TURUN YLIOPISTO JUHLII TOHTOREITAAN

2 09 TURUN YLIOPISTO JUHLII TOHTOREITAAN EVOLUUTION TAIDETTA

2 09 20 10 7 NELJÄNNES NUORISTA RÖTÖSTELEE 8 SIVISTYNEITÄ OHJELMOIJIA PELITEOLLISUUTEEN 10 EVOLUUTION TAIDETTA 18 AKATEEMISTA HISTORIAA AIKUISILLE JA LAPSILLE 20 TOHTORIPROMOOTIO 2009 20 LÄÄKÄRIPERHE HANKKII HATUT JA MIEKAT 22 TURUN YLIOPISTO JUHLII TOHTOREITAAN 24 PROMOOTIO VIE HISTORIOITSIJAN KOHTEENSA MAAILMAAN 26 KUNNIATOHTORIT OVAT YLIOPISTON YSTÄVIÄ AINA AURORASSA 3 PÄÄKIRJOITUS 4 TIEDETARJOTIN 16 VARAINHANKINTA 28 LASTEN YLIOPISTO 29 KIRJAT 30 ALUMNI 34 LYHYET 37 PROFESSORINIMITYS 38 VÄITÖS 7 Aurora 2/2009 19.5.2009 Julkaisija Turun yliopisto ISSN 1237-6752 Päätoimittaja Maija Palonheimo, puh. (02) 333 6129 Toimitussihteeri Tuomas Koivula, puh. (02) 333 5979 Toimituksen yhteystiedot Viestintä, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset viestinta@utu.fi, puh. (02) 333 5909 Ilmoitukset puh. (02) 333 5979 Ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000, 1/2-sivu 500, takakansi 1200 Ulkoasu ja taitto Samuli Keskinen Paino Painoprisma Oy Painos 12 000 kpl www.utu.fi /aurora Kannen kuva: Tanaka Juuyoh, http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en 2 AURORA

PÄÄKIRJOITUS Taikurit tulloo! Tänä keväänä järjestetään Turun yliopiston 17. kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio, joka jäänee nykymuotoisen Turun yliopiston viimeiseksi. Promootiota vietetään yliopiston kannalta poikkeuksellisen suurten muutosten aikaan. Mikäli eduskunta hyväksyy pitkään valmistellun uuden yliopistolainsäädännön, muodostavat Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu ensi vuoden alusta uuden Turun yliopiston, joka on entistä vahvempi ja monipuolisempi tiedeyliopisto. Samalla yliopiston oikeudellinen asema, talous ja hallinto muuttuvat perinpohjaisesti. Ensimmäinen tohtoripromootio pidettiin vuonna 1927 ja edellinen 3 vuotta sitten. Tällä kertaa promootiossa vihitään 17 kunniatohtoria ja 168 tohtoria, mukana on myös jo jopa vuosikymmeniä sitten väitelleitä tohtoreita. Vihittävien tohtoreiden määrä on lähes viidenneksen suurempi kuin vuonna 2006, vaikka tohtoriksi valmistuneiden määrä on melko vakio: Turun yliopistosta valmistui vuosina 2006 2008 yhteensä 397 tohtoria, ja edellisellä kolmivuotiskaudella 401 tohtoria. Osanottajien suuri määrä onkin ollut haaste, koska promootiopäivälliset haluttiin pitää aikaisempaan tapaan historiallisessa Turun Linnassa. Näin päivällisille osallistumista jouduttiin valitettavasti rajoittamaan. Tulevaisuudessa lieneekin parempi, että kaikkien tiedekuntien yhteisiä promootioita vietetään kahden vuoden välein, jotta rajoituksilta vältyttäisiin. Promootio on jo 1200-luvulta periytyvä akateeminen juhlatilaisuus, joka on maamme yliopistoissa säilynyt koko yliopistohistorian ajan. Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin kolme vuotta Turun Akatemian perustamisen jälkeen 1643, jolloin promovoitiin kymmenen maisteria. Ensimmäinen varsinainen tohtoripromootio Turussa järjestettiin vuonna 1781. Turun sivistyshistoria -teoksessa vuodelta 1927 Toini Melander kirjoittaa: promootiot miltei kaikissa muissa Euroopan maissa ovat jo aikoja sitten supistuneet vain tavallisiksi virallisiksi diploominantotilaisuuksiksi ilman erikoisia juhlamenoja. Meilläkin olisi todennäköisesti käynyt samoin, elleivät ne jo varhaisina aikoina olisi syöpyneet yleisön tietoisuuteen ei vain akateemisina merkkitapahtumina, vaan ennen kaikkea kansallisina juhlahetkinä, jolloin työn ja tarmon palkaksi lehvin seppelöidään isänmaan palvelukseen valmistautuneet nuorukaiset. Siten ovat promootioseremoniat vähitellen saavuttaneet eräänlaisen kansallisen rituaalin leiman, jota hellävaroin säilytetään sukupolvesta sukupolveen menneitten aikojen muistona. Promootion valmistelut ovat alkaneet jo viime keväänä, ja viimeiset kuukaudet promootiotoimikunta on kokoontunut innokkaasti ja uutterasti, josta suuret kiitokset. Samoin on syytä kiitollisuudella todeta Turun yliopistosäätiön antama merkittävä taloudellinen tuki promootiolle. Haluan aivan erityisesti kiittää valmisteluissa korvaamattomana apuna ollutta promootiotoimikunnan sihteeriä Tytti Sokuraa, jolla on kymmenen promootion järjestämisestä syntynyt rautainen kokemus. Näin olen vakuuttunut siitä, että juhlallisuudet tulevat jälleen olemaan unohtumaton kokemus. Kerrotaan, että Kuopion yliopiston viettäessä ensimmäistä promootiotaan kesäkuussa 1978 promootiokulkueen nähnyt pikkupoika huudahti: Kato äiti, taikurit tulloo! Yliopistolaitos on osoittanut voimansa ja uudistumiskykynsä yhteiskunnan muutosten ja erilaisten aatteiden paineessa. Vakaasti uskon ja toivon, että tulevistakin haasteista selvitään kunnialla, mutta saattaa olla että taikureita todella tarvitaan! JAAKKO HARTIALA Promootion juhlamenojen ohjaaja, professori AURORA 3

