BYE BYE PUNKIT HYVÄSTI HYTTYSET JA KIRPUT

BYE BYE PUNKIT HYVÄSTI HYTTYSET JA KIRPUT Tehoaa punkkeihin, hyttysiin ja kirppuihin Kaksi vaikuttavaa ainetta: imidaklopridi ja permetriini, jotka tehostavat toistensa vaikutusta Toimii karkotteena punkkeja, hyttysiä sekä hietasääskiä vastaan Vähentää loisten mahdollisesti kantamien sairauksien (esim. borrelioosin, riketsioosin, erlichioosin ja leishmaniaasin) tarttumisriskiä PUOLUSTAJA MYÖS PIENILLE KOIRILLE Ei sovi kissoille. 1.2.2005 Vaikuttavat aineet: Bayvantic Vet. koirille <4 kg imidaklopridi 40 mg, permetriini 200 mg; koirille 4 10 kg imidaklopridi 100 mg, permetriini 500 mg; koirille 10 25 kg imidaklopridi 250 mg, permetriini 1250 mg; koirille 25 40 kg imidaklopridi 400 mg, permetriini 2000 mg. Lääkemuoto: Paikallisvaleluliuos. Kohde-eläinlaji: Koira. Käyttöaiheet: 4 viikkoa kestävä akarisidinen ja karkottava vaikutus Ixodes ricinus ja Rhipicephalus sanguienus -punkkeja vastaan. Dermacentor reticulatus punkkeja vastaan teho säilyy 3 viikkoa. Yksi hoitokerta torjuu hyttyset lajista riippuen 2 4 viikkoa sekä hietasääsket (Phlebotomus papatasi) 2 viikkoa. Koirien kirpputartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon. Yksi hoitokerta riittää estämään uudet kirpputartunnat 4 viikoksi. Vasta-aiheet: Ei alle 7 viikon ikäisille tai alle 1,5 kg:n painoisille koiranpennuille. Ei kissoille. Haittavaikutukset: Harvinaisissa tapauksissa voi ilmetä ohimeneviä iho-oireita tai letargiaa. Mikäli valmistetta pääsee suuhun, voi tästä erittäin harvinaisissa tapauksissa seurata ohimeneviä hermostoperäisiä myrkytysoireita. Tällöin aine on pestävä pois iholta ja annettava oireenmukaista hoitoa. Varotoimet: Kissojen tahattoman altistumisen estämiseksi tulee valmisteella käsitellyt koirat pitää erossa kissoista, kunnes annostelukohta on kuiva. Varo ettei pipetin sisältöä joudu hoidettavien koirien silmiin tai suuhun. Koiraa ei tule päästää uimaan ennen kuin annostelusta on kulunut 48 tuntia. Pakkaukset: 4 x 0,4 ml; 4 x 1,0 ml; 4 x 2,5 ml; 4 x 4,0 ml. ELÄINLÄÄKKEET PL 425, 20101 Turku puh. 010 4291, faksi 010 429 7771 www.animalhealth.orion.fi

Vääntöä tukka pystyssä Neuvottelukierros Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa saatiin päätökseen loppuvuodesta, kun liiton neuvottelijat olivat vääntäneet kättä KT:n neuvottelijoiden kanssa useamman pitkän ja raskaan viikon ajan. Vaikka neuvottelutoiminta olikin minulle jo ennalta tuttua, niin uusi sopimusala ja uusi vastapuoli toivat uusia kokemuksia ja paljon mietittävää. Lähtökohdat neuvotteluille olivat selkeät. Liiton kunnallinen palkkavaliokunta oli käynyt lääkärisopimuksen perusteellisesti lävitse, ottanut huomioon kentän ajatukset ja teroittanut keihäänkärkensä kutittaakseen KT:n neuvottelijat eläinlääkäreiden kannalta suosiollisiin myönnytyksiin. Saatoin todeta liiton esitykset hyvin perustelluiksi ja objektiivisesti todettavissa olevia kohtuuttomuuksia oikaiseviksi. No, mikä olikaan KT:n kanta ehdotuksiimme? Ei, ei tule kuuloonkaan ja vielä kerran ei. Ei ollut yllättävää, että työnantajapuoli suhtautui nihkeästi ammattiliittojen esityksiin, mutta KT antoi kovin hankalan kuvan itsestään. Vastapuolen yksittäiset neuvottelijat olivat kyllä rakentavia ja yhteistyökykyisiä, mutta usein jäi sellainen mielikuva, että neuvottelutulokset muuttuivat vielä neuvottelijoiden keskinäisten palavereiden jälkeen. Sopimustoiminta työmarkkinoilla on pelkistetysti kaupankäyntiä. TUPO määrittelee käytössä olevat pelinappulat ja jos haluaa jotakin lisää, täytyy olla valmis luopumaan jostakin. Liitto oli tällä sopimuskierroksella kovasti halukas käymään käsiksi työaika- ja työsidonnaisuuskysymyksiin. KT ei vielä ollut halukas käymään kauppaa näillä kysymyksillä. Tulimmekin sitten omalla tahollamme siihen tulokseen, että vaikka KT käykin viivytystaistelua eläinlääkäreiden hyvinvoinnin kustannuksella, toimii aika eduksemme ja saamme tarvittavat muutokset aikaiseksi jo olemassa olevan lainsäädännön tehokkaammalla hyödyntämisellä sekä näkyvissä olevien lainmuutosten suotuisalla avustuksella. KT:n kielteinen suhtautuminen hyvinvointikysymyksiin ohjasi neuvottelijoiden suurimman ruudin korvauskysymyksiin. Tältä osin saavutimme kohtuullisia tuloksia muun muassa sosiaalisen palkkaluokan reippaalla korottamisella, opiskelija-alennusten poistamisella ja 50 prosentin lauantaikorotuksen toteuttamisella. Lisäksi päivystyskorvausten laskentaperusteessa ja käyntipalkkioiden painotuksessa tapahtui melkoisia muutoksia. Neuvottelut olivat tavanomaiseen tapaan raskaat. Työmarkkinaperinne tuntuu velvoittavan yöllisiin kokouksiin ja viime hetken vääntöihin. Liiton pääneuvottelijat joutuivat tälläkin kertaa tyytymään kalkkiviivoilla parin tunnin yöuniin. Todettakoon kuitenkin, että neuvottelijat selvisivät hengissä, vaikkakin esimerkiksi KT:n kopiokoneet tuupertuivat yksi toisensa jälkeen kiivaimmassa neuvotteluvaiheessa. Tulkitsimme kopiokoneiden kohtalon seuraukseksi KT:n liian paksun tekstin jatkuvasta suoltamisesta. Olisi hienoa, jos jokaiselle kunnaneläinlääkärille tarjoutuisi mahdollisuus olla kärpäsenä katossa lääkärisopimusneuvotteluissa. Näytelmä olisi ulkopuolisen silmin mitä ilmeisimmin lähellä tragikomediaa. Ensin vängätään tukka pystyssä viikkojen ajan potien jatkuvaa happikatoa ja lopulta päädytään parin millin päähän edellisestä sopimuksesta. Turhauttavaako? Ehkä. Joka tapauksessa, jos joku luulee, että neuvotteluissa ei tehdä kaikkea voitavissa olevaa, niin heitän liite vitosella. Tai pitäisikö kerrankin nousta barrikadeille ja heittää työnantajaa koko lääkärisopimuksella? Mika Leppinen toiminnanjohtaja 119

