Hyvinvointivaliokunta AIKA 18.02.2016 klo 13:00-16:23 PAIKKA Kansalaisopisto, auditorio Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Hämäläinen Henrik 13:00-16:23 Puheenjohtaja Ollila Alpo 13:00-16:23 Varapuheenjohtaja Haataja Auri 13:00-16:23 Jäsen Komulainen Erja 13:00-16:23 Jäsen Niemitalo Pekka 13:00-16:23 Jäsen Pesonen Mika 13:00-16:23 Jäsen Putula Heikki 13:00-16:23 Jäsen Ruokangas Mauno 13:00-16:23 Jäsen Vainio Taina 13:00-16:23 Jäsen Holappa Juha 13:00-16:23 Opetus- ja sivistysjohtaja Niemi Mervi 13:00-16:23 Sihteeri POISSA Ekdahl Aune Jäsen Hiltula Hannu Jäsen Timonen Tomi Kaupunginjohtaja Vähäkuopus Timo Valtuuston puheenjohtaja Riekki Vesa Kh:n puheenjohtaja Lantto Marja Kh:n edustaja Haverinen Tuula Sihteeri MUU Parkkisenniemi Hilkka 13:00-15:25 Kh:n varaedustaja Laakkonen Sampo 14:00-15:00 Esittelijä KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja muiston tarkastajan valinta 2 2 Tutustuminen kansalaisopiston Suomistartti-opetukseen 3 3 Valiokuntatyöskentelyn kehittäminen 4 4 Kuntalaisaloite - Senioripassietuuden laajentaminen 5 5 Katsaus valiokunnassa käsiteltyihin asioihin 6 6 Muut asiat 7 7 Kokouksen päättäminen 8
Hyvinvointivaliokunta 1 18.02.2016 Kokouksen avaus ja muiston tarkastajan valinta HYVINVOI 1 Alpo Ollila ehdotti, että jatkossa muistiontarkastajia valittaisiin kaksi. Tämä olisi hyvä käytäntö myös muissa valiokunnissa. Muistion tarkastajiksi valittiin Mauno Ruokangas ja Auri Haataja.
Hyvinvointivaliokunta 2 18.02.2016 Tutustuminen kansalaisopiston Suomistartti-opetukseen HYVINVOI 2 Hyvinvointivaliokunta tutustuu maahanmuuttajille tarkoitettuun suomenkielen opetukseen, jota järjestetään kansalaisopistolla. Suomistartti-opetuksesta kertoivat opettaja Olga Evdokimova sekä koulutussuunnittelija Pasi Kemppainen. Suomistartti-koulutus on suunnattu kiintiöpakolaisille, oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille sekä perhesiteiden kautta Suomeen muuttaneille. Koulutusta varten saadaan erillinen valtion avustus. Ryhmän optimaalinen koko on 10-12 henkilöä ja ryhmän ihanteellinen koko riippuu opiskelijoiden koulutustaustasta ja luku- ja kirjoitustaidon tasosta. Tällä hetkellä opiskelijoita on 8, joista 1 opiskelija on vastaanottokeskukselta. Viime syksynä opiskelijoita oli 14, mutta poismuuttajia oli kesän aikana paljon. Opiskelijoiden ikä vaihtelee 25-50 vuoden välillä ja opiskelijoissa on sekä naisia että miehiä. Suomistartissa työskentelee opettaja ja koulunkäyntiavustaja, mutta opetusta toteutetaan myös yhteistyössä kansalaisopiston ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Oppivelvollisuusikäiset, joiden suomen kielen taso ei ole vielä riittävä, opiskelevat peruskoulun valmistavassa tai täydentävässä opetuksessa. Lisäksi oppivelvollisuutta suorittavat, mutta oppivelvollisuusiän ylittäneet opiskelijat opiskelevat PESU-ryhmässä. PESU-ryhmässä voi opiskella myös muita kuin maahanmuuttajia. Tällä hetkellä PESU-opetusta annetaan Rimminkankaan koululla. TE-toimiston järjestämissä kotokoulutuksissa on ollut ongelmana, että kurssit aloitetaan, mikäli opiskelijoita on riittävästi. Lisäksi kotokoulutuksiin ei voi osallistua kesken kurssin, vaan on odotettava seuraavan alkamista. Suomistartin