TIEDETARJOTIN Koonnut Tuomas Koivula Kuvat: Pioneers in the Settlement of America by William A. Crafts, 1876, Turun kaupungin kuvapankki, ESA, Vesa-Matti Väärä Turkua kehitetään tutkimuksella Kuvitteellinen näkymä Salemin oikeussalista. Noituudesta syytetty nainen vakuuttaa syyttömyyttään tuomareille ja kutsuu Jumalaa todistajakseen. Lattialla makaa selittämättömistä oireista kärsivä "noiduttu" tyttö. Noitaoikeudenkäynnin asiakirjat julkaistiin Yhdysvalloissa Massachusettsin Salemissa v. 1692 puhjennut noitavaino johti pitkään ja tuhoisaan oikeudenkäyntien sarjaan, jossa noituudesta syytettyinä oli kaikkiaan 185 henkeä. Yhdeksäntoista heistä todettiin syyllisiksi ja tuomittiin kuolemaan. Oikeudenkäynneistä on säilynyt lähes tuhat erilaista alkuperäisdokumenttia: syytekirjelmiä, todistajalausuntoja, kuulustelupöytäkirjoja, tunnustuksia ja armahdusanomuksia. Koko materiaali on vastikään julkaistu runsaan kymmenen vuoden monitieteisen kansainvälisen projektin tuloksena. Turun yliopistosta teoksen toimituskuntaan kuuluvat professori Risto Hiltunen ja dosentti Matti Peikola englantilaisen filologian oppiaineesta. - Kronologisesti järjestetty aineisto mahdollistaa oikeusprosessin seuraamisen ensimmäisen uhrin, Sarah Goodin, pidätysmääräyksestä 29. syyskuuta 1692 prosessin viimeiseen dokumenttiin, jossa v. 1692 teloitetun George Burroughsin jälkeläiset pyytävät hänen kunniansa palauttamista v. 1750, Hiltunen kertoo. - Materiaali tarjoaa monipuolisen lähdeaineiston muun muassa kielitieteen, historian ja kulttuurin tutkimukseen, Peikola sanoo. Turun yliopisto kehittää Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhteistä kaupunkitutkimushanketta. Hankkeessa on neljä aihealuetta: kestävä kehitys ja eheä kaupunkirakenne, kaupungin hyvä hallinto, hyvinvoiva ja sosiaalisesti elinvoimainen kaupunki sekä osaava ja menestyvä kaupunki. - Turun yliopistosta löytyy monipuolista tutkimusta nelikentän jokaiselta alueelta. Yhteinen hanke kokoaa hajanaiset tutkimusprojektit saman sateenvarjon alle, kertoo Turun yliopiston vararehtori, kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson. Kaupunki odottaa tutkimuksesta tietoa muun muassa hallinnon kehittämiseen, toiminnan tehostamiseen ja kaupungin hyvinvoinnin kehittämiseen. Turun yliopistossa hanke vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamista. - Tarkoituksena on saada tutkimustulokset tehokkaasti sekä päätöksenteon työvälineiksi että julkiseen keskusteluun. Näin kaupunkilaiset saavat suoraa hyötyä tutkimuksesta, Andersson sanoo. Siivoojat sairastuvat kunnissa Siivoojat sairastavat eniten kunta-alalla, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Seuraavina tulevat kodinhoitajat ja keittiöapulaiset. Miehistä eniten sairauden takia ovat poissa rakennusmiehet, naisista koneenhoitajat ja -kuljettajat. Sairauspäivät painottuvat myöhäisempiin työvuosiin ja vakinaisiin työsuhteisiin. Vähiten sairastavat lääkärit ja aineopettajat. Sairauspoissaoloissa on yli kolminkertaiset erot eniten ja vähiten sairastavien ammat- tiryhmien välillä. - Ammattien väliset erot sairastavuudessa seuraavat ammattien välisiä sosioekonomiseen asemaan liittyviä eroja. Mitä alempi asema ammattihierarkiassa, sitä enemmän kyseiseen ammattiin kasautuu sairauspoissaoloja, toteaa tutkimushanketta johtanut Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera. Psyykkinen rasittuneisuus on vähentynyt ja yleinen terveys parantunut kunta-alalla tällä vuosikymmenellä. 4 AURORA

TIEDETARJOTIN Satelliitilla tietoa kosmisesta kuurupiilosta Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijat Pekka Heinämäki ja Pasi Nurmi ovat olleet mukana Euroopan avaruusjärjestö ESAn Planck-satelliittihankkeessa. Toukokuussa sisarsatelliittinsa Herschelin kanssa laukaistavaksi suunniteltu Planck kartoittaa avaruudessa kosmista taustasäteilyä. - Satelliitin avulla tutkimme maailmankaikkeuden suurimpia rakenteita, galaksijoukkojen muodostamia superjoukkoja, Heinämäki kertoo. Maailmankaikkeuden näkyvästä aineesta noin puolet on kadoksissa. Merkittävä osa siitä saattaa piilotella kaasumaisessa muodossa superjoukoissa ja niitä yhdistävissä nauhamaisissa rakenteissa. - Planck-satelliitti havaitsee galaksi- ja superjoukkojen läpi kulkevan taustasäteilyn vääristymän, joka kertoo kaasun koostumuksesta ja jakaumasta. Näin voidaan löytää myös ennestään tuntemattomia galaksijoukkoja, Heinämäki sanoo. Superjoukkoihin liittyvä tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä Tarton observatorion kosmologian ryhmän kanssa. Herschel-satelliitin pääpeilin on kiillottanut piikkiöläinen Opteon Oy. Aikuisillakin on energiaa polttavaa rasvaa Aikuisilta on löydetty aineenvaihdunnallisesti aktiivista ruskeaa rasvaa. Aiemmin on uskottu, että ruskea rasvakudos häviäisi lapsuuden jälkeen. LT Kirsi Virtasen tutkimustulokset auttavat kehitettäessä uusia lihavuuden hoitomuotoja. Ruskea rasva poikkeaa valkoisesta rasvasta siten, että se kykenee polttamaan ylimääräistä energiaa elimistöstä toisin kuin valkoinen rasva, joka varastoi elimistön ylimääräisen energian. Tutkimuksessa terveiden henkilöiden ruskean rasvan aineenvaihdunta saatiin aktivoitumaan 15-kertaiseksi heidän altistuessaan kylmälle. Tämä voitiin havaita PET-kuvantamisen avulla. Rasvaa havaittiin etenkin solisluiden yläpuolella ja kaulalla. Tutkimus julkaistiin huhtikuussa The New England Journal of Medicinissä. AURORA 5

