Lieksan I
2 Yhteisvoimin hyvä tulos Kunniakierrokselta Lieksan Urheilijoiden keväinen Kunniakierros tuotti jälleen hyvän potin seuran nuorisotyöhön. 20 kerääjän voimin tehty 8541 euron tulos ylitti virallisen tavoitteen yli 1000 eurolla. Tehokkain yksittäinen kerääjä oli Ossi Muikku, 4507 euroa. Yli 500 euroa keräsivät Henna Tolonen (569) ja Jonna Mönkkönen (545) sekä yli 400 euroa Teppo Oinonen (455), Ida Pippola (440) ja Atso Vänskä (400). Eniten kierroksia tunnin aikana kiersivät Marko Ryynänen (38), Sami Oinonen (36) ja Teppo Oinonen (34). Naisista Henna Tolonen kiersi 28 täyttä kierrosta. Kunniakierroksen yhteydessä juostussa Lieksan Nopein Mies kisassa voiton vei Anssi Vänskä. Suuri kiitos kaikille mukana olleille! - ILKKA VÄNSKÄ Kunniakierros on juuri alkanut. Sateesta huolimatta matkaan säntää noin 30 kuntoilijaa. Kunniakierroskerääjänäkin kunnostautunut Ossi Muikku tarkkailemassa tilannetta urheilukentällä. Kuvassa mukana myös Olli Ukonmaanaho.
3 Helsingistä Lieksaan Tämän vuoden suurin ja näkyvin tapahtuma Suomessa oli kiistatta yleisurheilun MM-kilpailut. Helsingissä elokuun alussa käydyissä kisoissa oli osallistujia noin 200 eri maasta ja kisoja seurattiin television välityksellä joka puolella maailmaa. Suomalaiset menestyivät kotikisoissaan hyvin, vaikka hieman paremmalla onnella menestys olisi voinut olla erinomainenkin. Kuten kaikki tiedämme, Tommi Evilä hyppäsi hienosti kolmanneksi kovatasoisessa pituuskisassa. Myös Tero Pitkämäki (keihään 4.) ja Olli-Pekka Karjalainen (moukarin 5.) olisivat nousseet mitalipallille pienillä tulosparannuksilla. Kun muistetaan, että koko edellä mainittu kolmikko on alle 25-vuotiaita, voidaan tulevaisuudessa heiltä odottaa vaikka minkälaista menestystä arvokisoista. MM-kisojen vaikutus näkyi myös Lieksassa asti, eritoten elokuussa. Heti kisojen jälkeen urheilukentällä oli monia nuoria tommievilöitä ja teropitkämäkiä kokeilemassa omia yleisurheilutaitojaan. Yleisurheilu on siis lasten keskuudessa yksi varsin potentiaalinen harrastus. Seurojen on annettava lapsille mahdollisuus harrastaa yleisurheilua niin hyvin kuin mahdollista. Lieksan Urheilijoissa yleisurheilua voivat harrastaa kaikenikäiset, alle kouluikäisistä aina aikuisiin saakka. Alle 12-vuotiaiden urheilukoulu on toiminut nyt yhdeksänä kesänä ja kahdeksas talvikausi on nyt aluillaan. Näinä vuosina urheilukoulun kautta eri yleisurheilulajeja on päässyt kokeilemaan jo melkein tuhat lasta. Urheilukoulu onkin harrastajamääriltään suurin seurassamme toimiva ryhmä. Uutena ryhmänä seuramme yleisurheilutoimintaan tuli vuoden alussa perustettu lajikoulu. 11-13- vuotiaiden lajikoulussa lajitekniikoiden ja -harjoitteiden opetteluun keskitytään urheilukoulua tarkemmin. Pari kertaa viikossa kokoontuvan lajikoulun yhtenä tarkoituksena on myös opettaa lapset säännölliseen harjoitteluun. Yli 13-vuotiaiden yleisurheiluharjoituksia seurassamme pidetään talvikautena viitenä päivänä viikossa. Harjoituksissa käyvillä nuorilla harjoittelu on tavoitteellista ja suurin osa heistä tähtääkin ensi kesän Sm-kisoihin. Näissä yhteisharjoituksissa syksyn aikana on käynyt säännöllisesti noin kymmenen nuorta. Seuran yhteisharjoituksissa aiempina vuosina harjoitelleista kolme pääsi tänä vuonna Kalevan Kisoihin edustamaan seuraamme. Tämä on hyvä osoitus siitä, että Lieksasta pystyy nousemaan yleisurheilunkin kansalliselle kärkitasolle, kunhan vain hyviä harjoitusvuosia on takana tarpeeksi monta. Samalla kun seuroissa pohditaan kuinka yleisurheilutoimintaa voidaan parantaa paikallistasolla, myös Suomen Urheiluliitossa ollaan tekemässä varsin mittavia uudistuksia, joiden tavoitteena on paitsi parantaa yleisurheilijoiden menestystä arvokisoissa myös ennen kaikkea tehdä yleisurheilusta vielä entistäkin kiinnostavampi laji ja lisätä harrastajamääriä. Yhtenä näkyvimpänä muutoksena on liiton puheenjohtajan vaihtuminen. Kauan Urheiluliittoa johtanut Ilkka Kanerva jättää tehtävänsä ja hänen seuraajansa valitaan tämän kuun lopussa pidettävässä liittovaltuuston kokouksessa. Uusi puheenjohtaja pääsee todella haasteelliseen paikkaan. Samassa kokouksessa liittovaltuusto nimittäin hyväksynee myös uuden toimintastrategian. Mutta millainen sitten on tuo uusi strategia, jonka keulakuvaksi uusi puheenjohtaja pääsee? Siitä ei vielä ole kovin tarkkaa tietoa, mutta muutoksia on varmasti tulossa. Muutoksia tullee mm. kilpailujärjestelmään ja seurojen rahalliseen tukemiseen. Toivotaan että muutokset ovat sellaisia, joista hyötyvät sekä yleisurheilun tärkeimpänä kulmakivenä olevat seurat että myös huippu-urheilijat. Kiitos vuodesta 2005! Vuosi on taas vierähtänyt ja paljon on seurassamme tapahtunut. Liian harvoin olemme muistaneet kiittää niitä henkilöitä, jotka ovat olleet toiminnassamme mukana. Ihan aluksi haluan kiittää kaikkia tämän lehden tekoon osallistuneita. Ensiksi kiitos tietenkin Arjalle, lehden toiselle vastaavalle toimittajalle. Mainosten keräämisestä kiitos kuuluu Sirpalle. Kuvista suurin kiitos Artolle, Tepolle ja Ilkalle. Tänä vuonna kuvamateriaalia lehteä varten oli moninkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä huomattavasti helpotti lehden tekoa. Lisäksi vielä kiitos kaikille teille, jotka olette pienemmällä panoksella osallistuneet lehden tekoon. Tänä vuonna haluan antaa erityiskiitoksen Lieksan kaupungille, erityisesti liikuntasihteeri Jarmo Honkaselle. Yhteistyö on mielestäni kaupungin kanssa toiminut nyt erinomaisella tasolla. Lisäksi kiitos koko kenttähenkilökunnalle, joka on pitänyt suorituspaikat hyvässä kunnossa läpi kesän. Seuraavaksi haluan kiittää kaikkia toimitsijoita, jotka kesän aikana olivat kentällä mukana järjestämässä kisoja. Teitte kisoissa erinomaista työtä ja vieraspaikkakuntalaiset kilpailijat vanhempineen kehuivatkin useaan otteeseen järjestämiemme kisojemme laatua. Lisäksi kiitos kuuluu kaikille erilaisiin talkoisiin vuoden aikana osallistuneille. Kiitän myös Kunniakierrokseen osallistuneita kerääjiä ja tukijoita, jotka näin ovat olleet tukemassa seuramme toimintaa. Kiitän myös kaikkia urheilukoululaisia siitä, että olette jaksaneet käydä ahkerasti urheilukoulussa. Myös heidän vanhemmilleen kiitos siitä, että jaksatte kuljettaa lapsianne viikosta toiseen mukavan harrastuksen pariin. Kiitän myös kaikkia urheilukoulun vetäjiä. Olette toimineet esimerkillisesti lasten ohjaajina. Kiitos kuuluu myös seuramme hallinnollisia asioita hoitaville ihmisille. Kiitos siis niin seuran johtokunnassa kuin jaostoissakin toimiville henkilöille. Teillä on suuri vastuu siitä mihin asioihin seuramme toiminta keskittyy. Kiitän myös kaikkia urheilijoita. Olette varmasti näkyvin osa seuraamme ja hyvin olette seuramme mainetta ylläpitäneet ja jopa parantaneet. Kiitos eritoten sille harjoitusporukalle, joka on jaksanut käydä harjoittelemassa useita kertoja viikossa läpi vuoden. Kiitos myös kaikille niille, joita en erikseen vielä muistanut kiittää. Jatketaan hommia tulevina vuosinakin, toivottavasti entistäkin suuremmalla innolla. Kiitokset koko seuraväen puolesta. ANSSI VÄNSKÄ
4 Miltä yleisurheilu voi tuntua urheilijasta? Tässä kerrotaan, kuinka lapsena omaksuttu kilpailu- ja itsensä kehittämisvietti luovat pohjat aikuisurheilulle. Kerrotut esimerkit ovat oikeasti koettuja tilanteita siitä kuinka kehittyvä nuori voi kokea yleisurheilun, kilpailut, harjoittelun ja toisten voittamisen. Toive on, että jutusta voisivat ottaa oppia esimerkiksi noin 3-5- vuoden päästä aikuisten sarjoissa kilpailevat Teppo, Sami, Jonna, Joona tai Atso näistä joinakin lupaavina lieksalaisesimerkkeinä. utun tarkoitus on kuvata urheilijan näkökulmasta niitä tuntemuksia, joita urheilemattomat ihmiset eivät välttämättä käsitä ja jotka monesti merkitsevät urheilijalle itselleen todella paljon. Muistan ensimmäisinä urheilukokemuksinani noin 3-4 vuotiaana pituushyppykilpailut isän kanssa nurmikolta perunamaalle. Muistan kuinka pituushyppyharjoituksen jälkeen olin niin intoa täynnä, että päätin käydä juoksemassa kolmen kilometrin loppuverryttelyn itsekseni. Muistan kuinka juostessani tunsin selkärangassa jotain uskomatonta tunnetta joka ai minut jatkamaan juoksemisa yhä kovemmin ja kovemmin. yöhemmin samaa tuntemusta vat tuoneet kovien harjoitusten oppuunsaattamiset, tiukat loppukirikamppailut, luokan vahimman voittaminen kädenväänössä, ominaisuustesteissä tehdyt nnätykset, punttisalilla tehdyt iimeiset, kaikista tiukimmat, ostot sekä tietysti lajiennätyksen rikkominen ja kanssakilpailijoiden ylivoimainen voittaminen. Valitettavan usein olen huomannut, että lapsena syntynyt kipinä yleisurheilua kohtaan sammuu 13-17 ikävuoden paikkeilla. Monet lahjakkaat urheilijat lopettavat vaikka mahdollisuuksia olisi saattanut olla hyviinkin saavutuksiin. Tilanne on mielestäni hyväksyttävä silloin, kun urheilija on tehnyt itse oman päätöksensä. Erityisen harmillista lopettaminen on silloin kun lopettaminen on johtunut muiden ihmisten suorasta tai epäsuorasta painostuksesta. Tätä voisi olla esimerkiksi kaveripiirin hylkääminen kun urheilijakaveri ei viihdy tupakkapaikalla, tuttujen tai läheisten ymmärtämättömyys urheilua kohtaan, huono liikunnan arvosana vaikka halua harrastaa olisi paljonkin. Toisaalta ne, jotka selviävät mahdollisista negatiivisista vaikutteista näyttävät tulevan urheilussa ja muussa elämässä erityisen vahvoiksi ja menestyviksi. Kaiken edellä kuvaamani on tarkoitus antaa tukea sinulle itsellesi auttamaan tulemaan siksi mitä olet, riippumatta siitä mitä mieltä muut ovat valinnoistasi. Omasta harjoittelustani voisin tietysti kertoa kuinka monipuolisesti harjoittelin nuoruudessa ja tein kaikkea mahdollista mutta se on minusta itsestäänselvyys: liikuin päivittäin monipuolisesti ja kokeilin kaikkea mikä eteeni sattui. Mieluummin kerron miltä urheilu on tuntunut, koska monesti se jää vähemmälle huomiolle. Olen sitä mieltä, että jos yleisurheilijalla on sisäinen kipinä lajia kohtaan, ei mikään harjoitus ole rääkkiä vaan nautintoa, jota on vaikea kuvata sellaiselle joka ei ole urheillut. Tällöin viikoittaiset harjoitukset ja niiden tekeminen eivät ole pakkopullaa vaan arkipäivää kuten syöminen, nukkuminen tai kavereiden kanssa yhdessäolo. Toivoisin, että