Nro 261/93 R Kuopio

Samankaltaiset tiedostot
Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

6. Ortodoksinen kirkko

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella

ORTODOKSINEN KIRKKOVUOSI

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

1. Missä toimituksessa (yleensä) vauvasta tulee seurakunnan jäsen? 1. Minkä toimituksen pappi toimittaa vedelle ennen kuin hän vihmoo sillä kodin?

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT RAAMATTU

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset x oppitunti (kaksoistunti tai / ) Ryhmäkeskustelu 11.

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

Päiväohjelma 7.30 Aamupala Harjoitukset Oppitunnit Ryhmäkeskustelu Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.

Ortodoksinen uskonto

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

Ortodoksiset liturgiset tekstit

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

Kirkollinen vihkiminen Kummina toimiminen Itsenäisesti ehtoolliselle Äänestäminen seurakuntavaaleissa 16v, ehdolle asettuminen 18v

3 esijuhlan tai juhlan stikiiraa 5 pyhän stikiiraa Kunnia pyhän doksastikon Nyt esijuhlan tai juhlan doksastikon

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

KATEKUMEENIN MATKAKUMPPANI

Poikkeukset 2017 TAMMIKUU HERRAN YMPÄRILEIKKAUS, UUSI VUOSI JA PYHÄN BASILEIOKSEN MUISTO

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

PALVELUKSET 12 SUUREN JUHLAN PÄÄTÖSJUHLANA Suuri ylistysveisu lauletaan. Päivälle osuva muu pyhä muisto siirtyy vietettäväksi edellisenä päivänä.

TEMPPELIJUHLA TAI PALVELUKSET SUUREN PYHÄN MUISTONA VIGILIA- tason juhla

Katekumeenin matkakumppani

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään

HELSINGIN NMKY:N RIPPIKOULUT

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä Keijo Toivanen

Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten

Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle. Kirkon koulutuskeskus

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN JA MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

Katekumeenin matkakumppani

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

K/L: Oi Jeesus Kristus (Ehtooveisu) P/D, K: Illan prokimeni (kyseisen päivän mukaan, ei siis liturgisen vuorokauden mukaan)

Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa!

POLYELEOJUHLAN PALVELUKSET Ehtoopalveluksessa saatto, aamupalveluksessa polyeleo EHTOOPALVELUS

Pakilan seurakuntaneuvosto

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto. Uskonnon opetuksesta

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 3/ 2017 Kirkkoneuvosto 24-34

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017

Papin ydinosaaminen

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto Lapinjärventie 24 A Lapinjärvi Puh

1. Mitä sana ortodoksi tarkoittaa? 1. Mihin ristinmerkkiä tehdessä kosketetaan ensin? 2. Kuinka alkaa rukous Pyhälle Hengelle?

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Heipä hei juuri Sinä ja huoltajasi!

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??

SUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA

TUM-412 Opetuksen ja kasvatuksen harjoittelu työelämäjaksolla

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Kalenterissa ei erityismerkkejä, Mineassa on pyhän muistolle 3 stikiiraa

IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Usko. Elämä. Yhteys.

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään 1. Milloin ja missä laadittiin kirkon käyttämä ortodoksisen kirkon opetus? uskontunnustus?

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA

ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Mineassa pyhälle 6 stikiiraa

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie Tornio. puh

ORTODOKSISUUS JA EKUMENIA

Lukkari Loppukäyttäjäkysely marraskuussa 2017

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT

Kirkon strategia vuosille Rukoileva ja läsnäoleva kasvun kirkko

Transkriptio:

Nro 261/93 R Kuopio 18.3.1993 Seurakuntien kirkkoherroille Asia: Piispainkokouksen ohjeet kristinoppikoulusta Piispainkokous päätti istunnossaan 5.3.1993 lähettää seurakuntiin laatimansa suuntaa-antavat ohjeet kristinoppikoulujenjärjestämisen periaatteista. Samassa yhteydessä lähetetään tiedoksi Helsingin seurakunnan alueella käytössä ollut luonnos kristinoppikoulun opetusjaksojen ja -tuntien aiheista sekä ehdotetuista opetusmenetelmistä. Nämä ohjeet kehotetaan huomioimaan mahdollisuuksien mukaan jo tulevan kesän leirien ohjelmassa. Piispainkokous päätti myös toistaa 9.6.1992 seurakunnalle antamansa lausunnon, jonka mukaan kristinoppikoululeirien järjestäjiä kehotetaan mahdollisuuksien mukaan leirien toiminnassa lisäämään teoreettista opetusta lähinnä jumalanpalveluselämän ja ortodoksisen etiikan alalla. Toimeksisaaneena, Piispainkokouksen sihteeri diakoni Kimmo Kallinen