TIEDETARJOTIN Vuoden psykologi karsii koulukiusaamista Suomen Psykologiliitto valitsi huhtikuussa Turun yliopiston psykologian laitoksen professori Christina Salmivallin vuoden psykologiksi. Tunnustus myönnettiin Salmivallin ansioista koulukiusaamisen tutkimisessa ja ehkäisyssä. Salmivalli on lähes 20 vuotta tutkinut aggressiota, koulukiusaamista ja lasten ja nuorten vertaissuhteita. Hän on arvostetuin suomalainen koulukiusaamisen asiantuntija, joka on tutkinut kiusaamista nimenomaan ryhmäilmiönä. KiVa Koulu on Salmivallin tutkimusryhmän vastaus koulukiusaamisongelmaan. Kansainvälistä kiinnostusta herättänyt ohjelma on tuottanut erittäin hyviä tuloksia: koulukiusaamista on onnistuttu vähentämään jopa 40 prosentilla. Ohjelmaa tarjottiin käyttöön vuonna 2009 kaikissa suomalaisissa perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Turun yliopiston humanistinen tiedekunta valitsi vuosijuhlapäivänä 27.2. KiVA Koulu -ohjelman Vuoden humanistiteoksi. TIESITKÖ TÄMÄN? Teksti ja kuva: Marja Hartola Viikingit saivat voimansa kasviksista Mielikuva lihaa syövistä hurjista viikingeistä saattaa perustua vain myytteihin. Islantilaisen historiankirjoittaja Snorri Sturlusonin (1179-1241) mytologioiden käsikirjassa, Eddassa, kerrotaan, että taistelussa kuolleet sotilaat pääsivät suoraan Valhallaan, viikinkien taivaaseen, jossa Särimnerurossika teurastettiin päivittäin, keitettiin isossa kattilassa ja tarjottiin sankareille. Se oli parasta sikapossua, mitä saattoi saada. Ruotsalainen tutkija Sven Isaksson on kuitenkin todennut, että viikingit olisivat olleet kasvissyöjiä. Isaksson tutki väitöskirjassaan viikinkien asuinpaikkojen astioiden jäänteitä ja huomasi, että lihajäänteitä löytyi hautauspaikoilta, kun taas kasvisjäänteitä löytyi asuintalojen ympäriltä. Lihaa syötiin pidoissa, mutta muulloin syötiin kasviksia ja kalaa sisältävää ruokaa. Sika oli arvostettu, mutta harvinainen kotieläin, ja sekin säästettiin juhlahetkiin. Arkinen kasvisruoka koostui viljasta, herneestä, härkäpavusta, nauriista ja sipuleista. Luonnosta kerättiin marjoja, villiomenoita, väinönputkea ja sikoangervon mukuloita, joita syötiin perunan tapaan keitettyinä. Kuminaa, piparjuurta ja krassia on löydetty Osebergin laivahaudoista Norjassa. Birkan kaivauksissa on löydetty petunjäänteitä ja siitepölyhiukkasia hunajalla makeutetusta juomasta eli simasta. Alkoholipitoinen sima oli kulttijuoma, jota juotiin uskonnollisissa riiteissä positiivisen tunnelman aikaansaamiseksi, kun käsiteltiin tärkeitä asioita ja kutsuttiin aasajumalia apuun. Viikingit makeuttivat oluensakin ja lisäsivät juomiinsa muun muassa suomyrttiä, suopursua, katajaa, villihumalaa, mesiangervoa ja marjoja. Viikinkien arkiruoka-aineksia: vas. ylh. kuminaa, härkäpapuja, villiomenaa, pettua, kesk. naurista, juomasarvi, paistinpannulla ohrarieska, alh. pähkinöitä ja kuivattua mustikkaa. Kirjoittaja on ruokakulttuuriin erikoistunut kansatieteilijä, joka on jatko-opiskelijana Turun yliopiston kansatieteen oppiaineessa tutkimusaineenaan Keskiajan ruokatalous. 6 AURORA

Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Vesa-Matti Väärä Lapsuudessa on riskitekijöitä, jotka ennustavat rikollista käyttäytymistä nuoruudessa ja aikuisiällä. Tällaisia ovat vanhempien alhainen koulutustaso, lapsen masennus- tai psykosomaattiset oireet sekä lapsen asuminen yksinhuoltajaperheessä. Nuoruudessa rikollisuuden riskeihin voidaan vielä lisätä esimerkiksi säännöllinen humalajuominen ja tupakointi. äytösongelmat, etenkin kiusaaminen, ennakoivat vahvasti lapsen rötöstelyä myöhemmin. Kiusattuna olemisella ei puolestaan näytä olevan vaikutusta, oikeustieteen tutkija Henrik Elonheimo toteaa. Tulokset selviävät Elonheimon väitöskirjaansa varten tutkimasta pitkittäisseurannasta, jossa on kerätty laajasti tietoja yhdestä, vuonna 1981 syntyneestä ikäryhmästä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 1989. Suomen kahdeksanvuotiaista saatiin tuolloin kymmenen prosentin otos. Seuraavan kerran nuoret, pelkästään pojat, tavoitettiin vuonna 1999 kutsuntojen yhteydessä. Saatuihin taustatekijätietoihin yhdistettiin myöhemmin poliisin tiedot rikollisesta käyttäytymisestä sekä nuorena että aikuisiällä. Vuosina 1998-2001 23 prosenttia ikäryhmän pojista oli tehnyt vähintään yhden rikoksen. Yleisimpinä lajeina olivat omaisuus- ja liikennerikkomukset. - Näyttää tosiaan siltä, että satunnainen rikosten tekeminen kuuluisi nykyajan nuoruuteen, Elonheimo sanoo. Rikokset kasautuivat kuitenkin voimakkaasti neljälle prosentille pojista. Heidän tekemiensä rikosten määrä oli vähintään kuusi, ja he tekivät yli 70 prosenttia kaikista ikäryhmän rikoksista. - Tämä ryhmä, rikollisuuden kova ydin, kärsi useista psykososiaalisista ongelmista. Nuorista uusintarikollisista kuitenkin vain murto-osa hakeutui mielenterveyspalvelujen piiriin. He selvästi jäivät palvelusysteemin ulkopuolelle, Elonheimo kertoo. Varhainen puuttuminen ongelmiin on tutkijan mukaan tehokkainta rikollisuudenehkäisyä. - Opettajien havaittiin olevan erityisen tarkkanäköisiä lasten ongelmille. Heidän rooliaan lasten hoitoonohjauksessa tulisi nopeasti vahvistaa. Kouluterveydenhuoltoon tälläkin hetkellä kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin lyhytnäköisiä. AURORA 7

