Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu vuonna 2012

Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu vuonna 2012 Koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat, sairaalat ja toimistot Koostumustutkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Kimmo Koivunen, puhelin 09 1561 2101 kimmo.koivunen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2013

Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on kuntayhtymä, joka tuottaa ympäristöpalveluita pääkaupunkiseudun asukkaille ja yrityksille. Toimintansa vuoden 2010 alussa aloittaneessa HSY:ssä yhdistyvät Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto sekä seutu- ja ympäristötieto. Jätteiden laatua ja määrien kehitystä seuraamalla voidaan suunnitella kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä jätehuoltoa. Suunnittelua tukevat myös tiedot eri toiminnoista muodostuvien jätteiden ominaisuuksista. Suurin osa HSY:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista ja julkisista palveluista. Näiden toimintojen sekajätteen koostumus määrittelee osaltaan jätehuollon kehitystarpeita jätteiden käsittelyn, jäteneuvonnan sekä jätteiden materiaali- ja energiasisällön hyödyntämisen kannalta. Tieto palvelee myös jätteiden muodostumisen ehkäisyyn liittyvää kehitystyötä. Tässä tutkimuksessa on selvitetty HSY:n alueella syntyvän palvelualojen sekajätteen koostumusta lajittelututkimuksen avulla. Tutkimuksen on suorittanut Ramboll Finland Oy HSY:n toimeksiannosta. Työstä Ramboll Finland Oy:ssä on vastannut Sanna Pulkkinen, aineiston tilastollisen käsittelyn ovat tehneet Seela Sinisalo ja Anne Vehmas. Tutkimusmenetelmän asiantuntijana työssä on käytetty Virve Toukolaa. Lisäksi lajittelun valvonnassa on ollut mukana Salla Sillanpää ja aineiston käsittelyssä Jussi Kurikka-Oja Ramboll Finland Oy:stä. Lajittelussa ja keräysseurannassa tutkimusapulaisina on ollut opiskelijoita. HSY:llä projektia ovat ohjanneet Lotta Toivonen, Kimmo Koivunen ja Kirsi Karhu. Keräysjärjestelyistä on vastannut HSY:n kuljetuspalvelusta Juho Nuutinen. Lisäksi sairaalan sekajätteen lajittelussa on käytetty HUS-Ympäristökeskuksen Mirja Virran ja Pirkko Väätäisen asiantuntemusta. Tampereella 25.3.2013 Sanna Pulkkinen Ramboll Finland Oy

Tiivistelmä HSY järjestää kotitalouksien ja julkisten palveluiden jätehuollon Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla sekä Kirkkonummella. Alueella tehtiin syksyllä 2012 palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus. Tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelualojen sekajätteen laadusta. Lisäksi haluttiin vertailla eri toimialoilla syntyvän jätteen koostumusta sekä selvittää hyötyjätteiden keräyksen vaikutusta palvelualojen sekajätteen koostumukseen. Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen, ja vuonna 2010 pääkaupunkiseudun työpaikoista 85 % oli palvelualoilla. Tässä palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksessa on tarkasteltu erikseen viittä eri toimialaryhmää: koulutusta, päivittäistavarakauppoja, majoitus- ja ravitsemuspalveluja, terveydenhuoltoa sekä julkishallintoa. Toimialaryhmät pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustaisivat pääkaupunkiseudulla merkittäviä palvelualoja. Sekajätteen koostumustutkimukseen valittiin vain HSY:n sekajätteen astiakeräyksen piirissä olevia palvelualojen kohteita. Poikkeuksen muodostivat sairaalat, joiden osallistumisesta tutkimukseen sovittiin suoraan HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa. Lisäksi päivittäistavarakaupat sovittiin suoraan Suomen Lähikauppa Oy:n kanssa. Tutkimuksen mukaan sekajätteen koostumuksessa oli merkittäviä eroja eri toimialojen välillä. Merkittävimmät erot eri toimialaryhmien sekajätteen koostumuksessa ovat elintarvikejätteen, pehmopaperin, PVC- ja fluoripitoisten materiaalien, vaippojen ja kuukautissiteiden sekä muu palava -jakeeseen luokiteltavan materiaalin ja sekalaisten jätteiden osuuksissa. Erot johtuvat pääosin palvelualojen hyvin erityyppisestä toiminnasta. Ravintoloissa ja kaupoissa elintarvikejätteen osuus sekajätteestä on lähes 40 % ja muilla toimialoilla noin 5 25 %. Pehmopaperin osuus sekajätteestä on kouluissa korkeampi kuin muilla toimialoilla. Sairaaloissa sekajätteeseen päätyy enemmän PVC- ja fluoripitoisia muoveja, vaippoja ja kuukautissiteitä sekä muu palava -jakeeseen luokiteltavia muovista ja imukykyisistä materiaaleista valmistettuja suojia yms. terveydenhuollossa käytettäviä kertakäyttötuotteita. Myös sekalaisten jätteiden osuus on sairaaloissa hieman suurempi kuin muilla toimialoilla, sillä sairaaloissa käytetään paljon useista materiaaleista valmistettuja esineitä. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Ramboll / Sanna Pulkkinen, Seela Sinisalo Päivämäärä 2.1.2013 Julkaisun nimi Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen koostumus vuonna 2012 Avainsanat Sekajäte, sekajätteen koostumus, palvelualat, koostumustutkimus Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 6/2013 issn l 1798-6087 isbn (nid.) 978-952-6604-70-1 isbn (pdf) 978-952-6604-71-8 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 35 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Tulosten perusteella sekajätteeseen päätyy eri toimialoilla edelleen runsaasti erilliskeräykseen kelpaavia jätejakeita. Näistä esimerkiksi elintarvikejätteiden osuus (lähes 40 %) kaupoissa ja ravintoloissa on huomattava. Materiaalikierrätykseen kelpaavien kuitumateriaalien ja energiajätteen erilliskeräykseen kelpaavien jätejakeiden osuus kaikilla toimialoilla on huomattava. 4

Sammandrag HRM ordnar avfallshanteringen för hushåll och offentliga tjänster i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda och Kyrkslätt. Hösten 2012 undersöktes servicebranschernas blandavfall beträffande dess sammansättning. Avsikten var att få fram information om vad som ingår i blandavfallet från servicebranscherna. Dessutom ville man jämföra avfallets beskaffenhet inom olika servicebranscher samt utreda hur insamlingen av återvinnbart avfall påverkar mängden blandavfall från servicebranscherna och avfallets innehåll. Huvudstadsregionens näringsstruktur är mycket servicedominerad. År 2010 fanns 85 % av arbetsplatserna i huvudstadsregionen i servicebranscherna. I den här undersökningen granskades blandavfallets sammansättning inom fem olika branschgrupper: utbildning, dagligvaruaffärer, logi- och måltidsservice, hälsovård och offentlig förvaltning. Branschgrupperna valdes så att de skulle representera betydande servicebranscher i huvudstadsregionen. För undersökningen av blandavfallets sammansättning valdes endast sådana serviceproducenter som omfattas av HRM:s insamling av blandavfall i sopkärl. Ett undantag var sjukhusen. För deras deltagande i undersökningen gjordes en överenskommelse direkt med HNS-Fastigheter Ab. För dagligvaruaffärerna gjordes dessutom en överenskommelse direkt med Suomen Lähikauppa Oy. Enligt undersökningen fanns det stora skillnader i blandavfallets sammansättning mellan olika branscher. De största skillnaderna i blandavfallets sammansättning i olika branschgrupper gällde andelarna av livsmedelsavfall, mjukpapper, PVC- och fluorhaltiga material, blöjor och menstruationsskydd samt material som hör till fraktionen annat brännbart och diverse avfall. Skillnaderna beror främst på att olika branscher har mycket olika typer av verksamhet. I restauranger och affärer är livsmedelsavfallets andel av blandavfallet närmare 40 % och i andra branscher cirka 5 25 %. Mjukpapprets andel av blandavfallet är större i skolor än i andra branscher. Sjukhusens blandavfall innehåller bland annat mera PVC- och fluorhaltiga plaster, blöjor och menstruationsskydd samt skydd av plasthaltigt och absorberande material som räknas som annat brännbart avfall. Även andelen av diverse avfall är något större på sjukhus än i andra branscher på grund av att sjukhusen använder många föremål som är tillverkade av flera olika material. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Ramboll / Sanna Pulkkinen, Seela Sinisalo Datum 2.1.2013 Publikationens namn Blandavfallsmängd från servicebranscherna i huvudstadsregionen samt dess beskaffenhet 2012 Nyckelord Blandavfall, blandavfallets sammansättning, servicebranscher, sammansättningsundersökning Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 6/2013 issn l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-6604-70-1 isbn (pdf) 978-952-6604-71-8 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk: finska Sidor: 35 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi Resultaten visar att mycket avfall av fraktioner som duger i separatinsamling fortfarande hamnar i blandavfallet inom olika branscher. Av dessa utgör exempelvis livsmedelsavfallet (närmare 40 %) i affärer och restauranger en betydande del. Andelen avfallsfraktioner som duger i separatinsamling av fibermaterial för materialåtervinning och energiavfall är avsevärd i alla branscher. 5

