Kuntayhtymän toimialue kuntayhtymä perustettu v. 1976 - Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Vantaa - liikelaitoskuntayhtymäksi 2013 alkaen - HSY jäsenyhteisöksi Vantaan tilalle Keski-Uudenmaan meriviemärin tarkoitus: - seudullinen ratkaisu Keravanjoen ja Tuusulanjärven suojelemiseksi - jätevedet puhdistetaan tehokkaasti HSY:n jätevesien kanssa siirtoviemäreitä 45 km, tunnelia 23 km, pääpumppaamo Pihlajamäessä alueen asukasluku noin 150 000 (viemäröinnin piirissä) Tuusulanjärven vapautuminen jätevesistä vuonna 1979 mahdollisti kunnostustoimien suunnittelun kuntayhtymässä 1980-luvulla Päijänne -tunneli_
Tuusulanjärven hoitokalastuksen toteutus ja kustannukset Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä
Tuusulanjärven hoitokalastushankkeen lähtökohdat Tavoiteena järven saaminen tehokkaaseen virkistyskäyttöön - vedenlaadun parantaminen: hyvä ekologinen tila 2021 (?) - vahvat luontaisesti lisääntyvät petokalakannat Tuusulanjärven kunnostussuunnitelma valmistui 1986, - myös valuma-alueella olevaa Rusutjärveä kunnostetaan Rusutjärven tehokalastusprojekti 1986-1990 suunnannäyttäjänä Tuusulanjärven säännöstelyn muutos ja siirto kuntayhtymälle 1989 - mahdollisti hauen kutualueiden paranemisen Rusutjärven lisävesijärjestelmän toteutus 1992 (485 000 ) Tuusulanjärven laaja sedimenttitutkimus 1989-1991 - sisäisen kuormituksen merkitys suuri (mm. kalaston vaikutus) Sedimentin kunnostuskokeilut 1993-1997 - savipeitto ja kemikaalikäsittelyt eivät ole nykyisissä suunnitelmissa Tehokalastuksen aloitus 1997 - kalastuskuntien asenteet muuttuivat hoitokalastukselle myönteisiksi - tukitoimina alusveden tehokas kesäaikainen hapetus (1998 alkaen) sekä hajakuormituksen vähentäminen ensiarvoisen tärkeitä Rahoitusta aluksi kuntayhtymän kunnostusrahastosta (maanmyyntituotot) Tuusulanjärvi-projektin käynnistyminen 1999
Tuusulanjärvi -projektin organisaatio ja rahoitus Pro Tuusulanjärvi kansanliikkeen synty leväkesän 1997 vaikutuksesta ympäristöministerille 6000 nimen adressi kuntavierailun yhteydessä Tuusula ja Järvenpää päättivät rahoittaa hankkeita puoliksi Tuusulanjärvi-projekti järjestäytyi 1999 alkaen - ohjausryhmä (rahoittajat ja intressiryhmät, poliitikot) - kunnostustyöryhmä (virkamiehet, asiantuntijat) - kuntayhtymän hallitus / nyk. johtokunta (vastuu päätösten laillisuudesta) projektirahoitus yhteensä 5,1 milj. euroa v. 1999-2013; - valtion ja EU:n osuus 0,8 M Uudenmaan ympäristö- /ELYkeskuksen työosuutena - kuntien rahoitus keskimäärin 140 000 euroa / kunta / vuosi
Ravintoketjukunnostus 1997 alkaen Vuoden 1997 isorysäpyynnin ja syysnuottauskokeilun hyvät tulokset ja lämpimän kesän paha sinileväkukinta käynnistivät monivuotisen hoitokalastuksen - syysnuottaukset 1997 lähtien joka vuosi - talvi- ja kevätnuottauskokeiluja - isorysäpyynti kevätkesällä 1997-2005 6-8 rysällä (korkeudet 1,5-7 m) Vaikutuksia kalakantoihin on seurattu säännöllisin kalatutkimuksin 1998 lähtien: - verkkokoekalastukset 1-3 v välein (RKTL) - kalabiomassa-arviot ja kuhanpoikasseuranta (kaikuluotaus, koetroolaus) (HY) - särkikalakantojen (särki, lahna ja pasuri) populaatiotutkimus 2006-2012 (HY) - kasvu- ja ravinnonkäyttötutkimuksia Tehokas petokalojen istutustoiminta - ankerias: 118 000 kpl 1990-2012 - kutukypsä made: 5 000 kg 2001-2003 - satunnaisesti muita lajeja
Talkootyö hoitokalastuksessa talkootyön osuus oli suuri pyydysten rakentamisessa (isorysät, Wege-katiskat ) Tuusulanjärven Urheilukalastajien työpanos oli tärkeä isorysäpyynnissä ja saaliin jatkokäsittelyssä palkatun kalastajan apuna Uudenmaan TE-keskus luovutti Urheilukalastajien käyttöön Kuha-veneen ja ison perämoottorin Kuvat: Ilkka Sammalkorpi