Teksti: Tuomas Koivula Kuvat: Monstrum Maris Baltici pelin konseptitaidetta: Kaisa Kirmanen, Johannes Neumeier SIVISTYNEITÄ OHJELMOIJIA Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen Game Tech&Arts Lab kouluttaa pelikehityksen ammattilaisia jatkuvasti kasvaville markkinoille. Tarjolla on laajaa näkemystä ja harjaantumista monialaiseen tiimityöhön. Peliteollisuus on maailmalla iso bisnes: alan liikevaihto ajoi jo 2000-luvun alussa elokuvateollisuuden ohi. Suomalaisenkin peliteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin 75 miljoonaa euroa. Sen vetureina toimivat muun muassa maailmanlaajuisesti Max Payne -peleillään menestynyt Remedy, autopeleistään tunnettu Bugbear ja Habbo-hotellin kehittänyt Sulake. Pelien kehittäminen vaatii monipuolista ammattitaitoa ja laajaa näkemystä. Pelistudioilla työskentelee eri alojen ammattilaisia aina koodarista kantonin kiinan taitajaan. - Juuri tässä on monialaisen yliopiston koulutuksen vahvuus. Paitsi että tarjolla on vahva teoreettinen pohja ohjelmointiin, opiskelijat voivat ottaa vapaasti sivuaineita yliopiston laajasta tarjonnasta, pelikehityksen opetuksesta vastaava dosentti Jouni Smed kertoo. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen Game Tech&Arts Lab -hanke käynnistyi vuoden 2009 alussa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tuella. - ICT-taloon sijoittuvassa laboratoriossa ohjelmoijaopiskelijat työskentelevät yhdessä Taideakatemian digital arts -linjan opiskelijoiden kanssa oikeiden projektien parissa. Näin jo opiskeluvaiheessa totutaan tekemään yhteistyötä tiimeissä, Smed sanoo. Laaja näkemys ja erikoistaitojen osaaminen ovat pelimarkkinoille mielivälle välttämätömiä ominaisuuksia. - Peruskoodareille ei ole juurikaan käyttöä, suurin osa yksinkertaisesta ohjelmoinnista tehdään jo nyt Intian kaltaisissa halvan työvoiman maissa. Koulutuksen näkökulmaa laajentaa entisestään yhteistyö muun muassa kulttuurihistorian ja digitaalisen kulttuurin oppiaineiden kanssa. Retropeleistä uusia ideoita Rakennusvaiheessa olevan laboratorion yhteydessä sijaitsevaan tilaan kerätään vanhoja tietokoneita ja muita digitaalisia pelilaitteita. Museokokoelmasta ei ole kyse, sillä koneilla tullaan myös pelaa- 8 AURORA

maan ahkerasti. - Vanhat pelit sisältävät tukuittain loistavia ideoita. Taltioimme samalla ohjelmoinnin historiaa. Katoavaa tietotaitoa on esimerkiksi, miten jokin 1980-luvun alun suosikkikotikone Commodore 64:n käskyjono taas menikään, Smed hymyilee. Pelikehityksen pioneereille on ollut jälleen kysyntää kännyköiden ja muiden mobiilipelilaitteiden pelikehityksessä. - On tarvittu tietoa siitä, miten vähillä elementeillä ja pieneen tilaan saa rakennettua kiinnostavaa pelattavaa. Tutkimuksella ehkäistään huijaamista Ohjelmoinnin opetus nojaa informaatioteknologian laitoksen vahvaan tutkimukseen. Yhtenä oppikirjana toimii Smedin ja Harri Hakosen teos Algorithms and Networking for Computer Games, joka on käännetty myös japaniksi. Verkkopeleistä on julkaistu paljon turkulaistutkimusta. Nousevana alana on pelien sisäisen huijaamisen estämiseen tähtäävä tutkimus. - Esimerkiksi kolluusio, kahden pelaajan salainen sopimus, on merkittävä ilmiö nettipokerissa, jonka globaali liikevaihto on kymmeniä miljardeja. Yhteispelillä huijarit voivat saada muut pelaajat luovuttamaan. Tämän havaitsemiseksi voidaan kehittää ohjelmistoja, Smed kertoo. Pelit ovat synnyttäneet myös erilaisia lieveilmiöitä, jotka liikkuvat huijaamisen rajapinnalla. - Yli 11 miljoonan pelaajan World of Warcraft -verkkopelissä kerätään virtuaalista rahaa ja esineitä. Kiinaan ja Meksikoon on syntynyt nk. sweatshoppeja, joissa työntekijät pelaavat vuorokauden ympäri mitätöntä korvausta vastaan. Hankittua virtuaaliomaisuutta myydään eteenpäin verkkokaupoissa oikealla rahalla. Pelialan opetukseen kuuluvat myös monipuolisen pelikulttuurin erilaiset ilmiöt, Smed sanoo. Itämeri pelastuu pelaamalla Game Tech & Arts Labin ensimmäinen eri tieteenalojen opiskelijoiden yhteinen tietokonepeli kantaa komeaa nimeä Monstrum Maris Baltici. Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 julkaistavaksi suunnitellussa ilmaisessa verkkopelissä hirviö toimii allegoriana Itämeren saastumiselle. Pelin hahmoilla käydään taisteluun hirviötä vastaan suorittamalla erilaisia tehtäviä yksin tai ryhmässä. Onnistuminen vaikuttaa mallinnettujen Hansa-kaupunkien ja virtuaaliluonnon tilaan. Pelin ulkoasusta vastaavat yliopettaja Andy Bestin vetämän Taideakatemian digital arts -linjan opiskelijat. Historiallisen tarinan ovat laatineet kulttuurihistorian maisteriohjelman, European Heritage, Digital Media and the Information Society, opiskelijat koordinaattori Kimi Kärjen johdolla. AURORA 9