mahdollisimman moni lieksalainen urheilija saavuttaisi urheilussa tämän tason, silloin myös tulokset tulevat monesti itsestään. Huomattavaa on, että vaikkei tuloksia tulisikaan, terveet elämäntavat omaavana tiedät olevasi parempikuntoinen kuin moni muu ikäisesi, lisäksi jaksat elää paremmin. Myös menestymiseesi muussa elämässä urheilu voi antaa paljon sellaista, jota muuten et olisi koskaan saanut. Kattavan kuvan antaminen urheilijan sisäisistä tuntemuksista näin lyhyessä jutussa on mahdotonta. Yksi parhaimmista lauseista joka kuvaa urheilijan sisäistä kipinää on Sydneyn 2000 Olympialaisten iskulause light the fire within. Jokainen tämän jutun lukija selvittäköön mitä tuo tarkoittaa ja miettiköön lauseen merkitystä syksyn pimeinä iltoina peruskuntolenkkiä juostessaan. JARI TIMONEN Kirjoittaja on aktiiviurheilija, joka sijoittui kahdenneksitoista Kalevan kisojen keihäässä 2005 Jari Timonen keihästi seuran ennätyksen ja miesten A-luokan tuloksellaan 72,19. Kalevan Kisoissa Jari heitti keihään finaalissa. Aika kova saavutus Suomen tasoisessa keihäsmaassa. Lajikoulusta laatua harrastukseen Vuoden alusta toimintansa loittanut lajikoulu on noin 11-3-vuotiaille yleisurheilijanaluile tarkoitettu ryhmä, jossa nuoret pääsevät hiomaan taitojaan laadukkaassa valmennuksessa. Lajikoulu kokoontuu talven aikana 2-3 kertaa viikossa, tiistaisin klo 16.30-18 tennishallilla, perjantaisin 16.30-18 ja lauantaisin 10-12 Kuhmonkadun koulun salilla. Lisäksi myös muut yleisurheilijoiden harjoitusvuorot ovat lajikoululaisten käytössä. Lajikoulun vastaavina valmentajina toimivat syksyn aikana seuravalmentajiksi pätevöityneet Aino Puittinen ja Arto Nousiainen. Lajikoulun hinta talvikaudelta on 60 euroa.
5 Vuoden 2005 aikana tapahtunutta: 22.1. Pm-hallit Joensuussa. Ainoa mestari Anssi Vänskä miesten korkeudessa tuloksella 190. 23.1. 9-15-vuotiaiden pm-hallit Joensuussa. LU:lle kahdeksan kultamitalia. 26.2. 9-15-vuotiaiden pm-hallien toinen osa. Jälleen kahdeksan kultaa. 27.2. Nuorten Sm-hallit Jyväskylässä. Ilona Ikonen viides (N22 korkeus) ja Jarmo Karjalainen kymmenes (M19 seiväs). 5.3. Junior Indoor Games Tampereella. Jonna Mönkkönen (T15) keihästää pronssia tuloksella 38,77. 9.4. Pilkkikisat Viekijärvellä. Yhteensä 20 pilkkijää. 1.5. Sittalammen ympärijuoksu avaa yleisurheilukauden. Yhteensä kilpailemassa 55 juoksijaa. 21.5. 9-15-vuotiaiden pm-maastot Kiteellä. Lieksalaismestareiksi Teppo Oinonen (P15) ja Jutta Heikkinen (T11) 25.5. Kesän ensimmäiset luokittelukisat. Sm-kisarajan ylittävät Ilona Ikonen, Jonna Mönkkönen, Sini Ikonen ja Teppo Oinonen. 5.6. Kesän yleisurheilukoulu alkaa. Yhteensä urheilukoulussa käy kesän aikana noin 90 lasta. 5.6. Kunniakierros keskuskentällä. Keräystulos noin 8500 euroa. 6.6. Pesäpallokoulu alkaa. Ryhmät sekä keskustassa että Mähköllä. 8.8. Tähtikisan ensimmäinen osakilpailu. 49 kilpailijaa aloittaa tähtien keräämisen. 16.6. Vattenfall-seuracup Kiihtelysvaarassa. LU:lle seitsemän lajivoittoa. 22.6. Sisulisäviestit Lieksassa. LU:n 11- ja 13-vuotiaat tytöt voittavat sarjojensa kaikki jaossa olleet mestaruudet. T11 4x600 metrillä tulee jopa uusi piirinennätys. 27.6. Pm-viestit Joensuussa. M17 4x100 metrillä mestaruus Lieksaan ja M17 3x800 metrillä hopeaa A-luokan tuloksella. 28.6. Tähtikisan toinen osakilpailu. Lisälajina hypättävässä seipäässä Hertta Heikkinen (T11) tekee pe:n 212. 5.7. Yleisten sarjojen pm-kisat Joensuussa. Anssi Vänskä hyppää korkeuden mestariksi tuloksella 196. 6.7. Pm-kisat jatkuvat. Jari Timonen heittää keihästä 72,19 ja ylittää Kalevan Kisa-rajan. Mestareiksi yltävät Ilona Ikonen korkeudessa ja Jarmo Karjalainen seipäässä. 6.7. Tähtikisan kolmas osakilpailu. Korkeudessa tehdään viisi ja aitajuoksussa yksi A-taitomerkin tulos. 11.7. Pm-ottelut Kiihtelysvaarassa. 11-vuotiaat tytöt ottavat kolmoisvoiton Jenni Tolosen johdolla. 12.7. Ottelut jatkuvat. Mestareiksi ottelevat Joona Mäkinen (M17), Sami Jaatinen (P12) ja Maarit Kiiskinen (T12). Joonan tulos on piirinennätys, koska hän ottelee ensimmäisenä 17-vuotiaiden 10-ottelun uusilla lajeilla. 15.7. Kalevan Kisat Porissa alkavat. Ilona Ikonen hyppää korkeudessa kuudenneksi tuloksella 171. 16.7. Kalevan Kisat jatkuvat. Jari Timonen selviytyy keihään finaaliin ja Anssi Vänskä sijoittuu korkeuden karsinnassa 18:nneksi. 17.7. Kalevan Kisojen kolmas päivä. Jari Timonen heittää keihäsfinaalissa, sijoitus 12:s. 20.7. 9-11-vuotiaiden pm-kisat Joensuussa. Mestareiksi Jenni Tolonen (T11 60m ja 3-loikka) sekä Ida Pippola (T11 kiekko). 21.7. 9-11-vuotiaden pm-kisat jatkuvat. Jenni Tolonen ottaa kolmannen mestaruutensa, nyt pituudessa. Toinen LU:n mestari on Sonja Ryynänen (T11 seiväs). 27.7. Nuorten pm-kisat Outokummussa. Lieksalaismestareiksi Jarmo Karjalainen (M19 korkeus) ja Sini Ikonen (N17 3-loikka). 27.7. Tähtikisan neljäs osakilpailu. Keihäässä viisi ja kiekossa kolme A-taitomerkin tulosta. 28.7. Nuorten pm-kisat jatkuvat. Jarmo Karjalainen ottaa mestaruuden nyt seipäässä. Kari Heikura juoksee 17-vuotiaiden A-luokan tuloksen 1500 metrillä. 2.8. 