Luonnos: 11.5.1992 PIISPAINKOKOUKSEN OHJEET KRISTINOPPIKOULUSTA 1. Kristinoppikoulu on merkittävä osa kirkkomme nuorison kristillistä kasvatustyötä jokaisessa seurakunnassa. Sen tavoitteena on auttaa seurakunnan nuoria jäseniä kasvamaan syvemmälle kirkkomme mysteereihin, vahvistumaan kirkkomme uskossa ja elämännäkemyksessä sekä sitoutumaan kirkkomme palveluun ja todistukseen Jumalan kansan täysivaltaisina jäseninä. 2. Jokainen seurakunta on vastuussa kristinoppikoulun säännöllisestä järjestämisestä vuosittain. Seurakunnan pienen jäsenmäärän vuoksi se voidaan hiippakunnan piispan siunauksella järjestää myös 2-3 -vuotiskausittain. 3. Kristinoppikoulu voidaan järjestää kristinoppileirinä tai iltakouluna. Piispainkokous suosittelee leirien järjestämistä, koska niissä on hyvät edellytykset luoda ortodoksinuorten kesken yhteenkuuluvuutta, keskinäistä vuorovaikutusta ja jakamista. Ne tarjoavat mahdollisuuden myös ajan pyhittämiseen päivittäisen jumalanpalveluskierron myötä. 4. Kristinoppikouluun seurakunta kutsuu nuoria, jotka sen kalenterivuoden aikana täyttävät 15 vuotta. 5. Seurakunnan tulee vuosittain laatia suunnitelma, josta käy ilmi kristinoppikoululaisten lukumäärä, opettajat, kristinoppikoulun pitoajat ja -paikat. Kristinoppikoulun valmistelu on hoidettava hyvissä ajoin ja huolellisuudella (mm. vakuutukset). Sen ohjelma on valmisteltava etukäteen, ja leirin ohjaajille on järjestettävä koulutusta. Kristinoppikouluikään ehtineille nuorille on hyvissä ajoin annettava tiedot oman seurakuntansa kristinoppikouluista. 6. Samassa ryhmässä opetettavien kristinoppikoululaisten luku ei saa ylittää 25, eikä samalle leirille ole lupa ottaa yli 50 kristinoppikoululaista. 7. Kristinoppileirin pituudeksi piispainkokous suosittelee 10-12 päivää. Sen minimipituus on 7 päivää.

8. Ryhmäopetusta ja oppitunteja tulee leirillä olla vähintään 30 tuntia muun työskentelyn lisäksi. Piispainkokous tulee laatimaan kristinoppikoulun opetussisällöstä suunnitelman, josta käyvät ilmi opetusjaksojen ja tuntiaiheiden tavoitteet ja suositellut työtavat. Opetuksesta on pidettävä päiväkirjaa. 9. Opetuksessa tulee tehdä tilaa nuorten omakohtaisen ortodoksisen identiteetin kasvamiselle kokemisen, tekemisen ja tiedon kautta, sekä välttää korostettua teoretisointia. Erityistä painoa tulee panna jumalanpalveluselämän sisältöön, koska kirkon usko ilmenee nimenomaan kirkon yhteisessä rukouksessa. Samalla tavoin on tärkeää käsitellä ortodoksista ihmiskuvaa, arvoja ja eettisiä kysymyksiä. 10. Kristinoppileirin päiväjärjestykseen tulee kuulua aamu- ja ehtoopalvelukset, sekä leirin aikana vähintään kaksi liturgiaa. Kunkin päivän ohjelmassa tulisi lisäksi olla jokin muu jumalanpalvelus tai pyhä toimitus, jotta leiriläiset voivat omakohtaisesti osallistua ja kasvaa kirkkomme rikkaaseen liturgiseen elämään. 11. Jumalanpalveluselämän tulee luonnollisella tavalla liittyä leirin elämään. Siksi leiriläisten tulee osallistua jumalanpalvelustilan siistinä pitämiseen, kellojen soittamiseen, ponomarina olemiseen, lukijan tehtäviin sekä lauluun. 12. Katumuksen sakramenttiin osallistuminen kuuluu osaksi kristinoppikoulua. Jokaiselle kristinoppikoululaiselle tulee järjestää siihen riittävästi aikaa. 13. Mikäli seurakunnalla sen pienuuden tai resurssien niukkuuden vuoksi ei ole mahdollisuutta oman kristinoppileirin järjestämiseen, voivat useat seurakunnat yhdessä järjestää leirejä. Sopivia pitopaikkoja ovat esim. leirikeskukset kirkkokunnan sisällä, luostarit ja kansanopistot. 14. Jos eri seurakunnat järjestävät yhteisiä kristinoppileirejä tulee kunkin seurakunnan kirkkoherran vierailla leirillä ja tavata henkilökohtaisesti seurakuntansa leiriläiset sekä mahdollisuuksien mukaan osallistua myös opetukseen. Soveltuvin osin tämä koskee seurakunnan muitakin työntekijöitä. 15. Piispainkokous suosittelee, että seurakunnat tarvittaessa hankkivat opetusmateriaalia, opettaja-apua ja leirin järjestämisessä tarvittavaa muuta asiantuntemusta Ortodoksisten Nuorten Liitto ry:ltä.