Draxxin-antibiootti. Yxxi annos riittää. R DRAXXIN 100 mg/ml injektioneste, liuos naudalle ja sialle Koostumus: Vaikuttava aine: Tulatromysiini 100 mg/ml Apuaine: Monotioglyseroli 5 mg/ml LÄÄKE- MUOTO: Injektioneste, liuos Kohde-eläinlajit: Nauta ja sika Käyttöaiheet: Nauta: Naudan hengitysteiden infektioiden hoito ja ehkäisy (BRD, bovine respiratory disease), kun aiheuttajana on tulatromysiinille herkkä bakteeri, Mannheimia (Pasteurella) haemolytica, Pasteurella multocida tai Haemophilus somnus.taudin esiintymisestä karjassa on varmistuttava ennen ennaltaehkäisevän hoidon aloittamista. Sika: Sian hengitysteiden infektioiden hoito (SRD, swine respiratory disease), kun aiheuttajana on tulatromysiinille herkkä bakteeri, Actinobacillus pleuropneumoniae, Pasteurella multocida tai Mycoplasma hyopneumoniae. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä makrolidiantibiooteille. Ei saa käyttää samanaikaisesti muiden makrolidien tai linkosamidien kanssa. Ei saa käyttää lypsäville lehmille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi. Ei saa käyttää 2 kuukauden aikana ennen laskettua synnytystä tiineille lehmille tai hiehoille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi. Annostus ja antotapa: Nauta: 2,5 mg tulatromysiiniä painokiloa kohden (vastaa 1 ml/40 elopainokiloa) nahanalaisesti yhtenä injektiona. Hoidettaessa yli 300 kg painavaa nautaa annos jaetaan siten, että injisoidaan korkeintaan 7,5 ml yhteen kohtaan. Sika: 2,5 mg tulatromysiiniä painokiloa kohden (vastaa 1 ml/40 elopainokiloa) yhtenä lihaksensisäisenä injektiona niskaan. Hoidettaessa yli 80 kg painavia sikoja, annos jaetaan siten, että injisoidaan korkeintaan 2 ml yhteen kohtaan. Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain: Ei ole. Varoaika: Nauta: teurastus: 49 vrk. Sika: teurastus: 33 vrk. Ei saa käyttää lypsäville naudoille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi. Ei saa käyttää 2 kuukauden aikana ennen laskettua poikimisaikaa tiineille lehmille tai hiehoille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi. Yhteensopimattomuudet: Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, Draxxinia ei saa sekoittaa muiden eläinlääkevalmisteiden kanssa. Kestoaika: 36 kuukautta. Avatun pakkauksen kestoaika: 28 päivää Säilytys: Ei erityisiä säilytysohjeita. Hävittäminen: Käyttämättömät eläinlääkevalmisteet tai niistä peräisin olevat jätemateriaalit on hävitettävä paikallisten määräysten mukaisesti. Myyntiluvan haltija/markkinoija: Pfizer Limited, Yhdistynyt kuningaskunta/pfizer Oy, Animal Health, Helsinki ATC-koodi: QJ01FA94 Pakkaus ja hinta: 50 ml, TOH ALV0% 74 euroa. Täydellinen valmisteyhteenveto: Pakkaus, Eläinlääkkeet 2005 kirja.

E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 3/2005 Tieteelliset artikkelit 123 Käytännöllinen oikeanpuoleinen viiltogastropeksiatekniikka mahalaukun laajentumisen ja kiertymisen hoitona tai ennaltaehkäisynä A practical right-sided incisional gastropexy technique for treatment or prevention of gastric dilatation volvulus Sari H. Touru Muut artikkelit 132 Päivitystykset Turun malliin Anna Parkkari 138 Sääriluun kyhmyn siirto koiran eturistisidevammojen uusin hoitomahdollisuus Jarmo Rintasalo 141 Terveitä poroja Sauli Laaksonen 144 Mielenkiintoinen tapaus: hypomagnesemiaa koulutilan karjassa Eeva Mustonen 145 Elämäntehtävänä apinat Simo Komulainen Vakiot 119 Pääkirjoitus: vääntöä tukka pystyssä 122 Ledare: armbrytning med håret på ända 146 Näkökulma: eläinlääkintähuollon yhteistyöstä 148 Puheenjohtajan palsta: Lääkemarkkinointi korruptiota vai informaatiota 150 Ajankohtaista EELAsta 152 Microglossus 153 Vetsportin hiihtotekniikkakurssi Ruovedellä 154 Tieteellinen kirjoittaminen uudistuu 156 Henkilöuutiset 156 Kurssit 160 Fennovet järjestää 163 Avoimet työpaikat Turun päivystysmalli s. 132 Tieteellisessä artikkelissa uutta tekniikkaa s. 123 Lehden tieteellinen kirjoittaminen uudistuu s. 154 Uusi Näkökulma -palsta s.146 Ur innehållet Den vetenskapliga artikeln på engelska handlar om gastropexiteknik på högra sidan vid behandling och förebyggande vård av magomvridning. De övriga artiklarna handlar om hur Åbonejden arrangerar jourerna som hör till kommunalveterinärer, en ny modell för att behandla skador på främre korsbandet hos hund samt om hälsovård hos renar. Det intressanta fallet beskriver hypomagnesemi hos en ko. Direktiven för vetenskapliga artiklar har förnyats och presenteras jämte de personer som har tagit fram det presenteras. Intresset för skidturer på vårsnön kan ta fart av artikeln om skidteknik från Vetsport. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/Pärmbild: Munat ja kananpoika/ägg och kycklingen. Kuva: Kuvapörssi Oy

122 Armbrytning med håret på ända Förhandlingsomgången med Kommunala arbetsmarknadsverket kunde slutföras i slutet av året efter att förbundets förhandlare i flera långa och tunga veckor hade brutit arm med KA:s förhandlare. Trots att jag sedan tidigare kände till förhandlingsprocessen, förde en ny förhandlingsbransch och -partner med sig nya erfarenheter och gav mycket att tänka på. Förbundets utgångsläge för förhandlingarna var klart. Förbundet kommunala löneutskott hade grundligt gått igenom läkaravtalet, beaktat tankarna från fältet och vässat sin spjutspets för att kittla KA:s förhandlare till att göra ur veterinärernas synpunkt gynnsamma beslut. Jag kunde konstatera att förbundets förslag var väl motiverade och objektivt kontrollerbara som rätade ut oskäligheter. Vad var då KA:s svar på våra förslag? Kommer inte på fråga och ytterligare en gång nej. Det var inget överraskande i att arbetsgivarparten ställde sig njuggt till fackets förslag, men KA gav en mycket besvärlig bild av sig själv. Motpartens enskilda förhandlare var nog uppbyggande och samarbetskunniga men ofta uppstod en sådan sinnebild att förhandlingsresultaten ändrades ännu efter förhandlarnas gemensamma möten. Avtalsverksamheten på arbetsmarknaden är i grunden att köpslå. INPO definierar de spelpjäser som står till buds och vill man ha något extra måste man vara beredd att avstå från något annat. Förbundet hade under denna avtalsomgång en stor beredvillighet att ta i tu med frågor rörande arbetstider och bundenhet till arbete. KA var inte berett att ännu köpslå om dessa frågor. Vi kom också på vårt håll till uppfattningen att, trots KA:s förhalningskamp på veterinärernas välstånds bekostnad, verkar tiden till vår fördel och vi kan få tillstånd de nödvändiga förändringarna genom att utnyttja befintlig lagstiftning mera effektivt samt med benäget bistånd av i sikte varande lagförändringar. Den negativa inställningen till välståndsfrågor som KA uppvisade dirigerade förhandlarnas största krutladdning till ersättningsfrågor. Här uppnådde vi rimliga resultat blyay en rejäl förhöjning av den sociala löneklassen, ett slopande av studeranderabatten och en verkställighet av tillägget på 50 procent för lördagar. Därtill skedde avsevärda förändringar i uträkningsgrunderna och poängteringarna för jourersättningar och besöksavgifterna. På sedvanligt sätt var förhandlingarna tunga. Traditionerna på arbetsmarknaden tycks kräva nattsammanträden och armbrytning i sista stund. Förbundets chefsförhandlare var på kalkstrecken tvungna att nöja sig med ett par timmars nattsömn. Det må dock konstateras att förhandlarna överlevde trots att t.ex. KA:s kopieringsmaskiner stupade den ena efter den andra under de mest hektiska förhandlingarna. Vår tolkning om kopieringsmaskinernas öde var att det var en följd av att KA kontinuerligt spottade ut för tjock text. Det vore fint om varje kommunalveterinär kunde beredas tillfälle att vara som en fluga i taket under läkaravtalsförhandlingarna. Med största sannolikhet skulle skådespelet för en utomstående te sig närmast som en tragikomedi. Först manglar man med håret på ända i veckotal och lider av kontinuerlig syrebrist och till slut landar man på några millimeters avstånd från det föregående avtalet. Frustrerande? Kanske. Hur som helst, om någon tror att man under förhandlingarna inte gör allt man kan göra, så slänger jag bilaga fem på er. Eller borde man för en gångs skull klättra upp på barrikaderna och slänga hela läkaravtalet på arbetsgivaren? Mika Leppinen verksamhetsledare Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta 1893 www.sell.fi Päätoimittaja Huvudredaktör: Antti Nurminen (vastaava toimittaja, ansvarig redaktör) puh. 0400 888 612 antti.nurminen@sell.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anna Parkkari puh. (09) 7745 4817 faksi (09) 7745 4818 toimitus@sell.fi Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, jouko.koppinen@fimnet.fi Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: www.sell.fi, lehden kohdalta tai tilaa riitta.puro@sell.fi Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Pirkko Nousiainen puh. (09) 7745 4814 pirkko.nousiainen@sell.fi Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt redaktionsråd: dosentti Marja-Liisa Hänninen ELT Liisa Kaartinen professori Terttu Katila professori Hannu Korkeala dosentti Sven Nikander professori Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Saloniemi ELT Timo Soveri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Leena Saijonmaa-Koulumies, Minna Viitanen, Raisa Iivonen ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto Mäkelänkatu 2 C, 4. krs 00500 Helsinki puh. (09) 7745 4817 faksi (09) 7745 4818 toimitus@sell.fi Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: 2 200 Tilaushinnat 2005 Prenumerationspriser 2005: 90 e, eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä ja liiton eläkkeellä oleville jäsenille 35 e, EKYn jäsenille 20 e, pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet 45 e. 90 e, för vet.med. studerande och pensionerade 35 e, för EKY medlem 20 e, för medlem nordiska veterinärförbund 45 e. ISSN 0039-5501 Painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen

Sari H. Touru and Daniel D. Smeak A practical right-sided incisional gastropexy technique for treatment or prevention of gastric dilatation volvulus Käytännöllinen oikeanpuoleinen viiltogastropeksia mahalaukun laajentumisen ja kiertymisen hoitona tai ennaltaehkäisynä SUMMARY Gastropexy for treatment of Gastric Dilatation Volvulus is often performed as an emergency procedure, therefore, an ideal method for gastropexy should be quick, safe and easy to perform. This article describes an incisional gastropexy technique designed to be readily performed by a surgeon without assistance. Like other successful permanent gastropexy techniques, this method apposes incised surfaces of the right abdominal wall and pyloric antrum. Illustrated technical details are included that allow the surgeon to readily create these incised surfaces while avoiding potential complications such as inadvertent perforation of the gastric mucosa or diaphragm. In addition, standard gastropexy incision sites are described and shown to help prevent gastric malpositioning or outflow obstruction following surgery. YHTEENVETO Mahalaukun täyttymisen ja kiertymisen hoitona tehtävä mahalaukun kiinnitys vatsaontelon seinämään joudutaan usein tekemään kiireellisenä toimenpiteenä, jonka vuoksi ideaalisen gastropeksian tulisi olla nopea, turvallinen ja helppo. Tässä artikkelissa kuvataan viiltogastropeksian tekniikka, jonka kirurgi voi vaivattomasti tehdä ilman avustajaa. Viiltogastropeksian avulla mahanportin soppi kiinnitetään pysyvästi vatsaontelon oikeaan seinämään viiltopintojen avulla. Artikkelissa selitetään yksityiskohtaisesti kuvien avulla viiltogastropeksian tekninen suoritus. Oikealla tekniikalla vältetään yleisimmät komplikaatiot, kuten mahalaukun limakalvon tai pallean perforaatio sekä mahalaukun virheasennot ja niistä johtuvat ongelmat. INTRODUCTION When a dog develops gastric dilatation volvulus (GDV) or has gastric dilatation, simple repositioning of the stomach without a means of pyloric antral fixation to the abdominal wall results in an unacceptably high risk of recurrent GDV (Glickman et al. 1998). Therefore, a right-sided gastropexy is recommended to prevent future bouts of GDV (Fossum 2002, Monnet 2003, Slatter 2003). Prophylactic gastropexy also dramatically reduces the risk of GDV in dogs with a familial history of this condition in first-degree relatives (Ward et al. 2003). The goal of gastropexy is to create a permanent adhesion in an anatomic position between the stomach antrum and right body wall. Because gastropexy is often performed as an emergency procedure, an ideal method for gastropexy should be quick, safe and easy to perform. Simple suturing of the stomach to the abdominal wall without removing the serosa does not result in permanent fixation (Fossum 2002). It has been shown that raw gastric muscle must be in contact with incised muscle of the body wall long enough for permanent adhesions to form (MacCoy et al. 1982, Wacker et al. 1998). Various gastropexy techniques have been described that incorporate this essential principle. The most currently accepted permanent gastro- 123

pexy techniques include tube gastropexy, circumcostal gastropexy, muscular flap gastropexy, belt-loop, and incisional gastropexy (Fossum 2002, Monnet 2003, Slatter 2003, Ward et al. 2003). Recently, a laparoscopic-assisted gastropexy technique has been described (Rawlings et al. 2002, Naim et al. 2003, Slatter 2003). The objective of this article is to illustrate a novel gastropexy technique that incorporates the raw muscle surfaces between the stomach and abdominal wall, and that is very safe and quick to perform in our hands. Incisional gastropexy is one of the easiest of the techniques previously listed, especially for inexperienced surgeons. However, previous descriptions of incisional gastropexy may be somewhat confusing because the gastropexy sites are vaguely illustrated and explained, and this can lead to a number of iatrogenic complications. In this article, we chose to use a series of pictures of a patient to help illustrate and describe this novel technique so important details can be shown, and the reader can more fully understand the procedure. Potential complications such as unnecessary haemorrhage in the abdominal wall, gastric perforation, malpositioning of the stomach or diaphragmatic disruption, are avoided with this technique. Due to the limited scope of this paper, the authors refer readers to other veterinary sources for important information about the management of patient with this condition (Bojrab 1983, Monnet 2003, Slatter 2003). TECHNIQUE With the animal in dorsal recumbency, aseptically prepare the ventral abdomen past the flank folds laterally, and 10 centimetres cranial to the xiphoid extending to the pubis. The surgeon stands on the left side of the patient for the best exposure to the gastropexy site; the figures in this article are viewed from this perspective. Hence, the cranial aspect of the patient shown in this series of images is to the right. Create a linea alba incision from the xiphoid to umbilicus. This incision should be long enough to perform gastropexy and allow complete abdominal exploration. If more cranial exposure is needed in deep-chested dogs, continue to cut the linea incision (cranial but superficial to the xiphoid cartilage) with Mayo scissors. Remove the falciform fat to access the abdominal wall gastropexy site. If the gastropexy is done to treat, rather than prevent GDV, decompress the stomach and reposition the antrum to its normal location. Evaluate the stomach for evidence of necrosis after repositioning. Resect or invaginate necrotic stomach wall as the surgeon prefers (Monnet 2003). Evaluate the spleen for irreversible changes, such as necrosis or venous thrombosis and perform a splenectomy if necessary. Explore the entire abdomen and correct any problems encountered before performing the gastropexy. Grasp the right side of the cranial abdominal wall incision, evert and roll the wall to allow palpation of the chondral aspect of rib twelve. The twelfth rib can be identified by palpating its cartilaginous margin that ends several FIGURE 1 KUVA The correct abdominal gastropexy sites on the eleventh or the twelfth rib are marked in red. FIGURE 2 KUVA The twelfth rib is palpated and fixed between fingers. Kahdestoista kylkiluu palpoidaan sormien väliin. Mahalaukku kiinnitetään vatsaontelon seinämään yhdennentoista tai kahdennentoista kylkiluun kohdalle. Kohta on merkitty punaisella. 124

FIGURE 3 KUVA The transverse abdominal muscle is incised on top of the rib, which is held by towel clamps. Poikittainen vatsalihas viilletään kylkiluun päältä kannattelemalla kylkiluuta kangaspihdeillä. FIGURE 4 KUVA Towel clamps are removed after the incision is completed. Note that the correct site of the incision is several centimetres caudal to the xiphoid. Kun viilto on valmis, kangaspihdit poistetaan. Viillon oikea paikka on useita senttimetrejä miekkalisäkkeestä kaudaalisesti. FIGURE 5 KUVA The correct stomach gastropexy site, marked with an ellipse, is midway between the pylorus and the lesser curvature line. Mahalaukun oikea gastropeksiakohta, joka kuvassa on merkitty soikiolla, on mahaportin ja mahalaukun pienen kaarteen puolessa välissä. FIGURE 6 KUVA The stomach is pinched between fingers and lifted up until the mucosa slips off. Mahalaukku otetaan sormien väliin ja sitä nostetaan kunnes limakalvo luiskahtaa pois otteesta. centimetres caudal to the xiphoid cartilage. The reader should note that there are individual breed differences in the location of the chondral aspect of ribs eleven and twelve. The eleventh rib can be used alternatively if the cartilaginous end of this rib is located several centimetres caudal to the xiphoid (Fig. 1). Isolate the twelfth rib with your thumb and index finger and pull the rib away from deeper structures (Fig. 2). Place two towel clamps around the isolated rib approximately five to six centimetres apart from one another. The cranial clamp should be positioned at the end of the twelfth rib approximately several centimetres caudal to the xiphoid (Fig. 1). Elevation of this rib by the towel clamps helps stabilize the rib and retracts it away from the diaphragm. In one stroke, directly incise over the twelfth rib with a scalpel blade between the towel clamps (Fig. 3). The transverse 125