10 AURORA http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en

Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Michael Marfell, Tim Sheerman-Chase, Strange Ones, Donald Hobern, Leszek Nowak, Giovanni Pracucci, Dylan Parker Evoluution taidetta Kukkien huumaavan loiston, riikinkukon majesteettisen pyrstön, tropiikin kalojen värikkyyden ja ihanan naiskauneuden takana on suuri taitelijamestari Evoluutio. Eliölajien käsittämätön monimuotoisuus on syntynyt miljoonien vuosien kuluessa vastauksena olemassaolon taistelun, ravinnon hankkimisen ja suvun jatkamisen tarpeisiin. - Eliömaailman tärkein syy tavoitella kauniita muotoja ja värejä on vastakkaisen sukupuolen houkuttelu pariutumaan, sanovat lehtori Hanna Tuomisto ja akatemiatutkija Markus Rantala Turun yliopiston biologian laitokselta. Tuomisto on kasvillisuustutkimukseen erikoistunut biodiversiteettitutkija, joka on mukana myös Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmässä. Rantala on erikoistunut mm. sukupuolivalinnan ja evoluutiopsykologian tutkimukseen. - Seksuaalivalinnan preferenssit vaikuttavat kaikkeen muuhunkin, mitä pidetään kauniina vaikkemme asiaa oikein tiedostaisikaan, Rantala sanoo. - Ei ole olemassa objektiivista kauneutta. Sanonta "kauneus on katsojan silmässä" pitää todellakin paikkansa, korostaa Tuomisto ja huomauttaa, että itse ihmisen kauneuskäsityskin on evoluution tulosta ja lisäksi vielä erittäin kulttuurisidonnaista. Tavoitteena mersun tai kuplafolkkarin muodot Parhaillaan vietettävä Charles Darwinin juhlavuosi on nostanut evoluutiotutkimuksen monin tavoin esille. Turun yliopiston monipuolinen evoluutiotutkimus esittäytyy mm. professori Petter Portinin ja dosentti Timo Vuorisalon toimittamassa teoksessa Evoluutio NYT! Hevosennäköinen kala Merihevoset (Hippocampus) ovat noin vaaksan mittaisia trooppisten vesien kaloja. Merihevosen erikoinen muoto ja väri johtuvat siitä, että se saalistajia välttääkseen yrittää näyttää korallilta. Merihevonen on ainoa kala, jonka pää on suorassa kulmassa muuhun ruumiiseen. Se ui pystyasennossa. - Merihevonen on siitä erikoinen, että naaras on kauniimpi kuin koiras, mikä johtuu siitä, että uros kantaa ja synnyttää poikaset pussissa, johon naaras asettaa munat erityisellä asettimella. Poikaset hedelmöittyvät ja kehittyvät pussissa, kunnes uros ponnistaa ne ulos pyrstöään heiluttamalla, kertoo Markus Rantala. http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en AURORA 11

Evoluutioteorian mukaan ihminen, niin mies kuin nainenkin, haluaa ennen kaikkea turvata geeniperimänsä jatkumisen populaatiossa. Mies etsii mahdollisimman hedelmällistä kumppania tai kumppaneita. Naiselle on tärkeää saada turvallisuutta raskauden, imetyksen ja lasten hoivaamisen aikana. Kilpailu hyvän kumppanin houkuttelemiseksi itselleen saa molemmat sukupuolet koristautumaan ja huolehtimaan ulkonäöstään. Mies pitää kauniina ja houkuttelevina piirteitä, jotka kuvastavat hedelmällisyyttä. Tällaisia kuplafolkkarin muotoja ovat mm. lantion ja rintojen pyöreys, tiivistää Rantala. Nainen taas arvostaa miehessä enemmän mersun piirteitä, jotka kertovat voimasta, turvallisuudesta ja hyvistä geeneistä. Vaikka nämä tekijät ovat edelleen taustalla, on tilanne ihmisen kohdalla muuttunut. Länsimaissa biologinen hedelmällisyys ja fyysinen kyky huolehtia jälkikasvusta eivät kovin paljoa vaikuta siihen, kuinka monta lasta henkilö saa ja elävätkö lapset aikuisiksi, huomauttaa Tuomisto. Ihminen on poikkeus Niinpä länsimaisen ihmisen kauneusihannekin on muuttunut: kauneus ja haluttavuus ei enää suoraan liity hedelmällisyyden indikaattoreihin. Naisen pitää olla solakka, miehen urheilullinen. Kulttuureissa, joissa on pulaa ruoasta, lihavuus on kaunista, koska se kertoo hyvästä kunnosta ja vauraudesta. Tutkijat korostavat, että ihmisen käyttäytyminen on eläinkunnassa poikkeus. Evoluutioteoriasta lähtevä yleinen sääntö on se, että jälkeläisten hoidosta enemmän vastuussa oleva sukupuoli on se joka saa valita. Useimmiten se on naaras. Urokset joutuvat kilpailemaan keskenään naaraan suosiosta. Ne koristautuvat ja kaunistautuvat parhaansa mukaan. - Ihmiselläkin on yksi fyysinen ominaisuus, jonka ainoa tehtävä saattaa olla kantajansa sukupuolen ja sukukypsyyden mainostaminen: miehen parta. Käyttäytymisen muodot taas riippuvat kulttuurista. Länsimaissa avioliitto on antanut naiselle tiettyä varmuutta siitä, että mieskin osallistuu lasten elättämiseen, ja lisäksi aviottoman lapsen saamista on pidetty moraalittomana. Naisilla on siis ollut suurempi paine päästä naimisiin ja pysyä naimisissa http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en Myrkynpunainen pirkko Leppäkerttulajeja on maailmassa tuhansia. Tutuin suomalaisille on seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata). Leppäkertun nimi viittaa sen kauniiseen verenpunaiseen väriin. Sana leppä tarkoitti verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä. - Leppäkerttu on hyönteissyöjille myrkyllinen ja siksi linnut välttävät sitä. Pahaa makuaan se mainostaa juuri punaisella värillään, joka on keltaisen ja oranssin ohella luonnossa yleinen varoitusväri. Sama ilmiö nähdään esimerkiksi ampiaisilla ja monilla perhosilla, sanoo Hanna Tuomisto. 12 AURORA