Liite piispainkokouksen ohjeisiin kristinoppikoulusta KRISTINOPPIKOULUN OPETUSJAKSOJEN JA TUNTIEN AIHEET SEKÄ EHDOTUS OPETUSMENETELMÄKSI Aihe 1. KIRKON USKO Opetusmenetelmä Raamattu ja kirkon traditio Oppitunti Evankeliumi Oppitunti Raamatun keskeisiä kertomuksia Ryhmä: draama eri keinoin Taivaalliset esirukoilijat Ryhmä: leiriläisten pyhät Ortodoksinen ihmiskuva Oppitunti Luominen Oppitunti Jeesus ja Kristus Oppitunti Pyhä Henki ja kirkko Oppitunti 2. KIRKON JUMALANPALVELUSELÄMÄ Päivittäiset palvelukset, johdantoselityksineen: ehtoopalvelus, ehtoonjälk. palvelus, aamupalvelus, rukouspalvelus, akatistos, ruokarukoukset... Kirkkokalenterin mukaisesti juhlien vietto - vaikuttaa koko leiripäivään Kirkon siivous ja koristelu Ryhmä Kirkonkellojen soitto Ryhmä Lukijana toimiminen Ryhmä Alttariapulaisena toimiminen Ryhmä Kirkkolaulu Oppitunti, ryhmä Kirkkorakennuksen, kalustuksen, tekstiilien esittely Oppitunti (kirkossa) Ikonitaide - yleisjohdatus Oppitunti, ryhmä Oman ikonin kehystäminen tms. Ryhmä Kirkkovuosi Oppitunti Kodin rukouselämä, kotialttari Oppitunti 3. KIRKON MYSTEERIT Liturgia: leirin aikana useita, joista ensimmäinen selitetty ja sen yhteydessä yhteinen proskomidi, johon muistelukirjat Kirkkoleipien leipominen Ryhmä Kaste, mirhallavoitelu Oppitunti (kirkossa) Kastelupausten "uudistaminen" Kummin tehtävä Katumus Valmistava oppitunti, osall, sakramenttiin Avioliitto Oppitunti (kirkossa) Sairaanvoitelu Toimitetaan yhteisenä Hautaus Oppitunti (kirkossa), muistopalvelus Vedenpyhitys ja leirin vihmominen alkajaisiksi, milloin mahdollista, ajoneuvon, kesämökin, sadon jne. siunaus

4. ORTODOKSINEN IDENTITEETTI Ortodoksina maailmassa: Oppitunti paikall. kirkot, ort. lukumäärät Ortodoksina Suomessa: Oppitunti kirkkokunnan tausta ja nykypäivä Ortodoksina omassa seurakunnassa, Retki srk:n pääkirkkoon, virastoon, nuorisotiloihin jne. eritoten nuorisotyö - mitä leirin jälkeen 5. ETIIKKA JA DIAKONIA Kristillisen etiikan ja sosiaalietiikan perusteet Oppitunti Ikäkauden ajankohtaiset kysymykset: Ryhmä - keskustelu ja oppitunteja erilaisuuden hyväksyminen; päihteet ja huumeet; seurustelu, sukupuolisuus ja avioliitto; vapaa-aika, väkivalta, sota ja rauha jne. Diakonia: Ryhmä palvelustehtäviä leirillä, naapuristossa diakoniatyön eril. kohteet Retki 6. YHDESSÄOLO Leirin alkajaistilaisuus Oppitunti Tutustumista Ryhmä Iltaohjelmat, ohjaajien valmistelema leiriläisten valmistelema Sauna Retket (luonto, taidenäyttelyt...) Yhteiset leikit ja pelit Vapaa-aika ilman ohjattua ohjelmaa (tällöinkin ohjaajien olisi oltava leiriläisten lähellä, valmiina yhdessäoloon)