Abstract Helsinki Region Environmental Services Authority organizes the waste management for households and public administration and services in the areas of Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa and Kirkkonummi. A study of the composition of mixed solid waste was carried out in September 2012. The aim of the study was to produce information on composition of mixed municipal solid waste produced in the service sector and public administration. The compositions of mixed municipal solid waste produced in different branches of the service sector were compared. Additionally the impact of source separation and separate collection of recoverable waste fractions was analyzed. The economic structure of the metropolitan area is centered on services, and in 2010 85 % of the workplaces were in the service sector. This study analyzed the composition of mixed municipal solid waste in five different branches of the service sector. The branches were chosen so that they represent the most important services in the metropolitan area, and they were education, grocery shops, restaurants and accommodation services, healthcare, and public administration. Only service sector units that have their mixed waste containers emptied by the Helsinki Region Environmental Services Authority were included in this study. Exceptionally, the participation of hospitals was agreed upon directly with HUS-Kiinteistöt Oy, and the participation of grocery shops with Suomen Lähikauppa Oy. According to the results of the study there are significant differences in the composition of mixed municipal solid waste produced in different branches of the service sector. The largest differences are in the shares of food waste, tissue paper, PVC and fluoride containing waste, sanitary towels and diapers, in the share of other materials suitable for incineration, and in the share of miscellaneous wastes. The differences are mainly due to the fact that activities in which waste is generated are very different in different types of services. In restaurants and grocery stores the share of food waste is nearly 40 % of the weight of mixed municipal solid waste, whereas in other sectors it varies from 5 to 25 %. The share of tissue paper is the highest in education sector. In hospitals the shares of PVC and fluoride containing plastics, sanitary towels and diapers, and other materials suitable for incineration (such as sheets containing adsorptive fiber materials and plastics etc.) are larger than in other sectors. Also the share of miscellaneous waste was slightly larger in hospitals than in other sectors, because in hospitals objects containing various materials are used and disposed frequently. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Ramboll / Sanna Pulkkinen, Seela Sinisalo Date of publication 2.1.2013 Title of publication Quality of mixed solid waste in service sector in the Helsinki metropolitan area 2012 Keywords Mixed municipal solid waste, composition of mixed waste, service sector, waste sorting study Publication series title and number: HSY publications 6/2013 issn l 1798-6087 isbn (print) 978-952-6604-70-1 isbn (pdf) 978-952-6604-71-8 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Language: Finnish Pages: 35 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi The results of this study show that the share of materials suitable for source separation and recycling is still large in mixed waste produced in the service sector and public administration. For example, the share of food waste (nearly 40 %) in grocery stores and restaurants is notable. Also the share of fiber materials suitable for recycling, and the share of waste suitable for separate collection of energy fraction, is large in all service sector branches. 6

Sisällys 1 Johdanto 8 2 Tutkimuksen taustat ja tavoitteet 9 2.1 Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne 9 2.2 Viimeisimmät palvelualojen jätteisiin liittyvät tutkimukset 10 2.3 Tavoitteet ja rajaus 10 3 Tutkimusmenetelmä 11 3.1 Suunnittelu 11 3.1.1 Tutkimusryhmät ja otoksen koko 11 3.1.2 Tutkimusalueet 11 3.1.3 Kiinteistöjen valinta 11 3.1.3.1 Koulut 11 3.1.3.2 Päivittäistavarakaupat 12 3.1.3.3 Ravintolat 12 3.1.3.4 Sairaalat 12 3.1.3.5 Toimistot 12 3.2 Tutkimusviikko 12 3.2.1 Ajankohta 12 3.2.2 Jätteiden keräys 12 3.2.3 Näytteenotto ja käsinlajittelu 12 3.2.4 Sekajätteen määrän selvittäminen 13 3.3 Aineiston käsittely 13 3.3.1 Näytteen kokonaispainon laskeminen 13 3.3.2 Kuormien ja näytteiden määrä 14 3.3.3 Tulosten tilastollinen merkitsevyys 14 4 Palvelualojen kohteiden keräysseurannan tulokset 15 4.1 Tutkimusviikolla kerätyn sekajätteen määrä 15 4.2 Koulut 15 4.3 Ravintolat 16 4.4 Toimistot 16 5 Palvelualojen sekajätteen koostumus vuonna 2012 17 5.1 Päivittäistavarakaupat 17 5.2 Koulut 18 5.3 Ravintolat 18 5.5 Toimistot 19 5.6 Palvelualojen väliset erot 20 6 Jätteen koostumuksen muutokset vuodesta 2004 vuoteen 2012 21 6.1 Tutkimusaineistojen vertailtavuus 21 6.2 Muutokset toimialoittain 21 7 Tulosten luotettavuus 24 8 Päätelmät 25 9 Lähdeluettelo 26 10 Liitteet 27 Liite 1. Sekajätteen koostumustutkimuksessa käytetty lajitteluohje 27 Liite 2. Palvelualojen sekajätteen koostumus painoprosenttitarkasteluna toimialaryhmittäin vuonna 2012 32 Liite 3. Palvelualojen sekajätteen koostumus painoprosenttitarkasteluna karkealla jaolla toimialaryhmittäin vuonna 2012 34

1 Johdanto Tulevaisuuden jätemäärien ennakointi on yksi tärkeimmistä keinoista toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseksi. Toiminnan muutoksien suunnitteluun ja toteutettujen muutosten tuloksien seuraamiseen tarvitaan luotettavaa tietoa jätteiden koostumuksesta. Luotettavan tiedon saamiseksi HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun palvelualoilla syntyvän sekajätteen sisältöä koostumustutkimuksen avulla. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus tehtiin viikon mittaisena tarkkailujaksona syyskuussa 2012. Tutkimuksessa on tarkasteltu erikseen viittä eri toimialaryhmää: koulutusta, päivittäistavarakauppoja, majoitus- ja ravitsemuspalveluja, terveydenhuoltoa sekä julkishallintoa. Tässä raportissa on kuvattu vuoden 2012 tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja tulokset. Lisäksi tutkimuksen tuloksia on verrattu vuoden 2004 palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen tuloksiin. 8