12-15-vuotiaiden pm-kisat Lieksassa alkavat. Yhteensä mukana on noin 150 kilpailijaa. Lieksalaiset saalistavat kahdeksan mestaruutta. Juanita Kananen (T12) hyppää seipään pe:n 227. 3.8. Pm-kisat jatkuvat. Nyt LU:laisille 14 mestaruutta. Sami Jaatinen parantaa 12-vuotiaiden poikien seipään pe:tä tulokseen 280. 5.8. TikkaCom-kisat Pyhäselässä. Jutta Heikkinen hyppää 11-vuotiaiden tyttöjen korkeuden pe:n 144. 16.8. Vattenfall-seuracup Joensuussa. Kuusi mestaruutta Lieksaan. Joona Mäkinen (M17) parantaa korkeudessa kuukauden vanhaa korkeusennätystään 26 senttiä. Uusi ennätys on nyt 185. 17.8. Tähtikisan viides osakilpailu. Moukarissa kolme ja seipäässä seitsemän A-taitomerkin tulosta. Ida Pippola heittää 11-vuotiaiden tyttöjen moukarin pe:n 29,92. 19.8. 14-15-vuotiaiden Sm-kisat Raahessa. Jonna Mönkkönen (T15) heittää keihäässä viidenneksi. 20.8. Sm-kisat jatkuvat. Teppo Oinonen (P15) voittaa 800 metrin B-erän ja sijoittuu kokonaiskilpailussa kahdeksanneksi. 21.8. Sm-kisat jatkuvat. Sini Ikonen loikkaa 3-loikan 19:nneksi ja Teppo Oinonen juoksee 2000 metrillä 11:nneksi. 21.8. 22-vuotiaiden Sm-kisat Ikaalisissa. Ilona Ikonen hyppää korkeudessa 169. Näin hän saa ensimmäisen Sm-mitalinsa, pronssin. 24.8. Tähtikisan kuudes osakilpailu. Kolmiloikassa kuusi A-tulosta. 27.8. Kaupunginmestaruuskisat. Yleisten sarjojen mestareiksi Sami Jääskeläinen (M 100m), Sami Oinonen (M 800m), Yrjö Keränen (M kuula), Ilona Ikonen (N 100m) ja Mervi Tolonen (N kuula). Yhteensä kilpailijoita 69. 28.8. Elokuun kansalliset Joensuussa. Juanita Kananen parantaa 12-vuotiaiden piirinennätystä seipäässä. Nyt ylittyy 230. 2.9. Itä-Suomi Viro Pietari nuorten aluemaaottelu Savonlinnassa. Joona Mäkinen (M17) hyppää pituuden kuudenneksi ennätyksellään 623. 7.9. Matin kuntokymppi ja pm-kymppi Lieksassa. Marko Ryynänen juoksee pm-kympin toiseksi ajalla 37.45,45. 11.9. LU:n pesisladyt pelaavat haasteottelun LU:n junnuja vastaan Mähkön kentällä. Ladyt voittavat 3-2. 13.9. Koululaisten pm-kisat Outokummussa. Heidi Toivanen (T12) juoksee 60 metrillä käsiajan 8,2, joka alittaa entisen piirinennätyksen vajaalla kymmenesosa sekunnilla. 24.9. Timitran Kymppi juostaan hiihtokeskuksessa. Yhteensä juoksijoita on mukana 43. 24.9. Tähtikisa päättyy Timitran Kymppiin. Poikien mestariksi yltää Sami Jaatinen ja tyttöjen paras on Hertta Heikkinen. 8.10. Kauden päättäjäiset Vuokatissa. Vuoden urheilijana palkitaan Ilona Ikonen ja vuoden seuratoimijana Anssi Vänskä. Tähtikisan kokonaiskilpailun parhaita tyttöjä palkintojensa kanssa. Vasemmalta Jutta (2.), Maarit (3.), Heidi (4.), Ida (5.) ja Juanita (5.). Kuvasta puuttuu mestari Hertta Heikkinen. Sami Jaatinen (vas) voitti poikien tähtikisan ja Tero Jaatinen tuli toiseksi. Atso Vänskä ja Toni Jaatinen jakoivat kolmannen sijan. Viidenneksi ylsi kuvassa selin oleva Ville Kuokkanen.
6 Urheilukoulusta ensiaskel yleisurheiluun Urheilukoulu kokoontui koko esän ajan viikoittain urheilukenällä. Joka tiistai-ilta kesäkuun lusta elokuun loppuun kentäle kasaantui suuri joukko lapsia, jotka olivat tulleet opettelemaan yleisurheilulajien tekniikoita ja nauttimaan liikunnasta muutenkin. Urheilukouluun ilmoittautui kesän aikana noin sata lasta, joista toiset kävivät harjoituksissa tietenkin ahkerammin kuin toiset. Urheilukoulussa lapset oppivat perusteet kaikista yleisurheilulajeista. He esimerkiksi oppivat hyppäämään korkeutta yhdellä jalalla, heittämään kiekkoa pyörähdyksen kanssa ja juoksemaan aitoja. Myöskään monesta lapsesta etukäteen vaikeammilta tuntuneet lajit, kuten seiväshyppy ja moukarin heitto, eivät olleet vaikeita kun niitä muutaman kerran pääsi kokeilemaan. Urheilukoulussa harjoitukset tehdään lasten yleisurheiluvälineillä aina kun mahdollista. Esimerkiksi aitajuoksussa on käytössä matalat ja kevyet aidat, keihäänheitossa junnu- sekä turbokeihäät ja korkeushypyssä kumirima. Näin lajeista saadaan paremmin lapsille soveltuvia ja turvallisempia. Esimerkiksi junnukeihäillä harjoitellessa voidaan keskittyä muuhunkin kuin siihen, ettei keihään perä kopsahda maahaan. Vastaavasti kuminauharima korkeushypyssä ei ole läheskään yhtä pelottava kuin oikea rima. Ohjaajina urheilukoulussa toimivat Lieksan Urheilijoiden ohjaajat. Suuri osa ohjaajista harrastaa itsekin yleisurheilua ja monilla heistä on jo usean vuoden kokemus urheilukouluohjaamisesta. Yhteensä ohjaajia urheilukoulussa oli 13, siis yksi ohjaaja seitsemää lasta kohden. Talven aikana yleisurheilukoulu kokoontuu sunnuntaisin klo 15-16 Kuhmonkadun koululla. Ensi kesänä urheilukoulu alkaa taas koulujen jäädessä kesälomille. Urheilukoulussa opetellaan kaikkia yleisurheilulajeja. Tässä lajina on aitajuoksu ja käytössä matalat lasten aidat. Myös telinelähdöt tulevat tutuksi urheilukoulussa. Tässä Mikko lähettää ja Niko ampaisee matkaan. hjaajia yleisurheilukoulussa oli kesällä kolmetoista. Kuvassa Aino (vas), Jonna, Mikko, Sini, Ismo, Tiia, Tepo, Taija, Anssi, Mika ja Jarmo. Kuvasta puuttuvat Arto ja Ilona. Urheilukoulussa seivästä hypätään myös hiekkakasaan. innekähän kaikilla lapsilla on kiire? Loppupelinä taitaa tällä kertaa olla jalkapallo.
Pesis-ladyjen ja junnujen välinen pesisottelu 11.9.2005 7 Joel Ruotanen lyöntivuorossa. Junnujen joukkue kokoontuu ennen tärkeää ottelua. Ladyjen joukkueen kärkietenijä Mari Vallius valmistautumassa lyöntivuoroonsa. Pesis-Ladyjen ja LU:n junnujen välisen ottelun voittajat ottelun jälkeisessä kiilassa. Ottelu päättyi 3-2. Lukkarina ladyillä toimi malliikkaasti Riitta Ryynänen.
8 Numeroiden merkitys voi juoksukilpailussa olla joskus arvaamattoman suuri, koska kilpailijoiden tunnistaminen muilla tavoin saattaa olla mahdotonta. Urheilukoulu on päättymässä ja vuorossa on arvonta.
Ajanottajat ovat näkyvimpiä toimitsijoita kisapaikoilla. Ensi vuonna käsiajanottajien rooli onneksi pienenee, kun uudet modernit ajanottolaitteet saadaan käyttöön. 9
10 Monia LU:laisia Suomen tilaston kärkipäässä Yleisurheilun Suomen tilastoja on kohta kymmenen vuoden ajan pystynyt tutkailemaan internetistä. Tilastopaja Oy (www.tilastopaja.fi) julkaisee lähes kaikkien Suomessa pidettyjen yleisurheilukilpailuiden tulokset kotisivuillaan ja poimii niistä kaikki parhaat tulokset tilastoihinsa. Tänäkin vuonna moni LU:n yleisurheilija sijoittui omassa lajissaan aivan tilaston kärkipäähän. Jutta Heikkinen on tilastokärkenä 11-vuotiaiden korkeudessa ja toisena seipäässä. Seipään kärkipaikkaa hallussaan pitää hänen siskonsa Hertta. Hertta on peräti seitsemässä lajissa 20 parhaan joukossa. Toiseksi parhaita ikäisiään lajeissaan ovat Ida Pippola (T11 moukari) ja Sami Jaatinen (P12 seiväs). Yksitoista LU:laista yltää kymmenen parhaan joukkoon vähintään yhdessä lajissa. Yhteensä näille 11:lle kertyi 18 top-10 sijoitusta. Seiväshyppy oli tänäkin vuonna LU:laisten vahvin yksittäinen laji. Top-10 sijoituksia kertyi kuusi. Aikuisten tilastossa korkeimmalle LU:laisista kohoaa viime vuoden tapaan Ilona Ikonen, joka on naisten korkeudessa 12:nnella sijalla. Omassa 22-vuotiaiden sarjassaan hän on kolmantena. Jari Timonen on miesten keihäässä 22:s ja Anssi Vänskä miesten korkeudessa 28:s. Oheiseen taulukkoon on kerätty kaikki Suomen tilaston top-100:an yltäneet lieksalaistulokset. Tilastosijoitukset on poimittu Tilastopajan nettisivuilta 5.10. Hertta Heikkinen oli viime kesänä Suomen paras seiväshyppääjä sarjassa T11. Tulos 225 on myös Pohjois-Karjalan piirinennätys. Varsin mallikkaalla heittotekniikalla heittävä Ida Pippola (11v) heitti moukaria lähes 30 metriä (29,92), eli piirinennätyksen. Loppuvedosta voivat vanhemmatkin ottaa mallia. Sami Jaatinen otti nimiinsä 12- vuotiaiden seiväshypyn piirinennätyksen. Rima ylittyi tällä kertaa 280 sentin korkeudelta. 144 on kova todella kova tulos korkeushyppääjätytölle. Etenkin kun kyseessä on vasta 11-sarjassa hyppäävä tyttö. Kyseisen tuloksen teki Jutta Heikkinen. Tulos on sekä Suomen tilaston kärkitulos, että P-K:n piirinennätys.
