1 LUPAPÄÄTÖS Nro 74/12/1 Dnro PSAVI/149/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2012 ASIA Voimalaitostuhkan rakeistaminen lannoitevalmisteeksi, Haukipudas LUVAN HAKIJA Oulun Autokuljetus Oy Poikkimaantie 18 90400 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Toiminta-ajat... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Tuhkanrakeistuslaitos... 5 Raaka-aine... 5 Tuhkan rakeistaminen... 7 Laadunvalvonta... 7 Varastointi... 7 Polttoaineet ja kemikaalit... 8 Veden käyttö... 8 Liikennejärjestelyt... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Päästöt ja vaikutukset pintavesiin ja viemäriin... 9 Päästöt ja vaikutukset ilmaan... 9 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 9 Melupäästöt ja melun vaikutukset ympäristöön... 9 Ympäristövaikutusten arviointi... 10 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 10 Käyttötarkkailu... 10 Päästötarkkailu... 11 Vaikutustarkkailu... 11 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus... 11 Raportointi... 11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12 Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi... 12 ESITYS VAKUUDESTA... 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Lupahakemuksen täydentäminen... 12 Neuvottelu... 12 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunnot... 13 Muistutukset... 14 Tarkastus... 20 Hakijan kuuleminen ja vastine... 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 23 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 23 LUPAMÄÄRÄYKSET... 23 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 23 Toiminnan sijoittaminen ja toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset... 23 Raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely ja tuotteiden varastointi... 23 Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi... 24 Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely... 24 Melu... 25 Pöly... 25 Vesien käsittely... 25 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 25 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet... 26 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen... 26
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 26 Vakuus... 27 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA... 28 RATKAISUN PERUSTELUT... 28 Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 28 Lupamääräysten perustelut... 29 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 32 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 33 Päätöksen voimassaolo... 33 Lupamääräysten tarkistaminen... 34 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 34 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 34 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 34 KÄSITTELYMAKSU... 35 Ratkaisu... 35 Perustelut... 35 Oikeusohjeet... 35 MUUTOKSENHAKU... 36 3
4 ASIAN VIREILLETULO Oulun Autokuljetus Oy:n voimalaitostuhkan rakeistuslaitoksen toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2011. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminnassa rakeistetaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella puun ja turpeen poltosta syntyvää tuhkaa. Toiminta sijoittuu Haukiputaan kunnan Kellon kylään Hakoselän alueelle tilalle Kuusela Rn:o 84-402-36-39. Etäisyys rakeistuslaitoksen sijoituspaikasta Alakyläntielle on noin 500 metriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 4) kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g mukaan, koska kyseessä on jätteiden käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 26.4.2012 antanut päätöksen (Nro 35/12/1) laitoksen koeluonteisesta toiminnasta tehdystä ilmoituksesta. Ilmoituksen on tehnyt Evolet Oy. Evolet Oy on tehnyt 8.6.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon ilmoituksen Toppilan turvevoimaloiden tuhkan rakeistamisen koetoiminnan määräajan jatkamisesta. Evolet Oy on merkitty lannoitevalmistelain 29 mukaiseen rekisteriin 28.3.2011. Hyväksytty toiminto on lannoitevalmisteen valmistus. Alueella ei ole asemakaavaa. Laitos sijoittuu Oulun seudun yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, joka on lisämerkinnällä osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi. Maa-ainesten ottoaluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueen maankäyttö ratkaistaan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla. Alueelle on laadittu Vasikkasuon maa- ja kallioainesten oton yleissuunnitelma.
5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuhkanrakeistuslaitoksella rakeistetaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella puun ja turpeen poltosta syntyvää tuhkaa. Kyseessä on uusi toiminta. Rakeistuksen suorittaa Evolet Oy tuhkan rakeistamiseen suunnitellulla ja valmistetulla rakeistuslaitoksella. Rakeistettu tuhka käytetään metsälannoitteena. Toiminta-ajat Laitos toimii maanantaista perjantaihin klo 6 22 ja lauantaisin klo 6 14. Sunnuntaisin ei ole toimintaa. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitoksen lopputuotteena syntyy rakeistettua tuhkaa metsien ja viheralueiden ravinnetalouden hoitoon. Laitoksen tuotantokapasiteetti on viisi tonnia tunnissa. Laitos pyörii kaksivuorotyönä, jolloin 25 000 tonnin vuosituotantomäärä vastaa noin 300 työpäivää. Tuhkanrakeistuslaitos Raaka-aine Laitoksella rakeistetaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvää lentotuhkaa (jäteluokka 10 01 03). Tuhka on aiemmin sijoitettu pääosin Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle, jolle on voimassa oleva ympäristölupa. Pieni osa tuhkasta käytetään maarakennuskohteissa sekä ruokamullan valmistuksessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Evolet Oy:n Eviralle toimittamassa omavalvontasuunnitelmassa todetaan, että rakeistettava tuhka tulee Oulun Energian laitoksista, Oulun alueelta. Toistaiseksi rakeistamo ei ota vastaan tuhkaa muilta toimijoilta. Oulun Energia toimittaa tiedot tuhkan pitoisuuksista neljä kertaa vuodessa tai aina kun toimituserä muuttuu. Mikäli vastaanotettavan tuhkan pitoisuudet ylittyvät, tulee tuhkan vastaanotto keskeyttää ja selvittää pitoisuuksien ylitysten syy. Vastaanotto voi jatkua vasta, kun on varmistettu pitoisuuksien palautuminen hyväksytylle tasolle. Oulun Energian tuhkanäytteiden kokonaisalkuaineiden ja helppoliukoisten ravinteiden konsentraation on analysoitu kahden viikon kokoomanäytteistä aikavälillä tammikuu maaliskuu 2011. Kokoomanäytteitä on otettu kuusi kappaletta. Analyysit suoritettiin hajottamalla tuhka ensin märkähappohajotuksella (HCl + HNO 3 ) ja analysoimalla tämän jälkeen ICP-OES - tekniikalla. Kaikkien näytteiden kokonaismetallipitoisuudet arseenia lukuun ottamatta alittivat metsätalouskäytössä asetetut raja-arvot. Arseenin pitoisuus ylitti metsätalouskäytön raja-arvon lievästi kahdessa kokoomanäytteessä. Kokonaisalkuainepitoisuudet vaihtelivat hyvin vähän.
Taulukko 1. Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet metsälannoituksessa käytettävissä tuhkissa (MMM asetus 24/11). 6 Alkuaine Enimmäispitoisuus, mg/kg kuiva-ainetta Arseeni 40 Elohopea 1,0 Kadmium 25 Kromi 300 Kupari 700 Lyijy 150 Nikkeli 150 Sinkki 4500 Taulukko 2. Oulun Energian tuhkien kokonaisalkuainepitoisuudet märkähappohajotuksella (HCl + HNO3) määritettynä kahden viikon kokoomanäytteiden jaksoissa. Alkuaine OE1 OE2 OE3 OE4 OE5 OE6 OE1* Arseeni (mg/kg) Kadmium (mg/kg) Kromi (mg/kg) Kupari (mg/kg) Nikkeli (mg/kg) Lyijy (mg/kg) Sinkki (mg/kg) 29 32 33 34 26 28 29 1,2 1,7 1,8 1,6 1,3 1,4 1,2 110 93 92 92 93 84 100 97 100 80 81 79 77 100 42 52 53 44 45 44 42 36 48 51 51 39 33 35 190 210 260 220 200 180 190 a) 15,5 mg/kg ka. metsätaloudessa käytettävissä puun, turpeen ja peltobiomassa tuhkassa. OE1 = 1.-16.1.2011, OE2 = 17.-31.1.2011, OE3 = 1.-14.2.2011, OE4 = 15-28.2.2011, OE5 = 1.-15.3.2011 ja OE6 = 16.-31.3.2011 Näytteelle OE1* määritetyt kokonaisalkuainepitoisuudet HNO 3 -liuotuksella määritettynä.
7 Tuhkan rakeistaminen Tuhkan rakeistuksen suorittaa Evolet Oy tuhkan rakeistamiseen suunnitellulla ja valmistetulla rakeistuslaitoksella. Laitoksen on rakentanut Techwill Oy. Laitos on tuotu alueelle lavettikuljetuksena ja on pystytetty sijoituspaikkaansa. Ympärivuotista käyttöä varten laitos voidaan lämpöeristää. Laitoksen käyttövoimana on sähkö. Laitoksen 200 kw:n moottorit tuottavat lämpöä tarpeeksi pitämään sisällä rakennuksessa olevat laitteistot toimintakunnossa talviolosuhteissa. Prosessissa tuhkaan lisätään ainoastaan vettä. Rakeistusprosessi on automaattinen ja sitä valvoo tietokone sekä rakeistamon käyttäjä. Laitokselle tuotava kostutettu tuhka tuodaan voimalaitoksilta konttikuljetuksena ja puretaan teräsrakenteiseen vastaanottotaskuun. Laitokselle on tarkoitus rakentaa 200 m 3 siilo, johon voidaan vastaanottaa painesäiliöautolla tuotavaa kuivaa tuhkaa. Varastoista tuhka menee ensin joko kuljettimella tai kuivatuhkasiilosta suoraan sekoittajaan, jossa tuhkaan sekoitetaan tarvittava määrä vettä. Sekoittajalta tuhka menee lautassyöttimen kautta lieriömäiselle rakeistuslautaselle, jossa se saatetaan raemaiseen muotoon. Valmis tuhkarae siirtyy rakeistuksen jälkeen kuljettimella telttahallissa olevalle säkitysasemalle. Säkityskone pakkaa tuhkan suursäkkeihin. Säkityksen jälkeen lannoitesäkit siirretään etukuormaajalla ulos rakeistamon välittömään läheisyyteen varastoitavaksi. Rakeistettu tuhka toimitetaan metsälannoitteeksi. Toimitukset hoitaa Agrolentopalvelu Oy helikopterilevityksenä tai muut urakoitsijat. Evolet Oy:n tekemässä rakeistuslaitoksen omavalvontasuunnitelmassa todetaan, että mikäli valmiissa tuotteessa havaitaan pitoisuuksien ylitys, tulee tuhkarakeen myynti ja kuljetus keskeyttää ja selvittää ylityksen syy. Tuhkarakeet/tuotantoerä, jossa ylitykset ovat, tulee merkitä ja tutkia mahdolliset muut käyttömahdollisuudet. Mikäli muita käyttömahdollisuuksia ei ole, kuljetetaan tuhkarakeet kaatopaikalle. Laadunvalvonta Laadunvalvonta on jatkuvaa ja mikäli laadussa havaitaan huomauttamista, siitä tehdään laatupoikkeamailmoitus. Poikkeamat taltioidaan ja niihin tehdyt korjaukset merkitään poikkeamaraporttiin. Näytteenotto suoritetaan aina uudesta tuhkaerästä. Näytteenotto suoritetaan valmiista tuotteesta. Näytteenottoraporttiin kirjataan näytteenottajan nimi, aika ja päivämäärä. Näytteet lähetetään analysoitavaksi Suomen Ympäristöpalvelu Oy:lle tai Viljavuuspalvelu Oy:lle. Analysointiraportit tallennetaan yrityksen kirjanpitoon. Varastointi Kuormat, joissa kostutettua tuhkaa tyhjennetään laitoksella olevaan varastosiiloon, josta kostutettu tuhka siirretään pyöräkuormaajalla siiloon, josta on suora yhteys laitokselle johtavalle kuljettimelle. Varastointitilat ovat tiiviitä. Laitokselle on tarkoitus rakentaa 200 m 3 siilo, johon voidaan vastaanottaa painesäiliöautolla tuotavaa kuivaa tuhkaa. Näin vältytään irtotuhkan käsittelystä konetyönä rakeistuksen aikana. Valmiit lannoitesäkit varastoidaan asfaltoidulla alueella laitoksen etäpuolella, josta ne on helppo lastata kuormanosturilla varustettuun kuorma-autoon. Jokaisesta lähtevästä kuormasta tehdään kuormakirja. Kuormakirjasta ilmenee kuljetukseen otettu määrä ja määränpää. Kuormakirjakopiot säilytetään rakeistamolla.
Rakeistettua tuhkaa varastoidaan lyhytaikaisesti (keskimäärin 3 5 vuorokautta) ennen kuljettamista metsälannoituskäyttöön. Hakija on arvioinut, että alkuvaiheessa valmiin tuotteen suurin varastointimäärä voisi olla 5 000 tonnia. Myöhemmin varastointimäärä olisi todennäköisesti pienempi ja tuote kuljetetaan suoraan käyttöön. 8 Polttoaineet ja kemikaalit Polttoainetta varastoidaan kolmivaippaisessa 2 000 litran säiliössä. Polttoainetta tarvitaan rakeistuksessa käytettävän veden lämmittämiseen. Polttoaine on moottoripolttoöljyä. Vedenlämmitysyksikön polttoaineen kulutus on 10 15 litraa päivässä. Laitoksella ei varastoida kemikaaleja. Veden käyttö Toppilan voimalaitoksilta toimitettavan tuhkan kosteus on 5 10 %, jolloin tuhka ei pölise kuljetusten aikana. Tarvittaessa tuhkan kostuttamiseksi käytetään vettä. Varsinaisessa toiminnassa ei hakemuksen mukaan muodostu jätevesiä. Vesi haihtuu rakeistukseen käytettävältä lautaselta pois vesihöyrynä. Rakeistuslaitoksen toiminnassa tarvittava vesi tulee laitoksen alle rakennetusta porakaivosta. Alkuperäisen hakemuksen mukaan tuhkan kostuttamiseen olisi käytetty laitoksen vieressä olevan vesialtaan vettä. Tarkastuksella hakija ilmoitti, että vettä käytetään tuhkan rakeistamisessa noin 300 litraa tuhkatonnia kohden. Liikennejärjestelyt Laitokselle on kulkuyhteys Alakyläntieltä nykyistä hakijan kalliolouhokselle johtavaa reittiä. Liikennöinti laitokselle koostuu pääasiassa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksesta ja henkilökunnan työmatkoista. Toiminnan laajentuminen aiheuttaa vähäistä liikenteen lisääntymistä Toppilan voimalan ja Hakoselän välillä. Tuhkaa tuodaan laitokselle neljä kertaa päivässä ja valmiita tuotteita lähtee laitokselta neljä kertaa päivässä. Autojen lastaus ja purku suoritetaan tuotantolaitoksen vieressä. Liikennöintiä on arkisin klo 6 22 yleisillä teillä. Tuhkan kuljettamiseen voimalaitokselta rakeistuslaitokselle käytetään samaa kalustoa, jolla tuhkaa kuljetetaan Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle. Kuivaa tuhkaa kuljetetaan voimalaitokselta rakeistuslaitokselle painesäiliöautolla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Tuotantotaloudellisista syistä johtuen käytetään kohteeseen soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja huollettuja laitteita. Laitteistot ovat uusia. Tuhkan rakeistus metsälannoitteeksi on ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Hakemuksen mukaan sähköä kuluu alustavien arvioiden mukaan noin 1,5 kwh rakeistettavaa tonnia kohden. Rakeistuslaitos on uutta tekniikkaa, eikä muita vastaavia laitoksia ole markkinoilla. Laitos on suunniteltu sellaiseksi, että se olisi alan parasta uutta tekniikkaa.