periaatteisiin sitä vastoin kuuluukin, että ryhmään voi tulla kesken lukukauden eikä tarvitse odottaa uuden kurssin alkamista. Koulupäivän aikana opiskellaan aamupäivällä suomen kieltä. Iltapäivän ohjelmaan kuuluu kielen opiskelu musiikin, taiteen ja liikunnan avulla. Lisäksi opetellaan arkielämän taitoja. Pohdintaa tulevaisuudesta: Tavoitteena on saada Suomistartin jatkoksi työstartti. Tämän suunniteltiin alkavan syksyllä 2015, mutta opiskelijoita muutti pois Pudasjärveltä, joten osallistujia ei ollut riittävästi. Työstartin ideana on, että opiskelijat joiden suomen kielen taso on jo riittävä, voisivat siirtyä opiskelemaan työelämän taitoja ja suomen kieltä rinnakkain. Tämä toteutettaisiin siten, että opiskeluun kuuluu olennaisena osana työharjoittelut eri työpaikoissa. Tällöin työharjoittelua ja työhön tutustumisia voitaisiin järjestää mm. päivähoidossa, sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköissä, yrityksissä jne. Pohdintaa opiskelijamääristä: Vastaanottokeskus saa valtiolta rahoitusta turvapaikanhakijoiden
Hyvinvointivaliokunta 2 18.02.2016 koulutusta varten. Näin ollen Suomistartti-koulutukseen ei voida suuressa määrin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoita ottaa, sillä heidän koulutukseensa kohdistuisi näin ollen rahoitusta kahdesta eri lähteestä. Muutamia opiskelijoita on vastaanottokeskukselta kuitenkin otettu Suomistarttiin, jotta ryhmässä olisi enemmän opiskelijoita. Valiokunnan keskustelua Suomistartista: On hyvä, että kieltä opiskellaan samalla kulttuuriin ja tapoihin tutustuen. On myös tärkeää, että oleskeluluvan saaneet tai kiintiöpakolaiset pääsevät heti paikkakunnalle saavuttuaan koulutukseen. Tämä olisi hyvä käytäntö myös turvapaikanhakijoille, vaikka rahoituskäytännöt eivät tällä hetkellä sitä sallikaan. Parasta kotoutumista on, kun maahanmuuttajat pääsevät opiskelemaan kieltä paikallisten kanssa. Tätä voitaisiin toteuttaa siten, että Suomistartin muu kuin kieliopetus (musiikki, taiteet, liikunta) toteutettaisiin integroituna kansalaisopiston avoimiin ryhmiin. TE-toimiston VALMA-koulutusta saa käydä vain kerran ja se on suunnattu sellaisille, joilla on tarkoitus hakeutua koulutuksen jälkeen suoraan ammattikouluun. TE-toimisto on tarkka siitä, kuka VALMA-koulutukseen pääsee ja ehtona on kielitestin hyväksytty suorittaminen. Hakijat joutuvat odottamaan hyväksymistietoa pitkään ja tämä syö osaltaan Suomistartin opiskelijoiden määrää. Suomistartilla pitäisi saada kielitaso niin hyväksi, että pääsisi kielitestauksista läpi. Mikäli TE-toimiston kotokoulutusten ryhmät eivät pyöri, pitäisi kaupungin toimesta järjestää työstartin tyyppistä koulutusta, jossa tutustutaan erilaisiin työpaikkoihin. Yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa voidaan mahdollisesti toteuttaa suomen kielen koulutuksen järjestämisessä. Mikäli vastaanottokeskus kilpailuttaa koulutuspalvelut, on kansalaisopisto valmis tarjoamaan tätä palvelua. Opiskelijoiden motivaatio vaihtelee, sillä samassa ryhmässä opiskelee hyvin eritasoisia oppilaita. Niin koulutustaso kuin kulttuurierotkin vaikuttavat motivaatioon. Todettiin, että olisi hyvä vierailla myös vastaanottokeskuksessa ja maahanmuuttajien perheryhmäkodissa.
Hyvinvointivaliokunta 3 18.02.2016 Valiokuntatyöskentelyn kehittäminen HYVINVOI 3 Täsmennetään valiokuntatyön tehtäväkuvaa palautteen ja toimintasäännön perusteella. Valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajisto sekä johtoryhmä kokoontuivat yhteiseen kokoukseen, jonka aiheena oli valiokuntien toimintasääntö ja valiokuntien toiminnan kehittäminen. Kaikki valiokuntien puheenjohtajat kertoivat, että valiokuntatyöskentely on kehittynyt jonkin verran ensimmäisistä vuosista. Uusi kuntalaki mahdollistaa sen, että valtuutettujen määrä voisi tulevaisuudessa olla Pudasjärven kokoisessa kaupungissa minimissään 27 ja kaupunginhallituksen jäsenten määrä 9. Keskustelussa todettiin, että valiokuntien jäsenten määrä olisi hyvä säilyttää 9 jäsenessä. Tämä asia on tulossa myöhemmin valmisteluun ja valiokunnat osallistuvat prosessiin. Valiokuntien työnjaosta todettiin, että jokainen valiokunta pyrkisi käsittelemään lähinnä oman vastuualueensa tehtäviä. Jos tulee eteen sellaisia asioita, joihin tarvitaan kaikkien valiokuntien näkemystä, järjestetään valtuustoseminaari. Seuraava valtuustoseminaari onkin 21.4.2016 ja seminaarin aiheena on lapset ja nuoret. Valiokuntien puheenjohtajat toivoivat, että kaupunginhallitus antaisi tai ohjaisi valiokunnille enemmän valmistelutehtäviä. Juha Holappa kertoi hyvinvointivaliokunnan tehtäväkentästä ja roolista (liite 1). Valiokunnan tehtäviin kuuluvat mm: Tukea päätöksien laadukasta valmistelua Tehdä aloitteita Seurata yleistä yhteiskuntapoliittista kehitystä Osallistua kaupungin toiminnan vaikutusten ennakkoarviointiin Osallistua monipuoliseen yhteistyöhön Pudasjärven elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Edistää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Vastata oman työskentelyn piiriin kuuluvien asioiden tiedottamisesta Keskeisessä roolissa on asioiden valmistelu. Enää ei riitä se, että tehdään päätös aloitteen tekemisestä. Valiokuntien tulisi pystyä myös aloitteiden tai asioiden valmisteluun eikä jättää valmistelua ainoastaan virkamiesten tehtäväksi. Tällaisessa toimintatavassa on etuna se, että mitä pidemmälle valiokunta pystyy valmistelemaan esityksen, etenee se juuri halutussa muodossa päätöksentekoon saakka. Mikäli valmisteluun osallistuu ainoastaan yksi henkilö, voi asian sisältö muuttua alkuperäisestä ajatuksesta.
Hyvinvointivaliokunta 4 18.02.2016 Kuntalaisaloite - Senioripassietuuden laajentaminen HYVINVOI 4 Valiokunta pohtii tehtyä aloitetta senioripassin etujen laajentamiseksi koskemaan myös erityismaksuluokkaa, erityisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Kansalaisaloitteesta kertoi Auri Haataja. Aloitteessa esitetään, että nykyistä senioripassioikeutta laajennettaisiin koskemaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevia pudasjärveläisiä. Sampo Laakkonen kertoi tämän hetkisestä senioripassin käytöstä ja arvioi oikeuden laajentamisen seurauksia. Pudasjärvellä on noin 2 400 vanhuuseläkkeen saajaa, joista noin 8 10 % käyttää senioripassietuutta. Senioripassin lunastaneet käyttävät Puikkarin ja kuntosalin palveluja todella aktiivisesti. Pudasjärvellä on noin 719 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä, joista osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä on 37 henkilöä. Tiedot ovat vuoden 2014 tilastosta. Mikäli näistä 719 työkyvyttömyyseläkkeellä olevista noin 8-10 % käyttäisi senioripassioikeutta, tarkoittaisi se noin 60-70 uutta käyttäjää senioripassietuuden käyttäjää. Arvioin mukaan tulonmenetys voisi olla noin 8 000eur ja senioripassista saatavat tulot noin 2 000eur. Tällöin kaupungille tulisi tästä noin 6 000 eur lisämeno. Luvut perustuvat arvioihin käyttäjien aktiivisuudesta ja ovat suuntaa antavia. Satsaus hyvinvoinnin lisäämiseen liikunnan avulla tuo säästöjä terveydenhoitopuolella. Tarkastelu, mitä vaihtoehtoja senioripassin myöntämiseen voisi olla: Pudasjärvi: Yli 65-vuotiaat. Senioripassilla pääsee kuntosalille ja uimahalliin. Palveluun ei sisälly ryhmäliikunnat. Hinta on 35eur (alkaen 1.1.2016). Kuopio: Palvelu on suunnattu kaikille, joilla on eläkeläiskortti. Palveluun sisältyy omatoiminen liikunta kaupungin eri liikuntapaikoissa, mm uimahallissa, kuntosalilla sekä juoksuradoilla. Hinta on 37,40eur/puoli vuotta tai 65,70eur/vuosi. Tuusula: Palvelu on rajattu lääkärin antamien diagnoosien mukaan. Todettiin, että tällainen järjestely on liian monimutkainen järjestää. Keskustelua kansalaisaloitteesta: Keskusteltiin siitä, että miten oikeutta on järkevää rajata. Menetelmän tulisi olla riittävän yksinkertainen ja yksiselitteinen. Kuopion mallia pidettiin hyvänä, eli senioripassi voitaisiin myöntää kaikille eläkepäätöksen saaneille. Tämä myönnettäisiin myös osa-aikaeläkkeellä oleville sekä määräaikaisen eläkepäätöksen saaneille. Lisäksi todettiin, että perusteluiden täytyy olla hyvät ja selkeät, miksi
Hyvinvointivaliokunta 4 18.02.2016 oikeutta laajennetaan ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja muilla perusteella eläkkeellä oleviin henkilöihin. Muussa tapauksessa muutkin erityisryhmät voivat vaatia samoja oikeuksien laajentamista. Syynä on kuitenkin se, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät voi enää ansaita elantoaan terveydellisistä syistä, vaikuttaa eläkekertymään ja työkyvyttömyyseläkkeen määrä on usein pienempi kuin varsinaisen vanhuuseläkkeen. Senioripassin oikeuden laajentaminen tarkoittaa väistämättä Puikkarin tulojen pienentymistä ja tämä pitäisi ottaa huomioon talousarviossa. Keskusteltiin siitä, että voisiko passin hinta olla 40eur (alk. 1.1.2017), mikä on edelleen kohtuullinen hinta koko vuoden liikunnasta ilman määrärajoituksia. Tämä hieman kompensoisi tulon menetyksiä. Aikaisempi idea oli, että senioripassin ikärajaa laskettaisiin 63-vuoteen. Todettiin, että tätä ajatusta ei viedä enää eteenpäin, vaan keskitytään kansalaisaloitteen mukaiseen oikeuksien laajentamiseen. Pohdittiin sitä, että voisiko olla mahdollista lunastaa passi myös puoleksi vuodeksi kuten Kuopiossa on. Päädyttiin kuitenkin siihen, että vuosihinnoittelu on helpompi. Lisäksi vuosihinta on tällä hetkellä Kuopion mallin mukaista puolen vuoden hintaa alhaisempi. Todettiin, että senioripassin käyttöoikeuksien laajentaminen on tärkeä asia ja tästä kannattaisi tehdä lehtiin juttu. Jutussa tulisi mainita myös, mistä tällä hetkellä senioripasseja on lunastettavissa ja ennen kaikkea se, että senioripassin muuntaminen hyvinvointipassiksi on lähtöisin kansalaisaloitteesta. Hyvinvointivaliokunta totesi, että senioripassin käyttöoikeuden laajentamisesta tehdään aloite kaupunginhallitukselle. Aloitteen sisältö: Hyvinvointivaliokunta ehdottaa, että senioripassi myönnettäisiin jatkossa kaikille eläkepäätöksen saaneille henkilöille (1.1.2017 alkaen). Oikeus myönnettäisiin siis aikaisemmasta poiketen myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville sekä osa-aikaisesti tai määräaikaisesti eläkkeellä oleville. Perusteluna oikeuden laajentamiseen on se, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät voi terveydellisistä syistä ansaita elantoaan tai vaikuttaa tulevaisuuden eläkekertymään. Lisäksi työkyvyttömyyseläke on usein alhaisempi kuin varsinainen vanhuuseläke. Passin nimeksi muutetaan hyvinvointipassi. Passi oikeuttaa kuntosalin ja uimahallin käyttöön. Ryhmäliikunnat (esim. vesijumppa) eivät sisälly passin hintaan. Arvion mukaan Puikkarin tulot pienenevät noin 6 000eur vuodessa. Tämä satsaus kuitenkin kannattaa, sillä hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen omaehtoisen liikunnan avulla säästää kustannuksia terveydenhuollossa. Terveydellisten asioiden lisäksi liikunta edistää sosiaalisten kontaktien luomista ja näin ollen henkistä hyvinvointia. Puikkarin erityismaksuryhmät (työttömät, lapset ja nuoret, opiskelijat
Hyvinvointivaliokunta 4 18.02.2016 sekä varusmiehet) säilyvät. Nämä ryhmät voivat käyttää palveluja perusryhmää halvemmalla hinnalla hinnaston mukaisesti.
