Kriminalistiikka - 2. luento

Kriminalistiikka - 2. luento Luentosarja Lapin yliopistossa 20.-22.10.2014 Kimmo Himberg 1 21.10.2014

Vähän rikostilastoista 2008 2013 Ilmoitettuja rikoksia yht. 877 000 853 000 RL-rikoksia 539 000 481 000 Omaisuusrikoksia 257 000 239 000 Pahoinpitelyjä 35 000 36 000 Seksuaalirikoksia 2 900 3 200 Henkirikoksia 130 100 - yrityksiä 360 260 2 21.10.2014

Teknisen rikostutkinnan ja forensisen tieteen tehtävä näytön tuottaminen rikostutkinnan, syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn tarpeisiin identifiointi ja individualisointi käytetään lukuisia eri menetelmiä, hyödynnetään eri tieteenaloja

Tieteellinen" tai "tiedeperustainen" tutkimus on objektiivista julkista kriittistä itseään korjaavaa autonomista edistyvää

"Locardin periaate" "Jokaisesta kontaktista jää jälki." "Kukaan ei voi tehdä rikosta siihen tarvittavalla voimalla jättämättä jälkeensä lukuisia merkkejä siitä: joko rikoksentekijä on jättänyt merkkejä rikospaikalle tai toisaalta hän on vienyt mukanaan kehossaan tai vaatteissaan jälkiä siitä, missä on ollut tai mitä tehnyt." Edmond Locard (1877-1966): L enquête criminelle et les méthodes scientifiques, 1920 6 21.10.2014

Forensisen tieteen paradigma 1. Siirtymä: materiaalin vaihto kahden kohteen välillä (Locard!) 2. Identifiointi todistusaineiston fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien määrittely 3. Luokittelu / individualisointi todistusaineiston alkuperän selvittäminen 4. Yhteys henkilön yhdistäminen rikospaikkaan 5. Rekonstruktio tapahtumainkulun selvittäminen Inman & Rudin 2001 7 21.10.2014

Rikostapaus II: Myyrmannin räjähdys 11.10.2002 9

Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio 11.2.2009 Kimmo Himberg

Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio 17.11.2002 Esa Valajärvi 11.2.2009 Kimmo Himberg

Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio 11.2.2009 Kimmo Himberg

Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

Teknisen rikostutkinnan päätelmiä: tarkka aika 19.37 omatekoisen pommin koostumus ja rakenne (ontelovaikutus) omatekoinen kellolaite ja sytytin räjähti työnnettäessä pommin sisältänyttä reppua roskakoriin Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

Hieman silminnäkijätodistelusta 24 21.10.2014

ks. Youtube / Types of Evidence, Part1 Eyewitness evidence 25 21.10.2014

Silminnäkijän luotettavuuteen vaikuttavat mm. stressi (esim. väkivaltakokemuksen aiheuttama tai ulkoisista tekijöistä johtuva) (mm. S. Christiansson & L. Nilsson, Memory&Cognition 12(1984)142-155) aika (henkilöiden yksityiskohdat häviävät nopeammin kuin tapahtumien) koulutustaso, ammatti ikä (mm. J.L. Cutshall & J.C. Yuille in Psychological methods in criminal investigation and evidence, Springer, N.Y. 1989) (mm. E.F. Loftus et al. Appl. Cogn. Psychol. 6(1992)93-107) (mm. C. Adams-Price Psychol. Aging 7(1992)602-608 todistajaan kohdistuvat odotukset (e.g. M. Treadway & M. McCloskey Appl. Cogn. Psychol. 3(1989)53-63

Sormenjälkitutkimukset 27 21.10.2014

sormenjälkien tunnistusmahdollisuuden havaitsivat Francis Galton (1822-1911), William Herschel (1833-1918), Henry Faulds (1843-1930) ja Edward Richard Henry (1859-1931) Suomessa sormenjälkiä alettiin rekisteröidä vuonna 1908 AFIS-järjestelmä käyttöön Suomessa 1989 nykyisin sormenjäljet rekisteröidään myös mm. turvapaikanhakijoilta (EURODAC-järjestelmä) ja passia hakevilta henkilöiltä

Pakkokeinolaki 9:3 Poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillystä tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijöiden rekisteröintiä varten sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala-, ääni- ja hajunäytteen, valokuvan sekä tuntomerkkitiedot (henkilötuntomerkit). Painavista rikostutkinnallisista syistä poliisimies saa ottaa tunnistamista ja rikoksen selvittämistä varten henkilötuntomerkit myös muusta kuin rikoksesta epäillystä, jos asia koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta. Näitä henkilötuntomerkkejä ei saa käyttää muun kuin tutkittavan rikoksen selvittämiseksi eikä säilyttää tai rekisteröidä muuta tarkoitusta varten. [...]