2 Tutkimuksen taustat ja tavoitteet Pääkaupunkiseudun palvelualojen vuoden 2012 sekajätteen koostumustutkimus on toteutettu osana Materiaalitehokas jätehuolto hanketta (EAKR A31559). Hanke pyrkii valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti vähentämään yhdyskuntajätteen määrää ja ohjaamaan jätteitä materiaalikierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Hanke saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Tämän HSY:n vuoden 2012 palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen yhteydessä MTT toteutti sekajätteeseen päätyvän ruokajätteen lajittelukokeen. HSY:n tutkimusta varten kerättyjen ja lajiteltujen näytteiden biojätettä sisältävät jätejakeet luovutettiin MTT:n tutkimukseen, jossa ne lajiteltiin uudelleen ruokajätteen analysoinnin näkökulmasta. MTT:n ruokajätetutkimus on oma kokonaisuutensa, mutta yhteistyössä toteutetun lajittelukokeen tulokset täydentävät toisiaan. 2.1 Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne HSY:n toimialue muodostuu neljästä kaupungista: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko alueella oli väestörekisterin tietojen mukaan 1 059 631 asukasta vuoden 2012 alussa. Näistä Helsingissä 595 384, Espoossa 252 439, Vantaalla 203 001 ja Kauniaisissa 8 807 asukasta. HSY:n toimialueella asuu noin 20 % koko Suomen väestöstä. Lisäksi HSY on järjestänyt erillissopimuksella 1.4.2008 alkaen myös Kirkkonummen jätehuollon. Kirkkonummen asukasmäärä oli vuoden 2012 alussa 37 192 asukasta. Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Yritystoiminnan erityispiirteitä ovat palvelusektorin suuri osuus sekä palvelualojen monipuolisuus. Tässä suhteessa Helsingin seutu muistuttaa Euroopan muita suurkaupunkeja, mutta poikkeaa ratkaisevasti kaikista muista Suomen alueista. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun työpaikoista 85 % oli palvelualoilla (TOL 2008 päätoimialat G S) ja noin 14 % jalostusaloilla (TOL 2008 päätoimialat B F). Suurimmat yksittäiset päätoimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa (G) sekä koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (Q). Näillä toimialoilla on noin 30 % pääkaupunkiseudun työpaikoista (kuva 1). Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), informaatio ja viestintä (N), teollisuus (C) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), joissa on noin kolmasosa pääkaupunkiseudun työpaikoista. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus kohdistuu toimialoihin, jotka toimialaluokituksen mukaan sijoittuvat luokkiin tukku- ja vähittäiskauppa (G), koulutus (P), majoitus- ja ravitsemustoiminta (I), terveyspalvelut (Q) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), julkinen hallinto ja (A) Maa-, metsä- ja kalataloustoiminta (B) Kaivostoiminta ja louhinta (C) Teollisuus (D) Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto (E) Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (F) Rakentaminen (G) Tukku- ja vähittäiskauppa (H) Kuljetus ja varastointi (I) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (N) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O) Julkinen hallinto ja maanpuolustus, sosiaalivakuutus (P) Koulutus (Q) Terveys- ja sosiaalipalvelut (R) Taiteet, viihde ja virkistys (S) Muu palvelutoiminta (T-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon 0,2 % 0,0 % 0,6 % 0,3 % 1,2 % 0,1 % 1,1 % 7,7 % 5,1 % 6,8 % 3,9 % 7,7 % 3,9 % 8,7 % 7,2 % 6,2 % 6,4 % 2,4 % 3,3 % 12,6 % 14,7 % Kuva 1. Pääkaupunkiseudun työpaikat toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan vuonna 2010. (Lähde: Tilastokeskus) 9

maanpuolustus (O) ja muu palvelutoiminta (S). Toimialaluokituksen mukaista palveluiden jaottelua ei kuitenkaan ole suoraan käytetty koostumustutkimuksessa, koska toimialaluokituksen mukaiset luokat sisältävät toimintoja, jotka eivät ole olleet mukana palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksessa. Koostumustutkimusta varten toimialat on nimetty seuraavasti: koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat, sairaalat ja toimistot. Vuonna 2010 noin puolet pääkaupunkiseudun työpaikoista oli koostumustutkimuksen mukaisten tutkimusryhmien aloilla (kuva 2). Päivittäistavarakaupat Peruskoulut ja lukiot Ravintolat Sairaalat Toimistot Muut toimialat 3,5 % 3,0 % 4,6 % 5,8 % 28,7 % Kuva 2. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen tutkimusryhmien mukaiset työpaikat pääkaupunkiseudulla vuonna 2010. (Lähde: Tilastokeskus) 54,4 % 2.2 Viimeisimmät palvelualojen jätteisiin liittyvät tutkimukset Pääkaupunkiseudun palvelualoilla (koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat, sairaalat ja toimistot) syntyvän sekajätteen koostumusta on tutkittu viimeksi vuonna 2003 2004 (YTV, 1/2005, Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu). Tutkimuksessa selvitettiin toimialoittain sekajätteen koostumusta eri palvelualoilla. Lisäksi pääkaupunkiseudun palvelualoilla (koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat ja sairaalat) on tutkittu biojätteen koostumusta vuonna 2010 (HSY, 6/2011 Pääkaupunkiseudun biojätteen koostumus). 2.3 Tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa palvelualojen sekajätteen koostumuksesta. Lisäksi tavoitteena oli vertailla erityyppisten toimialojen sekajätteen koostumusta sekä selvittää hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta palvelualojen sekajätteen koostumukseen. Tuloksia käytetään HSY:n oman toiminnan suunnittelussa jätteen synnyn ehkäisyn suunnittelu tuote- ja materiaalikierrätyksen tehostaminen jätelajikohtaisen hyötykäytön seuraaminen jätteenkäsittelymenetelmien suunnittelu loppusijoitettavan jätteen laadun määrittäminen jätteenkeräyksen suunnittelu jäteneuvonnan suunnittelu strateginen suunnittelu Tutkimus on rajattu koskemaan pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätettä. Palvelualoista tutkimuksessa ovat mukana päivittäistavarakaupat, koulut, ravintolat, sairaalat ja toimistot. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty hyötykäyttöön soveltuvien materiaalien lajittelun ympäristövaikutuksia keräysketjun tai hyödyntämismahdollisuuksien näkökulmasta. 10