FIGURE 7 KUVA The stomach is cut with Metzenbaum scissors. Mahalaukku leikataan Metzenbaum-saksilla. FIGURE 8 KUVA After the stomach has been cut, the intact mucosa protrudes from the incision. Kun mahalaukun viilto on valmis, jää limakalvo ehjänä pullottamaan esiin viillosta. FIGURE 9 KUVA Stay sutures are tied and the gastropexy woundsare positioned side by side for suturing. Stay suture -tikit solmitaan ja gastropeksiahaavat asetetaan rinnakkain ompelua varten. abdominal muscle will separate at once, exposing the cartilaginous rib. This incision can be done safely since cutting directly over the stabilized rib prevents accidental blade damage to surrounding structures. After the abdominal wall gastropexy incision is completed, remove the towel clamps (Fig. 4). To choose the correct site for the gastric antrum incision, draw an imaginary line from the lesser curvature parallel to the long axis of the dog. The stomach incision site is midway between the pylorus and the imaginary line (Fig. 5). Orient the stomach incision parallel to the long axis of antrum, and midway between lesser and greater curvatures to avoid damage to stomach vasculature. If you are a right-handed surgeon, lift up the stomach body with the left middle finger leaving your thumb and index finger free. Thoroughly wipe and dry your left thumb and index finger with a dry sponge. Carefully wipe the surface of the proposed antral gastropexy site. Pinch about 4 centimetres of the antral site (full-thickness) between the thumb and index finger (held parallel to the long axis of the antrum). Lift the pinched stomach wall until the mucosa distinctly slips out from between the fingers (Fig. 6). What remains grasped after this maneuver is just the serosa and muscular layer of the stomach wall. With Metzenbaum scissors, create a partial thickness gastric antral incision by cutting to the base of the pinched wall towards the tips of the fingers (Fig. 7). Since the gastric mucosa has been squeezed away from the pinched wall, no perforation into the stomach is possible and only the seromuscular layer is incised (Fig. 8). The stomach incision should be 3-4 centimetres in length. If this technique is performed incorrectly and gastric mucosa is perforated inadvertently, close the 126

Kuv Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 3 FIGURE 10 KUVA The caudal edge of the stomach wound and the dorsal edge of the cut made into the abdominal wall are joined by sutures made in a simple continuous pattern. Mahalaukun haavan kaudaalireuna ja vatsaontelon seinämään tehdyn viillon dorsaalireuna ommellaan yhteen yksinkertaisella jatkuvalla ompeleella. FIGURE 11 KUVA The cranial edge of the stomach wound and the ventral edge of the cut made into the abdominal wall are sutured in a similar manner. Mahalaukun haavan kraniaalireuna ja vatsaontelon seinämään tehdyn viillon ventraalireuna ommellaan samalla tavalla kuin ensimmäinen ommellinja. mucosa with 3-0 absorbable suture material. Bring the stomach wound in apposition to the rib incision so that the pylorus is pointing in a cranial direction. Fasten stay sutures to both ends of the incisions thorough the seromuscular stomach layer and transverse abdominal muscle. Use 2-0, prolonged absorbable or nonabsorbable monofilament suture material (i.e. polydioxanone) on a taper needle. When stay- sutures are placed and tied, bring the lower stomach and abdominal wall edges in apposition with thumb forceps so the edges are easy to suture (Fig. 9). Leave the needles attached to the stay sutures so that they can be used to appose the incision edges for the gastropexy. With the cranial stay suture needle, begin suturing the caudal edge (greater curvature side) of the incised stomach wall to the dorsal edge of the abdominal wall incision (the two muscle edges between stomach mucosa and rib) with a simple continuous suture pattern (Fig. 10). At least 3 4 mm bites of tissue should be included on either side of the suture line. Avoid entering the stomach lumen with the needle if possible. The first suture line is ended and tied to the knot ears of the stay suture at the other end of the incision. Using the needle from the caudal stay suture, appose the remaining (lesser curvature side) free edge of the stomach incision to the ventral FIGURE 12 KUVA The stomach is attached to the abdominal wall with two continuous sutures. Mahalaukku on kiinnitetty vatsaontelon seinämään kahdella jatkuvalla ompeleella. part of the abdominal wall incision with the same suture pattern (Fig. 11). Tie this suture line to the knot ears of the cranial stay suture knot. After both suture lines are completed, both incision edges of the stomach and abdominal wall are firmly apposed (Fig. 12). Close the celiotomy incision in a routine fashion. 127

CONCLUSIONS Gastric dilatation volvulus is a common, life-threatening problem in large deep-chested dogs, and its reoccurrence is high if a right-sided gastropexy is not performed. Therefore, gastropexy is recommended for every patient with GDV, and also for susceptible patients with a history of gastric dilatation. After stabilization, surgical correction of GDV should be performed without delay because of the higher anesthetic risk of the patient. Every emergency veterinarian in small animal practice faces patients with GDV in need of immediate care. In Finland, it is not always possible to refer these critical patients, and the veterinarian is often obligated to perform surgery alone. Consequently, it is important that the gastropexy technique can be performed simply without the aid of an assistant. This technique, as described, can be easily performed alone. The towel clamps help elevate and stabilize the twelfth rib with one hand so the other can make the muscle incision with one bold stroke. As the rib is held elevated, the abdominal wall incision is created well away from the diaphragm and deeper vascular structures. Because the incision is made directly over the rib, it is safe to make a deep cut to expose raw tissue edges suitable for permanent adhesion formation. The described stomach slip technique allows the solo surgeon the ability to stabilize the stomach and, simultaneously, create a deep stomach incision without risking perforation of the mucosa. The pre-placed stay- sutures keep stomach and abdominal wall layers well apposed so that suturing is easy since there is no tension during needle placement. This incisional gastropexy technique integrates known gastropexy principles that are documented to result in permanent adhesions between the stomach and abdomen (Fossum 2002, Monnet 2003, Slatter 2003). One of the authors (DS) has been using this successful technique for more than ten years at The Ohio State University, and it has been introduced more recently at the University of Helsinki. Even though this technique is designed to be simple and rapid, the authors encourage inexperienced surgeons to practice any unfamiliar surgical procedure on cadavers first before attempting to perform the technique on a clinical patient. REFERENCES Bojrab, J.M. (ed.). Current Techniques in Small Animal Surgery, 2 nd ed. Lea & Febiger, Philadelphia, 1983: 149 157 Fossum, T.W. (ed.). Small Animal Surgery. 2 nd ed. Mosby, Philadelphia, 2002: 272 273 Glickman, L.T., Lantz, G.C., Schellenberg, D.B., Glickman, N.W. A prospective study of survival and recurrence following the gastric dilatation-volvulus syndrome in 136 dogs. Journal of the American Animal Hospital Association. 34, 1998: 253 259 MacCoy, D.M., Sykes, G. P., Hoffer, R.E., Harvey, H.J. A gastropexy technique for permanent fixation of the pyloric antrum. Journal of the American Animal Hospital Association. 18, 1982: 763 768 Monnet, E. Gastric dilatation-volvulus syndrome in dogs. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 33, 2003: 987 1005 Naim, J.H., Smith, R., Gorecki, P.J. Emergent laparoscopic reduction of acute gastric volvulus with anterior gastropexy. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech. 13, 2003: 389 391 Rawlings, C.A., Mahaffay, M.B., Bement, S., Canalis, C. Prospective evaluation of laparoscopic-assisted gastropexy in dogs suspectible to gastric dilatation. J Am Vet Med Assoc. 221, 2002: 1576 1581 Slatter, D. (ed.). Textbook of Small Animal Surgery. 3 rd edition, volume 1, Saunders, Philadelphia 2003: 600 616, 641-643 Wacker, C.A., Weber, U.T., Tanno, F., Lang, J. U. Ultrasonographic evaluation of adhesions induced by incisional gastropexy in 16 dogs. J Small Anim Pract. 8, 1998: 379 384 Ward, M.P., Patronek, G.J., Glickman, L.T. Benefits of prophylactic gastropexy for dogs at risk of gastric dilatation-volvulus. Preventive Veterinary Medicine 60, 2003: 319 329. KIRJOITTAJIEN OSOITTEET: ELL Sari H. Touru Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen eläinlääketieteen laitos PL 57, 00014 Helsingin yliopisto Nykyinen osoite: Eläinlääkäriasema Akuutti Oy Kansankatu 47, 90100 Oulu Sähköposti: sari.touru@helsinki.fi Daniel D. Smeak DVM, Diplomate ACVS Department of Veterinary Clinical Sciences College of Veterinary Medicine The Ohio State University 601 Vernon L. Tharp Street Columbus, Ohio 43210 Unites States UUDET TIETEELLISET KIRJOITUSOHJEET OVAT KOTISIVULLA. www.sell.fi, lehden kohdalla kirjoitusohjeissa. Siirtymäaika vanhojen ohjeiden mukaisille käsikirjoituksille päättyy toukokuun lopussa. Katso artikkeli s. 154 128

ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE BAYVANTIC - TEHOKAS KARKOTE KOIRAN SUOJAKSI Kevät tulee yhtä varmasti kuin vastaanotolle alkaa tipahdella ensimmäisiä punkinpuremia koiria. Osa omistajista kokee punkin poistamisen niin epämiellyttävänä toimenpiteenä, että mieluummin hoidattaa vaivan eläinlääkärin vastaanotolla. Toisille lukuisten punkkien päivittäinen poistaminen taas on jo rutiinia. Taustalla piilee usein huoli punkkien levittämistä taudeista. Bayvantic: kaksi vaikuttavaa ainetta kaksinkertainen suoja Bayvantic on ainutlaatuinen yhdistelmä kahta vaikuttavaa ainetta, permetriiniä ja imidaklopridiä. Yhdessä aineet muodostavat tehokkaan, synergisen kombinaation, joka karkottaa punkit, hyttyset ja kirput, ja estää niitä imemästä verta. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että vaikuttavien aineiden yhdistelmäkäytössä imidaklopridi toimii niveljalkaisilla hermosolujen aktivoijana tehostaen täten permetriinin vaikutusta. Näin imidaklopridin ja permetriinin yhteisvaikutus lamaannuttaa loisen hermoston tehokkaasti johtaen lopulta sen kuolemaan 1. Bayvantic karkottaa siis punkit, hyttyset ja kirput ennen kuin ne ehtivät purra tai pistää. Tämä taas ehkäisee pistoksesta tai puremasta aiheutuvaa ihoärsytystä sekä vähentää loisten mahdollisesti kantamien sairauksien tartuntariskiä. Bayvantic puree punkkeihin Tavallisimpia koirien punkkilajeja Euroopassa ovat puutiainen (Ixodes ricinus) ja ruskea koirapunkki (Rhipicephalus sanguineus). Punkit levittävät helposti virus-, bakteeri- ja alkueläinsairauksia. Puutiaiset välittävät ennen kaikkea borrelioosia, Rhipicephalus-punkit voivat puolestaan levittää erlichioosia. Nämä punkkien välittämät sairaudet aiheuttavat harmia sekä koiran, että ihmisen terveydelle. Bayvantic karkottaa punkit usein ennen kuin ne kiinnittyvät tai purevat, sillä permetriinillä on punkkeja tappavan vaikutuksen lisäksi myös niitä karkottava ominaisuus. Tämän vuoksi punkkien kiinnittyminen koiraan vähenee huomattavasti, samoin altistuminen niiden levittämille sairauksille. Bayvantic karkottaa hyttyset, hietasääsket ja kirput Keskenään synergistiset imidaklopridi ja permetriini muodostavat yhdistelmän, joka suojaa paitsi punkeilta myös hyttysiltä ja hietasääskiltä. Valmiste karkottaa loiset ennen kuin ne ehtivät pistää tai purra. Imidaklopridi estää loisia imemästä verta kolmessa viidessä minuutissa annostelusta. Kontrolloidussa laboratoriotutkimuksessa 2 vertailtiin Bayvanticin ja fi proniilin vaikutusta hyttysiin (Culex pipiens). Jokainen koira altistettiin viidellekymmenelle hyttyselle päivinä 1, 3, 7, 14, 21 ja 30. Kuolleiden, elävien ja verta imeneiden hyttysten lukumäärät laskettiin. Bayvanticin kyky estää hyttysiä imemästä verta vaihteli 96,5:stä 100 prosenttiin kaikkina tutkimuksen ajankohtina. Fiproniilin vastaava teho oli ensimmäisenä päivänä 83,3 prosenttia ja viimeisenä päivänä 5,5 prosenttia. 129

ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Toisessa sokkotutkimuksessa 3 arvioitiin Bayvanticin karkottavaa ja tappavaa vaikutusta hietasääskiin (Phlebotomus papatasi). Nämä mm. leishmaniaasia levittävät hyönteiset ovat vaarana hietasääskialueilla (lämpimillä seuduilla, esimerkiksi välimeren maissa) matkustavilla koirilla. Karkotusvaikutuksen tehoa mitattiin vertaamalla verta imeneiden hietasääskien määrää hoidetussa ryhmässä ja kontrolliryhmässä. Tappavaa tehoa mitattiin elonjääneiden hietasääskien määrällä molemmissa ryhmissä. Koirat altistettiin viikon välein kahdellesadalle naaraspuoliselle hietasääskelle neljän viikon ajan. Tulokset näkyvät kuvassa 1. Kuva 1. Bayvanticin karkottava ja tappava vaikutus hietasääskiin (Phlebotomus papatasi) koirilla viikon välein tutkittuna. Vaikutuksen nopeus ja pitkäkestoisuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia koirien kirppuongelman hallinnassa. Paitsi että kirput ovat kiusallisia, ne voivat myös aiheuttaa ongelmia koiran terveydelle. Kirput levittävät heisimatotartuntaa sekä bakteeritartuntoja, esimerkiksi Bartonella henselaen aiheuttamaa kissanraapimatautia, joka on myös zoonoosi. Tämän lisäksi kirppujen sylki aiheuttaa kirppuallergista ihotulehdusta (FAD). Nopeavaikutteinen kirpuntorjuntalääke voi vähentää kirppujen puremia merkitsevästi. Imidaklopridi estää kirppuja imemästä verta ja tappaa kiinnittyneet kirput kolmessa - viidessä minuutissa annostuksesta. Bayvanticin teho kirppuja vastaan kestää jopa neljä viikkoa. Bayvantic helppokäyttöinen ja vedenkestävä suoja Bayvantic on paikallisvaleluliuos, joka annostellaan suoraan koiran ihoon. Alle kymmenen kiloa 130

ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE painaville koirille valmiste annostellaan yhteen kohtaan. Annostelu onnistuu parhaiten koiran seistessä. Turkkiin tehdään jakaus lapaluiden keskellä siten, että iho saadaan näkyviin. Pipetti tyhjennetään kokonaan koiran iholle. Yli kymmenen kiloa painaville koirille valmiste annostellaan neljään kohtaan pitkin selkärankaa, jotta aine jakautuisi mahdollisimman tasaisesti ja nopeasti. Mikäli koira tarvitsee sampoopesua, tulisi koira pestä ennen Bayvanticin annostelua. Valmistetta voidaan annostella heti turkin kuivuttua. Kuivuttuaan Bayvantic säilyttää tehonsa koiran kastuessa, esimerkiksi pesun aikana tai koiran uidessa. Kastumisen vaikutusta Bayvanticin tehoon on testattu tutkimuksessa 4, jossa koirat joko huuhdeltiin päivinä 2, 9, 16, ja 23 tai pestiin sampoolla neljäntenätoista päivänä hoidosta. Valmisteen vaikutusta tutkittiin altistamalla koirat Ixodus ricinus - ja Rhipicephalus sanguineus -punkeille sekä kissan kirpuille (C. felis) viikon välein. Kaikkina ajanjaksoina teho loisia vastaan pysyi vähintään 90 prosentissa. Bayvanticin sivuvaikutuksia ovat harvinaisissa tapauksissa ohimenevät iho-oireet (kutina, karvanlähtö ja punoitus lääkkeen annostelukohdassa) tai letargia. Mikäli valmistetta pääsee koiran suuhun, voi tästä erittäin harvinaisissa tapauksissa seurata ohimeneviä hermostoperäisiä myrkytysoireita, kuten vapinaa tai letargiaa. Tällaisissa tapauksissa aine olisi syytä pestä mahdollisimman nopeasti pois iholta rasvaa liottavalla pesuaineella. Sen jälkeen annetaan oireenmukaista hoitoa. Valmistetta ei tule käyttää kissoilla, sillä kissojen aineenvaihdunta ei pysty käsittelemään tuotteen tiettyjä ainesosia permetriini mukaan luettuna. Lääkkeen annostelun jälkeen samassa taloudessa elävät kissat ja koirat olisikin hyvä pitää erillään esimerkiksi yön yli, jotta kissat eivät pääsisi nuolemaan vielä imeytymätöntä lääkettä annostelukohdasta. Lisätietoja lääkkeestä ilmoituksessa lehden sivulla 118. Viitteet 1) Methfessel C & Turberg A (2003). In vitro demonstration of enhanced activity with the combination of imidacloprid and permethrin in a pest activity with the combination of imidacloprid and permethrin in a pest arthropod. Suppl. Comp Cont Educ Vet Prac 25 (5A): 11-14. 2) Arther RG, Carroll S, Cruthers LR, Slone RL & Young DR (2003). Topically applied products to inhibit the feeding of mosquitoes on dogs. Proc. 48 th.ann Meet Am Ass Vet Parasitol: 30-31 3) Mencke N, Volf P, Volfova V & Stanneck D (2003). Repellent effi cacy of a combination containing imidacloprid and permethrin against sand fl ies (Phlebotomus papatasi) on dogs. Parasitol. Res. 90: 108-111. 4) Everett R, Cunningham JR, Arther RG & Davis WL (2003). Effect of shampooing or water immersion on the initial and residual efficacy of K9Advantix for fl ea and tick control on dogs. Proc. Of the 7 th Int Symp Ectoparasit Pets: 43. 131