Sormenjälkivertailu Lomakejälki Rikospaikkajälki

Tekeekö tekninen rikostutkinta virheitä? Madrid 11.3.2004 Brandon Mayfield 19.3.2004

Tekeekö tekninen rikostutkinta virheitä? Madrid 11.3.2004 Ouhnane Daoud 19.5.2004

Rutiinitestien perusteella tiedetään, että osa tutkimustuloksista on väistämättä virheellisiä Esimerkki: Collaborative Testing Services Inc. - sormenjälkitestit 2004-2006 2004/1 2004/2 2005/1 2005/2 2006 oikea tunnistus, % 99 99 99 99 98 ei johtopäätöksiä, % 0,3 0,4 0,8 0,3 2,5 väärä tunnistus, % 0,2 0,3 0,03 0,1 0,3 - yhteensä 17108 tulosta, joista 94 % oikein, 0,9 % inkonklusiivisia, 0,2 % vääriä tunnistuksia

Kemiallisesti esillehaetut sormenjäljet kuvataan

Sormenjälki jalkineen pohjassa

Lomakesormenjälkiä (rekisteröidystä henkilöstä)

AFIS: ensimmäinen täysin digitaalinen sormenjälkijärjestelmä Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

AFIS-järjestelmä seuloo ehdokkaita

Cognitive, conceptual and organization issues in fingerprint (FP) expertise no formal [academic] education available any formal education provides only a limited contribution to developing competence in FP expertise the international FP community suffers from a heavy non-scientific tradition (most FP units belong to non-forensic police organisations) most senior experts lack formal education and were trained in the old school difficult to motivate experienced scientists to enter an FP career FP expert education has to be designed and implemented as an in-house programme, simultaneously aiming at creating a scientific approach to FP expertise NBI Forensic Laboratory, Finland

Recruitment 1. Formal requirements none enacted in legislation the laboratory prefers a BA / BSc level (currently staff members have degrees in e.g. economics, fine arts, chemistry, computing and archaeology) 2. Particular capabilities exceptional pattern recognition skills assessed in a series of five tests NBI Forensic Laboratory, Finland

Test 1: Pattern comparison 25 comparisons in 10 minutes NBI Forensic Laboratory, Finland

Test 2: Number and picture comparison 25 number pairs and 6 partial pictures in 10 minutes 8785002 ---------- 8785002 1230010 ---------- 1230100 9987364 ---------- 9987364 9232335 ---------- 9233235 1434183 ---------- 1434183 2453788 ---------- 2453788 5623521 ---------- 5625321 9910012 ---------- 9910012 8889909 ---------- 8889909 1658347 ---------- 1653847 127935641 ---------- 127953641 127005399 ---------- 127005399 835291746 ---------- 835297146 427335375 ---------- 427353375 227659233 ---------- 227659233 738892154 ---------- 738892154 334566994 ---------- 334566994 617773888 ---------- 617733888 298755891 ---------- 298755981 877717789 ---------- 877177789 659734442915 ---------- 659734422915 857648392785 ---------- 857648932785 987746652311 ---------- 987746652311 365899723548 ---------- 365899723548 698347725332 ---------- 698347725332 NBI Forensic Laboratory, Finland

Test 3: Fingerprint recognition Find pairs in a series of 40 prints in 20 minutes NBI Forensic Laboratory, Finland

Test 4: Fingerprint comparison nine print pairs are the ridge characteristics identical? 5 minutes Test 5: Drawing a fingerprint draw an enlarged copy of the ridge detail shown in a print into a given space 20 minutes Essay: Assessing general attitude to professional ethics 15 min NBI Forensic Laboratory, Finland

Fingerprint examiner training programme Introduction to NBI - training course, 1 wk Principles of policing - training course, 1 wk Fingerprint database -fp form scanning; maintenance of TP form archives; AFIS basics; EURODAC; FIT Presentation no. 1 Fingerprint history - classification systems, numerical standards Fundamentals of fingerprints - skin structure; fingers and palm; pattern types; ridge events; print drawing Fingerprint examination basics - basic procedures with latent crime scene prints; identification exercises; fingerprint theory 1 Fingerprint lab training - one to two months Introduction to fingerprint lab - 1 day Presentation no. 2 EVALUATION EXAM no. 1 NBI Forensic Laboratory, Finland

Fingerprint examiner training programme, cont d Live crime scene marks - AFIS; report writing - under supervision of the training officer EVALUATION EXAM no. 4 EVALUATION EXAM no. 2 Presentation no. 3 Database unit Fingerprint lab - under supervision of unit heads - restricted reporting under guidance Visits and training - court training (under supervision of NBI lawyers) -visit to criminal court - training in a CSU (1 wk) Identification -crime scene mark comparison -under supervision of training officer Thesis -subject related to FP expertise - preparation time six months EVALUATION EXAM no. 3 Casework under supervision Presentation no. 4 on the subject of the thesis EXPERT STATUS NBI Forensic Laboratory, Finland

Evaluation exams EXAM 1: skin and minutiae structures, print forms, termini EXAM 2: FP database structure; principles of using AFIS; legislation on FP registration; practice of registration; most common FP development methods first authentic case NBI Forensic Laboratory, Finland

Evaluation exams, cont d EXAM 3: history of forensic science and fingerprinting; palm prints; Law on Coercive Means; most common FP development methods authentic case reporting essay EXAM 4: all of the previous essay (scientific argumentation) NBI Forensic Laboratory, Finland

DNA 49 21.10.2014

DNA:N RAKENNE (1953) Maurice Wilkins James Watson Francis Crick - yhteinen lääketieteen Nobel 1962

DNA-ANALYYSI käytettiin rikostutkinnassa ensimmäisen kerran Britanniassa 1986 Alec Jeffreys polymeraasiketjureaktion (PCR) kehittäminen paransi käyttömahdollisuuksia ratkaisevasti Kary B. Mullis - kemian Nobel 1993

DNA:n valokuvaus elektronimikroskoopilla (Enzo di Fabrizio 2012)

FORENSINEN DNA-ANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ näytteenotto DNA:n kvantitointi PCR-reaktio kapillaarielektroforeettinen analyysi (CE) näytteeksi riittää ~ 20 molekyyliä Suomessa 6000 7000 rikosta/vuosi (> 35.000 analyysiä) 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 1_G05_04-014137R-0 3.fsa 13 Blue 04-014137R-01-2 2000 1500 1000 500 15 16 18 20 10 19 21 25 2377 1058 442 430 361 207 115 617 11 20 1186 205 1_G05_04-014137R-0 3.fsa 13 Green 04-014137R-01-2 1500 1000 500 X Y 10 13 15 28 30.2 33.2 14 17 19 1796 754 1253 81 308 281 326 1490 882 29 15 313 356 1_G05_04-014137R-0 3.fsa 13 Yellow 04-014137R-01-2 458 31.2 246 413 1000 500 12 14 6 8 21 415 653 545 1384 255 22 15 9 554 697 171 1_G05_04-014137R-0 3.fsa 13 Red GS500ROX 900 600 300 1_H01_04-014067R-0 5.fsa 15 Blue 04-014067R-01-2 400

DNA-tutkimuksissa on paljon käsityötä

Kontaminaarioriski - suojautuminen

Suurin osa DNA-prosessista on automatisoitu

Pakkokeinolaki 9:4 Rikoksesta epäillylle saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta, saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus sinä aikana, kun hän suorittaa mainitusta rikoksesta tuomittua rangaistusta vankilassa tai on mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätettynä hoidettavaksi mielisairaalassa, jollei DNA-tunnisteen määritystä ole tehty jo rikoksen esitutkinnassa. DNA-tunniste saadaan poliisilain () 1 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tallettaa poliisin henkilörekisteriin. Tallettaa ei kuitenkaan saa DNA-tunnistetta, joka sisältää tietoa rekisteröitävän muista henkilökohtaisista ominaisuuksista kuin sukupuolesta. [...]

Pakkokeinolaki 8:32 [...] Jos on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, saadaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tai ruutisavunäytteen ottamiseksi taikka muun vastaavan tutkimuksen suorittamiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus tehdä ilman hänen suostumustaankin henkilölle, jota ei epäillä kyseisestä rikoksesta. Edellytyksenä tällaiselle henkilönkatsastukselle on, että tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai oleellisesti vaikeampaa käyttämällä tutkinnan kohteen oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja. DNA-tunnisteet ja vastaavat tutkintatulokset on hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

Eräistä poliisin rekistereistä 65 21.10.2014

Näitä tunnisteita kerätään Sormenjälkirekisteri DNA-rekisteri Jalkineenjälkirekisteri Äänirekisteri perustettu 1908 (1989) 1999 1994 (2005) 2012 rekisterin koko 250.000 (PKL), 50.000 (UlkL); lisäksi yli 10.000 rikospaikkajälkeä 100.000; lisäksi yli 10.000 "tahratunnistetta" 30.000; lisäksi rikospaikkajälkiä ja mallijälkiä - hyöty Sormenjälki sitoo henkilön rikospaikkaan absoluuttisen varmasti; tuntematon tekijä voidaan löytää rekisterin avulla DNA-tunniste sitoo henkilön rikospaikkaan (tms.) absoluuttisen varmasti; tuntematon tekijä voidaan löytää rekisterin avulla Jalkineenjälki voi osoittaa henkilön olleen rikospaikalla. Jalkineet kuluvat ja ne voi hävittää, mikä vähentää jälkien merkitystä Tele- tai tilakuuntelussa taltioidun äänen tunnistaminen voi ohjata tutkintaa. Tallenteiden purkaminen voidaan automatisoida, ja siten säästää tutkijatyötä. Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

Rikostutkinnalle tehokkaat tietokannat ovat elinehto Niiden edut perustuvat rikosten uusimisen suureen todennäköisyyteen: Henkirikokset Pahoinpitelyt Huumerikokset Seksuaalirikokset Varkaudet Luvaton käyttöönotto (autot) Ryöstöt Kaikki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % lähde: Tilastokeskus (uusimistodennäköisyys kolmen vuoden kuluessa ensirikoksesta) Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio