RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI



Samankaltaiset tiedostot
MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM /

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

ISO-HENNA, ORIMATTILA

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Q 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus Timo Jussila Hannu Poutiainen

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Sipoo Joensuun venesataman alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Mikko Helminen Johanna Stenberg Timo Jussila

2 tutkittu alue n. 3 km

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Naantalin Kukolan kivimuurin. dokumentointi FT Kari Uotila / Muuritutkimus ky

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

Sastamala Tyrvään Vanhankirkon itäpuolelle kaivettavan sähkökaapelikaivannon linjan muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä.

Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Hämeenlinna Renko Raitalammi muinaisjäännösinventointi v. 2012

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Joensuu Reijola Siirtoviemärin linjauksen muinaisjäännösinventointi 2013

Transkriptio:

RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI EURA PAPPILANMÄKI EURA KAUTTUA KÖYLIÖ YTTILÄN OTTA -0..00 Köyliön Yttilän Otta. Mittauskohteet sijaitsevat kuvassa näkyvän korkean niemen päällä. Euran, Köyliön ja Eurajoen alueen viljely- ja asutushistoria 0-00 jkr. Rauno Vaara 00

Sisällys Johdanto... Menetelmä... Maatutka ja arkeologia... Tutkimuskohteet... Euran Pappilanmäki... Köyliön Yttilän Otta... Eura Kauttua... Tulokset... Lopuksi... Liite. Yleiskartta Euran Pappilanmäki... Liite. Yleiskartta Euran Kauttua... Liite. Yleiskartta Köyliön Yttilän Otta... Liite. Mittaustietoja... 0

Johdanto Eurassa ja Köyliöllä suoritetun geofysikaalisen prospektoinnin päätavoitteena oli testata ja kehittää maatutkan käyttöä ruumishautojen paikannuksessa. Lisäksi tutkaa kokeilitiin Euran Kauttualla tarkoituksena kartoittaa talorakenteita keskiaikaiseksi kyläksi oletusta kohteesta. Maatutkaluotaus liittyy dos. Kari Uotilan johtamaan SuVi-projekti/arkeologia/Turun yliopisto hankkeeseen, joka tutkii Euran, Köyliön ja Eurajoen alueen viljelyä ja asutushistoriaa 0-00 jkr. Projektin rahoittaa Satakunnan kulttuurirahaston maakunnallinen projektirahoitus ja hanke ulottuu vuosille 00-00. Menetelmä Maatutkaluotaus perustuu radiotaajuisten sähkömagneetisten aaltojen käyttöön. Tutka lähettää sähkömagneettisia aaltoja pulsseina maahan ja mittaa pulssin lähetyksen ja takaisin heijaustumisen välisen ajan sekä heijastusten amplitudin. Tutkapulssin etenemiseen ja heijastumiseen vaikuttavat väliaineen sähkönjohtavuus ja dielektrisyys sekä magneettinen suskeptibiliteetti. Maatutkan signaali vaimenee kulkuajan funktiona geometrisen vaimennuksen, signaalin sironnan, heijastusten ja lämpöhäviön seurauksena. Maatutkan toimintaperiaate perustuu siihen, että osa lähetetyn pulssin energiasta heijastuu sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavien aineiden rajapinnoilta, osa etenee rajapinnan läpi ja heijastuu seuraavilta rajapinnoilta. Tutkapulssin takaisin heijastumiseen vaikuttavat tutkittavan anomalian ja ympäröivien maalajien välinen kontrasti. Mitä suurempi ero on kohteen ja ympäristön välillä vallitsevissa dielektrisissä ominaisuuksissa, sitä voimakkaammin tutkapulssi heijastuu takaisin vastaanotinantenniin. Heijastumien voimakkuus ilmaistaan amplitudeissa. Koska maatutka tuottaa mittausarvoja lähellä toisiaan olevista peräkkäisistä mittauspisteistä saadaan tuloksena yhtäjaksoinen luotausprofiili. Euralla ja Köyliöllä kerätyn mittausaineiston työstämisessä ja visualisoinnissa sovellettiin amplitudi tasokartta menetelmää. Ensimmäisen kerran kyseistä menetelmää sovellettiin arkeologisten kohteiden paikannukseen Suomessa -..00, jolloin allekirjoittanut suoritti maatutkaluotauksen Liinmaan linnalla Eurajoella. Menetelmä on kehitetty ja otettu käyttöön Yhdysvalloissa 0-luvun loppupuolella. Amplitudi tasokartta-menetelmän etuina on, että sen avulla voidaan samanaikaisesti työstää lukuisia luotausprofiileita laajalta alueelta ja esittää tulokset kolmiulotteisesti. Menetelmän etuna voidaan lisäksi pitää, että sillä saadaan selkeästi esiin pinnanalaiset anomaliat ja niiden keskinäiset suhteet. Lisäksi menetelmä mahdollistaa myös hyvin vähäisten amplitudivaihteluiden havaitsemisen, jotka yksittäisissä luotausprofiileissa usein jäävät voimakkaampien heijastumien katveeseen. Valituissa mittauskohteissa on arkeologisten jäänteiden oletettu sijaitsevan verraten lähellä maanpintaa (n. 0-, m), jonka vuoksi käytetyksi tutka-antenniksi valittiin Malå Geosciencen maatutka RAMAC GPR 00 MHz:n antennilla. Maatutkan toimintaperiaatteeseen liittyy, että se luo noin, aallonpituuden suuruisen sähkömagneettisen kentän ympärilleen. Tämä kenttä on tavallaan osa antennia itseään, josta ei rekisteröidy mittaustietoa tutkan keskusyksikköön. 00 MHz antennissa tämä kenttä on suhteellisen lyhyt, jonka vuoksi tietoa menetetään verraten vähän maanpinnan ylätasosta. Antennin ulottovuus riittää samanaikaisesti kuitenkin Termille ei ole vielä vakiintunutta suomalaista nimeä. Tässä esittämäni ehdotus on vapaa käännös englannin kielen termistä amplitude slice maps method.

aina noin m saakka. Näiden kriteerien vuoksi 00 MHz antenni koettiin kaikkein soveltuvimmaksi suoritetuissa prospektoinneissa. Maatutka ja arkeologia Maatutkaa voidaan menestyksellä soveltaa arkeologisten kohteiden kartoittamiseen, koska ihmistoiminnan vaikutuksesta syntyneet anomaliat - kuten esimerkiksi kulttuurikerros, asumusrakenteet, tiet, kaivannot, hautaukset jne - luovat usein selkeän poikkeaman luontaisista geologisista kerrostumista. Menetelmän rajoituksia ovat mm hyvin sähköä johtavat maalajit kuten savi, joka johtaa tutka-aallon mukanaan heijastamatta sitä takaisin. Myös maaperän kosteus lisää sen sähkönjohtokykyä, mikä tietyissä tapauksissa saattaa heikentää menetelmän havaintokykyä. Lisäksi oman rajoituksensa aiheuttaa voimakkasti tutka-aalto takaisin heijastava tiivis kerrostuma, joka vaikeuttaa tutkan-aallon läpäisykykyä. Myös hyvin heterogeeniset kerrostumat vaikeuttavat alla olevien arkeologisten kohteiden paikannusta. Tutkan etuina nimen omaan ruumishautausten kartoittamisessa voidaan pitää sen kykyä havaita kerrostumissa esiintyvät katkokset ja häiriintymät. Hautakaivannon lisäksi myös itse hautaukseen käytetty rakenne - esimerkiksi arkku tai muuten ruumille valmistettu tila muodostavat usein selkeän kontrastin ympäröiviin luontaisiin kerrostumiin. Näiden lisäksi hautaukseen voi liittyä myös kiviä ja hauta-antimia sekä kivikautisissa yhteyksissä esimerkiksi punamultaa, jotka niin ikään luovat kontrastin luontaisista kerrostumista. Esineettömien ruumishautausten paikannuksessa on todettu tutkan reagoivan paremmin hautakaivantoon ja sitä peittävien maakerrosten aiheuttamaan häiriöön kuin esimerkiksi itse hautaksessa oleviin luihin. Arkkuhautauksia on pystytty paikantamaan tehokkaasti tapauksissa, joissa ehjänä säilyneen arkun sisältämä ilmatyhjö luo huomattavan kontrastin ympäristöstään. Tällöin kyseessä ovat useinmiten suhteellisen nuoret hautaukset. Sitä vastoin romahtaneet ja maatuneet arkut eivät välttämättä muodosta riittävää kontrastia, jotta ne voitaisiin helposti tunnistaa juuri hautauksiin liittyviksi. Vaikeuksia voi olla myös kartoittaa hautauksia, jotka sijaitsevat hyvin heterogeenisessä, esimerkiksi paljon suuria kiviä sisältävässä, maaperässä. Tutkimuskohteet Euran Pappilanmäki Mittauskohde sijaitsee vuonna rakennetun empiretyylisen Euran pappilan länsipuolella, pappilarakennuksen ja varaston välisellä pihamaalla (liite ). Pappilanmäellä on sekä rakennustöiden, että arkeologisten kaivausten yhteydessä tavattu esineellisiä ruumishautauksia. Esineistön perusteella kalmistoalue on ajoitettu rautakauden loppupuolelle, aikavälille noin 00-00. Kohteessa on havaittavissa matalia painaumia, joiden on arveltu liittyvän hautauksiin. Mittausalueena oli loivasti pohjoiseen laskeva rinne. Kohteen pintamateriaali oli mittaushetkellä lyhyeksi leikattua pihanurmea. Prospektoinnin tarkoitus oli tutkia onko alueella lisää mahdollisia hautauksia. Hypoteesina oli, että hautauskaivannot, niissä oleva hautaus ja esineistö muodostavat ympäristöstään poikkeavan anomalian, joka näkyisi mittaustuloksissa. Eräs olettamus oli, että hautauksissa mahdollisesti olevat metalliesineet, jotka heijastaisivat hyvin tutka-aalto, voisivat toimia yhdessä muiden tekijöiden kanssa eräänä lisäkriteerinä hautausten paikannuksessa. Tämän