3 Tutkimusmenetelmä Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus on otostutkimus, jossa tutkimukseen on valittu palvelualojen kohteita pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tutkimus rajattiin koskemaan pääasiallisesti vain HSY:n asiakkaina olevia palvelualojen kohteita. Poikkeuksena ovat sairaalat ja päivittäistavarakaupat, joiden tutkimukseen osallistuminen sovittiin suoraan jätteen tuottajan kanssa (HUS-Kiinteistöt Oy ja Suomen Lähikauppa Oy). 3.1 Suunnittelu 3.1.1 Tutkimusryhmät ja otoksen koko Tutkimusta varten palvelualat jaettiin viiteen tutkimusryhmään: koulut päivittäistavarakaupat ravintolat sairaalat toimistot Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimukseen valittiin vain HSY:n sekajätteen astiakeräyksen piirissä olevia palvelualojen kohteita. Poikkeuksen muodostivat sairaalat, joiden osallistumisesta tutkimukseen sovittiin suoraan HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa. Lisäksi päivittäistavarakaupat sovittiin suoraan Suomen Lähikauppa Oy:n sekä heidän jätteenkuljettajansa HFT Network Oy:n kanssa. Taulukossa 1 on esitetty lähtöaineistossa olevien palvelualojen kohteiden määrä sekä tutkimukseen valittujen kohteiden määrä tutkimusryhmittäin. Toteutunut otos on tutkimusviikolla toteutuneiden kohteiden määrä tutkimusryhmittäin. Taulukko 1. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen tutkimusryhmät ja otoksen koko vuonna 2012. Tutkimusryhmä Otos, kpl Toteutunut otos, kpl Koulut 28 26 Päivittäistavarakaupat 6 6 Ravintolat 14 13 Sairaalat (alueet) 3 3 Toimistot 19 14 Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen määrä pyrittiin valitsemaan siten, että jokaisesta ryhmästä saadaan tilastollisesti edustava otos. Koska lähtöaineistossa oli vähän tutkimukseen soveltuvia kohteita, jouduttiin tutkimuksessa tyytymään tavoiteltua pienempiin otoksiin. Erityisesti kauppojen, ravintoloiden sekä toimistojen osalta tämä vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen sekä tulosten yleistettävyyteen koko alalle. 3.1.2 Tutkimusalueet Vuoden 2012 koostumustutkimuksen alueet rajattiin koskemaan aikaisemmissakin koostumustutkimuksissa käytettyjen urakoitsijoiden (SITA Finland Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj) urakoimia sekajätteen keräysalueita. Tutkimuksen kannalta kriittiseksi muodostui tutkimusryhmien mukaisten kohteiden määrä alueella. 3.1.3 Kiinteistöjen valinta Kiinteistöjen valintaa rajattiin niin, että tutkimukseen valittiin vain kiinteistöjä, joilla jätteen keräykseen käytetään perinteisiä pyörällisiä jäteastioita. Poikkeuksen muodostivat sairaalat, joissa jätteen keräykseen käytetään puristinta. Näin pystyttiin rajaamaan tutkimusviikolla käytettävän keräyskaluston määrää ja varmistamaan tutkimustulosten vertailukelpoisuus aikaisempiin tutkimuksiin. Lisäksi kiinteistöjen valinnassa varmistettiin HSY:n asiakasrekisteritietojen perusteella, että tutkimukseen valittavissa kohteissa oli ainoastaan tutkimusryhmän mukaista toimintaa. Kiinteistöt valittiin tutkimukseen tutkimusryhmittäin sekajätteen keräysrytmin mukaan. Kaikki tutkimuksen kiinteistöt valittiin siten, että keräyspäivä tutkimuksessa oli sama kuin kiinteistön normaalikeräyksessä. Tutkimuksen rajauksien takia (urakka-alueet, kiinteistöjen keräysjärjestelmät) tutkimukseen oli valittava kaikki kiinteistöt soveltuvilta urakka-alueilta, eikä kiinteistöjen määrää voitu rajata maantieteellisesti. Kiinteistöjen valinnassa määrääväksi tekijäksi muodostui kohteiden määrä ja jätteen keräyspäivä. 3.1.3.1 Koulut Tutkimukseen valittiin vain peruskouluja ja lukioita. Tähän päädyttiin, koska todettiin ammattikoulujen ja korkeampien koulutusasteiden oppilaitoksien olevan toiminnoiltaan keskenään hyvin erilaisia ja näiden jätteiden laadun riippuvan pääasiassa opetusalasta. Tutkimukseen valittiin kahdeksan koulua Espoosta, seitsemän koulua Vantaalta ja 13 koulua Helsingistä. Helsingistä valituista kouluista kolme oli lukioita. 11

3.1.3.2 Päivittäistavarakaupat Tutkimukseen valitut päivittäistavarakaupat olivat pääasiassa Suomen Lähikauppa Oy:n kauppakohteita. Tutkimukseen ei saatu mukaan muiden kauppaketjujen kohteita, kaupan suuryksiköitä tai kauppakeskuksia. 3.1.3.3 Ravintolat Ravintoloiden osalta kiinteistöjen valintaa vaikeuttivat ainoastaan ravintolakäytössä olevien kiinteistöjen vähäinen määrä HSY:n omissa asiakkaissa sekä yhtenäisten keräysreittien ja päivien vähäinen määrä. Ravintoloiden otoksessa noin kolmasosa on ruokaravintoloita, noin kolmasosa grillikioskeja ja loput pizzerioita ja hampurilaisravintoloita. Otoksessa ei ollut mukana yhtään hotellia. 3.1.3.4 Sairaalat Terveydenhuollon sektorilta tutkimukseen valittiin kolme sairaala-aluetta, joissa erilaiset sairaalatoiminnot erikoissairaanhoidon yksiköistä terveydenhuollon tutkimus-, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin ovat monipuolisesti edustettuna. Mukana ei ollut perusterveydenhuollon yksiköitä kuten terveyskeskuksia. 3.1.3.5 Toimistot Tutkimuksessa julkishallintoa edustamaan valittiin toimistokiinteistöjä. Kiinteistöjen valinta pyrittiin rajaamaan siten, että kiinteistöissä olisi mahdollisimman vähän muuta kuin toimistokiinteistöjen normaalia toimintaa. Valintaa vaikeutti ainoastaan toimistokäytössä olevien kiinteistöjen vähäinen määrä HSY:n omissa asiakkaissa sekä yhtenäisten keräysreittien ja päivien vähäinen määrä. Tutkimukseen valituissa kiinteistöissä oli mm. seurakunnan, ammattiliittojen ja suunnittelutoimistojen toimintoja. 3.2 Tutkimusviikko Käytössä oli pääasiassa kaksi keräysautoa. Tutkimusajot pyrittiin optimoimaan urakka-alueista riippumatta. Jäteautoon tyhjennettiin kaikki valittujen kohteiden sekajäteastiat samaan tapaan kuin normaaliin jätteenkeräykseen kuului. Kuormaan ei otettu esineitä, jos ne eivät kuuluneet jätehuoltosopimuksen piiriin. Suurimman osan ajasta tutkimusavustajat olivat jäteautojen mukana ja tekivät muistiinpanoja kiinteistöltä kerättävistä jätejakeista: astioiden määrästä, koosta, täyttöasteesta ja sisällön vastaavuudesta. Tutkimusavustajat kirjasivat ylös havaitsemansa poikkeavat asiat, kuten epäilyksen tyhjennysauton tai pesuauton käynnistä kiinteistöllä ennen tutkimuskeräystä. Kaikissa kohteissa keräysjakso edusti yhtä viikkoa. Poikkeuksena yksi sairaalan sekajätekuorma, joka edustaa neljää päivää. Keräysjakson pituus on huomioitu aineiston käsittelyssä ja tulosten tulkinnassa. 3.2.3 Näytteenotto ja käsinlajittelu Sekajätteen koostumustutkimus tehtiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätekuormat kipattiin asfalttikentälle, jossa kuormista otettiin näytteet (kuva 3). Kuormat jaettiin näytemäärän mukaan erillisiksi kasoiksi. Kuormista otettiin 1 5 näytettä. Näytekasoista eroteltiin suuret ja poikkeavat jätteet. Samalla isot jätesäkit avattiin, pienempiä roskapusseja ei avattu näytteenottovaiheessa. Poikkeavan suuret tai painavat jäte-erät poistettiin kasasta ja punnittiin erikseen. Niiden painon suhteellinen osuus liitettiin näytteen jätemäärään kappaleessa 3.3.1 esitetyllä tavalla. Suurien ja poikkeavien jätteiden erottelun jälkeen näytekasasta otettiin kokoomanäyte lapioimalla jätettä 660 litran pyörälliseen jäteastiaan noin 80 kg. Näytteet lajiteltiin käsin tutkimusta varten pystytetyssä huvilateltassa (kuva 4). Käsinlajittelussa sekajätenäyte (660 litran jäteastia) lajiteltiin fysikaalisten ominaisuuksiensa mukaan 35 eri jätejakeeseen lajittelupöydän päällä. 3.2.1 Ajankohta Koostumustutkimus järjestettiin syyskuussa viikolla 38 (17. 21.9.2012). Keräysviikko pyrittiin valitsemaan siten, että viikko vastaisi mahdollisimman hyvin kyseisen vuodenajan tyypillistä jätemäärää. Viikon valinnassa pyrittiin välttämään myös pitkiä juhlapyhiä ja koulujen lomakausia. Keräysviikolla vallitsi pääasiassa aurinkoinen syyssää, välillä oli sateista (sademäärä yhteensä noin 14 mm). Keskilämpötila tutkimusviikon aikana oli + 12 C. 3.2.2 Jätteiden keräys Tutkimusviikolla kaksi urakoitsijaa keräsi tutkimukseen valittujen kiinteistöjen sekajätteet tutkimusryhmittäin. Kuva 3. Näytteet otettiin asfalttikentälle levitetystä kuormasta. 12