http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en Paha silmä karkottaa Sinisilmäkiitäjän (Smerinthus ocellatus) molemmat sukupuolet ovat samannäköiset. Perhosen siipiväli on alle kymmenen senttiä ja sitä tavataan Suomessakin lähinnä lehtija sekametsissä aina Oulun korkeudelle asti. - Sinisilmäkiitäjällä on päällyssiipien alla alussiivet, joissa on dramaattinen silmäkuvio. Kun saalistaja tulee lähelle, perhonen läväyttää alussiivet esiin ja paljastaa pahat silmät. Peto luulee näkevänsä jonkin ison eläimen silmät ja säikähtää tiehensä, sanoo Rantala. kuin miehillä. Asetelma johtaa naisten väliseen kilpailuun, jota muoti- ja kosmetiikkabisnes kirittävät sen kun kerkiävät, sanoo Tuomisto. Pyrstö vetää puoleensa Mutta ei koristautuminen ole ihmisuroksellekaan vierasta ei tänään eikä historian saatossa. Oikein komeaksi koristautuvaa miestä saatetaan kutsua riikinkukoksi. Markus Rantala sanoo käyttävänsä riikinkukkoa opetuksessaan usein sukupuolivalinnan esimerkkinä. Komea pyrstö ja sulkien päissä olevat silmäkuviot eivät Rantalan mukaan suinkaan ole sattumaa. Ne vetävät automaattisesti naaraan katseen puoleensa. Ja vaikka iso pyrstö haittaa petoja karkuun pyristellessä, se on samalla naaraalle voimakas laatusignaali: koiras on vahva ja kelpoinen. On myös kokein osoitettu, että pyrstön pituus ja silmäkuvioiden määrä korreloivat koiraan hyvän immuniteettikyvyn kanssa, sanoo Rantala. Miksi sitten kananeidon houkuttelemiseksi kehittynyt riikinkukon pyrstö on ihmisenkin mielestä niin kovin kaunis? Syy on Hanna Tuomiston mukaan siinä, että meidän havaintojärjestelmämme on aika samanlainen kuin lintujen vaikka värinäkömme poikkeavatkin jonkin verran toisistaan. Ihmisetkin ovat hyvin visuaalisia olentoja. Siten se, mikä kiinnostaa lintua, herättää myös ihmisen mielenkiinnon. Sama koskee esimerkiksi monia perhosia Ihmisen sielu jäi savannille Amerikkalaiset evoluutioesteetiikan tutkijat ovat tutkimustesteissään havainneet, että ihmisten miellyttävimmäksi kokema ympäristö on hämmästyttävän samanlainen riippumatta asuinpaikasta tai etnisestä taustasta. Saman havainnon ovat tehneet myös maisemantutkijat. - Ilmiötä kuvaa se, että ihmisen rakentamat puistot ovat hyvin samantyyppisiä eri puolilla maailmaa. Puoliavoin maisema, nurmikkoa, siellä täällä pensaita ja puita muttei tiheästi. Lähes aina puistoon kuuluu myös joku vesiaihe, kuvailee ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo. Tutkijat selittävät seikkaa ihmisen evoluutiohistorialla. Nykyihmisen kehittyminen alkoi miljoona vuotta sitten Afrikan savanneilla. Noin satatuhatta vuotta sitten Homo sapiens alkoi sieltä levittäytyä kaikkialle maailmaan. - Ihmisen aistijärjestelmä kehittyi ruohikkosavannilla, jonka maisemaa läikittivät siellä täällä pensaat ja puut. Uhkaavat pedot ja toisaalta mahdolliset saaliseläimet oli helppo havaita. Se on ympäristö, jossa ihminen yhäkin viihtyy, Vuorisalo kuvaa. AURORA 13

ja muita päiväsaikaan lenteleviä otuksia. - Sen sijaan esimerkiksi jotkut nisäkkäät, jotka pohjaavat havaintonsa enemmän vaikkapa hajuaistiin, ovat mielestämme usein aika tylsän näköisiä, Tuomisto sanoo. Kauneutta evoluution sivutuotteena Pyrkimys vastakkaisen sukupuolen viehättämiseen ei kuitenkaan ole ainoa kauneuden lähde luonnossa. Moni eliö näyttää ihmisestä kauniilta, vaikka sen poikkeuksellisten värien tai muotojen perimmäinen tarkoitus olisi vaikkapa houkutella pölyttäjiä kukintoon tai varoittaa uhkaavia petoja. Kauneutta voi syntyä myös tarpeesta sulautua mahdollisimman huomaamattomasti ympäristöönsä joko saalistajana tai saalistettuna esimerkkeinä vaikkapa tiikeri ja seepra juovineen. Kauneus ihmisen silmissä on syntynyt ikään kuin evoluution sivutuotteena. Ihmisellä on myös taipumus pitää kauniina ympäristöä, jossa on hyvä ja turvallista elää. Tai jotain, jota on hyvä syödä. Tässäkin voi nähdä yhteyden evoluutioon. Kauneutta syntyy myös luonnon omasta taipumuksesta järjestyä spiraalimaisiin tai fraktaalisiin, säännöllisen symmetrisiin muotoihin kuten vaikkapa lumikiteissä, vesipisaroissa tai monien kotiloiden kuorissa. Symmetrisyydellä on tutkijoiden mukaan suorempikin yhteys luonnonvalintaan. Se kertoo terveydestä ja osoittaa, ettei yksilö ole esimerkiksi loiseläinten vahingoittama. Symmetrinen kumppani on todennäköisesti geneettisesti hyvä. - Symmetrian arvostaminen on siirtynyt yleisemminkin kauneuskäsityksiimme, Markus Rantala huomauttaa ja mainitsee esimerkkinä arkkitehtuurin, jossa symmetria on keskeisiä esteettisiä periaatteita. Pisimmälle evoluution ja estetiikan yhteys on aivan viime vuosina viety niin sanotussa generatiivisessa taiteessa, jossa tietokone luo taideteoksia mallintamalla evoluutiota erilaisten matemaattisten algoritmien avulla. Näin syntyvä taide on tietysti parhaimmillaankin vain luonnon suuren taiteilijamestarin jäljittelyä! Maailman kaunein nainen Nefertiti oli Mika Waltarin Sinuhestakin tuttu 1300-luvulla eaa. elänyt faarao Ekhnatonin päävaimo. Nefertiti tunnetaan parhaiten Berliinin Neues Museumissa säilytettävästä rintakuvasta, jota pidetään Louvren Milon Venuksen ohella naiskauneuden ikiaikaisena ihannekuvana. - Nefertitin kasvot kertovat korkeasta hedelmällisyydestä. Estrogeeni saa aikaan korkeat poskipäät, suuret silmät, pienen leuan ja turpeat huulet. Vaikka aikakausien kauneusihanteet vaihtelisivatkin, Nefertiti näyttää yhä todella kauniilta, toteaa Markus Rantala. http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en 14 AURORA