Päivystystä Turun malliin Turun seudulla hoidetaan kunnan pieneläimiä koskevat päivystysvelvoitteet yhteistyössä kunnan ja yksityisten ammatinharjoittajien kesken. Seudun suur- ja pieneläinpäivystys on eriytetty. Pieneläinten viikonloppu- ja arkipäivystykset hoidetaan hiukan eri tavoin, ja viikonloppuisin päivystäjän apuna on aina hoitaja. Myös kunnat tekevät yhteistyötä, sillä suureläinten päivystyksestä vastaavat ympäristökuntien eläinlääkärit. Jo vuosia käytössä olleisiin järjestelyihin ollaan tyytyväisiä. TEKSTI JA VALOKUVAT: ANNA PARKKARI Turun seudun järjestelmää on kehitelty kolmisenkymmentä vuotta. Nyt pieneläinten arkipäivystykset tekee yksityinen ammatinharjoittaja kaupungineläinlääkärin klinikalla kaupungineläinlääkärin omistamilla välineillä. Pieneläinten viikonloppupäivystykset hoidetaan joko yksityisklinikoiden tai kaupungin klinikan tiloissa ammatinharjoittajien voimin. Viikonloppuisin päivystäjän apuna on kaupungin palkkaama pieneläintenhoitaja. Pieneläinpäivystyksessä emme ole tehneet sopimuksia yritysten vaan yksittäisten ammatinharjoittajien kanssa. Yritysten esteenä ovat monet työaikalainsäädännön kysymykset. Tämä suora malli toimii hyvin, aloittaa 3. kaupungineläinlääkäri Jaakko Rasi. Turun kaupungilla on Rasin lisäksi kolme Turun seudun päivystysalue: punaisella merkityt kaupungit Turku ja Raisio sekä vihreällä ja valkoisella merkityt 18 kuntaa, joista moni muodostaa kuntayhtymän, hoitavat pien- ja suureläinpäivystyksen yhdessä. Jaakko Rasin mukaan myös punaisella viivalla merkityltä alueelta kysytään pieneläinten päivystyspalveluja säännöllisesti, ja katkoviivallakin merkityltä kyselyjä tulee, mutta harvemmin. hygieniapuolen eläinlääkäriä. Käytännössä siis pien- ja suureläinpäivystykset olisivat kaupungin alueella kokonaan kahden Turku ja Raisio eläinlääkärin vastuulla. Lemmikkieläinten määräkin lienee noussut, ja selvästi on lisääntynyt eläinten hoidon määrä. Turussa hyötyeläinten määrän vähenemisen näki jo 1970-luvun lopulla. Ajattelin silloin virassa aloitettuani, että jokin ratkaisu tähän on löydettävä. Järjestelyjen laillisuutta on jouduttu pohtimaan monissa pienissä ja suurissa linjauksissa. Nyt kaupungilla on selvät kannanotot sekä maa- ja metsätalousministeriön että 132

Yksityiset samassa veneessä Verkostot ja henkilösuhteet vaikuttavat asioiden sujumiseen. Turussa syntyy vaikutelma, että puhevälit ovat kunnossa moneen suuntaan ja esimerkiksi uuden arkipäivystysjärjestelyn ansioista saatiin yksi uusi työpaikka myös yksityiselle asemalle. Kuvassa vasemmalta 3. kaupungineläinlääkäri Jaakko Rasi ja Pet-Vetin omistajat Tiina ja Tuomas Illukka. Eläinlääkäriliiton lainoppineilta. Laittomuuksia ei tähän sisälly, painottaa Rasi. Kunnat yhteistyössä Turussa jo Rasin edeltäjät olivat lähteneet yhteistyöhön yksityissektorin kanssa, ja siitä oli hyvä jatkaa. Seudulla on tehty sopimus 18 kunnan yhteistyöstä päivystyksissä. Vastikään Kaarinan kaupunki saatiin mukaan yhteistyöhön. Noin karkeasti ottaen Turku ja Raisio hoitavat alueen pieneläimet ja ympäristön kuntayhtymien, Parainen, Härkätie, Masku ja Naantali, neljä kunnaneläinlääkäriä hoitaa 18 kunnan hyöty- ja suureläinpäivystykset. Yhteistyötä tehdään siis sekä yksityisten että muiden kuntien kanssa. Rasi kertoo, että pieneläinpäivystyksessä viikonloppuvuoroa tekevä ammatinharjoittaja ei voi hoitaa tiettyjä virkatehtäviä, esimerkiksi joitain eläimen maahantuontiin tai vientiin liittyviä asioita, osaa eläinsuojelutapauksista tai tarttuvia tauteja, ja ne ohjataan ympäryskuntien päivystävälle kunnaneläinlääkärille, suureläinpäivystäjälle. Välillä, kun kaikissa neljässä virassa ei ole ollut viranhaltijaa, on tehnyt tiukkaa. Neljän kunnaneläinlääkärin jakaessa vastuuta suureläimiin keskittyvä päivystystaakka on ihan kohtuullinen, sanoo Härkätien kuntayhtymän eli Liedon ja Tarvasjoen sekä ostopalveluna Ruskon kunnaneläinlääkäri Jukka Taimen. Kokonaisuudessaan tämä päivystyssysteemi toimii minusta nyt hyvin yksityisten ollessa vastuussa mukana. Meille tietysti saaristo aiheuttaa omat aikatauluongelmansa. Ja esimerkiksi hevostilojen määrä on lisääntynyt nopeasti, kun vanhoista pientiloista tulee järjestään hevospaikkoja. Taimen nostaa myös esille kysymyksen, voivat ja ovatko kaikki kunnaneläinlääkärit samalla viivalla. Taidetaan olla menossa kohti yhä lisääntyvää erikoistumista, eikä yksi kunnaneläinlääkärin toimenkuva sovi enää kaikkiin kuntiin. Nyt kaikki Turun alueella olevat yksityiset eläinlääkäriasemat Kissakoiraklinikka Oy, Pet-Vet, Kaarinan eläinlääkäriasema ja Eläinlääkäriasema Vettori Raisiosta, ovat mukana järjestelmässä jakamassa päivystysvastuuta pieneläinten osalta. Työn tekevät yksityiset ammatinharjoittajat, jotka ovat asemilla töissä sekä asemien omistajat. Vettori tuli mukaan uusimpana kuluvan vuoden alusta. Meidän asemamme Pet-Vet perustettiin vuonna 1981. Käytännössä me olemme olleet tässä koko ajan mukana, kertoo Tuomas Illukka. Tämähän toimii hyvin, kun kaikki ovat mukana. Se aikaansaa myös vuorovaikutusta yksityistenkin välillä, kun asioista pitää yhdessä sopia. Parempi tämä, kuin että kaikki päivystävät aina. Tiina Illukka, toinen Pet-Vetin omistajista kertoo puolestaan: Minusta Turussa on hyvä asenne, potilaat eivät ole minkään aseman omia. Tavoite on kuitenkin palvella ja hoitaa eläimet kuntoon. Kustannustaso on kohtuullinen ja esimerkiksi pääkaupunkiseutua alhaisempi. Kolmea asemaa haastatellessa syntyi yhdenmukainen kuva päivystysajan kustannuksista: perjantai-ilta ja lauantai + 50 prosenttia, lauantai-ilta ja sunnuntai + 100 prosenttia arkipäivän taksoista. Päivystysaika tuo usein esille työn ihmispuolen. Myös eläimen omistajaa pitää jaksaa hoitaa ja kuunnella. Se olisi hyvä ymmärtää, jos haluaa työskennellä yksityispuolen pieneläinlääkärinä, toteaa Tiina Illukka. Kaarinan kaupungin keskustaan ajaa taksilla Turun keskustasta vajaassa varttitunnissa. Pitkien neuvottelujen jälkeen kaupunki saatiin mukaan viralliseen sopimukseen jakamaan kustannuksia Turun ja muiden kuntien kanssa. Viikonloppujen päivystystyössä on mukana yksityisen Kaarinan eläinklinikan henkilökuntaa. On hienoa, kun 133

Turun seudun vuoden 2005 viikonloppu- ja arkipyhäpäivystykset, pieneläimet Turun kaupungineläinlääkärin tilat, yksityinen ammatinharjoittaja* Pet-Vet Raision kaupunki, kunnaneläinlääkäri Koira-Kissaklinikka Oy Kaarinan eläinlääkäriasema Eläinlääkäriasema Vettori 20 viikonloppua 11 kpl 10 kpl 7 kpl 6 kpl 3 kpl * tähän kuuluu sekä Turussa asuvia että muualta maasta tulevia ammatinharjoittajia Suoritteet vuonna 2004. Käynnit päivystävällä eläinlääkärillä: viikonvaihteet ja arkipyhät 2322. Arki-illtat ja -yöt 673. Päivystyskäynnit yhteensä 2995. Soitot päivystyspuhelintiedotukseen 10 350. Kaarinan eläinlääkäriaseman omistaja Iris Rastas kehuu muun muassa mahdollisuutta vaikuttaa aseman eläinlääkäreiden päivystysten määrään. Liika on liikaa, ja nyt meillä on hommia sopivasti tekijöiden määrään nähden. Koira-kissaklinikka 0y on ollut mukana päivystyksissä noin 20 vuotta ja vuoden alusta on uusimpana asemana tullut mukaan Raisiossa toimiva Vettori. Eläinlääkärille maksetaan viikonloppuna 8,78 euroa tunnissa ja arvonlisävero, pieneläinhoitajalle 7,47 euroa tunnissa aktiivituntien osalta. Arkipäivystyksestä iltakahdeksasta aamukahdeksaan maksetaan koko kuun työskentelevälle eläinlääkärille 2968 euroa kuukaudessa ja arvonlisävero. päivystysvuorojen määrään voi vaikuttaa näin hyvin. Viime vuonna meillä oli vielä noin 12 viikonloppua ja tälle vuodelle halusimme vähemmän. Tänä vuonna Kaarinan klinikan eläinlääkäreillä on päivystys kuutena viikonloppuna, sanoo Iris Rastas, Kaarinan eläinlääkäriaseman omistaja. Muutamia vuosia sitten tekijöitä oli hiukan vähemmän. Nyt tämä päivystys toimii erittäin hyvin. Vanhetessaan sitä huomaa, ettei jaksakaan eikä halua tehdä yhtä paljon kuin nuorempana. Minusta uusia tulijoita on ollut hyvin. Kaarinan klinikalla on mietitty myös yksin tai kaksin öisin työskentelevien ihmisten turvallisuutta: Meillä on vartiointiliikkeeseen menevät hälytysnappula tiskin alla, varmuuden vuoksi. Vuoden 2004 loppupuolella saatiin kaupungin maksamien viikonloppupäivystysten pieneläintenhoitajien palkkoihin parannusta. Se on hieno edistysaskel, ja Rasille voi kyllä ylipäänsä nostaa hattua, Rastas jatkaa. Pidemmällä aikajänteellä hoitajien palkkausta pitäisi varmaankin saada edelleen nostettua, nyt heillä voi olla vain 16 tuntia varsinaista työaikaa 63:sta tunnista, loppu on varuillaoloajan palkalla. Joskus viikonloppuna hommia tehdään ihan putkeen. Meillä päivystävät eläinlääkärit jakavat viikonlopun kahteen osaan, mutta hoitaja on sama koko viikonlopun. Meidän viikonloppujen potilasennätyksemme on 72, kun keskiarvo on noin 40 potilasta. Mitä enemmän palveluja Koira-kissaklinikka Oy on ollut päivystyksissä mukana vuodesta 1985 ja omistaja Eva Einola-Koponen vielä pidempään. Hän kertoo, että heillä jotkut jakavat viikonlopun kolmeen osaan, jotta yövalvomista ei tulisi useammalle yölle. Mielellämme olemme mukana jakamassa päivystysvastuuta. Minusta päivystämisessä korostuu alan palveluammattiluonne: asiakas saattaa tulla ensimmäisen kerran asemalle öiseen aikaa mielestään ison huolen kanssa, ja meidän täytyy saada hänet lähtemään tyytyväisenä kotiin. Päivystyskin on oman osaamisen ja aseman markkinointia ja samalla työpaikkojen luomista. Emmekä me halua myydä päivystysaikaankaan huonompaa osaamista kuin arkena, sanoo Einola-Koponen. Olisi hieno asia, jos eläinlääkäreiden koulutukseen saataisiin mukaan myös yrittäjyyttä ja palvelunäkökulmaa. Myös muissa haastatteluissa nousee esille laatu. Useampi haastateltava totesi, ettei isossa kaupungissa tunnu viisaalta myydä supistettua ammattitaitoa päivystysaikaan. Kun kerran väki on korkeasti koulutettua, samaa osaamista käytetään myös päivystysaikaan. Onhan meillä kyllä joitain maksamattomia laskujakin juuri päivystysajoilta, sanoo Einola- Koponen. Mitä enemmän palveluja tarjotaan, sitä enemmän niitä myös kysytään, painotti moni haastateltu. Lain mukaan kunnanhan pitää tarjota tarpeelliseksi katsomansa 134

palvelut, ja Turussa taso on pidetty korkealla. Kaikkien asemien henkilökuntaa on mukana päivystyksessä. Lisäksi niin sanottuja ulkopuolisia päivystäjiä on houkuteltu muualta maasta, muun muassa pääkaupunkiseudulta. He ovat usein nuoria ja tekevät päivystystä vain jonkin verran. Kukaan päivystystä tekevistä eläinlääkäreistä ei elä pelkällä päivystyksellä, Rasi kertoo. Jonkin aikaa sitten yksi asemista pohti, jatkavatko he mukana yhteistyössä. Ryhdyin silloin heti toimiin, ja lähdin hakemaan päivystäjiä muualta maasta. Kiinnostusta olikin, ja voi kyllä sanoa, että meillä ei ole ollut eläinlääkäripulaa, sanoo Rasi. Kustannukset kunnalle edulliset Käytännössä päivystysaikana potilaita ohjautuu Turkuun huomattavasti sopimusaluetta suuremmalta alueelta. Jaakko Rasi on laskeskellut, että virallisesti sovitulla alueella on yli 280 000 asukasta, mutta päivystyspalveluja kysellään ainakin noin 350 000 asukkaan alueelta, käytännössä ilmeisesti vielä laajemmalta alueelta. Kuntien panostukset asukasta kohti tietysti pienenisivät, jos kaikki palvelujen käyttäjät olisivat niitä myös maksamassa. Se onkin ollut yksi näitä huonoja puolia, miten saada kaikki kunnat jakamaan kuluja palveluista, joita heidän asukkaansa käyttävät. Yleisemmin olenkin pohtinut, voisivatko kunnat tulevaisuudessa osallistua peruspäivystyksen lisäksi myös pieneläinten erityispäivystysten tarjoamiseen. Kokonaistaloudellisesti järjestelmä on Rasin mielestä kaupungin kannalta edullisempi kuin muut tavat järjestää päivystysasiat. Myös koko järjestelmän koordinointi ja kehittely neuvotteluineen vie runsaasti työaikaa, joka Turussa on juuri Rasin harteilla. Esimerkiksi vuodenvaihteen eläkeuudistukset luovat tarpeen käydä olevia sopimuksia läpi. Peruspanostus täytyy tietysti ensin saada kaupungilta, meillä esimerkiksi pieneläinhoitajien palkkaamiseen. Hoitajan läsnäolo on nykypäivää. Järjestelmä myös kehittyy koko ajan edelleen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki alueen eläinlääkärit jakaisivat myös pieneläinten arkipäivystysten taakkaa ja että niissäkin olisi aina pieneläinhoitaja mukana. Jo kahdeksan vuotta on arkipäivystykset hoidettu kaupungin klinikalla yksityisen ammatinharjoittajan toimesta. Tehtävää ovat hoitaneet monet nuoret eläinlääkärit yksi kerrallaan sovitun määräajan. Tämän vuoden alusta arkipäivystyksissä kokeillaan uutta mallia. Upouutta Turun arkipäivystyksessä Vuoden alusta Turussa arkipäivystyksiä hoitaa kaupungin klinikalla vuoroviikoin ammatinharjoittajana kaksi tiettyä eläinlääkäriä, Minna Hakala ja Tuija Susiluoto. Tämä on uusi tapa järjestää arkipäivystyksiä: Hakala päivystää arki-illat ja yöt parittomilla viikoilla, ja parillisilla hän on päivätöissä yksityisellä Pet- Vet -klinikalla, Susiluoto taas päinvastoin. Molemmat ovat valmistuneet eläinlääkäriksi vuonna 2004. Turussa päivystyksiin ylipäänsä käytetään vain valmiita eläinlääkäreitä. Aiemmin arkipäivystyksissä on kokeiltu muun muassa kahden viikon jaksoja kahdella eläinlääkärillä ja esimerkiksi syksyllä 2004 Minna Hakala päivysti arkiviikkoja yksin. Tämä järjestely kaupungin kanssa mahdollisti yhden uuden eläinlääkärin palkkaamisen asemalle, siis puolet Hakalasta ja puolet Susiluodosta. Kokonaisuus loksahti kohdalleen monen asian summana: muun muassa syksyllä yksin päivystäneen Hakalan oma innostus kohtuulliseen määrään päivystystyötä, meidän aseman omistajien halu tehdä edes joskus hiukan lyhyempää työpäivää ja hyvät välit kaupungineläinlääkä- Vantaalla yksityiset nihkeitä vuonna 2003 Syksyllä 2003 Vantaan seudulla kyseltiin kirjallisesti yksityisten eläinlääkäriasemien, joita oli 22 kappaletta, edustajien halukkuutta osallistua päivystyksiin. Asemat sijaitsivat Vantaalla, Helsingissä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. Palautuneissa vastauksissa kahden aseman edustaja ilmoitti kiinnostuksestaan osallistua päivystykseen. Tässä vaiheessa kysyttiin vain kiinnostusta, eikä pyydetty yksityiskohtaisia tarjouksia eikä määritelty muita käytännön järjestelyjä. Nyt Vantaalla päivystää kaksi Vantaan kaupungineläinlääkäriä ja vaihteleva joukko sopimuseläinlääkäreitä. Vuoden 2004 syksyn päivystäjäpulan takia Vantaalla tehtiin sopimus toisen edellissyksyn kyselyssä myönteisesti vastanneen, Jutta Salosen kanssa (toisen vastaajan tilanne olikin jo muuttunut). Hän on tehnyt muutamia perjantai-iltoja ja yöpäivystyksiä Vantaalle pieneläinten osalta, jolloin virkaeläinlääkäri on ollut varalla mahdollisten suureläinten takia. Salonen on tehnyt päivystyksiä myös Turussa. Järjestely on kaupungin edustajan mielestä kohtuullisen kallis, tosin tilanne saattaa muuttua keväällä, kun Vantaan suureläinpäivystykset hoidetaan Nurmijärven, Tuusulan ja Järvenpään päivystysalueen voimin. Vantaalta tietoja kertoi Kirsi Hiltunen, joka on 3. kaupungineläinlääkäri. 135

riin. Palkkasimme klinikallemme siis yhden uuden eläinlääkärin ja sovimme tästä vuoroviikkojärjestelystä, sanoo Pet-Vetin Tuomas Illukka. Hakala sorvin ääressä Minna Hakala astuu kaupungineläinlääkärin vastaanotolle tiistaiiltana, jolloin on menossa hänen toinen päivystysviikkonsa upouudella järjestelyllä. Taakse on jäänyt syksyn jokaviikkoinen arkipäivystys. Minulla on usein muutamia potilaita ennen varsinaista päivystyksen alkua iltakahdeksalta. Hakala verryttelee ennen vuoron alkua tekemällä omaa praktiikkaa samoissa tiloissa. Hinnoista on sovittu tietyt raamit kaupungineläinlääkärin kanssa. Ja asiakkaalle on joustavaa, jos voi tulla päivystysajan sijaan vaikka iltakuudelta oman työajan ulkopuolella tuomaan koiran korvatulehdushoitoon. On myös kiinnostavaa nähdä, miten paraneminen on edistynyt, kun päivystyspotilaat tulevat kontrolliin tähän verryttelyaikaan. Olen puolessa vuodessa tehnyt kolme torsioleikkausta päivystyksessä. En kyllä itsekään haluaisi tehdä niitä tätä huonommin varustetulla kunnaneläinlääkärin vastaanotolla, sellaisen potilaan otan mielelläni kauempaakin. Kokemusta karttuu koko ajan. Sitä en uskalla sanoa, onko leikkaaminen vielä rutiinia. Puhelut valvottavat Arki-iltana on enimmillään noin tusina potilasta vastaanotolla. Tavallisia tapauksia ovat haavat, puremat, eutanasia, ripulit ja oksentelut, silmä- ja virtsatietulehdukset. Sisätautijutut ovat hankalia, ja onkin todella palkitsevaa, jos keksii syyn esimerkiksi kissan huonoon kuntoon, sanoo Hakala pyyhkiessään pöytää asiakkaan jäljiltä. Puheluja tulee tietysti käyntejä enemmän, noin 5 20 puhelua illassa. Ikävintä on tietysti, kun Turussa päivystäjillä on aina viikonloppuna apunaan pieneläinhoitaja. Tämä on tavoite myös arkipäivystyksissä. Persikan siemenen syönyttä koiraa leikkaa Minna Hakala ja häntä avustaa pieneläinhoitajaharjoittelija Tuuli Nurminen. on juuri nukahtanut ja sitten taas soi. Varsinkin, jos soittajan asia on kaikkea muuta kuin hätätapaus. Turunkin alueen eläinlääkärin puhelinnumerossa on nauhoitettu viesti, jossa kerrotaan päivystäjän numeron olevan vain hätätapauksia varten. Kaikkiin kehotus ei tehoa. Pidän päivystystyöstä. Nyt ajattelen ehkäpä vuoden eteenpäin. Tässä uudessa järjestelyssä on hyvää sekin, kun toisella viikolla näkee vanhempia kollegoja, ja voi keskustella tapauksista. Ja toisen arkipäivystäjän kanssa olemme samalta kurssilta yliopistolta ja kokemuksissa on paljon jaettavaa. Yhdessä käymme asioita läpi. Hakala arvioi, että hoitajasta olisi eniten hyötyä vuoron alussa, esimerkiksi kahdeksasta puoliyöhön. Hän voi vastata puhelimeen ja tehdä huoltohommia, vaikka töiden määrä vaihteleekin päivän mukaan. En tiedä, väheneekö päivystysintoni vuosien myötä. Palkkaus toki vaikuttaa intoon tehdä päivystystöitä, mutta kyllä kiinnostavat potilaat, kokemus ja hyvin järjestetyt klinikkaolot ovat myös tärkeitä innostajia. Palvellaanko aina ja kaikkia? Jos joku soittaa arkiaamuna viiden aikaan, neuvon kyllä mielelläni tulemaan tavallisen klinikan aukioloaikaan kello kahdeksalta. Ellei kyseessä ole todella hätätapaus. Ylipäänsä hankalia tilanteita ovat ne, joissa syystä tai toisesta ei suostu ottamaan asiakasta vastaan. Jos esimerkiksi yö on muutenkin hyvin kiireinen, mietin tarkkaan, otanko sovitun päivystysalueen ulkopuolelta enää ketään. Kielteistä palautetta olen saanut myös silloin, kun en ole antanut tai myynyt esimerkiksi koiraa näkemättä injektiovalmisteita. Joskus on luurista tullut suoraa huutoa. Hakalan mukaan tunnelma päivystyksessä on ollut enimmäkseen rento ja mukava, paitsi kun pöydällä on kuoleva eläin. Ihmiset useimmiten kiittelevät, että yöpäivystysmahdollisuus on olemassa. Juuri ennen joulua syksyisen kissapotilaan omistaja ja tyttäret tupsah- 136