteet varastoidaan erikseen niille varatuilla paikoilla. Energiajäte toimitetaan sellaisenaan asianmukaiset luvat omaaviin esikäsittelypaikkoihin ja voimalaitoksille hyödynnettäväksi sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena. 4.6 VESIEN KERÄILY JA KÄSITTELY JA VEDEN HANKINTA Lappeenrannan yksikön toiminta-alue on pinnoitettu asfaltilla. Hulevedet alueelta kootaan keskitetysti alueen pohjoisosassa kulkevaan sivuojaan, josta vedet johdetaan edelleen yhtä kokoomarumpua pitkin Saimaan kanavaan. Ojarumpuun on liitettävissä sulkuventtiili, jonka käyttö poikkeus- ja ympäristövahinkotilanteissa on ohjeistettu yksikössä. Yksikössä muodostuu hulevesiä vain vuotuisen sadannan ja haihdunnan erotuksen verran, sillä materiaalien käsittelyyn ei käytetä vettä.

11 (23) 4.7 MUUT TOIMINNOT JA RAKENTEET Koko toiminta-alue on pinnoitettu asfalttipinnoitteella, jonka kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa korjataan. Alueella sijaitsee kentän lisäksi toimisto- ja sosiaalitilarakennus. Vaaka-asema on viereisen toiminnanharjoittajan alueella, mutta hyvin lähellä toiminta-aluetta. Satama-alue on aidattu, valaistu ja varustettu valvontajärjestelmillä.

12 (23) 5 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA- JA POLTTOAINEET JA NIIDEN VARASTOINTI Polttoaineina laitoksella käytetään työkoneiden vaatimaa dieselöljyä sekä satunnaisessa polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Polttoaine varastoidaan maanpäällisessä kaksoisvaipallisessa säiliössä, jonka koko on 2 m 3. Säiliö on varustettu lapon- ja ylitäytönestojärjestelmällä. Kaasupulloja säilytetään niille erikseen varatussa, katetussa paikassa. Polttoaineiden ja kaasupullojen varastoinnissa noudatetaan sertifioidun turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän toimintaohjeita. Mahdollisia valumia varten polttoainesäiliön välittömässä läheisyydessä on aina riittävästi imeytysaineita. Säiliö on varustettu asianmukaisin varoitusmerkinnöin ja sen läheisyydessä on aina alkusammutuskalustoa. Laitoksen työkoneisiin tarvitaan poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita sekä jäähdytysnesteitä. Näitä voidaan varastoida laitoksella katostiloissa vähäisiä määriä. Kaikki laitoksella käytössä olevat pienetkin kemikaalierät on rekisteröity sertifioidun turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja niistä löytyvät ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet. Taulukossa on 2 esitetty laitoksella käytettävät polttoaineet ja oleellisimmat käyttökemikaalit, niiden suurin kertavarasto sekä pakkaustapa ja varastointipaikka. Taulukko 2. Laitoksella käytettävät polttoaineet ja kemikaalit Polttoaine / Suurin Pakkaus Varastointipaikka kemikaali kertavarasto Dieselöljy 2 m 3 2-vaippasäiliö Asfalttikenttä Vaihteistoöljy 0,1 m 3 Tynnyri Katos Hydrauliikkaöljy 0,2 m 3 Tynnyri Katos Voiteluöljy 0,1 t Tynnyri Katos Jäähdytysneste 0,05 m 3 Tynnyri Katos Happikaasu 1 t Pullo Katos Nestekaasu 0,1 t Pullo Kaasupullovarasto

13 (23) 6 TIEDOT KÄYTETTÄVÄSTÄ JA TUOTETTAVASTA ENERGIASTA Laitoksen käyttämä energia on polttoaineita ja sähköä. Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa dieselöljyä sekä polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua (ks. edellinen kpl). Laitoksella mahdollisesti vierailevat liikuteltavat laitteistot (leikkuri, paalain) toimivat dieselöljyllä. Toimisto- ja sosiaalitilarakennus on sähkölämmitteinen.

