Kirjallinen asiantuntijakuuleminen 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta: TRO 1/2011 vp Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Opetusalan ammattijärjestön arviot tehdyn tutkimuksen johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista Home- ja kosteusvauriot ovat erittäin vakava terveysongelma opetusalalla Rakennusten kosteus-ja homeongelmat -tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset, koskien sisäilmaongelmien laajuutta ja vakavuutta päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, kuin OAJ on arvioinut. OAJ:n tekemän sisäilmaselvityksen 2012 mukaan yli 2000 kunnallista päiväkotia, peruskoulua ja lukiota on sisäilmaongelmien vuoksi välittömien korjausten tai uudelleenrakentamisen tarpeessa. Sisäilmaongelmista aiheutuvia terveysmenoja ei tunnisteta opetusalalla riittävästi OAJ pitää tutkimuksen esille tuomia rahallisia menetyksiä koskien kosteus- ja homevaurioiden hoitamattomuutta merkittävinä. OAJ esittää huolensa siitä, että sisäilmaongelmien aiheuttamia terveysmenoja ei opetusalalla kyetä tunnistamaan riittävästi. OAJ on samaa mieltä siitä, että tilanne päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten henkilöstön ja oppilaiden sekä opiskelijoiden osalta on vakava ja asiassa tulee ryhtyä kattaviin ja korjaaviin toimiin nopeasti terveysmenojen välttämiseksi. Korjausrakentamisen rahoitus on ollut puutteellista ja korjaussuunnitelmien tekemisessä on unohdettu ihminen OAJ toteaa, että julkisen rahoituksen määrä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten korjaamiseen on ollut aikaisempina vuosina riittämätön. Rahoituksen puutteellisuus on johtanut vaillinaisesti toteutettuihin, sisäilmaongelmien hallinnan kannalta tuloksettomiin peruskorjauksiin lukuissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämän lisäksi korjauksia on suoritettu valitettavan usein puutteellisin tiedoin, jolloin korjaustoimenpiteet eivät ole poistaneet sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia. Kiinteistöjen korjaussuunnitelmia tehtäessä on pääsääntöisesti unohdettu tilojen käyttäjien eli opetushenkilöstön ja oppilaiden terveydentilan arviointi sisäilmaongelmiin nähden.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kirjallinen asiantuntijakuuleminen 2 (5) Ongelmien ratkaisemiseksi on valtion perustettava pitkäkestoinen rahoitus kosteusja homevaurioituneiden päiväkoti- ja koulurakennuksien korjaussuunnitteluun, korjaamiseen ja uudelleenrakentamiseen lasten, nuorten ja opetusalalla työskentelevien terveysmenojen ja haittojen hillitsemiseksi. Rahoituksen tulee olla pitkäkestoista ja sen tulee kohdentua kiinteistöjen peruskorjauksien lisäksi uudisrakentamiseen, koska osa päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksista on elinkaarensa päässä. Rahoituksen edellytyksenä tulee olla asiantuntevasti tehdyt ja perustellut suunnitelmat. Suunnitelmissa tulee käyttää tietolähteen opetushenkilöstön ja oppilaiden terveydentilaa, oireilua ja sairastamista koskevia koottuja tietoja, kuten sisäilmakyselyjen tuloksia ja johtopäätöksiä. Lisäksi suunnitelmaan tulee liittyä tilojen käyttäjien oire- ja sairaustiedon perusteella tehtyjä kiinteistön sisäilma- ja rakennetutkimuksia ja kiinteistötekniikan kunnon arviointeja. Rakennusten suunnittelua ja korjaussuunnittelua tulee toteuttaa ihmisten eli tilojen käyttäjien lähtökohdista käsin. OAJ on esittänyt, että päiväkotien ja koulujen sekä oppilaitosten sisäilmaongelmien korjaus- ja uudelleenrakentamiseen tarvitaan 10 vuoden valtakunnallista toimenpideohjelmaa, jossa valtio tulisi rahoittaa hankkeita vuosittain 100-150 miljoonalla eurolla. Rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon parantamiseen tarvitaan järeämpiä keinoja OAJ pitää hyvänä tutkimuksen esille nostamia rakentamisen laatuun ja rakennusvalvontaan liittyvistä kehittämistarpeita kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. OAJ pitää kuitenkin näiden lisäksi erityisen tarpeellisena sitä, että julkisten rakennusten, kuten päiväkoti- ja koulurakennusten, terveellisyys nostetaan rakennusalan tavoitteeksi ja laatukysymykseksi. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia koskevia suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoitoon liittyviä normeja tiukennettaisiin siten, että eri vaiheissa tilojen käyttäjien terveellisyys nousisi pakolliseksi huomioitavaksi tavoitteeksi. Esimerkiksi energian säästämisen nimissä päiväkodeissa ja kouluissa ilmanvaihtoa heikennetään tai se suljetaan yöajaksi ja viikonloppuisin. Tähän sisäilman laatua merkittävästi heikentävään käytäntöön tulee puuttua. Terveellisen suunnittelun, rakentamisen tai kiinteistönhoidon laiminlyönnit tulisi myös sanktioida. Myös rakennusvalvontaa on syytä tiukentaa. OAJ perustelee tätä sillä, että kuntien omistamien kiinteistöjen sisäilmaongelmat johtuvat pääosin rakennusten peruskorjausten siirtämisestä, kiinteistöjen hoitamattomuudesta ja energiansäästöön liittyvien tavoitteiden toteuttamisesta. Riina Länsikallio OAJ
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kirjallinen asiantuntijakuuleminen 3 (5) Terveydenhuollon asiantuntijuuden käyttöä tulee edistää OAJ pitää tärkeänä terveydenhuollon toimijoiden yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä. Työterveyshuollon, koulu-/opiskeluterveydenhuollon ja ympäristöterveyden asiantuntijoiden tulisi jalkautua kouluihin ja työpaikolle selvittämään ja arvioimaan sisäilmaongelmien terveyshaittoja nykyistä paremmin. Esimerkiksi oppimisympäristöjen tarkastuksien toteutumista tulisi valvoa, koska niitä ei toteuteta tällä hetkellä kattavasti. Työterveyshuolto ei riittävän nopeasti ja omaaloitteisesti selvitä ja arvioi sisäilmaongelmia. Kuntiin on luotava velvoittava toimintamalli sisäilmaongelmien hallitsemiseksi OAJ:n selvityksen mukaan sisäilmatyöryhmät ovat kolmesta neljässä kunnassa, mutta silti niiden tulokset ovat olleet vaatimattomia sisäilmaongelmien laajuuteen nähden. OAJ:n mielestä on tärkeää, että sisäilmaongelmat käsitellään asianmukaisesti ja ajoissa yhteistoiminnassa tai vastaavassa asiantuntijaryhmässä, jossa päästään oikeaan osuviin ratkaisuihin nykyistä tehokkaammin. OAJ esittääkin, että kuntiin luodaan nopeasti kuntia velvoittava ja yhteinen toimintamalli sisäilmaongelmien hallitsemiseksi. Rakennusalan osaamista on kehitettävä OAJ pitää tärkeänä tutkimuksen esille nostoja siitä, että rakentamiseen liittyvää osaamista kehitetään ja alalle luodaan tarvittavia pätevyyksiä. Pätevyyksien koulutus tulisi järjestyä korkeakoulutuksessa mahdollisimman pian ja asiassa tulee varmistaa riittävä rahoitus. Lisäksi tarvitaan täydennyskoulutusta rakennus- ja kiinteistönhuollon aloille terveellisen päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön sekä kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn, niiden tunnistamiseen ja korjaussuunnitelmien tekemiseen sekä itse korjaamiseen. Sisäilmasta sairastuneiden oikeusturvaa on parannettava OAJ on huolissaan niiden opettajien oikeusturvasta, jotka ovat sairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi työpaikoillaan. OAJ tekemän kyselyn mukaan 4 prosenttia opettajista oli jouduttu siirtämään toisiin työtiloihin sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista johtuen ja ammattitautitutkintaan oli edennyt heistä alle puolet (1,7) prosenttia. Työpaikalla henkilön siirtäminen on viimeinen keino ratkaista oireilevan opettajan tilannetta, joten kyselyn tulos on jäävuoren huippu. Työpaikallaan sisäilmasta sairastuneet tulisi myös aina tutkia ammattitautina. Opetusalalla on ollut tapauksia, joissa opettajan on ollut vaikeuksia päästä ammattitautitutkimuksiin joko siitä syystä, että työterveyslääkäri ei tunne työpaikan tilannetta tai siitä syystä, että työnantajan vakuutusyhtiö ei hyväksy ammattitautitutkinnan aloittamista lääkärin lähetteestä huolimatta. Kun työntekijän Riina Länsikallio OAJ
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kirjallinen asiantuntijakuuleminen 4 (5) sairastelulla todetaan ajallinen yhteys työpaikkaan ja työtilaan, tulisi sairastuminen johtaa työnantajan työtapaturmavakuutuksen mukaisiin ammattitautitutkimuksiin. OAJ näkee erittäin tärkeänä, että tutkimuksen huomiot riittävästä näytöstä koskien astman syntyä ja pahenemista, hengitystieinfektioita ja hengitystieoireilua otetaan viiveettä huomioon ammattitautivakuutuskorvauskäytännössä. Nykyinen ammattitauti- ja korvauslainsäädäntö ei ota riittävästi huomioon henkilöitä, jotka ovat altistuneet kosteusvauriomikrobeille tai muille rakennuksiin liittyviin epäpuhtauksiin. Tutkimuksessa todetaan, että kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Erityisen huolestuttavaa on, että lapsilla on näissä tiloissa suurempi riski sairastua astmaan kuin aikuisilla. Tutkimuksessa todetaan myös, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille vaurioituneissa rakennuksissa on lisäksi merkittävä oireilun aiheuttaja. Tapaturmavakuutuslain uudistamistyöryhmässä on esitetty määräaikaista lakia koskien kosteus- ja homevaurioille altistuneita ja työpaikan vaihdokseen tähtääviä toimia. Lakiluonnoksen rajaukset koskien ammattitautidiagnosointia ovat puutteelliset nyt tehdyn tutkimuksen valossa. Laki tulisikin saattaa voimaan mahdollisimman pian niin, että lain uudistamisessa otetaan huomioon edellä mainittu. OAJ näkee tärkeänä, että sisäilma-sairauksien todentamista ja yhteyttä sairastuneen työpaikkaan kehitetään Suomessa uuteen suuntaan. Perustutkimuksen hitaudesta johtuen tulisi luoda menetelmä, jolla todennetaan ajallinen yhteys työntekijän sairastumiseen työtiloissa riippumatta siitä, mikä on henkilön sairauden aiheuttaja mikrotasolla. Menetelmä voisi olla esimerkiksi päiväkirja: työssäolon ja sairauspoissaolojen sekä oireiden tarkka kirjaaminen tietyltä ajalta ja lääketieteellisen asiantuntijan havainnointi työssäolosta. Rakennuksiin liittyvät epäpuhtaudet aiheuttavat tutkitusti myös muita sairauksia, joten myös nämä tulisi huomioida ammattitautitutkinnoissa. Sisäilmaongelmien vuoksi työpaikallaan sairastuneiden oikeusturvan toteutumista tulisi myös nopeuttaa. Ammattitautipäätösten valitusten käsittely tapaturmalautakunnassa ja vakuutusoikeudessa kestävät sairastuneen oikeuksien kannalta liian pitkään. Suomessa on viime vuodet käytetty paljon aikaa mikrobien aiheuttaman terveysvaaran tutkimiseen ja kiistelyyn siitä, minkä mikrobin aiheuttamat aineenvaihduntatuotteet ovat ihmiselle haitallisia ja missä määrin. Kiistely jatkunee, koska asian perustutkimus on hidasta. Tähän viittaa myös tutkimusraportin kehittämisehdotus. Sillä välin sisäilmasta sairastuneet kärsivät. On välttämätöntä, että asiaan puututaan nyt ja hyväksytään työpaikallaan sisäilmasta sairastuneiden sairaudet ammattitaudeiksi. OAJ vaatii myös, että ammattitautipäätöksen saaneiden sairausajan ansiotaso saatetaan ajan tasalle. Riina Länsikallio OAJ
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kirjallinen asiantuntijakuuleminen 5 (5) Opetusalan ammattijärjestön esittämät lisätiedot ja perustellut kehittämisehdotukset Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry toteutti tänä vuonna sisäilmaongelmia koskevan selvityksen päiväkoteihin, peruskouluihin ja lukioihin (liitteet 1 ja 2). Selvityksen tulokset olivat karmaisevia. Kahdessa kolmasosassa päiväkoteja ja kouluja oli edelleen sisäilmaongelmia, vaikka ongelmia on pyritty kunnissa ratkomaan. Kouluja opiskeluterveydenhuollon oppimisympäristön tarkastukset toteutuvat työsuojeluvaltuutettujen mukaan vain neljäsosassa oppilaitoksia. Työterveyshuollon toimesta henkilöstön oireilun selvittäminen oirekyselyn avulla oli toteutunut vain alle puolessa sisäilmaongelmaisia työpaikkoja. Yli 2 000 päiväkotia ja koulua kärsii kosteusvaurioista ja on välittömien korjaustoimien tarpeessa. Päiväkotien johtajat ja rehtorit ilmoittivat, että työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin 40 % työpaikkoja. Neljä prosenttia opettajista oli jouduttu siirtämään toisiin työtiloihin sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista johtuen. Työpaikkojen esimiesten kokema yhteistyö tiloista vastaavan organisaation kanssa toimi hyvin tai erinomaisesti vain 57 % tapauksia. Ongelmatapauksista vain alle puolet oli käsitelty työsuojelun yhteistoimintaelimessä riittävän ajoissa siitä huolimatta, että sisäilmatyöryhmä oli kolmessa neljästä organisaatiossa. Ongelmista tiedottaminen jopa estettiin tai kiellettiin ylemmän johdon tai tilojen omistajan taholta 6 9 % tapauksia. Työn ja työympäristön vaarojen selvitys ja arviointi oli tehty 68 % työpaikkoja. OAJ vaatii konkreettista ja pitkäkestoista toimenpideohjelmaa korjausvelan (noin 3,7 miljardia) kattamiseksi. Ohjelma tulisi aloittaa jo vuonna 2013 elvytysrahalla (100 150 miljoonaa euroa). OAJ selvitys julkistettiin elokuussa 2012. Selvityksen keskeisimmät tulokset ja OAJ:n toimenpide-ehdotukset ovat liitteessä 1. OAJ vaatii, että sisäilmaongelmat otetaan vakavasti työpaikoilla, terveydenhuollon käyttämättömyys ongelman selvittämisessä ja arvioinnissa tehostetaan sekä ongelman käsittelyä, korjaustoimintaa ja seurantaa parannetaan merkittävästi. On äärimmäisen tärkeää, että sisäilmaongelmat ratkaistaan työpaikoilla ennakoivasti niin, että tilojen käyttäjät eivät sairastu rakennuksiin liittyvistä puutteista johtuen. OAJ esittää myös vakavan huolen tilanteeseen puuttumisesta lasten terveyden suojelemiseksi päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että Suomessa on kosteus- ja homevaurioituneita tiloja tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten käytössä. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ puheenjohtaja Olli Luukkainen työelämäasiamies Riina Länsikallio Liitteet OAJ:n sisäilmaselvitys, keskeisimmät tulokset ja toimenpide-ehdotukset (liite 1) OAJ:n toimenpide-ehdotukset (liite 2) Riina Länsikallio OAJ