Autolla tuotava tuhka ohjataan vastaanottotaskuun. Laitoksen piha-alueella suoritettavasta lastaus- ja purkutoiminnasta aiheutuva pölyäminen on estetty kostuttamalla tuotava tuhka. Toiminnasta aiheutuvat päästöt maaperään ja vesistöihin estetään sijoittamalla laitos moreenipohjaiselle alueelle ja rakentamalla maavalli toiminta-alueen ympärille. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt ja vaikutukset pintavesiin ja viemäriin Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden synny päästöjä vesistöön tai viemäriin. Toiminta-alueen maapohjaa on suojattu mm. päällystämällä laitoksen ympärystä ja hulevedet tullaan ohjaamaan öljynerotuskaivoon ja hulevesien pääsy ympäristöön on estetty rakentamalla moreenivalli alueen reunalle. Päästöt ja vaikutukset ilmaan Laitoksen pölypäästöt ovat pienet, koska laitos on sisätiloissa ja laitteistot ovat pääosin koteloitu. Rakeistus tapahtuu suljetussa tilassa. Laitoksen käyttövoimana on sähkö. Tuhkarakeiden kuivuessa haihtuu vesihöyryä. Rakeistuslaitteisto on varustettu pölynsuodattimella, josta poistuvan ilman hiukkaspitoisuus on pienempi kuin 20 mg/m 3. Sähkösuodatin huolletaan puolivuosittain. Pieniä määriä pölyä saattaa syntyä tuhkakuorman purkamisessa ja mahdollisten toiminnan häiriöiden aikana. Rakeistettu tuhka ei aiheuta pölyhaittoja. Päästöt ilmaan aiheutuvat hakemuksen mukaan tuhkan kuljetuskalustosta. Päästöt kuljetuskalustosta ovat: CO 0,075 t/v, HC 0,030 t/v, NOx 0,50 t/v, SO 2 0,025 t/v ja hiukkaset 0,040 t/v. Arvio perustuu polttoaineiden valmistajien ilmoittamiin määriin. Toiminnasta ei aiheudu muita päästöjä ilmaan. Tuhkan kuljetukseen liittyvät liikenteen päästöt vähenevät, koska rakeistettava tuhka kuljetetaan tällä hetkellä Miehonsuolle, joka on kauempana polttolaitoksesta kuin suunnitelman mukainen rakeistusalue Hakoselässä. Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan tuotantoprosessista ei muodostu päästöjä vesistöön tai maaperään. Käytettävä raaka-aine on kosteaa, eikä siitä erotu tuotannon aikana nesteitä. Valmiiden tuotteiden varastointi on lyhytaikaista. Laitoksen piha-alue on asfaltoitu. Asfaltoidun alueen koko on 2 000 m 2. Alueella on kaksi pintavesikaivoa, joista vedet johdetaan suunnitelmaalueen kaakkoiskulman kaivettuun altaaseen. Altaasta vedet imeytyvät maahan. Hakija oli valmis asentamaan purkuputken päähän öljynerottimen. Altaan täyttyessä voidaan vesialtaan vettä pumpata mahdollisesti viereiselle maanläjitysalueelle, sen pölyämisen estämiseksi. Melupäästöt ja melun vaikutukset ympäristöön Tuotantoprosessista syntyvä melu on hyvin vähäistä, eikä lähistöllä ole häiriintyviä kohteita. Suurinta melua aiheuttavan pyöräkuormaajan melutaso
on 65 db 50 metrin etäisyydellä. Toiminta ei aiheuta tärinää. Melusta ja tärinästä ei aiheudu haitallista vaikutusta ympäristöön. Liikennemelua on kuljetusreittien varrella klo 6 22 alle 55 db. Liikenteestä aiheutuva melu on hetkittäistä. 10 Ympäristövaikutusten arviointi Hakemuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointia ei ole tarpeen suorittaa. Käsiteltävä tuhkamäärä on alle 100 tonnia vuorokaudessa, joten toiminta ei vaadi YVA-käsittelyä. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu Haukiputaan kunnan Kellon kylään Hakoselän alueelle. Etäisyys rakeistuslaitoksen sijoituspaikasta Alakyläntielle on noin 500 metriä. Toiminta sijoittuu Kalimeenojan valuma-alueelle (84.114). Hakoselän alueella on mittava kallionlouhinta-alue. Tuhkanrakeistuslaitos on sijoitettu louhosalueen lounaispuolelle. Alueen kiviaines on pääasiallinen kalliokiviainesten tuotantopaikka Oulun talousalueen tie-, katu- ja talonrakennuskohteisiin. Lisäksi alueella toimii kolme asfalttiasemaa sekä ruokamullan valmistuslaitoksia. Alue on merkittävä ylijäämämaiden sijoitusalue ja uusiokäyttöön valmistettavien tuotteiden käsittely- ja varastoalue. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat karttatarkastelun perusteella noin kolme kilometriä laitoksesta lounaaseen. Laitoksen vieressä olevasta vesialtaasta on otettu näyte 9.11.2011. Näyte on tutkittu akkreditoidussa laboratoriossa. Vesinäytteestä tutkittiin raskasmetallit, joilla saattaisi suurina pitoisuuksina olla haitallisia vaikutuksia tuhkan lannoitekäytölle. Lisäksi määriteltiin koliformisten bakteerien määrä. Analyysitulosten mukaan koliformisten bakteerien (140 pmy/100ml) määrä ylittää hieman juomavedelle asetetun raja-arvon (110 pmy/100 ml). Arseenin arvo 0,0015 mg/l ylittää juomaveden raja-arvon (0,001 mg/l) lievästi. Muiden määritettyjen alkuaineiden (25 kpl) pitoisuudet alittavat myös juomavedelle asetetut raja-arvot. Altaaseen pumpataan vettä viereisestä kalliolouhoksesta, johon vesi kertyy kiilleliusketta olevan kallioperän raoista. Kalliossa ei ole merkittäviä kiisupitoisia osuuksia. Sade- ja sulamisvesiä altaaseen kertyy vain altaan reunoilta. Ojia pitkin altaaseen ei kerry vesiä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Alueelle tuotavista aineista pidetään päiväkirjaa, johon merkitään tuotujen aineksien määrät ja ajankohdat. Raaka-aineiden laatua seurataan voimaloilta saatavilla polttoraaka-aineiden tiedoilla ja vastaanotettavasta tuhkasta tehtävillä analyyseillä silloin, kun poltto laitoksilla muuttuu. Rakeistusprosessissa epäonnistuneet erät palautetaan takaisin prosessiin.
11 Päästötarkkailu Käyttöpäiväkirjaan merkitään poikkeuksellisina tapahtumina muun muassa työkoneiden vuodot maaperään ja niihin verrattavat tapahtumat. Hakemuksessa on esitetty Hakoselän tuhkanrakeistuslaitoksen alueen hulevesien tarkkailusuunnitelma. Tarkkailu kohdentuu tuhkan rakeistuslaitoksen alueen hulevesien laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Oulun Energia suorittaa rakeistamiseen toimitettavan tuhkan laaduntarkkailua Toppilan voimaloiden ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Evolet Oy suorittaa tuhkan rakeistamisen valvontaa omavalvontasuunnitelmansa mukaisesti. Rakeistuslaitoksen alueen hulevedet ohjataan tilalle Kuusela 36:39 asennettavaan vesialtaaseen, josta hulevettä voidaan pumpata viereiselle maanläjitysalueelle sen pölyämisen ehkäisemiseksi. Hulevesiä alueella syntyy sade- ja sulamisvesistä. Hulevesien tarkkailupisteenä käytetään alueelle kaivettua vesiallasta. Hulevedestä analysoidaan rakeistettavasta tuhkasta mahdollisesti liukenevien haitallisten alkuaineiden sekä rakeistuslaitoksen alueella käytettävien koneiden ja autojen päästöinä mahdollisesti syntyvien hiilivetyjen pitoisuuksia. Vedestä otetaan näyte toukokuussa, jolloin hulevesissä on myös lumien sulamisvesiä. Näytteistä analysoidaan arseeni, elohopea, kadmium, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki, joiden määrä tulee määrittää myös rakeistetusta tuhkasta. Lisäksi määritetään öljyhiilivedyt (C10-C40) mahdollisten koneiden päästöjen vuoksi. Näytteet analysoidaan hyväksytyssä laboratoriossa. Tiedot hulevesitarkkailusta toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Vaikutustarkkailu Tarkkailu on silmämääräistä. Häiriötilanteissa otetaan vesinäyte viereisestä vesialtaasta. Mittau smenete lmät ja -la it teet, laskent amenetelmät sekä niiden laadunvar mi s- tus Raaka-aineiden tasalaatuisuuden varmentamiseksi raaka-ainetoimittaja seuraa säännöllisesti tuhkan ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksia. Raakaainetoimittajan toimittamat analyysitulokset säilytetään yrityksen kirjanpidossa viiden vuoden ajan. Tuhkan laatua on mahdollista arvioida tuhkan värin, rakeisuuden ja ph-mittausten avulla. Tällä hetkellä voimalaitoksilla syntyvän tuhkan laatua seurataan kuukausittaisilla kokoomanäytteillä. Mikäli polttoraaka-aineiden suhteet tai niiden laatu muuttuvat merkittävästi, tehdään tuhkasta uusia analyysejä. Raportointi Evolet Oy pitää lannoitevalmistelain mukaista tiedostoa raaka-aineiden ostoista ja alkuperästä, raaka-aineiden ja lannoitevalmisteiden teknisestä käsittelystä ja valmistuksesta, lannoitevalmisteiden myynnistä ja muista luovutuksista ja varastopaikoista. Toiminnanharjoittaja laatii omavalvontaraportin kerran vuodessa. Raporttiin kootaan omavalvontasuunnitelman mu-
kaisesti toteutetun valvonnan toteumakirjanpito, mukaan lukien lannoitevalmisteiden ja niiden raaka-aineiden laatuun liittyvät analyysitulokset ja sertifikaatit sekä asiakirjat poikkeamatilanteista ja niistä aiheutuneista toimenpiteistä. Raportti toimitetaan elintarviketurvallisuusvirastolle valvontavuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. 12 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Tuotantolaitoksen toimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Polttoaineiden ja kemikaalien käytöstä aiheutuvat riskit minimoidaan asianmukaisilla toimintamenetelmillä. Mahdollisia häiriötilanteita voivat olla raakaaineisiin ja tuotantoon liittyvät häiriöt. Raaka-aine, joka ei täytä lannoitevalmistelain määräyksiä, ohjataan Oulun Energian nykyiselle läjitysalueelle Miehonsuolle. Raaka-aineiden laatua seurataan voimaloilta saatavilla polttoraaka-aineiden tiedoilla ja vastaanotettavasta tuhkasta tehtävillä analyyseillä silloin, kun poltto laitoksilla muuttuu. Rakeistusprosessissa epäonnistuneet erät palautetaan takaisin prosessiin. Hakemuksen mukaan ympäristöriskinä on hienojakoisen tuhkan pölyäminen ympäristöön. Voimalassa kostutettu tuhka ei kuljetuksen aikana pölyä eikä rakeistettu tuhka pölyä. Häiriötilanteissa korjataan häiriötä aiheuttavat tekijät ja poistetaan häiriöstä aiheutuneet haittavaikutukset. Tarvittaessa otetaan yhteys viranomaisiin. ESITYS VAKUUDESTA Hakija esittää vakuuden määräksi 5 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 17.2.2012, 24.2.2012, 5.3.2012 ja 25.6.2012. Täydennyksissä on esitetty mm. suunnitelma alueella syntyvien hulevesien tarkkailusta, esitys vakuudesta, Eviralle toimitettu laitoksen omavalvontasuunnitelma ja suunnitelmakuvia rakeistuslaitoksesta. Lisäksi hakemusta on täydennetty suunnitelmapiirroksella hulevesien hallinnasta, tiedoilla varautumisesta häiriötilanteisiin, pölynsuodattimia ja laitoksella käytettävää polttoainetta koskevilla tiedoilla. Neuvottelu Hakemuksen käsittelyyn liittyen on pidetty neuvottelu 28.2.2012. Neuvotteluun osallistuivat aluehallintoviraston ja hakijan edustajat. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
13 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 27.4. 28.5.2012 Oulun seudun ympäristötoimen ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Oulun seudun ympäristötoimessa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Haukiputaan kunnalta, Haukiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Lausunnot 1. Haukiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Oulun seudun ympäristötoimen mielestä tuhkan rakeistuslaitoksen toteuttaminen on jätteiden hyötykäytön edistämiseksi kannatettavaa. Lupapäätöksessä tulee huomioida, että mahdollinen pölyhaitta ehkäistään riittävällä tavalla kaikissa olosuhteissa. Pölysuodattimien toimivuus on varmistettava ja huoltotoimenpiteet suoritettava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Käsittelemättömän tuhkan varastoimista alueella tulee välttää. Laitoksen toiminnassa tulee varautua koneista ja laitteistosta mahdollisesti aiheutuvien polttoneste-/öljypäästöjen ennaltaehkäisyyn. Alueen hulevesien käsittelyssä tulee harkita öljynerotuskaivon tarpeellisuutta ja maastoon pumpattavan huleveden laatua tulee seurata. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että lupahakemuksessa esitettyyn huleveden analysointiohjelmaan tulisi lisätä fosforin määrittäminen. Näytteenottotaajuus tulisi olla enemmän kuin yksi näyte/vuosi, vähintään kaksi kerta vuodessa. Näyte otettaisiin ajankohtana, jolloin lumen sulamisvesiä ei olisi mukana. Tulosten perusteella ratkaistaan mahdollinen vesien käsittelytarve sekä vesien imeyttäminen viereiselle maanläjitysalueelle. Käsittelemättömän tuhkan varastointia alueella ei edes häiriötilanteissa tulisi sallia, vaan tuhka on toimitettava suoraan laitoksen vastaanottotaskuun. Häiriötilanteita varten on oltava tiivis varastointitila, johon tuhkat voidaan väliaikaisesti varastoida. Tuhka ja liikenne aiheuttavat ympäristöön vesi- ja pölypäästöjä. Päästöjen vähentämiseksi tuhkat tulisi suojata sadevedeltä ja tuulelta vesi- ja tuulisuojilla. ELY-keskus huomauttaa, että lupahakemuksessa toisaalla todetaan, että kemikaaleja ei käytetä, eikä polttoaineita varastoida, mutta poikkeuksellisten tilanteiden ja niihin varautumisen yhteydessä on maininta polttoaineiden ja kemikaalien käytöstä aiheutuvien riskien minimoinnista asianmukaisilla toimintamenetelmillä. Tältä osin on tarpeen tarkentaa hakemuksen tekstiä. Ely-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa lupahakemuksesta.
14 3. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Lannoitevalmistelain (539/2006) mukaan toimijan on valvottava säännöllisesti valmistuksen ja käsittelyn kriittisiä vaiheita. Lisäksi toimijan on pidettävä toiminnastaan ajan tasalla olevaa tiedostoa, josta on voitava vaikeuksitta selvittää valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Tämän lisäksi hyväksytyn laitoksen on laadittava ja toimitettava vuosittain omavalvontaraportti Elintarviketurvallisuusvirastolle. Laitoshyväksyntä vaaditaan orgaanisia lannoitevalmisteita tai niiden orgaanisia raaka-aineita valmistavilta laitoksilta. Ympäristölupahakemuksessa kuvattu toiminta ei edellytä laitoshyväksyntää eikä näin ollen omavalvontaraportin laatimista ja toimittamista Eviraan (ympäristölupahakemuksen kohta 25 E). Lannoitevalmisteena voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) mukaan käyttää puun ja turpeen tuhkaa, joka on eroteltu turpeen, puuhakkeen, kuorijätteen, ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävän kasviperäisen jätteen, käsittelemättömän puujätteen tai muun näihin verrattavan puhtaan puuperäisen aineksen tai peltobiomassojen kuten ruokohelpi, olki, vilja, öljykasvit, paju ja järviruoko taikka niiden seoksen poltossa syntyvistä savukaasuista mekaanisesti tai sähköisesti tai joka on poistettu polttokammion pohjalta. Myös puu-, turve- ja kasvibiomassapohjaisen polttoaineen valmistuksessa syntyvä tuhka on lannoitekäyttöön soveltuvaa tuhkaa. Asetuksen mukaan rakeistettuun tuhkalannoitteeseen saa lisätä epäorgaanisia lannoitevalmisteita sen käyttökelpoisuuden lisäämiseksi tai vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Lannoitevalmisteena markkinoille saatettavien tuotteiden on täytettävä lannoitevalmistelain sekä sen perusteella annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) asettamat laatuvaatimukset. Lain mukaan tuotteella tulee olla säädösten mukainen tuoteseloste, jonka irtotavarassa voi liittää lannoitevalmisteen mukana seuraaviin asiakirjoihin ja jonka tulee olla helposti saatavilla valvontaa varten. Muistutukset 4. Fingrid Fingrid Oyj:n muistutuksessa todetaan, että hanke toteutetaan 110 kv:n johdon Leväsuo Maalismaa pylvään 35 läheisyydessä. Hankkeen yhteydessä rakennetaan rakeistuslaitos mainitun voimajohdon itäpuolelle pylväsvälillä 35 36. Muistutuksessa todetaan mm. että tässä kohdassa johtoalue on 50 metriä leveä ja rakennuskieltoalue ulottuu 110 kv:n johdon itäpuolella vaaka- ja kohtisuoraan mitattuna 15 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Varastointi johtoalueella on kielletty. Rakeistuslaitos ja mahdolliset rakennukset tulee sijoittaa voimajohdon itäpuolelle siten, että rakennuksien kaikki osat ja rakenteet ovat vähintään 15 metrin etäisyydellä 110 kv:n johdon Leväsuo Maalismaa keskilinjasta. Työskenneltäessä voimajohdon läheisyydessä tulee muistaa vaaditut turvaetäisyydet voimajohdon virtajohtimiin. Virtajohtimeen ei tarvitse edes osua, vaan vaaratilanne voi syntyä jo, jos mennään lähelle virtajohdinta, jolloin sähkö hyppää ilmavälin yli. Turvalliset työskentelyetäisyydet tulee muistaa erityisesti silloin, kun johdon läheisyydessä käsitellään pitkiä esineitä. Myös mahdolliset työkoneilla tehtävät nostot ja rakennusmateriaalien kuljetus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvalliset työskentelyetäi-
syydet säilyvät. Tarvittaessa alueella voidaan pitää katselmus, jonka tarkoituksena on varmistaa turvalliset työskentelytavat voimajohdon läheisyydessä. Ojat tulee kaivaa niin kauas voimajohdon pylväistä, etteivät ne voi aiheuttaa vaaraa voimajohdoille ja sen pylväille. Ojan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida, ettei oja saa missään tilanteessa tulvia lähelle pylvästä. Oja tulee kaivaa voimajohtopylvään pylväsalan ulkopuolelle. Voimajohtopylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Ojaa ei saa rakentaa pylvään ja harusten välistä. Maavallin pinnan suurin sallittu korkeus 110 kv:n voimajohdon alla ja vierellä on esitetty liitteenä olevissa otepiirroksissa 2515 E 34-35 ja 2515 AE 35 36. Maavalli voidaan rakentaa otepiirustuksissa vinoviivoituksella merkityille alueille. Voimajohtopylväille tulee jättää kulkuväylät niin, että niiden luokse pääsee työkoneilla vallista huolimatta. Maavalli tulee suunnitella ja rakentaa niin, ettei se voi missään tilanteessa sortua vaarallisen lähelle voimajohtopylvästä. Voimajohtopylväillä on maadoitusjohtimia, jotka on asennettu 0,5 0,7 metrin syvyyteen. Pylvään 35 maadoitusjohtimet sijaitsevat pylvään kolmen metrin pylväsalalla, eikä niitä täten tarvitse huomioida työskenneltäessä voimajohdon läheisyydessä. Mikäli alueelle sijoitetaan maahan ulottuvia metallirakenteita, kuten putkia tms., tulee asiasta sopia erikseen Fingridin kanssa. Voimajohtoalueella pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Työskenneltäessä 110 kv:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon reunajohtimia. Jos johtojen läheisyydessä aiotaan räjäyttää kiviä, on siitä ilmoitettava erikseen mahdollista katselmusta varten. Katselmuksessa todetaan räjäytystöiden vaikutusalueella sijaitsevien johto-osien senhetkinen kunto. Räjäytyskohteet on suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vioittuvat hyvin herkästi. Jos rakennustöiden yhteydessä tapahtuu Fingridin johtoon liittyvä, muu kuin maadoitusjohtimiin kohdistuva vahinko, pyydämme ilmoittamaan siitä heti Fingrid Oyj:n Hämeenlinnan verkkokeskukseen. Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin ja kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Lausunnon vastaanottajan tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmaalla työskentelevien tietoon. Hankkeen valmistumisesta ja suunnitelmien muuttumisesta pyydetään ilmoittamaan lausunnossa mainittuun osoitteeseen. Lausunto on voimassa viisi vuotta. Jos hanke toteutetaan myöhemmin, tulee pyytää uusi lausunto. Fingrid Oyj pyytää myös ilmoittamaan, jos hanketta ei toteuteta ollenkaan. 15
Muistutuksen liitteenä on peruskarttakopio, johtoaluekuva, ote kiinteistöjen käyttöoikeuden supistuksesta, kaksi alituspiirustusta sekä työskentely ilmajohdon läheisyydessä ohje. 5. Jäälin asukasyhdistys ry Suunniteltu rakeistuslaitoksen sijaintipaikka sijaitsee seudun yleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Maa- ja metsätalousvaltainen alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Hanke on voimassaolevan Oulun seudun yleiskaavan 2020 vastainen. Suunnittelualuetta koskee merkintä maa-ainesottoalue (eo). Seudun yleiskaavan mukaan maa-ainestenottoaluemerkinnällä rajatun alueen maankäyttö ratkaistaan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla. Hanke on alueella käytettävän Vasikkasuon maa- ja kallioainesten otto- ja läjityssuunnitelman vastainen. Pohjois-Pohjamaan maakuntakaavaa ja Oulun seudun yleiskaavaa ollaan par aikaa uusimassa. Kaavoituksen myötä Punaisenladonkankaan alueen kaavallinen asema tullee muuttumaan jätekeskusmerkintöjen poistuessa hakijan alueen välittömästä läheisyydestä. Lausunnonantajan mielestä lupaviranomaisen tulee pyytää lausunnot myös em. kaavoja valmistelevilta viranomaisilta. Voimalaitostuhkien sijoittamista Vasikkasuon alueelle on käsitelty Laanilan Voima Oy:n, Stora Enso Oyj:n ja Oulun Energian Voimalaitostuhkien loppusijoittamisen YVA-menettelyssä vuonna 2007. Tuolloin todettiin että soveltuvimman loppusijoituspaikan lento- ja pohjatuhkille olevan Miehonsuon alue, jossa läjitystoimintaa on harjoitettu vuodesta 1989 alkaen (dnro: PPO-2006-R-4-53). Jäälin asukasyhdistyksen on mielestä kohtuutonta että tuhkien rakeistustoimintaa suunnitellaan samalle alueelle joka on jo kerran YVAmenettelyssä todettu tuhkien varastointiin ja käsittelyyn soveltumattomaksi. Lausunnonantaja esittää että Oulun Energian voimalaitostuhkien käsittelytoiminnat tulee keskitetysti sijoittaa vuonna 2007 ympäristöluvan YVAmenettelyn kautta saanelle Miehonsuon tuhkien varastointialueelle. Toiminta tulisi sijoittaa Miehonsuolle jo sen takia, että rakeistukseen kelpaamattomaat tuhkaerät ja epäonnistuneet tuhkaerät tullaan joka tapauksessa läjittämään Miehonsuon alueelle. Jäälin asukasyhdistys ei hyväksy tuhkien käsittelyä ja prosessointia YVAmenettelyn ulkopuolisella alueella eli Vasikkasuolla. Mielestämme kaikki Toppilan voimalaitoksen (ja muiden mahdollisten tuhkantuottajien) tuhkat tulee käsitellä ja varastoida yhdellä ja samalla alueella Miehonsuolla. Oulun Energian tulee Oulun kaupungin liikelaitoksena kantaa vastuunsa tuhkien käsittelystä ja huolehtia että ne käsitellään aiemmin sovituissa paikoissa. Koska rakeistettavan tuhkan määrä on jo lupahakemuksessa esitetty noin 25 000 tonniksi vuodessa, Jäälin asukasyhdistys vaatii että lupamenettely keskeytetään ja haettavat toiminnot käydään lävitse YVA-menettelyn kautta. Oulun autokuljetukselta saamamme suullisen tiedon mukaan rakeistustoimintaa tullaan myöhemmin suurentamaan hakemuksessa arvioidun 25t rajan ylitse. Tässä valossa lupahakemuksen käsittelyn keskeyttäminen ja YVA-menettelyn käynnistäminen on perusteltua. Hakemuksessaan hakijan esittämät perusteet rakeistustoiminnalle ovat heikot ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia vähätellään monin ta- 16
voin, eikä niitä ole tutkittu riittävällä laajuudella. Lausunnonantaja on huolissaan lupahakemuksessa mainituista toiminnan aiheuttamista jäte- ja hulevesistä ja niiden johtamisesta alueella. Louhosten ja muiden toimintojen myötä pohjaveden pinta on osin näkyvissä ja hakija aikoo silti pumpata hulevedet ym. vedet maastoon. Jäälin asukasyhdistys vaatii vesien asianmukaista käsittelyä tai pumppaamista viemäriverkostoon. Luvanhakija esittää myös joidenkin jäännöstuhkien kasaamista alueella olevien maa-ainesten päälle / sekaan, joka kuulostaa varsin kyseenalaiselta. Käsiteltävä tuhkahan on samaa tavaraa jota läjitetään Miehonsuon läjitysalueella, joten ympäristövaikutukset ovat verrattavissa osin Miehonsuon ympäristö vaikutuksiin. Hakija ei missään vaiheessa ota kantaa Miehonsuon YVA-ohjelmaan ja sen tuloksiin. Luvanhakija esittää ottavansa alueelta vesinäytteitä kerran vuodessa keväällä. Keväisin virtaamat ovat suurimmillaan joka ei anna riittäviä mahdollisuuksia ehkäisemään vahinkoja ja tarkkailemaan vesien tilan kehitystä alueella. Tuotannossa ja varastoinnissa syntyvien vesien käsittelyyn sekä näytteenottoon ja seurantaan tulee lupaviranomaisen kiinnittää laajemmin erityistä huomiota. Jäälin asukasyhdistys ry esittää että Oulun Energian voimalaitostuhkien käsittelytoiminnat tulee sijoittaa Miehonsuon tuhkien varastointialueelle. Hakijan esittämä toiminta haetulle sijainnille on alueella käytettävän Vasikkasuon maa- ja kallioainesten otto- ja läjityssuunnitelman vastaista. Vasikkasuolle (Hakoselkä) suunnitellun hankkeen ympäristölupaprosessi tulee keskeyttää välittömästi ja käynnistää toiminnan vaatima YVA-menettely. 6. Kuivasjärven seutu ry, Punaisenladonkankaan toimikunta Suunniteltu rakeistuslaitoksen sijaintipaikka sijaitsee seudun yleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Maa- ja metsätalousvaltainen alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Muistuttajan mukaan hanke on voimassaolevan Oulun seudun yleiskaavan 2020 vastainen. Suunnittelualuetta koskee merkintä maa-ainesottoalue (eo). Seudun yleiskaavan mukaan maa-ainestenottoaluemerkinnällä rajatun alueen maankäyttö ratkaistaan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla. Hakijan esittämä toiminta haetulle sijainnille on alueella käytettävän Vasikkasuon maa- ja kallioainesten otto- ja läjityssuunnitelman vastaista. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksella on meneillään Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan uusiminen, samoin kun Oulun seutu on laatimassa uutta Uuden Oulun yleiskaavaa, jotka molemmat tulevat lähitulevaisuudessa korvaamaan nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan ja Oulun seudun yleiskaavan 2020. Muistutuksessa todetaan, että lupaviranomaisen tulee pyytää lausunnot myös edellä mainituilta organisaatioilta tähän hankkeeseen. Voimalaitostuhkien sijoittamista Vasikkasuon (Punaisenladonkankaan) alueelle on käsitelty Laanilan Voima Oy:n, Stora Enso Oyj:n ja Oulun Energian Voimalaitostuhkien loppusijoittamisen YVA-menettelyssä vuonna 2007. Tuolloin todettiin soveltuvimman loppusijoituspaikan lento- ja pohjatuhkille olevan Miehonsuon alue, jolle on myönnetty ko. toimintaan ympäristölupa ja jossa Toppilan tuhkien läjitystoimintaa on harjoitettu vuodesta 1989 alkaen (Dnro PPO-2006-R-4-53). Muistutuksen mukaan on kohtuutonta, että tämän ympäristölupahakemuksen myötä Oulun Toppilan voimalaitoksen tuottamien tuhkien rakeistustoi- 17
mintaa suunnitellaan lähes samalle alueelle (Punaisenladonkangas), joka on jo kerran YVA-menettelyssä todettu tuhkien varastointiin ja käsittelyyn soveltumattomaksi. Muistutuksessa esitetään, että Oulun Energian voimalaitostuhkien käsittelytoiminnat tulee keskitetysti sijoittaa vuonna 2007 ympäristöluvan YVA-menettelyn kautta saaneelle voimalaitostuhkien varastointialueelle. Hakijan esittämät perusteet rakeistustoiminnan harjoittamisesta esittämällä Hakoselän alueella ovat perusteiltaan heikot ja hankkeen ympäristöön kohdistuvia mahdollisia haittavaikutuksia vähätellään monin eri tavoin, eikä niitä ole tutkittu riittävällä laajuudella. Muistutuksen mukaan myös Toppilan voimalaitostuhkien rakeistustoiminnan keskittäminen jo aiemmin ympäristövaikutustenarvioinnin kautta luvitetulle Miehonsuon alueelle on perusteltua, koska jo tuolloin menettelyn myötä Toppilan voimalaitoksen tuhkan läjitykseen ja sijoittamisen ympäristölupahakemusta on tuolloisen luvanhakijan ja lupaviranomaisen kannalta katsottu ja tutkittu monin eri tavoin ja päädytty parhaana ratkaisuna sijoittaa toiminta Miehonsuolle. Muistutuksessa todetaan, että luvanhakijan kannalta rakeistustoiminnan myöhemmin laajetessa olisi myös liikenteellisesti ja tuotannollisesti hyötyä siitä, että rakeistustoiminta sijaitsee tuhkien läjitystoiminnan välittämässä läheisyydessä, jolloin rakeistustoimintaan menemätön tuhkien ylijämä ajetaan samaan paikkaan Miehonsuolle. samoin mm. jo aiemmin vuosien varrella läjitetyt tuhkat olisi kuljetusteknisesti ja kustannustehokkaasti rakeistettavissa samalla alueella Miehonsuolla tuotannon mahdollisesti tulevaisuudessa laajetessa. Koska hakemuksenmukainen laitos on suunniteltu muistutuksen mukaan lähelle asutusalueita, olisi muistutuksen mukaan Toppilan voimalaitoksen tuhkien käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvät toiminnot parempi sijoittaa ensisijaisesti yhdelle alueelle, eli tuhkien läjittämiseen ja sijoittamiseen luvan saaneelle alueelle Miehonsuolle. Muistutuksen mukaan myös Oulun Energialta tuhkien tuottajana tulee pyytää lausunto rakeistustoiminnan sijoituspaikasta. Muistutuksessa pidetään tärkeänä, että Oulun kaupungin omistaman liikelaitoksen Oulun Energian voimalaitoksen johto ja päätöksentekijät ohjaavat ja avustavat moraalisesti ja ympäristöllisesti rakeistamisen sijoittumista, vaikka toimijana on yksityinen liikeyritys. Muistutuksessa vaaditaan, että lupaviranomaisen tulee vaatia luvanhakijaa hakemaan lupaa jo tässä vaiheessa YVA-menettelyn kautta, koska rakeistettavan tuhkan määräksi on hakemuksessa esitetty noin 25 000 tonnia vuodessa. Tuolloin hankkeesta saataisiin laajemmin luotettavaa (ympäristövaikutuksiin vaikuttavaa) tietoa tutkittua tietoa, jolloin hanketta voitaisiin arvioida aidosti laajemmin YVA:ssa määritellyllä tavalla, toisin kuin nyt pelkällä ympäristölupahakemuksella. YVA-menettelyn myötä luvanhakija olisi tuolloin myös velvollinen tiedottamaan hankkeesta alueen lähiasukkaille ja yhteisöille. Tuolloin YVA:n kautta saataisiin mm. sosiaaliseen ympäristövaikutusarvioinnin kautta asiasta laajemmin lähialueiden asukkaiden mielipiteet hankkeesta. Muistuttajan Oulun Autokuljetukselta saaman suullisen tiedon mukaan rakeistustoimintaa tullaan myöhemmin suurentamaan arvioidun 25 000 tonnin yli, joten ympäristölupahakemuksen muuttaminen YVA-menettelyn kautta haettavaksi lupahakemukseksi on muistuttajan mukaan perusteltua. 18