14 (23) 7 TOIMINNASSA SYNTYVÄN JÄTTEEN MÄÄRÄ JA LAATU Toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä vastaanotettujen kierrätysmateriaalien mukana tulevasta hyödyntämiskelvottomasta aineksesta. Lisäksi alueella muodostuu pieniä määriä sekajätettä sosiaalitiloista ja vaarallisia jätteitä työkoneiden päivittäishuollosta. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun ja alueellisen kertymän mukaan. Arvioidut toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat on esitetty taulukossa 3. Hyödynnettävät jätteet ja vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin. Taulukko 3. Stena Recycling Oy, Lappeenranta: Syntyvien jätteiden määrät ja toimituspaikat Jätejae Jäteluokka Määrä, t/a Suurin kertavarasto, t Toimituspaikka Lajittelussa syntyvä sekalainen jäte (noin 3 % tuotannosta) 19 12 12 200 50 Etelä-Karjalan Jätehuolto 1 Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta 20 03 01 1 0,1 Etelä-Karjalan Jätehuolto 1 1 Tai muu laitos, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely

15 (23) 8 PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄ JA LAATU Lappeenrannan yksikön toiminta-alue on pinnoitettu asfaltilla, ja kaikki toiminta tapahtuu pinnoitetulla alueella. Alueen hulevedet kootaan keskitetysti alueen pohjoisosassa kulkevaan sivuojaan, josta vedet johdetaan edelleen yhtä kokoomarumpua pitkin Saimaan kanavaan. Ojarumpuun on liitettävissä sulkuventtiili, jonka käyttö poikkeus- ja ympäristövahinkotilanteissa on ohjeistettu yksikössä. Toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Alueelta poisjohdettavien vesien laatua on tarkkailtu koko toiminnan ajan. Tarkkailutulokset on esitetty taulukossa 4 alla. Taulukko 4. Stena Recycling Oy, Lappeenranta: Vesitarkkailutulokset vuosilta 2010-2014. Näyte Sähkönj ms/m ph Fe, kok g/l Zn, kok g/l Cr, kok g/l Ni, kok g/l Pb, kok g/l HVI g/l 2010 kevät 2010 syksy 85,9 7,5 7 1100 2000 25 120 <5 2,4 <10 16 0,82 2,1 <100 <100 2011 kevät 2011 syksy 36,4 7,2 6,9 2500 3200 27 100 <2 2,8 9,4 9,8 <0,8 <0,8 <100 <100 2012 kevät 2012 syksy 75,7 32,3 6,8 7 9600 7700 300 260 6,1 <5 17 <10 12 24 <100 1900 2013 kevät 2013 syksy 23,5 23,5 6,7 6,8 880 1200 250 220 <5 <5 10 <10 9,1 5,3 <50 200 2014 kevät 2014 syksy 36,8 51,2 7,1 6,8 1600 6900 310 320 2 <2 34 20 2 2,8 <50 <50 Päästöjä ilmaan aiheutuu alueella liikkuvien työkoneiden sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Lisäksi materiaalien käsittely sekä liikenne voivat aiheuttaa paikallisia pölypäästöjä. Työkoneiden ja laitteiden käyntiäänet sekä alueen liikenne aiheuttavat jonkin verran melua.