Rakastaa, ei rakasta Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on koko Euroopassa yleinen asterikasvi. Päivänkakkara ei ole yksi kukka vaan kukinto. Terälehdet eivät ole oikeasti terälehtiä, vaan kukin oma kielikukkansa. Keskustassa taas on torvikukkia. - Kuten yleensäkin kukkien maailmassa, niiden kauneuden tarkoituksena on houkutella pölyttäjähyönteinen siitepölyä keräämään. Päivänkakkaralla siitepöly on keskustan keltaisissa torvikukissa. Kielikukkien tehtävä on vain pölyttäjän huomion kiinnittäminen, kertoo Hanna Tuomisto. http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/dee.en AURORA 15

Teksti: Tuomas Koivula Kuvat: Otto Väätäinen, Turun yliopisto Lahjoitus Turun yliopistolle on lahjoitus itsellesi Turun yliopisto haluaa varainhankintakampanjallaan varmistaa yhteiskunnan ja erityisesti Turun alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn säilymisen myös tulevaisuudessa. Turun yliopisto käynnisti varainhankintakampanjan vuosijuhlapäivänään helmikuussa. Tavoitteena on kerätä 20 miljoonaa euroa vuoden 2010 loppuun mennessä uudelle Turun yliopistolle, jonka muodostavat ensi vuoden alussa yhdistyvät Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu. Varainhankintakampanjan johtajana toimii elinkeinoelämän vaikuttaja, vuorineuvos Lasse Kurkilahti. - Uuden yliopistolain myötä yliopistojen taloudellinen autonomia kasvaa. Valtion perusrahoitus säilyy edelleen, mutta tieteen ja koulutuksen uusiin avauksiin tarvitaan pääomaa, jota nyt järjestettävällä keräyksellä kartutetaan, Kurkilahti kertoo. Turun yliopistosta valmistuneet osaajat vaikuttavat kaikkialla yhteiskunnassa ja ihmisen tukena eri elämänvaiheissa. Varainhankintakampanjan johtaja, vuorineuvos Lasse Kurkilahti kertoo, että Turun yliopiston perustamiskeräyksen lahjoittajien joukosta löytyy sekä Kurkilahti-nimisiä että äidin puolelta Anttilan sukua Mietoisista. - On kunnia-asia jatkaa tätä hienoa perinnettä. - Suomen tulevaisuuden kilpailukyky on riippuvainen kansainvälistymisen asteesta. Tähän tarvitaan kykenevää työvoimaa, jota Turun yliopisto kouluttaa, Kurkilahti sanoo. Yliopisto on alueen yhteinen asia Yliopistosta hyötyy erityisesti alueen väestö aina suuryrityksistä kotitalouksiin. Turun yliopiston tutkimukseen perustuvat useat hyvinvointia kehittäneet innovaatiot. - Emme odota, että ihmiset lahjoittaisivat rahaa pelkästään rakkaudesta yliopistoon. Eri alojen osaajien lisäksi alueelle koituu suoraa hyötyä yliopistosta, tästä ovat hyvinä esimerkkeinä uraa uurtava syöpätutkimus, apu yritysten liiketoiminta- ja tuotekehitykseen sekä koulukiusaamista vähentävä KiVa Koulu -hanke. Kurkilahti muistuttaa, että yliopisto ei 16 AURORA

pyydä rahaa joka vuosi. Edellisen kerran kerääjät olivat liikkeellä Turun yliopistoa varten 1900-luvun alussa ja Turun kauppakorkeakoulua varten vuosisadan puolivälissä. - Keräysaikoja yhdistää tiukka taloudellinen tilanne: nyt lama ja aiemmin maailmansotien jälkeiset ajat. Taloustilanteessa näkyy kuitenkin jo valonpilkahduksia. Kilpailukyvyn ja osaajien saamisen turvaaminen on nyt erityisen tärkeätä seuraavaa nousua varten. Talkoilla on ennenkin saatu suuria aikaan, Kurkilahti painottaa. Lahjoittaminen on helppoa Opetusministeriö on luvannut siirtää vuoden 2010 lopussa yliopiston rahastoon summan, joka vastaa yliopiston oman keräyksen tuottoa kaksi ja puolikertaisesti. - Esimerkiksi 2 000 euron lahjoitus tietää siten 7 000 euroa Turun yliopistolle. Lahjoittaja saa vähentää verotuksessaan tämän lahjoitetun summan, varainhankintakampanjan projektipäällikkö Riku Cavadas kertoo. Lahjoittamisesta on tehty mahdollisimman joustavaa: varainhankinnan verkkosivuilta löytyy tietoa lahjoitustavoista, tilinumeroista ja lahjoituksen veroedusta. - Suunnittelemme mielellämme yhdessä lahjoittajan kanssa sopivan tavan tukea yhteistä työtämme. Lahjoittajat myös huomioidaan monin eri tavoin. Samalla lailla kuin Turun yliopiston ensimmäisen keräyksen lahjoituskirjat on säilytetty tarkasti, myös nykyisten lahjoittajien nimet säilytetään tuleville polville kunniapaikalla, Cavadas lupaa. - Keräys on saanut hienon vastaanoton. Olemme saaneet kaiken kokoisia lahjoituksia niin yksityishenkilöiltä kuin suuryrityksiltä ja järjestöiltäkin, varainhankintakampanjan projektipäällikkö Riku Cavadas hymyilee. Perinteistä voimaa tulevaisuuteen Teksti: Timo Niitemaa Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 laajan kansanliikkeen voimin ja keräysvaroin. Se syntyi maailman ensimmäiseksi suomenkieliseksi yliopistoksi vapaan kansan lahjaksi vapaalle tieteelle. Alun perin tähdättiin yliopiston avaamiseen vuonna 1940, jolloin tuli kuluneeksi kolmesataa vuotta Turun Akatemian perustamisesta. Keräys onnistui kuitenkin vaikeina aikoina yli kaikkien odotusten ja päätös Turun Suomalaisen Yliopiston perustamisesta voitiin tehdä jo Kalevalanpäivänä 1920, jolloin keräysvaroja oli kertynyt 20 miljoonaa silloista markkaa. Summa vastasi tuolloin peräti 400 professorin vuotuisia palkkausmenoja. Kun kansalaiskeräys virallisesti päätettiin huhtikuussa 1925, keräyksen kokonaistuotoksi merkittiin 57 miljoonaa markkaa. Keräykseen oli osallistunut kaikkiaan 22 040 suomalaista. Lahjoittajat olivat kotoisin maan eri puolilta aina Hangosta Petsamoon ja Viipurista Vaasaan. He edustivat laajaa ammattien kirjoa. Joukossa oli niin liikemiehiä, opettajia ja virkamiehiä kuin timpureita, räätäleitä ja tehtaantyöläisiä, niin isäntiä ja emäntiä kuin piikoja ja renkejä. LAHJOITUKSEN SAA VÄHENTÄÄ VEROTUKSESSA Yhteisö saa vähentää tulostaan vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Yhtä suuri verovähennysoikeus koskee myös luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien puhtaasta ansiotulosta tehtyä, tiedettä tai taidetta edistävää rahalahjoitusta. Lahjoitukset tulee tehdä Euroopan talousalueeseen kuuluvalle valtiolle tai Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Esimerkiksi, jos yhteisön verotettava tulos ennen lahjoitusvähennystä on 100 000 euroa ja se tekee 10 000 euron lahjoituksen yliopistolle, se maksaa veroa vain 90 000 eurosta. Lisätietoja ja tilinumerot: www.utu.fi/varainhankinta Riku Cavadas varainhankintakampanjan projektipäällikkö riku.cavadas@utu.fi puh. +358 (0)40 186 0655 Lasse Kurkilahti vuorineuvos varainhankintakampanjan johtaja lasse.kurkilahti@utu.fi puh. +358 (0)500 628 016 AURORA 17