11 Anssi Vänskä ponnisti tänä kesänä 196 sentin korkeudella olleen riman yli. Luokkatulokset hän teki lisäksi 3-loikassa, seipäässä ja aitajuoksussa. Kuusi A-luokan tulosta 17-vuotiaiden ja sitä vanhempien luokkatulosten määrästä saa melko hyvän kuvan siitä millä tasolla Lieksan Urheilijoiden aikuiset ja nuoret tällä hetkellä urheilevat. Yhteensä luokkatuloksia syntyi 30. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana ainoastaan kahtena vuonna on tullut enemmän luokkatuloksia. Erityisen ilahduttavaa on, että luokkaurheilijoita on tänä vuonna 18, kun viime vuonna vain 12 urheilijaa ylsi vähintään C-luokan tulokseen. A-luokan tuloksia syntyi tänä kesänä peräti kuusi kappaletta. Se on yhtä paljon kuin neljä vuotta sitten ja enemmän kuin kertaakaan muulloin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Yleisten sarjojen A-tuloksiin ylsivät Jari Timonen ja Ilona Ikonen. Jari heitti keihäässä ennätyksensä 72,19 pmkisoissa Joensuussa. Ilona puolestaan hyppäsi korkeusennätyksensä 171 Kalevan Kisoissa Porissa. Kaksi A-luokan tulosta teki 17- vuotiassa kilpaileva Joona Mäkinen. Pituushypyn ennätys 623 syntyi nuorten aluemaaottelussa Savonlinnassa ja korkeushypyn 185 Vattenfall-seuracupissa Joensuussa. Joona on vasta 16-vuotias, joten hän pääsee ensi vuonnakin samaan sarjaan. Hiihtoon viime aikoina keskittynyt Kari Heikura kävi kokeilemassa juoksukuntoaan myös radalla. 1500 metrillä syntyi aika 4.24,72, joka on 17- vuotiaiden A-luokka. Kari oli myös yhtenä lenkkinä 17-vuotiaiden 3 x 800 metrin viestissä, jossa LU:n joukkue juoksi A-tulokseen oikeuttavan ajan. Muut juoksijat joukkueessa olivat Sami ja Teppo Oinonen. B-luokan tuloksia kesän aikana syntyi kahdeksan kappaletta. Anssi Vänskä hyppäsi korkeutta 196, kaksi metriä ei siis vieläkään ylittynyt. Ilkka Vänskä puolestaan palasi pieneltä tauolta keihäsareenoille. Kesän paras 64,43 oikeuttaa sekin B-luokkaan. Jarmo Karjalainen ylsi kahteen 19-vuotiaiden B-tulokseen. Korkeudessa ylittyi 180 ja seipäässä tasan puolet enemmän, eli 360. Kesän alussa tullut käsivamma kuitenkin esti häneltä seipään tekniikkaharjoitukset ja siksi viime kesäinen ennätys 405 sai jäädä rauhaan. Sami Oinosen petrasi 800 metrin ennätystään reilusti. Kesän paras, 2.07,4, riitti 17-vuotiaiden B-tulokseen. Nuori seiväskolmikko Juanita Kananen (T12), Hertta Heikkinen (T11) ja Jutta Heikkinen (T11) hyppäsivät kaikki 17- vuotiaiden B-luokan tuloksen. Kun näille tytöille tulee ikää ja voimaa hieman lisää, pystyvät he varmasti vielä paljon kovempiinkin tuloksiin. Kaikki LU:laisten yleisurheilijoiden viime kesänä tekemät luokkatulokset näkyvät oheisesta taulukosta. Myös luokkatulosmäärien kehitystä voi seurata oheisesta taulukosta. Taulukosta voi helposti nähdä kuinka yleisurheilijoiden määrä kävi huipussaan 80-90 lukujen vaihteessa. Tätä seurasi kuitenkin melkoinen lamakausi. 90-luvun puolivälissä alkoi kuitenkin luokkatulosten määrä lähteä jälleen kasvuun. 2000-luvun alkuvuosina luokkien määrä on pysynyt melko tasaisena. Toivottavasti aivan lähivuosina kaikkien luokkatulosten määrää saadaan vielä entisestään lisättyä. Sopivia tavoitteita voisivat olla vaikkapa kymmenen A-luokkaa ja kokonaismäärän nostaminen yli 40:ään. Joona Mäkinen (16) palasi yleisurheilukentille lyhyeltä tauolta. Pituudessa syntyi kelpo tulos 623 ja korkeudessa ylittyi peräti 185. Jarmo Karjalainen hyppäsi seipäässä ja korkeudessa B-luokan tulokset. Käden kipeytyminen heti kesän alussa esti paremman seivästuloksen syntymisen. 17-vuotiaiden miesten 3x800 metrin kolmikko Kari Heikura, Sami Oinonen ja Teppo Oinonen juoksivat pm-viesteissä toiseksi. Aika 6.39,19 alittaa A-luokan rajan kuudella sekunnilla. Edellisestä LU:n joukkueen juoksemasta A-luokan tuloksesta olikin ehtinyt vierähtää jo noin 15- vuotta.
12 Kolme Kalevan Kisoissa, neljä nuorten Sm-kisoissa Sm-kisoihin Lieksan Urheilijoita pääsi edustamaan viime kesänä kuusi urheilijaa. Kalevan Kisoihin LU sai kaikkien aikojen suurimman joukkueen, kolme urheilijaa. Naisten korkeuden karsinta suoritettiin heti kisojen avauspäivänä, perjantaina. Ilona Ikonen suoritti karsinnan varsin mallikkaasti ylitettyään 168. Illan finaalissa Ilona esittikin sitten parasta osaamistaan. Muutaman tuhannen katsojan edessä Ilona hyppäsi ennätyksensä 171, joka riitti kilpailun kuudenteen sijaan. Se on paras sijoitus, johon LU:lainen on koskaan Kalevan Kisoissa yltänyt. Lauantai-aamuna kisoissa oli vuorossa miesten korkeuden karsinta. Yhdeksältä alkanut aamukarsinta ja eritoten 195 sentin korkeudella ollut aloituskorkeus eivät tehneet Anssi Vänskän kisaurakasta helppoa. Aloituskorkeus ylittyi vasta kolmannella yrityksellä. Ainoa onnistunut hyppy tuotti lopulta karsinnan 18:nnen sijoituksen. Myöhemmin lauantaina miesten keihään karsinnan ensimmäisessä ryhmässä heitti Jari Timonen. Jari heittikin hienosti 69,06 ja pääsi jännittämään katsomoon toisen ryhmän tuloksia. Kun toisessa ryhmässä ei liian moni ylittänyt Jari tulosta, sijoittui hän karsinnan 12:nneksi ja pääsi mukaan sunnuntain finaaliin. Karsinnan viimeisessä heitossa tukijalan kantapää oli kuitenkin kipeytynyt sen verran pahasti, että finaalisuoritukset jäivät yhteen heittoon. Sekin meni hieman yliastutuksi, mutta jo finaalipaikan saavuttaminen on kova suoritus. 