34, ryhmiteltiin jäte muu palava -, muu palamaton - tai sekalaiset pakkaukset -nimiseen jätejakeeseen. Vain jos näistäkään jätejakeista ei mikään ollut sopiva ko. jätteelle, se voitiin ryhmitellä sekalaiset jätteet -nimiseen jätejakeeseen. Tarvittaessa muita materiaaleja sisältävä tuote punnittiin erikseen ja siinä olevien materiaalien osuudet arvioitiin. 3.2.4 Sekajätteen määrän selvittäminen Kuva 4. Sekajäte näytteet lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen seulalla varustetun lajittelupöydän päällä. Lajittelupöydällä oli 50 mm seula. Seulan ylite lajiteltiin kullekin jätejakeelle varattuun astiaan. Seulan alite muodosti hienoaines -nimisen jätejakeen, jonka koostumus arvioitiin paino-% osuuksin silmämääräisesti. Tilastoinnissa hienoaineksen osuudet on lisätty jätejakeisiin. Lajiteltavat jätejakeet sekä ohjeistus tuotteiden ja materiaalien lajittelusta on esitetty lajitteluohjeessa liitteessä 1. Jätteiden lajittelussa materiaalin tunnistus tehtiin silmämääräisesti. Eri materiaalit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan irrottamaan toisistaan. Pakkaukset, joiden pinnassa oli biojätettä, laitettiin pakkauksen materiaalin mukaiseen jätejakeeseen. Pakkaukset, joissa oli runsaasti ruokaa sisällä, laitettiin biojätteeseen. Tällä menettelyllä pyrittiin pääsemään todellisiin biojätteen ja pakkauksien painoihin näytteessä. Periaatteena lajittelussa oli, että jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu syntypaikalla lajitella ennen jäteastiaan laittamista. Esimerkiksi paperi-, pahvi- tai kartonkipakkauksista ei voi enää lajittelussa tietää varmaksi, olivatko ne kastuneet jo ennen roskapussiin laittamista vai vasta jätepussissa, astiassa tai näytteen käsittelyssä. Tällaiset pakkaukset lajiteltiin sen mukaan, mikä oli niiden oletettu käyttötarkoitus ja kelpoisuus erilliskeräykseen ennen jätteeksi päätymistä. Esimerkiksi muropakkaus lajiteltiin keräyskartonkiin ja lihan tai kalan käärepaperi muu paperi, pahvi ja kartonki -nimiseen jätejakeeseen. Mikäli materiaalien erottaminen oli mahdotonta tai jätettä ei voitu muuten laittaa mihinkään jätejakeista 1 29 tai Sekajätteen määrää selvitettiin punnitsemalla kaikki koostumustutkimukseen tulevat kuormat. Kuormien punnitsemiseen käytettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen autovaakaa. Jokaisen kuorman osalta tiedettiin, kuinka monesta kohteesta jätekuorma oli kerätty ja kuinka tiheä keräysväli kiinteistöissä oli. Käsin lajitellut näytteet punnittiin jokaisesta näytteestä erikseen ja tulokset kirjattiin ylös. Jätejakeiden punnitukseen käytettiin vaa'allista pumppukärryä, jonka tarkkuus oli 1 kg ja mittausalue 0 1500 kg sekä elektronista vaakaa, jonka tarkkuus oli 20 g ja mittausalue 0 50 kg. 3.3 Aineiston käsittely 3.3.1 Näytteen kokonaispainon laskeminen Näytteen kokonaispaino muodostuu käsin lajitellun näytteen painosta, suurten ja poikkeavien jätteiden osuudesta sekä hienoaineksen osuudesta. Suurten ja poikkeavien jätteiden osuus lisättiin käsin lajitellun näytteen massaan laskennallisesti. Suurten ja poikkeavien jätejakeiden vastaava osuus saadaan kertomalla suuren ja poikkeavan jätejakeen paino kertoimella x: Kerrointa käyttämällä saadaan osuus, jonka verran suurta jätejaetta voidaan olettaa olevan näytteessä. Lisäämällä suurten jätejakeiden osuudet käsin lajitellun näytteen painoon saadaan näytteiden kokonaispainot. Esimerkkinä näyte, jossa: käsilajitellun näytteen massa on 100 kg kuorman osan massa 2 200 kg kuormasta eroteltujen suurten jätejakeiden massa on 200 kg ja suurissa erotellun yksittäisen paistinpannun massa on 4 kg (muut metallijätteet) Tällöin käsin lajitellun näytteen muut metallijätteet -jakeen painoon lisätään paistinpannun osuutena 100/(2200 200)*4 kg = 0,2 kg, jonka jälkeen näytteen x = k/(o s), jossa k o s käsin lajitellun näytteen massa kuorman osan massa, josta suuret ja poikkeavat jätteet on eroteltu kaikkien kuormasta eroteltujen suurten ja poikkeavien jätteiden massa 13

kokonaismassaksi saadaan 100,2 kg. Näin laskettu suurten jätejakeiden osuus vastaa sitä osuutta, minkä verran näytteessä olisi ollut paistinpannun metallia, mikäli materiaalit olisivat olleet jakautuneina tasaisesti kokokuormaan tai kuorman osaan, josta näyte otettiin. Hienoaineksen seuranta tehtiin kuten aikaisemmissa koostumustutkimuksissa. Lajittelupöytien 50 mm seulan alite eli hienoaines punnittiin erikseen ja sen koostumus jätejakeittain arvioitiin silmämääräisesti paino-% osuuksina. Aineiston käsittelyssä hienoaineksen osuudet on lisätty arvion perusteella kuhunkin jätejakeeseen. Tuloksissa hienoaineksen osuus tutkimusryhmän jätteistä on esitetty myös erikseen. 3.3.2 Kuormien ja näytteiden määrä Tutkimusryhmistä otettavien näytteiden määrään vaikutti otoksen koko ja kertyvän jätteen määrä. Sairaaloiden jätekuormien paino oli keskimäärin noin 3 000 kg, kauppojen ja koulujen keskimäärin 1 000 kg ja ravintoloiden ja toimistojen keskimäärin 500 kg. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta näytteitä tarvittiin vähintään viisi kustakin tutkimusryhmästä. Sairaaloiden jätekuormista otettiin yhteensä yhdeksän näytettä. Muiden tutkimusryhmien jätekuormista otettiin viisi näytettä. Tulosten käsittelyssä suurten ja poikkeavien jätteiden osuus sekä hienoaineksen koostumus lisättiin käsin lajitellun näytteen massaan kappaleessa 3.3.1 esitetyllä tavalla, jolloin saatiin todellinen näytteen massa. Taulukossa 2 on esitetty tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät. Eri tutkimusryhmien välisiä tuloksia on helppo verrata silloin, kun keskiarvot ja keskihajonta ovat hyvin erisuuruisia. Mutta kun keskiarvot ja keskihajonta ovat lähellä tosiaan, ilman tilastollista merkitsevyystestausta ei tiedetä, kuvastavatko ne erilaista jätejakeiden jakaumat tutkimusryhmien välillä. Mikäli tilastollista merkitsevyyttä ei ole, merkitsevät tutkimusryhmien jätejakeiden jakaumat käytännössä samaa tulosta ja jakaumien ero johtuu vain vähäisestä satunnaisesta vaihtelusta. Jos taas jätejakeiden osuuksien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä, ovat jätejakeiden jakaumat erilaiset eri tutkimusryhmissä. Varianssianalyysi perustuu juuri tämän vaihtelun tarkasteluun. Kun tutkimuksen jätemäärät ovat vaihdelleet paljon, keskihajonnat ovat suuria ja tuloksien välisen eron merkitsevyys pieni. Tällöin ei voida olla varmoja jätejakeen todellisesta määrästä. Tilastollinen merkitsevyystestaus ottaa huomioon keskihajonnan kuvaaman keskiarvon luotettavuuden epävarmuustekijän. Tilastollinen merkitsevyys ei kuvaa tulosten luotettavuutta, vaan tulosten välisen eron merkitystä. Varianssianalyysin tulokset on esitetty tekstissä vain tilastollisesti erittäin merkitsevien ja tilastollisesti merkitsevien osalta. Merkitsevyys on todettu testisuureen ja p-arvon perusteella. P-arvot on esitetty liitteiden taulukoissa. Tutkimusryhmien välisten varianssianalyysien tulokset on esitetty omassa taulukossaan painoprosenttijakauman mukaan liitteessä 3. 3.3.3 Tulosten tilastollinen merkitsevyys Tutkimuksen tuloksena saatuja jätteiden koostumuksia on verrattu eri tutkimusryhmien välillä. Varianssianalyysillä on selvitetty, eroavatko eri tutkimusryhmien jätejakeiden jakaumat (keskiarvot ja keskihajonta) tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen ryhmittymistä keskiarvonsa ympärille eli millä välillä todellinen jätejakeiden määrä sekajätteessä voi vaihdella. Tilastollinen merkitsevyys tutkimusten tulkinnassa p 0,001 tilastollisesti erittäin merkitsevä 0,001 < p 0,01 tilastollisesti merkitsevä 0,01 < p 0,05 tilastollisesti melkein merkitsevä 0,05 < p 0,10 tilastollisesti oireellinen p > 0,10 tilastollisesti ei-merkitsevä Taulukko 2. Tutkimuksessa käsiteltyjen kuormien ja näytteiden määrät ja massat yhteensä. Tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät Kuormien määrä yhteensä 11 kpl Kuormien massat yhteensä 14 840 kg Näytekasojen massat (vaihteluväli) 127 1 173 kg Suurien ja poikkeavien jätteiden massat yhteensä 643 kg Suurien ja poikkeavien jätteiden vaihteluväli näytteissä 5 78 kg Näytteiden määrä yhteensä 29 kpl Näytteiden massat yhteensä 2 891 kg 14