Teksti: Eeva-Maria Soikkanen Kuva: Turun yliopiston arkisto Akateemista historiaa aikuisille ja lapsille Miten Klondiken vuorilta kaivettu kulta liittyy Turun yliopiston kirjaston rakentamiseen? Miksi Katedraalikoulussa oli oma putka tai mitä erikoista on Turun Akatemian juhlasalin pylväissä? Turulla on kiehtova akateeminen historia, mutta silti harva tietää näihin kysymyksiin vastaukset. 18 AURORA Turun kampusalueen rikas historia on pitkään ollut suurelle yleisölle tuntematonta. Nyt on akateemisen historian vuoro päästä kirjojen sivuilta historiasta kiinnostuneiden ihmisten kuultavaksi, viestintäjohtaja Maija Palonheimo toteaa. Ensimmäiset Akateeminen kävely -opastukset alkoivat viime keväänä ja ne saivat heti suuren suosion. Kierrokset jatkuvat tänä vuonna. Akateemisen kävelyn tavoitteena on esitellä akateemista historiaa sekä matkailijoille että turkulaisille, jotka saavat kierroksella uuden näkökulman tutuksi tulleeseen yliopistoalueeseen. - Meiltä jää usein huomaamatta, että kävelemme alueella, joka oli pitkään Suomen kulttuurihistorian sydän, Palonheimo huomauttaa. Yliopistojen tutkijoiden ja historiantuntijoiden asiantuntemusta on hyödynnetty opastuksen toteutuksessa. Akateeminen kävely lähtee Mikael Agricolan patsaalta Tuomiokirkon kupeesta ja vie osallistujat Pietari Brahen patsaan ja historiallisesti ainutlaatuiseen Akatemiatalon juhlasalin kautta yliopiston keskusaukiolle. Reitillä tutustutaan Suomen kulttuurihistorialle merkittäviin rakennuksiin, patsaisiin ja muistomerkkeihin, jotka elävöityvät historian tarinoiden ja henkilöiden kautta. Tänä kesänä Akateeminen kävely saa rinnalleen Akateeminen Löytöretki -kierroksen, joka on suunniteltu viides- ja kuudesluokkalaisille. Kierroksella selviää, miten nykypäivän lasten koulunkäynti eroaa 1300-luvulla Katedraalikoulua käyneiden lasten aherruksesta. Akateemisella löytöretkellä paljastuu myös, ketkä keskiajalla saivat käydä koulua ja mitä Mikael Agricola piti Katedraalikoulussa opettamisesta. Kierros on mainio vaihtoehto luokkaretkikohteeksi ja sopii erinomaisesti myös osaksi ala-asteen historianopetusta. Lisätietoja kierroksesta: www.akateeminenkavely.fi

Nyt joukolla reippailemaan HIPPO-perheliikuntatapahtumaan Torstaina 28.5.2009, klo 17-21 kokoontumispaikkana Paavo Nurmen Stadion, Turku HIPPO-Clubin koko perheen yhteinen Hippulat vinkumaan -liikuntatapahtuma HIPPO-Clubin saa koko taatusti perheen iloa liikkeelle! yhteinen Tulkaa Hippulat kiertämään vinkumaan hauskoja -liikuntatapahtuma ja helppoja liikuntarasteja, saa taatusti iloa jotka liikkeelle! virittävät Tulkaa hymyn kiertämään niin lasten hauskoja ja kuin helppoja aikuistenkin liikuntarasteja huulille! Myös jotka lastenvaunut virittävät hymyn voitte niin ottaa lasten kuin mukaan aikuistenkin ja reitin pituuden huulille! Myös voitte lastenvaunut päättää itse. voi ottaa mukaan ja reitin pituuden voi päättää itse. Rasteilta palaaville Hipon tervehdys Rasteilta ja muuta palaaville mukavaa. Hipon tervehdys ja muuta mukavaa. Ilmoittautumiset toukokuun aikana viimeistään maanantaina 25.5.2009, Ilmoittaudu puh. 010 256 toukokuussa 9450 tai netissä viimeistään op.fi /turunseutu. maanantaina 25.5.2009, puh. 010 256 9450 tai netissä op.fi/turunseutu. Tervetuloa Tervetuloa nauttimaan nauttimaan iloisesta iloisesta liikkumisesta parhaassa parhaassa mahdollisessa seurassa! Nuori Suomi ja OP-Pohjola-ryhmä kannustavat perheitä liikkumaan yhdessä eri puolilla Suomea järjestettävissä Hippulat vinkumaan! - tapahtumissa. OP-Pohjola-ryhmä on yksi kolmesta Nuoren Suomen valtakunnallisesta pääyhteistyökumppanista. Haluamme olla mukana tärkeässä hankkeessa, joka vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen.

20 AURORA