Muistutuksessa todetaan, että Oulun Autokuljetus ja Evolet Oy eivät ole lupahakemuksessaan esittäneet mitään muuta vaihtoehtoa kuin Hakoselän aluetta rakeistustoiminnan harjoittamiselle. Muistutuksessa esitetään Miehonsuota rakeistustoiminnan toiminta-alueeksi nykyisen koetoimintaluvan loputtua. Muistuttaja on huolissaan toiminnasta aiheutuvista jäte- ja hulevesistä ja niiden johtamisesta alueella, koska pohjavedet ovat alueella jo valmiiksi kaivettu kovin lähelle ja tuotannolliset tonnimäärät ovat suuret ja mitä ilmeisimmin suurenevat tulevaisuudessa. Muistuttaja esittää toiminta-alueen maapohjan suojaamista riittävin suojatoimenpitein siten, että mahdolliset valumat toiminta-alueelta ympäristöön estetään. Muistuttajan mukaan jäännöstuhkien kasaaminen alueella olevien maa-ainesten päälle tai sekaan on varsin kyseenalaista. Koska käsiteltävä tuhka on samaa kuin mitä Miehonsuolla läjitetään, on muistuttajan mukaan pöly ja yms. haitat verrattavissa osin Miehonsuon ympäristövaikutuksiin. Muistuttajan mukaan vesien puhdistukseen, käsittelyyn, näytteenottoon, seurantaan ja mahdollisiin valumiin tulee lupaviranomaisen kiinnittää laajemmin erityistä huomiota. Muistuttajan mukaan hakemuksessa vähätellään toiminnan mahdollisesti tuottamia tuhkan pöly- ja ympäristöhaittoja, joita kuitenkin väistämättä tulee tällaisessa toiminnassa. Muistuttaja on huolissaan toiminnasta aiheuttamasta raskaan kaluston liikenteen lisääntymisestä Alakyläntiellä. Tiellä on jo tällä hetkellä runsaasti kuorma-auto ja rekkaliikennettä, joka aiheuttaa lisää pöly- ja meluhaittaa lähialueiden asuinalueille. Lupahakemuksessa ei kuvata tarkemmin kaluston soveltuvuutta ja sen luotettavuutta ko. kuljetuksiin. Muistutuksessa todetaan, että hakemuksesta ei selviä liittyykö hakemuksen rakeistushanke mahdollisesti Pohjois-Pohjanmaan Maakuntahallituksessa 21.1.2011 (30 ) rahoitettavaksi hyväksyttyyn tuhkan hyötykäyttöä edistävään hankkeeseen. Muistuttaja toteaa, että hankealue sijaitsee Hakoselän alueella, joka on sijainniltaan lähialueen asukkaiden kannalta merkittävän Punaisenladonkankaan läheisyydessä. Muistutuksessa halutaan viitata Punaisenladonkankaan alueeseen liittyviin Oulun seudun viranomaisten ja kuntien tekemiin aiempiin päätöksiin, joilla perustellaan tarvetta muuttaa Punaisenladonkankaan osalta uutta Maakuntakaavaa sekä Uuden Oulun yleiskaavaa, jotka ovat parhaillaan valmistella. Siten myöskään Toppilan voimalaitoksessa syntyvän tuhkajätteen rakeistaminen Hakoselän alueella ei ole Punaisenladonkankaan lähialueiden asukkaiden kannalta sen läheisyydessä toivottua toimintaa. Muistuttaja toteaa, että kunnallisessa ja ylikunnallisessa päätöksenteossa on tehty Punaisenlaonkangasta tulevaisuuden jätteenkäsittelylle vastustavia kriittisiä lausuntoja jo vuodesta 2007 alkaen. Oulun kaupunginhallitus on esittänyt useaan otteeseen Punaisenladonkankaan jätekeskuksen suunnitelmista luopumista ja uuden sijaintipaikan etsimistä. Muistuttaja on esittänyt muistutuksessaan otteita Oulun seudun kuntien (Oulun kaupunginhallitus, yhdistymishallitus ja seutuhallitus, Haukiputaan kunta) päätöksenteosta vuosilta 2007 2011. Muistutuksen liitteenä on lisäksi esitetty Punaisenladonkankaan toimikunnan 29.4.2007 Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle antama lausunto Laanilan Voima Oy, Stora Enso Oyj ja Oulun Energian Voimalaitostuhkien loppusijoittaminen YVA-selostuksesta sekä linkit kolmelle Internet-sivulle; jotka ovat päättynyt 19
YVA-hanke Voimalaitostuhkien loppusijoittaminen Laanilan Voima Oy, Stora Enso Oyj ja Oulun Energia ja annettuun ympäristölupaan liittyvät asiakirjat sekä lausunnot; Jyväskylän yliopisto, Minkälaisiin hankkeisiin YVAmenettelyä sovelletaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen 21.2.2011 kokouspöytäkirja kohta 30 Tuhkan rakeistus Pohjois- Pohjanmaalla. 20 Tarkastus Aluehallintovirasto on tehnyt hakemuksen johdosta tarkastuksen tuhkanrakeistuslaitokselle 7.6.2012. Läsnä olivat aluehallintoviraston edustajien lisäksi hakijan, ELY-keskuksen ja Evolet Oy:n edustajat. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Hakijan kuuleminen ja vastine Haukiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa luvan hakija pitää asiallisena ja kaikki hakemuksen mukaiset asiakohdat kattavana. Kohteessa suoritetussa katselmuksessa 7.6.2012 sovittiin mm. öljynerotuskaivon rakentamisesta ja mahdollisten pölyhaittojen ehkäisemisestä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoa hakija pitää asiallisena. Kohteessa suoritetussa katselmuksessa 7.6.2012 sovittiin mm. öljynerotuskaivon rakentamisesta ja mahdollisten pölyhaittojen ehkäisemisestä. Lisäksi sovittiin näytteenottokertojen lisäämisestä ja fosforin sisällyttämisestä analyysiohjelmaan. Tarkkailuohjelma päivitetään ELY-keskuksen lausunnon kommenttien mukaiseksi. Kaikissa toiminnoissa saattaa tapahtua häiriötilanteita ja niihin on toiminnassa varauduttu mm. rakentamalla betonipohjainen ja betoniseinäinen tuhkan vastaanottosiilo, joka voidaan automaattisesti peittää tiiviisti pressukatteella. Kostutetun tuhkan kuljettamiseen käytetään samaa kalustoa, jolla tuhkaa Toppilan voimalaitoksesta kuljetetaan Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle. Kuivaa tuhkaa alueelle tuodaan säiliöajoneuvoilla. Tuhkan pölyäminen kuljetusten aikana täten estetään. Hakemuksessa on esitetty, että kemikaaleja ei toiminnassa käytetä. Laitoksen nykyinen toiminta on suunniteltu siten, että kemikaaleja ei tulla käyttämään. Rakeistuslaitos on rakennettu siten, että kemikaalien lisääminen on teknisesti mahdollista. Tästä syystä hakemuksessa on varauduttu siihen, että kemikaaleja myöhemmin voidaan käyttää, esimerkiksi lisäämällä tuhkaan typpeä, jolloin rakeistetun tuhkan lannoitusvaikutus mm. kuivissa kangasmetsissä olisi tehokkaampaa. Laitoksen rakentamisen aikana kokoonpanossa on toteutettu pieniä muutoksia, mm. vesi otetaan porakaivosta. Veden lämmittämiseksi on rakennettu laitteisto, joka on varustettu 2000 litran polttoainesäiliöllä. Mahdollisten polttoainevuotojen haittojen minimoimiseksi alueelle varataan imeytysturvetta. Elintarviketurvallisuusviraston lausuntoa hakija pitää asiallisena ja vaatimusta tuoteselosteesta luonnollisena. Varsinaisen lannoitetuotteen valmistaa Evolet Oy ja Oulun Autokuljetus Oy ja Evolet Oy laativat valmistettavasta tuhkasta lannoitelain mukaisen tuoteselosteen. Mainittakoon, että