4 Palvelualojen kohteiden keräysseurannan tulokset Tutkimusviikolla jäteautossa oli mukana tutkimusavustaja, joka teki muistiinpanoja jätteen keräyksestä kiinteistöllä. Tutkimusavustaja oli mukana toimistot, koulut ja ravintolat -tutkimusryhmien keräysreiteillä. Keräysseurannan tulokset on esitetty näistä tutkimusryhmistä seuraavissa kappaleissa. 4.1 Tutkimusviikolla kerätyn sekajätteen määrä Tutkimukseen kerättiin keräysviikon aikana yhteensä 14 840 kg jätettä, joista lajiteltiin käsin 2 891 kg jätettä eri jätejakeisiin. Tutkimusviikolla kerätty sekajätteen määrä edustaa yhden viikon jätekertymää. Poikkeuksena yksi sairaaloiden kuorma, joka edustaa noin 4 päivän jätekertymää. Laskelmissa tämän kuorman tiedot on suhteutettu viikon jätemääräksi. Taulukossa 3 on esitetty tutkimusviikon aikana kerätyn jätemäärä tutkimusryhmittäin. Tutkituille toimialoille ei ole olemassa yhtä yhtenäistä ominaisjätemäärää esim. kg/henkilömäärä (potilaat, työntekijät, oppilaat). Tutkimusviikolla kerätyn jätteen määrän perusteella on kuitenkin laskettu koulujen osalta sekajätteen määrä oppilasta kohden vuodessa (taulukko 4). Koulujen vuoden jätekertymä on laskettu oletuksella, että kouluissa tuotetaan jätettä 9,5 kuukauden eli 38 viikon ajan vuodessa. Taulukko 4. Koulujen tuottama sekajätteen määrä oppilasta kohden vuodessa. Tutkimusryhmä Kuormien massa yhteensä, kg Koulut 2 140 8 261 Oppilasmäärä 9,8 kg/oppilas/a 4.2 Koulut Tutkimusviikolla otokseen valittujen koulujen sekajäteastioista noin 7 % oli täysin tyhjiä, noin viidesosa vajaita (jätettä alle puolet astian tilavuudesta) ja vain noin 75 % täysiä. Tutkimusviikolla toteutuneiden koulujen lopullinen määrä on näin ollen 26 otokseen valituista 28 kohteesta. Taulukko 5. Tutkimukseen valittujen koulujen lajittelumahdollisuudet Koulut Kaikissa tutkimukseen valituissa kouluissa oli lajitteluastia biojätteelle ja suurimmassa osassa lajitteluastia keräyspaperille (89 %) (taulukko 5). Keräyskartongin ja energiajätteen lajittelumahdollisuus oli noin 60 % tutkimuksessa valituista kouluista. Lasin ja metallin lajittelu oli selvästi harvinaisempaa, lasinkeräys oli vain yhdellä ja metallinkeräys kolmella tutkimukseen valituista kouluista. Ominaisjätemäärä Lajittelumahdollisuus kohteessa Osuus kohteista Sekajäte 28 100 % Biojäte 28 100 % Paperi 25 89 % Kartonki 18 64 % Energiajäte 17 61 % Pahvi 11 39 % Lasi 1 4 % Metalli 3 11 % Kohteita yhteensä 28 Taulukko 3. Tutkimukseen kerätyn sekajätteen määrä tutkimusryhmittäin. Tutkimusryhmä Kuormien massa yhteensä, kg Kohteita Jätteen määrä kg/vko/ kohde Päivittäistavarakaupat 1 020 6 170 Koulut 2 140 26 82 Ravintolat 1 640 13 126 Sairaala-alueet 9 340 3 3 113 Toimistot 700 14 50 Yhteensä 14 840 15

4.3 Ravintolat Tutkimusviikolla otokseen valittujen ravintoloiden sekajäteastioista noin 7 % oli täysin tyhjiä, noin viidesosa vajaita (jätettä alle puolet astian tilavuudesta) ja vain noin 70 % täysiä. Tutkimusviikolla toteutuneiden ravintoloiden lopullinen määrä on näin ollen 13 otokseen valituista 14 kohteesta. Taulukko 6. Tutkimukseen valittujen ravintoloiden lajittelumahdollisuudet. Ravintolat Tutkimukseen valituista ravintoloista biojätteen lajitteluastia oli noin 30 %:lla (taulukko 6). Paperin, keräyskartongin tai energiajätteen lajittelumahdollisuus oli yhdessä valituista ravintoloista. Yhdessäkään tutkimukseen valituista ravintoloista ei ollut pahvin, lasin tai metallin lajitteluastioita. Lajittelumahdollisuus kohteessa Osuus kohteista Sekajäte 14 100 % Biojäte 4 29 % Paperi 1 7 % Kartonki 1 7 % Energiajäte 1 7 % Pahvi 0 0 % Lasi 0 0 % Metalli 0 0 % Kohteita yhteensä 14 4.4 Toimistot Tutkimusviikolla otokseen valittujen toimistojen sekajäteastioista noin neljäsosa oli täysin tyhjiä, noin viidesosa vajaita (jätettä alle puolet astian tilavuudesta) ja vain noin puolet täysiä. Tutkimusviikolla toteutuneiden toimistojen lopullinen määrä on näin ollen 14 otokseen valituista 19 kohteesta. Tutkimukseen valituista toimistoista biojätteen lajitteluastia oli noin 40 %:lla (taulukko 7). Paperin lajittelumahdollisuus oli yli puolella (63 %) valituista toimistoista. Keräyskartongin tai pahvin lajittelumahdollisuus oli noin kolmanneksella (32 37 %) tutkimukseen valituista toimistoista. Energiajätteen, lasin tai metallin lajittelumahdollisuudet olivat selvästi harvinaisempia (5 10 %). Taulukko 7. Tutkimuksessa mukana olleiden toimistojen lajittelumahdollisuudet. Toimistot Lajittelumahdollisuus kohteessa Osuus kohteista Sekajäte 19 100 % Biojäte 7 37 % Paperi 12 63 % Kartonki 7 37 % Energiajäte 1 5 % Pahvi 6 32 % Lasi 2 11 % Metalli 1 5 % Kohteita yhteensä 19 16

5 Palvelualojen sekajätteen koostumus vuonna 2012 Sekajätteen koostumus esitetään painoprosenttiosuuksina, koska tutkituille toimialoille ei ole olemassa yhtä yhtenäistä ominaisjätemäärää esim. kg/henkilömäärä (potilaat, työntekijät, oppilaat). Ainoastaan koulujen osalta on laskettu jätteen sekajätteen kokonaismäärä oppilasta kohden (kg/oppilas/a) (4.1 Tutkimusviikolla kerätyn sekajätteen määrä). Toimialojen sekajätteen koostumuksen (karkealla jaolla) paino-% jakauma on esitetty taulukossa 8 ja kuvassa 5. Toimialakohtainen sekajätteen koostumus on esitetty tarkemmalla jaolla liitteessä 2. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan kaikilla palvelualoilla sekajätteeseen päätyi runsaasti kierrätykseen ja erilliskeräykseen kelpaavia materiaaleja, kuten biojätettä ja kuitumateriaaleja. Muutamilla toimialoilla sekajätteen painosta oli noin puolet biojätettä. Elintarvikejätteen osuus sekajätteessä vaihteli eri toimialoilla 6 ja 40 % välillä ja muun biojätteen osuus sekajätteestä oli noin 8 ja 23 % välillä. Erilaisia kuitumateriaaleja sekajätteestä oli toimialasta riippuen noin viidennes, sillä keräyspaperin, pahvin ja kartongin osuus sekajätteestä vaihteli eri toimialoilla 10 ja 34 % välillä. Erilaisia muoveja palvelualojen sekajätteestä oli noin 18 30 % ja muuta palavaa jätettä oli noin 4 36 %. Tässä muu palava edustaa polttokelpoista jätettä ja sen osuuteen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on karkeassa jaossa laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden sekä muun palamattoman jätteen osuudet. Lasin ja metallin osuudet palvelualojen sekajätteestä olivat kaikilla toimialoilla vähäiset. Lasin osuus vaihteli 0,3 4 % välillä ja metallin 1,5,5 % välillä. Myös vaarallisten jätteiden osuus (0 2 %) ja sähkö- ja elektroniikkaromun osuus (0,1 2 %) sekajätteestä oli kaikilla tutkituilla toimialoilla varsin pieni. Palvelualojen sekajätteen suuret jätejakeet olivat tyypillisesti kovamuovia, puuta ja metallipakkauksia. Kovamuovi oli pääasiassa muovisia ämpäreitä, kanistereita sekä elintarvikkeiden tyhjiä suurpakkauksia. Seuraavissa kappaleissa on esitelty sekajätteen koostumus (karkealla jaolla) eri toimialoilla. Tarkemmat tiedot toimialojen sekajätteen koostumuksesta on esitetty liitteessä 2. 5.1 Päivittäistavarakaupat Tutkimukseen valitut kaupat olivat päivittäistavarakauppoja, pääasiassa lähikauppoja. Tutkimuksessa ei ollut mukana kaupan suuryksiköitä. Tutkimuksen mukaan kauppojen sekajätteestä lähes 40 % oli elintarvikejätettä, reilu viidennes (22 %) muoveja ja hieman yli viidennes (21 %) keräyspaperia, pahvia ja kartonkia (kuva 6). Lisäksi kauppojen sekajätteessä oli 8 % muuta biojätettä ja pehmopaperia. Muuta palavaa kauppojen sekajätteestä oli 4 % ja muiden jätejakeiden osuus oli yhteensä 6 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten Taulukko 8. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) painoprosenttijakauma toimialoittain. Jätejakeet Kaupat paino- % Koulut paino- % Ravintolat paino- % Toimistot paino- % Sairaalat paino- % Elintarvikejäte 38,9 15,0 40,0 24,5 5,8 Muu biojäte ja pehmopaperi 7,9 23,4 13,0 10,5 9,3 Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 21,2 19,3 11,5 34,1 10,3 Muovit 22,1 23,3 17,5 20,1 30,2 Lasi 2,2 0,7 3,9 1,6 0,3 Metalli 1,8 4,7 3,9 2,1 1,5 SER 0,1 0,3 0,3 0,2 1,9 Muu palava jäte 4,0 10,8 6,5 5,7 35,7 Muut jätteet 1,8 2,3 1,5 1,3 3,8 Vaaralliset jätteet 0,0 0,0 1,9 0,1 1,2 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 17

100 % Jätejaeryhmien paino-% jakaumat toimialoittain 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaupat Koulut Ravintolat Toimistot Sairaalat Elintarvikejäte 38,9 15,0 40,0 24,5 5,8 Muu biojäte ja pehmopaperi 7,9 23,4 13,0 10,5 9,3 Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 21,2 19,3 11,5 34,1 10,3 Muovit 22,1 23,3 17,5 20,1 30,2 Lasi 2,2 0,7 3,9 1,6 0,3 Metalli 1,8 4,7 3,9 2,1 1,5 SER 0,1 0,3 0,3 0,2 1,9 Muu palava jäte 4,0 10,8 6,5 5,7 35,7 Muut jätteet 1,8 2,3 1,5 1,3 3,8 Vaaralliset jätteet 0,0 0,0 1,9 0,1 1,2 Kuva 5. Jätejaeryhmien painoprosenttijakauma toimialoittain karkealla jaolla vuonna 2012. Muovit 22 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 21 % Kaupat, sekajätteen koostumus Muut jätteet Muu palava jäte 6 % 4 % Muu biojäte ja pehmopaperi 8 % Kuva 6. Kauppojen sekajätteen koostumus Elintarvikejäte 39 % sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Kauppojen sekajätteessä ei havaittu merkittäviä määriä vaarallisia jätteitä (0,02 %). Yhdessä näytteessä oli alle 100 g lääkejätettä. Kauppojen sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa 6. 5.2 Koulut Tutkimukseen valittiin 25 peruskoulua ja kolme lukioita HSY:n toimialueelta. Tutkimuksen mukaan koulujen sekajätteestä lähes neljännes oli muoveja (23 %) sekä pehmopaperia ja muuta biojätettä (23 %), viidennes oli keräyspaperia pahvia ja kartonkia (19 %) (kuva 7). Vaippojen ja kuukautissiteiden osuus oli 2 %. Muuta palavaa koulujen sekajätteessä oli 9 % ja muiden jätejakeiden osuus oli yhteensä 8 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet (pois lukien vaipat ja kuukautissiteet). Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Koostumustutkimuksessa ei havaittu vaarallisia jätteitä koulujen sekajätteen joukossa. Koulujen sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa 7. 5.3 Ravintolat Tutkimukseen valituista ravintoloista noin kolmasosa on ruokaravintoloita, noin kolmasosa grillikioskeja ja loput pizzerioita ja hampurilaisravintoloita. Sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan ravintoloiden sekajätteestä 40 % oli elintarvikejätettä (kuva 8). Muoveja ravintoloiden sekajätteessä oli noin viidennes (18 %). Muuta biojä- 18