16 (23) 9 ARVIO TOIMINNAN JA PÄÄSTÖJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 9.1 PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Yksikössä varastoitavat materiaalit sijoitellaan ja niiden kiertonopeus maksimoidaan (varastointiaika minimoidaan) niin, että materiaaleista ei pääse valumaan likaisia hulevesiä tai muita nestemäisiä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Varastointi suunnitellaan ja suoritetaan ennen kaikkea ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioiden siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien tai maaperän pilaantumisvaaraa. Lappeenrannan yksikön toiminta-alue on pinnoitettu asfaltilla, ja kaikki toiminta tapahtuu pinnoitetulla alueella. Alueen hulevedet kootaan keskitetysti alueen pohjoisosassa kulkevaan sivuojaan, josta vedet johdetaan edelleen yhtä kokoomarumpua pitkin Saimaan kanavaan. Ojarumpuun on liitettävissä sulkuventtiili, jonka käyttö poikkeus- ja ympäristövahinkotilanteissa on ohjeistettu yksikössä. Sosiaali- ja konttoritiloissa on kuivakäymälä, eikä saniteettivesiä muodostu. Varastoimalla materiaalit ja johtamalla sade- ja hulevedet edellä kuvatulla tavalla ei laitoksen toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu merkittäviä vaikutuksia maaperään eikä pinta- tai pohjavesiin. 9.2 PÄÄSTÖT ILMAAN Materiaalien käsittely, varastokasojen siirtely ja liikenne voivat aiheuttaa pölyämistä. Pölyäminen on paikallista, joten sen vaikutus ympäristön kannalta alueen ulkopuolella on vähäistä. Pölypäästöt minimoidaan huolehtimalla pölyn sidonnasta mahdollisesti pölyävien materiaalien käsittelyn yhteydessä ja tarvittaessa työvaiheiden ajoittamisella. Pölyämisen ehkäisemisen tärkein keino on piha-alueen ja kulkureittien puhtaanapito. Satunnaisen polttoleikkauksen yhteydessä syntyy vähäinen määrä savua. Polttoleikkauksen päästöt ovat lähinnä työsuojelullinen riski ja hoidettavissa henkilökohtaisin suojavälinein. Päästöt ovat pääasiassa pinnoittamattoman raudan polttoleikkauksessa syntyviä rautaoksideja. Polttoleikkausta vältetään suosimalla alueella mekaanista leikkausta. Ympäristön kannalta päästöt eivät ole merkittäviä. 9.3 MELU JA TÄRINÄ Lisäksi alueella liikkuvat työkoneet ja ajoneuvot aiheuttavat pakokaasupäästöjä. Melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta liikenteestä, alueen sisäisestä liikenteestä, kierrätysmateriaalien koneellisesta lajittelusta ja lastauksesta sekä liikkuvien työkoneiden käyntiäänistä. Alueella toimivat koneet ovat pyöräalustaisia työkoneita, joilla ajoneuvoja tyhjennetään ja lastataan sekä materiaaleja siirrellään tontilla. Mahdollisesti käytettävät leikkurit ovat työkoneisiin kytkettäviä hydraulisia laiteita. Myös siirrettävät laitteet, kuten paalain ja leikkuri, toimivat hydraulisesti. Näistä koneista ei aiheudu normaalia työkoneen melua korkeampaa ääntä. Toiminnan melutasot kohoavat työkoneiden melutasoa korkeammiksi mm. materiaalien lastauksen ja kuormauksen yhteydessä. Liikennemäärä laitokselle on arviolta 5-10 raskasta ajoneuvoa päivässä. Liikenne kulkee maanteitä pitkin ja satama-alueella, eikä siitä aiheudu normaalista poikkeavia, merkittäviä melu-päästöjä.

17 (23) Varastointiin ja sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen käytettävät kolme metriä korkeat betoniset väliseinäkkeet sekä varastokasat vaimentavat melua tehokkaasti. Melua pyritään lisäksi vähentämään ja välttämään työmenetelmien jatkuvalla kehittämisellä ja sisäisellä seurannalla. Toiminnasta ei aiheudu ympäristön kannalta merkittävää tärinää.

18 (23) 10 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA ONNETTOMUUDET, SELVITYS NIIHIN VARAUTUMISESTA Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita laitoksella voivat aiheuttaa piha-alueen liikenne ja työkoneet (henkilövahinkoriski), koneiden ja laitteiden öljyvuodot (ympäristön pilaantumisriski), polttoleikkaus (tulipalo-, räjähdys- ja henkilövahinkoriski) sekä palokuormaa sisältävien jätteiden tulipalo. Riskejä pyritään pienentämään mm. kouluttamalla henkilökuntaa, riittävällä valaistuksella, estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla laitokselle imeytysaineita ja ensisammutusvälineitä sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja noudattamalla varovaisuutta. Kaikki alueella työskentelevät henkilöt koulutetaan huomioimaan sekä työturvallisuus- että ympäristöriskit. Lisäksi työntekijöillä on kunkin työvaiheen vaatimat asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet. Koneet ja laitteet huolletaan ja tarkastetaan säännöllisesti, jotta niistä aiheutuvat riskit pidettäisiin mahdollisimman pienenä. Riskejä vähennetään myös toimintojen järkevällä sijoittamisella alueelle. Stena Recycling Oy:n sertifioitu turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmä (ISO14001/ISO18001) on käytössä Lappeenrannan yksikössä. Järjestelmä sisältää yksikkökohtaiset turvallisuusohjeet poikkeustilanteita varten. Ohjeet löytyvät hätätilanteiden toimintaohjeistuksen lisäksi mm. yleiselle työturvallisuudelle, kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelylle ja varastoinnille, öljynerotuskaivojen ja polttoainesäiliöiden huollolle, valvonnalle ja tarkkailulle, kaasupullojen käsittelylle ja varastoinnille, koneiden ennakkohuollolle, öljyvahinkojen torjunnalle, materiaalien vastaanotolle sekä tulitöille. Lisäksi laitoksella on käytössä ajan tasalla olevat asianmukaiset kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikista käytettävistä kemikaaleista. Satamassa on pelastussuunnitelma, johon on sitouduttu.