Sarvikallion syvännepenkalta ennätyssaaliita syksyllä 1997 suurin veto 10 tonnia syksyn sääolosuhteet erinomaiset pääsaalislajit särki ja salakka Kuva: Ilkka Sammalkorpi
Tehokalastus: nuottaukset, isorysäpyynti syysnuottaus alkuvaiheessa 1997-1999 tehokasta (160 t) (särki, salakka, lahna) nuottausteho heikkeni 2000-2002 (45 t) - kalabiomassan vähenemisen ja nuottausrajoitusten takia (kuhakannan suojelu) nuottausteho parani 3-vuotisjaksoissa 2003-2005 (145 t) ja 2009-2011 (160 t) - lahnan ja pasurin saalisosuus kasvoi nuottausponnistus vaihdellut paljon: 18-96 vetoa/syksy apajakohtaisen keskisaaliin vaihtelu: - 1. paras syksy 1997: 2500 kg / veto - 2. paras syksy 2009: 1200 kg / veto - 3. paras syksy 2010: 900 kg / veto - muut syksyt 400-800 kg / veto rysäsaaliissa suuri vuosivaihtelu (2-22 t) - kevään sääoloilla suuri vaikutus myöhäinen syysnuottaus yleensä kustannustehokasta, jos veden sameusarvot pysyvät kurissa ( pieni sademäärä) Pieni ahven Särki Salakka Lahnavaltainen Pasurivaltainen Syksyn 2003 nuotta-apajat, pääsaalislaji painossa mitaten ja osa-aluejako (1-8).
Tuusulanjärven hoitokalastussaaliit ja syysnuottauskustannukset Vuosi H o i t o k a l a s t u s s a a l i i t, tonnia Saalis / Syysnuottauskustannus Nuottaukset Rysät Yhteensä vesiala Talvi Kevät Syksy kg / ha / vuosi vetoja kpl / veto / kg 1997 69 4 73 123 16 168 27 599 0,24 1998 11 19 18 12 60 101 6 623 25 265 0,36 1999 4 14 75 16 107 180 36 684 96 382 0,49 2000 20 4 24 41 12 853 33 389 0,63 2001 11 22 33 55 7 568 18 420 0,67 2002 13 13 25 43 13 500 30 450 1,06 2003 3 1 68 12 84 141 42 750 91 470 0,63 2004 39 9 48 81 32 400 72 450 0,83 2005 38 2 40 67 31 950 71 450 0,85 2006 29 29 49 13 950 45 310 0,48 2007 4 14 18 30 11 935 40 298 0,84 2008 19 19 31 13 035 40 326 0,70 2009 64 64 107 36 701 54 680 0,57 2010 48 48 81 31 427 53 593 0,65 2011 48 48 80 32 083 64 501 0,68 2012 20 21 35 20 243 46 440 0,99 Yhteensä 21 33 592 93 741 1245 359 870 805 447 0,49 Huom! - värit ja vaakakatkoviivat kuvaavat nuottausurakoitsijan tai sopimuskauden vaihtumista - vuoden 2003 loppuun saakka nuottaussopimukset yksivuotisia, 2004-2005 kaksivuotinen sopimus - vuodesta 2006 lähtien nuottaus kilpailutettu kolmivuotisin sopimuksin (2 v + 1 optiovuosi) - rysäpyyntiin palkattu ammattikalastaja (yleensä toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin)
Tonnia vuosi -1 kg ha -1 120 100 80 60 40 20 0 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaissaaliit vuosina 1997-2012 Rysät Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Hehtaarisaaliit vuosina 1997-2012 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Saalis (kg) Kertymä (kg/ha) 120 000 Hoitokalastussaalis lajeittain 1997-2012 1400 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 1200 1000 800 600 400 200 muut pasuri lahna LAPA särki kiiski ahven kuore kuha 0+ /ha 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0
saalis (kg) 50 000 45 000 40 000 Särjen, lahnan ja pasurin määrän vaihtelu hoitokalastussaaliissa särki lahna/pasuri 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Saaliskalojen jatkokäsittely näytekalojen lajittelu ja mittaus rannalla saaliin määrän mittaus veneessä tai mitta-astioissa, välivarastointi aluksi vaihtolavalla tai jätesäiliöissä ja kuljetus minkki-, kettu- ja villisikatarhoille 2000-luvun alkupuolelta lähtien paikallisen luomutilan viljelijä on noutanut kalat kuljetusmaksua vastaan kompostoitavaksi hevosenlannan, turvekuivikkeen ja myöhemmin myös vesikasvien kanssa vuonna 2012 ympäristöviranomaiset velvoittivat viljelijän rakentamaan kalajätteen käsittelyä varten asfaltoidun kompostointialueen viime vuosina huomattavan osan saaliista ovat noutaneet autoillaan Suomessa asuvat vietnamilaiset
Biomassa (kg/ha) Syvännealueen biomassakaikuluotaukset tutkimuskaikuluotauksilla on saatu nuottausten tueksi tietoa kalabiomassan vaihteluista yli 5 m:n syvyisillä alueilla ja lisäksi hyvin karkea arvio eri lajien biomassoista samanaikaisilla koetroolauksilla syvännealueen biomassa on syysnuottausjaksojen vaikutuksesta alentunut loppusyksystä huomattavasti (tasolle 100 kg/ha) alkutilanteeseen verrattuna Vuosille 2000-2012 tehty populaatioanalyysi antaa paremman kuvan särkikalojen biomassojen vuosittaisista vaihteluista (Tommi Malisen esitys) 500 984 400 300 200 100 0 1998 2000 2002 2004 2006 2008
kuhan poikastilanteen seuranta on tapahtunut vuosittain poikastroolilla vakiotutkimuslinjalta (HY:n Limnologian laitos) kuhan poikasvuosiluokat vaihtelevat suuresti kevään lämpöolojen mukaan nuottauksissa on usein sivusaaliina runsaasti kuhanpoikasia ja isoa kuhaa, mutta suuren poikastuoton takia kompensaatioistutukset ovat hyödyttömiä syvänteeltä nuotattaessa ongelmallista on kuhan herkkä säätelymekanismi, muutama iso kuollut kuha lopetti syvännenuottaukset kuhan kasvu oli lievästi nopeutunut kasvututkimuksen perusteella - pääsaaliskalat: kuore, ahven verkkojen silmäkoko on nostettu järvellä 55 mm:iin ja kuhan alamitta 45 mm:iin v. 2007 Tuusulanjärvi on edelleen hyvä kuhajärvi Kuva: Ilkka Sammalkorpi
Kuorekannan koko (milj. yksilöä) Tuusulanjärven kuorekannassa suuria vaihteluita Tuusulanjärven vahva kuorekanta romahti v. 2002 syynä olivat mm. loiset ja hapetuksen vaikutuksesta lämmenneen alusveden aiheuttama stressi, pienempi kuorekanta on tervettä hoitokalastuksessa kuoretta on joutunut väistämättä saaliiksi melko paljon 12 10 8 6 0-vuotiaat vanhemmat 4 Kuva: Ilkka Sammalkorpi 2 0 2000 2002 2004 2006 2008
Levätilanne Tuusulanjärvessä pahimmillaan ennen kunnostusta (vas) ja eteläpään kirkastuminen 2000-luvun alussa (oikealla) Kuva: Ilkka Sammalkorpi
Karvalehtiongelma Hoitokalastuksen ja kuivien kesien yhteisvaikutuksesta tapahtunut veden kirkastuminen sai v. 2003-2004 aikaan karvalehden räjähdysmäisen lisääntymisen järven eteläpäässä, mikä on haitannut veneilyä ja kalastusta karvalehti on yleinen merialueen laji ja melko harvinainen sisävesissä Watermaster -korjuukone on ollut tehokas karvalehden poistossa karvalehtikasvusto hävisi kokonaan sateisena kesänä 2008 voimakkaan savisamennuksen takia, eikä ole ollut sen jälkeen ongelma
Tuusulanjärven a-klorofyllin pitoisuuskehitys ja tavoite a-klorofylli µg/l 100 80 60 40 20 0 Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien -74-76 -78-80 -82-84 -86-88 -90-92 -94-96 -98-00 -02-04 -06-08 -10-12 -14-16 Vuosi a-klorofyllin kesäkeskiarvot Tavoite 2012-2016 (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo viiden viime vuoden aikana on ollut kolme sinilevätöntä kesää vertailuna ovat ruotsalaisen Finjasjön -järven kokemukset, jossa tehokalastuksella saavutettiin hyvä uimavesi (a-klorofyllin kesäkeskiarvo enintään 20 µg/l)
Tuusulanjärven tulevaisuus tavoitteena on saada järvi hoidettua jo käytössä olevilla menetelmillä kokemukset hoitokalastuksesta osoittavat, että järven nykyisellä kuormitustasolla kalakantojen vaihtelu pysyy suurena ja vedenlaatu epästabiilissa tilassa järven sisäisinä hoitotoimina hoitokalastusta ja alusveden hapetusta tarvitaan vielä pitkään, jos vähintään nykyinen vedenlaatu halutaan säilyttää vesiensuojelua on huomattavasti tehostettava hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi Kunnat ovat kuitenkin jo hyötyneet hankkeesta: Järvenpään kaupunki rakensi v. 2004 uimarannan Rantapuiston alueelle Tervanokkaan