Hyvinvointivaliokunta 5 18.02.2016 Katsaus valiokunnassa käsiteltyihin asioihin HYVINVOI 5 Käytiin läpi tehtävälista kokouspalvelut.fi sivustolta. Käytiin läpi hyvinvointivaliokunnan vuosikello kokouspalvelut.fi sivustolta. Lisättiin syyskuun teemaksi hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Toukokuulle lisättiin aiheeksi Kulttuurikeskus Pohjantähti. Huhtikuussa teemana on lukioon tutustuminen. Tämän voisi laajentaa siten, että se koskisi koko toiseen asteen opintoja. Tässä yhteydessä voitaisiin keskustella myös siitä, tulisiko stipendien jakamisesta luopua ja siirtyä esimerkiksi tietokoneen luovuttamiseen tai ajokortin hankkimiseen stipendin sijasta. Stipendien arvostus on laskenut nuorten keskuudessa vuosien mittaan. Viime vuonna nuorille tehtiin kysely, jossa nuorten toiveita tiedusteltiin. Nuorten toiveena oli ehdottomasti saada stipendi rahana.
Hyvinvointivaliokunta 6 18.02.2016 Muut asiat HYVINVOI 6 Korjaus edellisen kokouksen 13.1.2016 muistion 2 : Alkuperäinen teksti: Maahanmuuttajista puhuttaessa on tärkeää erottaa puhutaanko kiintiöpakolaisista vai turvapaikanhakijoista. Mirva Salmela kertoi, että näiden tarvitsemien tukimuotojen tarve on erilainen. Kotoutumisen alkuvaiheessa on tärkeää hyvät ja toimivat tukipalvelut, joissa saa vahvasti ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on, että jossakin vaiheessa kiintiöpakolaiset ja maahanmuuttujat sopeutuisivat osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja käyttäisivät samoja palveluja kuin kantasuomalaiset. Sosiaalipalveluissa on maahanmuuttotyössä kolme työntekijää; pakolaisten perhetyöntekijä, maahanmuuttajien sosiaalityöntekijä ja pakolaisten sosiaalityöntekijä. Ajoittain on myös hankkeiden kautta määräaikaisia työntekijöitä. Asumisneuvontaan pitäisi olla enemmän resursseja kuin mitä niihin tälle hetkellä on käytettävissä. Toimeentulotuen järjestäminen siirtyy vuoden päästä Kelalle. Tätä työtä ovat tähän asti tehneet sosiaaliohjaajat ja tämän kautta toivotaan resursseja vapautuvan muuhun työhön. Yksi sosiaaliohjaajan lisäresurssi on tulossa sosiaalihuoltolakimuutoksen myötä. Korjattu teksti yhden lauseen osalta: Sosiaalipalveluissa on maahanmuuttotyössä kolme työntekijää; perhetyöntekijä, maahanmuuttotyön sosiaaliohjaaja ja pakolaistyön sosiaaliohjaaja. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä seminaari järjestetään Oulussa helmikuun lopussa. Seminaariin osallistuvat Alpo Ollila, Henrik Hämäläinen sekä Sampo Laakkonen. Mervi Niemi ilmoittaa heidät seminaariin, sillä ilmoittautumisajankohta on mennyt. Maaseutuseminaari järjestetään Pudasjärvellä 2.3.2016. Seminaariin ehtii ilmoittautua vielä, joten jokainen osallistuja ilmoittautuu itse. Kirjaston peruskorjauksen suunnitteluun on varattu määräraha investointiohjelmassa kuluvalle vuodelle. Peruskorjauksen ajankohdaksi on alustavasti kaavailtu vuotta 2017 investointiohjelmassa. Peruskorjauksen suunnittelu ei ole vielä alkanut. Keskustelua kouluista ja koulutuksesta: 7-luokkalaisia on tulossa ensi syksynä 80 ja heistä keskimäärin 45% jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon. Jokaista lukion opiskelijaa kohden saadaan tietty valtionosuus. Mitä pienempi on oppilasmäärä, sitä suurempi tulee olemaan kunnan omavastuuosuus.
Hyvinvointivaliokunta 6 18.02.2016 Yrittäjyyskasvatusta annetaan jatkossa myös yläasteella. Tämä johtuu siitä, että uudessa opetussuunnitelmassa yrittäjyys on vahvasti yhtenä keskeisenä kokonaisuutena ja arvona. Yrittäjyyskasvatus on kouluissa enemmänkin asennekasvatusta ja yrittäjämäiseen ajatteluun opettamista kuin varsinaisesti yrityksen perustamiseen liittyvää opetusta. Kaksoistutkinnon suorittaminen on periaatteessa mahdollista siten, että lukio-opinnot suoritetaan Pudasjärven lukiossa ja ammatilliset opinnot jossakin Oulun ammattikouluista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että koulujen välillä on tehty kaksoistutkinnon suorittamisesta sopimus.
Hyvinvointivaliokunta 7 18.02.2016 Kokouksen päättäminen HYVINVOI 7 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.23. Muistion vakuudeksi: Henrik Hämäläinen puheenjohtaja Mervi Niemi sihteeri