14-15-vuotiaiden Sm-kisat kisailtiin Raahessa elokuun puolivälissä. Jonna Mönkkönen heitti 15- vuotiaiden tyttöjen keihäässä 38,31, joka riitti kilpailun viidenteen sijaan. Teppo Oinosella kisoissa oli kaksi matkaa, 800 ja 2000 metriä. 800 metrillä Teppo oli sijoitettu B-erään. 650 metriä hän tarkkaili muita ja ampaisi sitten sellaiseen kiriin, etteivät toiset pystyneet vastaamaan. Tepolle siis erävoitto ja kokonaiskilpailun kahdeksas sija. 2000 metrillä Teppo juoksi 11: nneksi ajalla 6.30,03. Sini Ikosen pääsi ensimmäistä kertaa mukaan Sm-kisoihin. Kolmiloikkapaikalla puhaltanut myötätuuli siivitti hänet 10,38:n tulokseen, joka oikeutti lopulta 19:nteen sijaan. Ilona Ikonen oli kesän aikaan esittänyt sen verran vakuuttavia Ilona Ikonen hyppäsi Kalevan Kisoissa ennätyksensä 171. Tulos riitti hienoon kuudenteen sijaan. 22-vuotiaiden Sm-kisoissa ylittyi 169, jolla hän nappasi pronssia. hyppyjä, että 22-vuotiaiden Sm-kisoihin hän lähti tavoittelemaan mitalia. Ilona pystyikin hyppäämään omalla tasollaan ja ylitti 169. Ylitys myös varmisti hänelle pronssimitalin. Suurin lataus purkaantui mitalin varmistuttua eivätkä yritykset ylempää enää tuottaneet tulosta. Ilonan palkintokaappiin siis kuitenkin uran ensimmäinen Sm-mitali. Piirinennätys kahdeksassa lajissa LU:n urheilijat olivat tänä vuonna poikkeuksellisen ahkeria Pohjois- Karjalan piirinennätysten rikkojia. Uusi ennätys syntyi peräti kahdeksassa lajissa. Puolet näistä syntyi 11-vuotiaiden tyttöjen lajeissa. Jutta Heikkinen hyppäsi elokuun alussa Pyhäselässä korkeuden piirinennätykseksi 144 senttiä. Hänen siskonsa Hertta puolestaan paransi seipään ennätystä pariinkin otteeseen. Heinäkuun alussa Someron seiväskarnevaaleilla syntyi voimaan jäänyt pe 225. Ida Pippola opetteli kesän aikana heittämään moukaria varsin näyttävällä tekniikalla. Elokuussa hän sitten näytti kuntonsa myös muille heittämällä 29,92 eli selvästi yli entisen piirinennätyksen. Myös 11-vuotiaiden 4x600 metrin joukkue Jenni Tolonen, Sonja Ryynänen, Jutta Heikkinen ja Hertta Heikkinen paransi entistä ennätystä reilusti juostessaan 8.18,7. 12-vuotiaiden sarjassa syntyi kolme uutta ennätystä. Juanita Kananen paransi seipään ennätystä kahdesti ensin pm-kisoissa 227:ään ja elokuun lopussa 230:een. Sami Jaatinen paransi niinikään seipään ennätystä. Hän hyppäsi ennätyksensä 280 Lieksassa pm-kisoissa. Nyt LU:n junioreilla on hallussaan kaikki seipään piirinennätykset 9-12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien sarjoissa. Heidi Toivanen juoksi KLL:n pm-kisoissa 60 metrin alkuerissä sellaista vauhtia, etteivät ajanottajatkaan olleet uskoa aikaa todeksi. Tuloslistoihin nimittäin hänen ajakseen tuli lopulta 8,2, eli vajaan kymmenosa sekunnin entistä pe:tä kovempi aika. Joona Mäkinen oli ensimmäinen pohjois-karjalainen, joka otteli 17- vuotiaiden 10-ottelun uusilla lajeilla. Pisteitä kertyi 4062. Myöhemmin kesällä ennätys tosin rikkoontui, mutta piirinennätysurheilijana Joona ehti olla pari kuukautta. 11-vuotiaat tyttöjen kvartetti Jenni Tolonen, Jutta Heikkinen, Sonja Ryynänen ja Hertta Heikkinen alitti 4x600 metrin viestissä entisen piirinennätyksen peräti kymmenellä sekunnilla.
13 Sisulisäsarjoissa paljon menestyjiä Alle 15-vuotiaat Lieksan Urheilijoiden urheilijat menestyivät tänäkin kesänä varsin hyvin eritasoisissa yleisurheilukilpailuissa. Piirinmestaruuskisoissa he keräsivät 114 mitalia, joista tasan puolet kultaisia. Taitomerkkituloksia kertyi niitäkin kohtuullinen määrä 236. Piirinennätyksiä tämä ikäluokka teki seitsemän. 14-15-vuotiaiden Sm-kisoihin oikeuttavat tulosrajan rikkoi kolme urheilijaa. Yhteensä 57 pm-kultaa 9-15-vuotiaat LU:n juniorit ottivat pm-kisoissa yhteensä 114 mitalia. Näistä kultaisia oli peräti 57. Useimmin korkeimmalle nousivat Jenni Tolonen (11v) ja Maarit Kiiskinen (12), molemmat kuusi kertaa. Jennin sarja pm-kisoissa oli varsin vakuuttava: kultaa pika- ja pitkässä viestissä, 3-ottelussa, 60 metrillä, pituudessa ja 3-loikassa. Ainoa kauneusvirhe oli 150 metrin kakkossija, kolme sadasosaa voittajan takana. Maarit puolestaan oli mestari aitajuoksu- ja pikaviestissä, 4-ottelussa, 60 metrillä, 150 metrillä ja 600 metrillä. Hopeaa hän saavutti lisäksi seipäässä ja pronssia aitajuoksussa. Viisi pm-kultaa itselleen urheilivat Sami Jaatinen (12) ja Saija Ruotanen (13). Samin mestaruudet tulivat 4-ottelussa, aitajuoksussa, 3- loikassa, seipäässä ja kiekossa. Lisäksi hän saavutti neljä himmeämpää mitalia. Saija puolestaan juoksi itsensä mestariksi aitajuoksu-, pikaja pitkässä viestissä, aitajuoksussa ja 600 metrillä. Hopeisia pm-mitaleja hän keräsi kesän kilpailuista kolme. Teppo Oinonen (15), Jutta Heikkinen (11) ja Saara Partanen (12) ylsivät neljään kultamitaliin, joka sekin on varsin kova saavutus. Kolmesti korkeimmalle pallille nousivat Juanita Kananen (12), Hertta Heikkinen (11) ja Heidi Toivanen (12). Yhteensä piirinmestaruudesta pääsi nauttimaan 20 eri urheilijaa. 