Koulut, sekajätteen koostumus Ravintolat, sekajätteen koostumus Muu palava jäte 9 % Vaipat ja kuukautissiteet 2 % Muut jätteet 8 % Elintarvikejäte 15 % Muu palava jäte 6 % Muut jätteet 12 % Elintarvikejäte 40 % Muu biojäte ja pehmopaperi 23 % Muovit 18 % Muovit 23 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 19 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 12 % Muu biojäte ja pehmopaperi 13 % Kuva 7. Koulujen sekajätteen koostumus Kuva 8. Ravintoloiden sekajätteen koostumus tettä ja pehmopaperia sekä keräyspaperia pahvia ja kartonkia oli hieman yli 10 % ravintoloiden sekajätteestä. Muuta palavaa jätettä ravintoloiden sekajätteestä oli 6 %. Muita jätejakeita oli ravintoloiden sekajätteessä yhteensä 12 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Vaarallisten jätteiden osuus ravintoloiden sekajätteestä oli noin 2 %. Vaarallisten jätteiden osuutta kasvattaa sekajätekuormassa ollut auton akku. Ravintoloiden sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa 8. 5.4 Sairaalat Terveydenhuollon sektorilta tutkimukseen valittiin erikoissairaanhoidon sairaalayksiköitä kolmelta eri sairaala-alueelta. Sairaaloiden sekajätteestä muoveja oli noin kolmannes, reilu viidennes (22 %) muuta palavaa ja 14 % vaippoja ja kuukautissiteitä (kuva 9). Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet (pois lukien vaipat ja kuukautissiteet). Keräyspaperia, pahvia ja kartonkia sekä muuta biojätettä ja pehmopaperia oli molempia sairaaloiden sekajätteessä noin 10 %. Elintarvikejätteen osuus sairaaloiden sekajätteestä oli noin 6 %. Muita jätejakeita oli sairaaloiden sekajätteessä yhteensä 9 %. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Vaarallisten jätteiden osuus sairaaloiden sekajätteestä oli noin 1 %. Sekajätteen joukossa havaitut vaaralliset jätteet olivat pääasiassa energiansäästölappuja, maalipurkkeja ja sairaalan erityisjätteitä kuten lääkejätettä. Sairaaloiden sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa 9. 5.5 Toimistot Julkishallintoa tutkimuksessa edustavat toimistokiinteistöt. Tutkimukseen valituissa kiinteistöissä oli mm. seurakunnan, ammattiliittojen ja suunnittelutoimistojen toimintoja. Sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan toimistojen sekajätteestä reilu kolmannes (34 %) oli keräyspaperia, pahvia ja kartonkia, lähes neljännes (24 %) elintarvikejätettä ja viidennes (20 %) erilaisia muoveja (kuva 10). Sekajätteessä muun palavan jätteen osuus oli 6 % ja muiden jätteiden osuus 5 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Toimistojen sekajätteessä havaittiin vain pieniä määriä vaarallista jätettä (0,1 %). Vaaralliset jätteet olivat pääasiassa energiansäästölamppuja. Kuomassa oli myös piirturien värikasetteja, jotka lajiteltiin vaarallisiksi jätteiksi niistä leviävän väriaineen takia. Toimistojen sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa 10. 19

Sairaalat, sekajätteen koostumus Toimistot, sekajätteen koostumus Muut jätteet 9 % Elintarvikejäte 6 % Muu biojäte ja pehmopaperi 9 % Muut jätteet 5 % Muu palava jäte 6 % Elintarvikejäte 25 % Muu palava jäte 22 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 10 % Muovit 20 % Muu biojäte ja pehmopaperi 10 % Vaipat ja kuukautissiteet 14 % Muovit 30 % Kuva 9. Sairaaloiden sekajätteen koostumus Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 34 % Kuva 10. Toimistojen sekajätteen koostumus 5.6 Palvelualojen väliset erot Tutkimusryhmien välisiä eroja tutkittiin jätejakeiden varianssianalyysin perusteella. Kunkin jätejakeen määrän erotessa toimialojen välillä tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai tilastollisesti merkitsevästi, voidaan toimialalla olettaa olevan vaikutusta syntyvän sekajätteen koostumukseen. Tutkimusryhmien välisen varianssianalyysin tulokset (p-arvot) on esitetty liitteessä 2 ja liitteessä 3 ja varianssianalyysin periaatteet ja tulosten tulkinnan pääkohdat on esitetty kappaleessa 3.3.2. Sekajätteen koostumuksessa on eroja eri toimialojen välillä. Varianssianalyysin perusteella merkittävimmät erot eri toimialaryhmien sekajätteen koostumuksessa ovat elintarvikejätteen, pehmopaperin, PVC- ja fluoripitoisten materiaalien, vaippojen ja kuukautissiteiden sekä muu palava -jakeeseen luokiteltavan materiaalin ja sekalaisten jätteiden osuuksissa. Erot johtuvat pääosin siitä, että jätteet syntyvät eri toimialoilla hyvin erityyppisessä toiminnassa. Kaupoissa ja ravintoloissa sekajätteeseen päätyy enemmän elintarvikejätettä kuin muissa tutkimusryhmissä, sillä päivittäistavarakauppojen ja ravintoloiden toiminnassa käsitellään paljon elintarvikkeita. Kouluissa sekajätteeseen päätyy muita toimialoja runsaammin pehmopaperia. Lajittelun yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella esimerkiksi wctilojen käsipyyheroskakorien tyhjentäminen sekajätteeseen nostaa pehmopaperin osuutta koulujen sekajätteessä. Sairaaloissa sekajätteeseen päätyy huomattavasti enemmän muu palava -jätejakeeseen luokiteltavaa jätettä ja PVC- ja fluoripitoisia materiaaleja kuin muilla toimialoilla. Nämä erot johtuvat esimerkiksi siitä, että sairaaloissa hoitotyössä käytetään runsaasti PVC-pitoisia letkuja, muovipakkauksia ja muovia, mikä kasvattaa tämän jätejakeen osuutta sekajätteessä. Lisäksi sairaaloissa käytetään runsaasti imukykyisiä materiaaleja sisältäviä suojia ja alustoja, jotka on luokiteltu muu palava -jätejakeeseen. Myös vaippojen ja kuukautissiteiden osuus sekajätteestä on suurempi sairaaloissa kuin muilla toimialoilla. Toimistoissa sekajätteeseen päätyy muita toimialoja enemmän keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että toimistoissa käsitellään paljon paperia, eikä kaikki aina päädy erilliskeräykseen. Sairaaloissa keräyspaperin, pahvin ja kartongin osuus sekajätteestä on puolestaan pienempi kuin muilla toimialoilla. Tämä johtunee siitä, että sairaaloissa käsitellään paljon potilastietoja sisältävää aineistoa, jolloin paperit ovat tietosuojamateriaalia ja ne on hävitettävä erikseen. Toisaalta esimerkiksi sekajätteen sisältämän muovin osuudessa ei ole merkitsevää eroa eri toimialojen välillä, vaikka muovien osuus sekajätteessä vaihteli 18 30 % väillä kaikilla toimialoilla. Erilliskeräykseen kelpaavan lasin ja metallin osuus (0,3 4,7 %) sekajätteestä oli vähäinen kaikilla tutkituilla toimialoilla. Vertailtaessa eri toimialaryhmien tuloksia keskenään tulee muistaa, että sekajätteen sisältämien jätejakeiden osuudet eri ryhmissä ovat hyvin erilaiset johtuen tutkittujen toimialojen toimintojen erilaisuudesta. Painoprosenttiosuudet eivät kerro millä toimialalla jotain tiettyä jätejaetta syntyy suurin kilomäärä, vaan tulokset kuvaavat ainoastaan sekajätteen koostumusta. Lisäksi paino-% -osuuksien vertailusta tekee haasteellista se, että yhden jätejakeen osuuden kasvu vastaavasti pienentää toisten jätejakeiden osuuksia. Jätejakeiden osuuksien vertailussa olisi tästä syystä parempi käyttää erilaisia ominaisjätemääriä, jotka perustuvat esim. henkilömääriin (potilaat, työntekijät, oppilaat), pinta-alaan tai liikevaihtoon. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole esitetty ominaisjätemäärillä sekajätteen koostumuksia, koska osassa tutkituista toimialaryhmistä tulokset ovat varsin epävarmalla pohjalla. Lisäksi tutkittujen toimialojen vertailuun ei ole olemassa yhtä yhtenäistä selkeästi sopivinta yksikköä, jonka avulla vertailu olisi mielekästä. 20