19 (23) 11 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA ALAN ASIANTUNTEMUS Pitkät perinteet ja laajan alueellisen verkon omaava Stena Recycling Oy on yksi Suomen johtavista kierrätysyhtiöistä. Yhtiöllä on oman organisaationsa puitteissa laaja osaaminen jätteiden kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Lisäksi yhtiöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada asiantuntija-apua paikallisilta viranomaisilta ja mm. alan konsulttitoimistoilta. Henkilökunnan asiantuntemusta pidetään yllä ja kehitetään säännöllisesti yhtiön johtamis- ja hallintajärjestelmien mukaisesti.

20 (23) 12 HOITO JA VALVONTA 12.1 KÄYTÖN AIKAINEN HOITO JA VALVONTA Alueelle on nimetty vastaava hoitaja. Alueen käyttöä, rakenteiden toimivuutta sekä muuta alueella tapahtuvaa toimintaa valvotaan päivittäin alueen hoidosta vastaavan henkilökunnan toimesta. Yksikkö sijaitsee aidatulla satama-alueella ja on varustettu kameravalvonnalla. Vastaava hoitaja huolehtii viranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, että: - alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä jätteitä - aluetta hoidetaan, käytetään ja tarkkaillaan asianmukaisella tavalla - alueen ympäristönsuojeluun tarkoitetut rakenteet ja muut toimenpiteet toteutetaan ja niitä käytetään suunnitellulla tavalla - alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja piirustukset ovat ajan tasalla - alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista toiminnasta poikkeavista tapahtumista pidetään kirjaa sekä - muut yksikköä koskevan ympäristöluvan edellytykset ja ehdot täytetään. Yksikön käytöstä pidetään yllä tietokantaa, johon merkitään seuraavat tiedot: - jätteen tuoja - alueelle vastaanotetut jätekuormat (kuljetusyritys, jätteen määrä, laatu, päivämäärä, jätteen alkuperä) - alueelta jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetut jätekuormat (kuljetustapa, jätteen määrä, laatu, toimituspaikka, päivämäärä) - alueella tehdyt rakennus- ja korjaustoimenpiteet - ympäristövahingot, työtapaturmat, tulipalot, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti ja muut poikkeukselliset tapahtumat sekä - kuukausittain alueella varastoituna olevat jätemäärät ja lajit. 12.2 VAIKUTUSTARKKAILU Hulevesien laatua tarkkaillaan ottamalla näytteet kaksi kertaa vuodessa alueen sivuojasta. Hulevesinäytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, mineraaliöljypitoisuus sekä nikkeli-, lyijy-, rauta- ja kromipitoisuus.

21 (23) 13 SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) KÄY- TÖSTÄ Toiminnalle ei vielä ole olemassa BAT-tekniikkaa määrittelevää BREF-asiakirjaa. Katsomme toiminnan edustavan teknis-taloudellisesti parasta tekniikkaa seuraavassa esitetyistä syistä: Toiminnot toteutetaan ympäristönäkökohdat huomioon ottaen huolehtien, ettei toiminnasta aiheudu tarpeetonta ympäristökuormitusta. Käsittely tapahtuu tarkoitukseen suunnitelluilla ja soveltuvilla laitteilla. Koneiden ja laitteiden säännöllisillä huolto- ja tarkastustoiminnoilla ennalta ehkäistään mahdolliset öljyvuodot ym. päästötilanteet. Kaikki alueelle tulevat jätemateriaalit pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön.

22 (23) 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMAT- TA Stena Recycling Oy hakee myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 mukaista lupaa aloittaa ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Laitoksen toiminta edistää jätehuollon läheisyysperiaatetta. Ympäristöluvan ajanmukaistaminen Lappeenrannan yksikössä edistää alueellista jätehuollon joustavuutta ja mahdollistaa jätteiden keräyksen laajemmaltakin alueelta. Sillä on positiivinen vaikutus jätteiden kuljetustarpeiden vähenemisen, hyötykäyttöasteen nousun (ts. neitseellisen raaka-aineen käytön vähenemisen) ja loppusijoitustarpeen vähenemisen sekä jätehuollon kustannusten pienenemisen kautta. Päätöksen täytäntöönpanolla muutoksen hausta huolimatta ei kohteessa voi katsoa olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tilanne voidaan yksinkertaisesti ennallistaa kuljettamalla alueelle tuodut materiaalit tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Aluetta voidaan käyttää tällöin voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti hyväksyttyjen jätejakeiden käsittelyyn. Edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa.

23 (23) LIITTEET Liite 1. Mustolan sataman ympäristölupa, ESAVI/291/04.08/2013