18 ylsi A-taitomerkkiin Lasten sarjoissa eri-ikäisten tuloksia voi verrata keskenään esimerkiksi taitomerkkitaulukon perusteella. Taulukko on laadittu niin, että jokaisen ikäluokan jokaisessa lajissa A-taitomerkkiin yltää noin 40 lasta Suomessa. Vastaavasti B- tulokseen yltää noin 100 ja C-tulokseen noin 200 lasta. Yhteensä taitomerkkituloksia kesän aikana kertyi 236, joista A- tuloksia 56. Nämä 56 ovat 18:n eri urheilijan käsialaa. Useimmassa lajissa A-taitomerkin tuloksen teki Hertta Heikkinen, Korkeushypyn tyylinäyte a la Atso Vänskä. Hänen ennätyksensä koheni kesällä 150 senttiin eli lähes oman pituuden korkeudelle (153cm). kahdeksassa lajissa. Veljekset Sami ja Tero Jaatinen tekivät A-tuloksen seitsemässä lajissa. Kuuteen A-tulokseen ylsi Jutta Heikkinen. Jenni Tolonen ylsi viidessä ja Juanita Kananen neljässä lajissa A-rajan ylittävään tulokseen. Ikäluokkien taso vaihtelee suuresti Vaikka menneenä kesänä menestystä tulikin varsin runsaasti, ei se ole vielä lähelläkään sitä, mihin Lieksan kokoisella paikkakunnalla olisi mahdollisuus. Esimerkiksi 11-, 12- ja 13-vuotiaiden tyttöjen sarjoissa on kussakin useita erittäin lahjakkaita tyttöjä. Esimerkiksi pm-viesteissä, joissa sarjoja on kahden vuoden välein, LU:n tytöt voittivat kaikki jaossa olleet 11 ja 13-vuotiaiden mestaruudet, vieläpä varsin ylivoimaisesti. Lisäksi 11- ja 12-vuotiaat kahmivat kesän kilpailuissa 19 henkilökohtaista piirinmestaruutta, siis valtaosan jaossa olleista. Mutta entäpä kuinka sitten näitä super - ikäluokkia nuoremmat ja vanhemmat tytöt pärjäsivät? 9-, 10- ja 14-vuotiaista tytöistä kukaan ei käynyt menneenä kesänä yksissäkään kisoissa Lieksan ulkopuolella ja hyvin harva edes kotikentällä järjestetyissä kisoissa (esim. Tähtikisoissa). 15-vuotiaat tytöt tekevätkin sitten mukavan poikkeuksen. Jos talvikausi menee ilman suurempia takapakkeja, 90-syntyneistä tytöistä kolme saatetaan nähdään ensi kesänä 16-vuotiaiden Sm-kisoissa. Poikien puolella tyttöjen kaltaisia poikkeuksellisen kovia ikäluokkia ei ole tällä hetkellä oikeastaan Saara Partanen hyppäsi kesällä korkeudessa tuloksen 140. Korkeuden lisäksi hän voitti piirinmestaruudet niinkin erilaisissa lajeissa kuin pituudessa ja 1500 metrillä. Juanita Kanasen paras laji on seiväshyppy, jossa syntyi piirinennätys 230. Piirinmestaruus tuli lisäksi myös keihäänheitossa. yhtään. 12-15-vuotiaiden sarjoihin kyllä kaikkiin löytyy muutamia yksittäisiä varsin lupaavia junioreita. 9-11-vuotiaiden sarjoissa ainoastaan 10-vuotiaissa onneksi muutama poika uskaltautui mukaan kilpailuihin. Lahjakkaita junioreita on siis kokonaisuudessaan ihan mukava määrä, mutta yleisurheilua harrastavien 9-15-vuotiaiden lasten määrä saisi olla huomattavasti nykyistä suurempi. Kuinka toimintaan ja kilpailuihin saataisiin mukaan lisää lapsia ja nuoria (ja miksei aikuisiakin)? Siinäpä aina esillä oleva kysymys, johon vastauksia otetaan mielellään vastaan. Saija Ruotanen menestyi eritoten juoksuissa. Kaikilla juoksumatkoilla tasaisen vahva Saija voitti piirinmestaruuden aitajuoksussa ja 600 metrillä. Teppo Oinonen juoksi Sm-kisoissa kahdeksanneksi 800 metrillä, sarjana pojat 15-vuotta. 2000 metrillä hän sijoittui 11:nneksi. Jonna Mönkkönen (T15) paransi keihäsennätystään kuusi metriä. Kauden päätöskisassa keihäs lensi jopa 41,05 metrin päähän.
14 Ahti Ikonen on tuttu näky yleisurheilukentällä. Hänen valmentajameriitit alkavat olla jo varsin mittavat. Ottihan hänen valmennettavansa/tyttärensä Ilona Sm-pronssia 22-vuotiaissa ja kuudennen sijan Kalevan Kisoissa. Lennokkaalla juoksutekniikkalla tässä kohti viestijuoksun piirinmestaruutta askeltaa Henna Tolonen (T13). Timitran Kympin viiden ja kymmenen kilometrin matkojen lähtö lähestyy. Sini Ikonen hyppäsi 15-vuotiaiden A-luokan tulokset pituudessa (486) ja 3-loikassa (10,31) Nuorilla urheilijan aluilla on hyvä olla kisapaikalla huoltaja mukana. Tässä lastensa suorituksia tarkkailemassa Veli (oik), Sisko, Irja ja Riitta. Elina Vitri (13v) kehittyi kesän aikana varsin mukavasti. Kuula kaartoi tasan kymmenen metriä ja keihäs lensi 30,67.
15 Maarit Kiiskinen (12v, vas) voitti neljä henkilökohtaista piirinmestaruutta ja Heidi Toivanen (12v, oik) kaksi. Heidin koululaisten pm-kisoissa juoksema 60 metrin käsiaika 8,2 alittaa niukasti vanhan piirinennätyksen (8,51). Kari Heikura on keskittynyt viime aikoina hiihdon harjoitteluun, mutta kävi hän kesällä muutamissa juoksukisoissakin. 1500 metrin aika 4.24,72 oikeuttaa 17-vuotiaiden A-luokkaan. Oona Timonen (13) oli yksi kesän uusista urheilijoista. Koululaiskisoissa korkeushypyssä ylittyi varsin hyvä tulos 140. Talkooväen aktivointi on seurassamme ollut helppoa. Kuvassa on Kari Jaatisen ja Arttu Vänskän vuoro olla viehkoja pystyttämässä. Ahti Ikonen (vas.) palkittiin kauden päättäjäisissä vuoden valmentajana ja Heikki Nousiainen vuoden toimijana. Sami Oinonen (16v) on kehittynyt vuoden aikana kaikissa lajeissa huimasti. 800 metrillä ennätys koheni 14 sekuntia aikaan 2.07,4. Keihäässä lähes kylmiltään syntyi myös hyvä tulos 51,46. Someron seiväskarnevaaleilla hyppäämässä oli suuri osa Suomen parhaista hyppääjistä. Tässä 11-vuotiaiden tyttöjen kolme parasta. Hertta Heikkinen (1), Jutta Heikkinen (2) ja Sonja Ryynänen (3), kaikki Lieksan Urheilijoista.
Ilona Ikosen nousujohteisen uran näkyvin palkinto on tähän mennessä ollut pronssimitali 22-vuotisten Smkisoista. ero Jaatinen kuuluu ikäluokkansa Suomen parhaimmistoon keihäässä. iime kesänä kokemusta kertyi muun muassa Pihtiputaan keihäskarneaaleista. Kesäkausi 2005 vietiin päätökseen Vuokatissa lokakuun alussa.