lisäksi oli luultavaa, että mahdollisilla hautauksilla olisi tietty säännönmukainen orientaatio erotuksena luontaisista anomalioista. Joskin tässä yhteydessä on huomatattava, että esihistoriallisten hautausten orientaatiossa on enemmän variaatioita kuin historiallisen ajan hautauksissa. Koska kohteessa on ollut rakennustoimintaa ja asutusta, jo ainakin 00-luvun alkupuolelta lähtien, on mahdollista, että historiallinen asutus ja toiminta kohteessa ovat voinut vaikuttaa ympäristöön ja niin ollen luoda omat häiriötekijänsä mittauksiin. Myös mittausta edeltänyt rankkasade ja sen myötä lisääntynyt kosteus maaperässä ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Pappilanmäellä mittaus keskitettiin pappilan ja varastorakennuksen väliselle pihamaalle (kuva.). Kohteeseen luotiin kaksi mittausaluetta, joista ensimmäinen oli 0x m ja toinen x m. Kaiken kaikkiaan Pappilanmäen mittaus kattoi 0 m. Mittauslinjojen välinen etäisyys toisistaan oli 0, m ja mittausarvoja linjojen sisällä kerättiin cm välein. Yksittäisten mittauslinjojen määrä Pappilanmäeltä oli kappaletta. Kuva. Euran Pappilanmäki mittausalue (kuva idästä) ja mittausalue (kuva kaakosta). Köyliön Yttilän Otta Yttilän Otta on niemi Köyliöjärven itärannalla, noin, km kaakkoon Köyliön Kirkkosaarella sijaitsevasta kirkosta (liite ). Yttilän Otassa on joukko noin 0, m syviä selkeäpiirteisiä painaumia, jotka on liitetty hautauksiin. Arkeologisissa tutkimuksissa on alueelta lisäksi löydetty niin ikään hautauksiksi tulkittuja pitkänomaisia anomalioita, joihin ei tosin ole liittynyt suurempia maanpinnalle näkyviä ominaisuuksia. Prospektoinnin tarkoitus oli toisaalta tutkia kohteessa näkyviä painanteita kuin myös kartoittaa mahdollisia hautauksia näiden ulkopuolelta. Lähtöhypoteesina oli, että kaivauksissa havaitut ja hautauksiin liitetyt värjäntyneen maan alueet muodostavat tarkoin rajatun ja ympäristöstään kemiallisesti ja fysikaalisesti poikkeavan anomalian, joka on havaittavissa tutkamittauksella. