KIRJALLINEN KYSYMYS 1095/2001 vp Pohjois-Savon Ammatti-instituutista vuonna 1998 valmistuneiden kätilöiden ammattinimikkeet Eduskunnan puhemiehelle Pohjois-Savon Ammatti-instituutista Kuopiosta (nykyisin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu) valmistui vuonna 1998 joulukuussa kätilöitä yli viisi vuotta kestäneen koulutuksen tuloksena. Kun nämä henkilöt olivat aloittamassa kyseistä tutkintoon tähtäävää koulutusta, heidän oli annettu ymmärtää, että he saisivat kätilön ammattinimikkeen lisäksi sairaanhoitajan ammattinimikkeen. Toisin kuitenkin kävi: Jostakin ihmeen syystä vielä tänäkään päivänä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteriin ei tällaista nimikettä ole kirjautunut, vaikka henkilöille on koulutuksen aikana syntynyt kyseinen pätevyys kätilön pätevyyden lisäksi. Tiettävästi nyt myöhemmin samasta koulusta kätilöiksi valmistuneet ovat voineet saada rekisteriin myös sairaanhoitajan pätevyys -nimikkeen. Koska näin on, tuntuisi kohtuulliselta, että asiantila tulee korjata ilman erillisiä jatkotutkintoja. Siitä ei nimittäin pitäisi olla kiistaa, ovatko nämä henkilöt päteviä sairaanhoitajiksi vai eivät, kyse on vain teknisestä kirjaamisratkaisusta, johon ei pitäisi olla mitään estettä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, miksi vuonna 1998 Pohjois-Savon Ammatti-instituutista valmistuneiden kätilön/sairaanhoitajan ammattipätevyys -nimikettä ei ole myös sairaanhoitajan pätevyyden osalta voitu kirjata Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteriin ja mitä hallitus aikoo tehdä, että kyseinen kirjaus hoidetaan ilman sen kummempia kommervenkkejä em. rekisterin osalta kuntoon? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2001 Esa Lahtela /sd Iivo Polvi /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1095/2001 vp: Onko hallitus tietoinen, miksi vuonna 1998 Pohjois-Savon Ammatti-instituutista valmistuneiden kätilön/sairaanhoitajan ammattipätevyys -nimikettä ei ole myös sairaanhoitajan pätevyyden osalta voitu kirjata Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteriin ja mitä hallitus aikoo tehdä, että kyseinen kirjaus hoidetaan ilman sen kummempia kommervenkkejä em. rekisterin osalta kuntoon? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Terveydenhuollon ammattien sääntelyn tarkoituksena on potilasturvallisuuden ja terveyspalvelujen laadun sekä terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden takaaminen. Tämä toteutetaan lähinnä varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammatillisesti perusteltua terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (ammattihenkilölaki, 559/1994) 2 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat ammatinharjoittamisoikeuden saaneet (laillistetut), ammatinharjoittamisluvan saaneet (luvan saaneet) sekä henkilöt, jotka ovat saaneet oikeuden käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetulla asetuksella (564/1994) säädettyä ammattinimikettä (nimikesuojatut). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää ammattihenkilölain mukaan laillistettavalle henkilölle ammatinharjoittamisoikeuden, kun hakija on suorittanut sitä varten vaadittavat opinnot. Lain 2 :n mukaan laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Tämä ei kuitenkaan estä, jollei laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä, laillistettuja, luvansaaneita tai nimikesuojattuja ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Ammattihenkilölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 33/1994 vp) mukaan lailla pyritään tukemaan ja edistämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitaidon ylläpitämistä ja säilymistä sekä ammattihenkilöiden nykyistä joustavampaa käyttöä ja ammattihenkilöiden ammatillisesti perusteltua yhteistyötä. Ammattihenkilölain perusteella Terveydenhuollon oikeusturvakeskus rekisteröi useita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Myös laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukossa (lain 5 ) on monia koulutukseltaan ja tehtäviltään lähellä toisiaan olevia ammattihenkilöryhmiä, kuten sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Ammattihenkilöt laillistetaan saa- 2
Ministerin vastaus KK 1095/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. dun tutkintotodistuksen perusteella kukin omalla ammattihenkilönimikkeellään. Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan ammattihenkilöiden liikkuvuudesta koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa antamien valmiuksien mukaisesti ja työvoiman joustavasta käytöstä toistensa tehtävissä on esimerkki sairaanhoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan toiminta terveydenja sairaanhoidon tehtävissä. Nykyinen tilanne on ongelmallinen sekä Euroopan unionin sisällä tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta koskevien säännösten että kansallisesti terveydenhuollon työvoiman joustavan käytön suhteen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 25.9.1998 (taltionumero 2026) todennut, kun kysymyksessä oli sairaanhoitajan viran täyttäminen ja se oli julistettu haettavaksi sellaisena, että virkaan olisi tullut valita sairaanhoitajan tutkinnon suorittanut tai vastaavan pätevyyden saavuttanut henkilö eikä terveydenhoitaja niin kuin oli menetelty. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa ja rekisteröi muutoin terveydenhuollon ammattihenkilöt oppilaitoksen antaman tutkintotodistuksen mukaisesti. Opetushallinnon toimenpiteiden johdosta vuonna 2000 ja sen jälkeen ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittaneet kätilöt ja terveydenhoitajat tulevat saamaan oppilaitokselta myös sairaanhoitajan tutkintotodistuksen ja siten heidät tullaan rekisteröimään myös sairaanhoitajina. Opetusministeriön näkemyksen mukaan kätilökoulutukseen on vuodesta 1987 lähtien sisältynyt kulloinkin sairaanhoitajan ammattiin Suomessa vaadittavat opinnot. EY-direktiivien mukaisesti sairaanhoitajakoulutuksen sekä kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen sairaanhoidon opinnot ovat kuitenkin täyttäneet sairaanhoitajadirektiivin vaatimukset vasta 1.1.1992 alkaen. Esitetty kysymys on varsin ajankohtainen. Jos kysymyksessä olevassa asiassa on mahdollista opetushallinnon alalta osoittaa todistus myös sairaanhoitajan tutkinnon suorittamisesta, ei näyttäisi olevan estettä kysymyksessä esitetylle "kirjaukselle". Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan, miten asiassa voitaisiin löytää mahdollisimman tarkoituksenmukainen ratkaisu. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 1095/2001 rd: Känner regeringen till varför inte även behörigheten som sjukskötare kunde antecknas i det register som förs av Rättsskyddscentralen för hälsovården för yrkesbeteckningen barnmorska/sjukskötare för deras del som utexaminerades 1998 vid Pohjois-Savon Ammatti-instituutti och vad tänker regeringen göra för att den ifrågavarande anteckningen sätts i skick för ovan nämnda registers del utan några större konster? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Avsikten med reglerna gällande yrkena inom hälso- och sjukvården är att garantera patientsäkerheten och kvaliteten på hälso- och sjukvårdstjänsterna samt ett fungerande hälso- och sjukvårdssystem. Detta verkställs främst genom att garantera att de yrkesutbildade personerna inom hälso- och sjukvården har sådan utbildning som yrkesutövningen förutsätter, annan tillräcklig yrkeskompetens och andra sådana färdigheter som yrkesutövningen förutsätter, genom att organisera tillsynen över den verksamhet som de yrkesutbildade personerna bedriver inom hälso- och sjukvården samt genom att underlätta ett i yrkeshänseende motiverat samarbete mellan yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården och en ändamålsenlig användning av den. Enligt 2 lagen om yrkesutbildade personer inom hälsooch sjukvården (559/1994) avses med yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården den som erhållit rätt att utöva yrke (legitimerad yrkesutbildad person) eller tillstånd att utöva yrke (yrkesutbildad person som beviljats tillstånd) samt den som erhållit rätt att använda i förordningen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (564/1994) nämnd yrkesbeteckning (yrkesutbildad person med skyddad yrkesbeteckning). Rättsskyddscentralen för hälsovården beviljar personer som vill legitimera sig rätt att utöva yrke när sökanden har genomgått de studier som krävs. Enligt 2 i lagen har en legitimerad yrkesutbildad person, en yrkesutbildad person som beviljats tillstånd eller en yrkesutbildad person med skyddad yrkesbeteckning rätt att utöva yrket och använda yrkesbeteckning. Också andra personer som har fullgod utbildning, erfarenhet och yrkesskicklighet kan verka i yrken för yrkesutbildade personer med skyddad yrkesbeteckning. Detta hindrar dock inte, om inte något annat bestäms i lag eller en förordning som givits med stöd av en lag, att en legitimerad yrkesutbildad person, en yrkesutbildad person som beviljats tillstånd eller en yrkesutbildad person med skyddad yrkesbeteckning enligt sin utbildning, erfarenhet och yrkesskicklighet utför varandras uppgifter, om det är motiverat med tanke på arbetsarrangemangen och producerandet av hälsooch sjukvårdstjänster. Enligt regeringens proposition med förslag till lagstiftning om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (RP 33/1994 rd) är avsikten med lagen att stödja och främja upprätthållandet och bevarandet av yrkesskickligheten hos de yrkesutbildade personerna 4
Ministerns svar KK 1095/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. inom hälso- och sjukvården samt en smidigare användning av arbetskraften och ett yrkesinriktat samarbete mellan yrkesutbildade personer. Med stöd av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården registrerar rättsskyddscentralen för hälsovården flera yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Även bland de legitimerade yrkesutbildade personerna (5 i lagen) finns flera yrkesgrupper som till utbildning och uppgifter står nära varandra, såsom sjukskötare, hälsovårdare och barnmorska. Yrkesutbildade personer legitimeras på basis av examensbevis, var och en med sin egen yrkesbeteckning. Enligt ovan nämnda regeringens proposition är verksamheten som sjukskötare, barnmorska och hälsovårdare i uppgifter inom hälsooch sjukvården ett exempel på yrkesutbildade personers rörlighet inom ramen för de färdigheter som utbildningen, erfarenheten och yrkesskickligheten ger och på en flexibel användning av arbetskraften i olika uppgifter. Den nuvarande situationen är problematisk både vad gäller bestämmelserna om arbetskraftens rörlighet inom Europeiska unionen och flexibel användning av arbetskraften nationellt. Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt beslut 25.9.1998 (L 2026) konstaterat att det var fråga om besättning av en sjukskötartjänst som ledigförklarats så att man till tjänsten borde ha valt en person med sjukskötarexamen eller annan motsvarande behörighet och inte en hälsovårdare som man gjort. Rättsskyddscentralen för hälsovården legitimerar och registrerar den yrkesutbildade hälsovårdspersonalen i enlighet med av en läroanstalt utfärdat examensbevis. Med anledning av de åtgärder som undervisningsförvaltningen vidtagit kommer de barnmorskor och hälsovårdare som inlett sin utbildning år 2000 och därefter att få från läroanstalten även ett examensbevis för sjukskötare och sålunda kommer de även att registreras som sjukskötare. Enligt undervisningsministeriet har det i barnmorskeutbildningen sedan år 1987 ingått studier som krävts för sjukskötaryrket i Finland. I enlighet med EG-direktiven har dock sjukvårdsstudierna i sjukskötarutbildningen samt i barnmorske- och hälsovårdarutbildningen uppfyllt kraven i sjukskötardirektivet först från 1.1.1992. Spörsmålet är rätt så aktuellt. Om det i ärendet i fråga är möjligt att uppvisa även ett betyg över avlagd sjukskötarexamen verkar det inte finnas några hinder för en registrering. Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds som bäst hur man kunde finna en så ändamålsenlig lösning i ärendet som möjligt. Helsingfors den 23 oktober 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 5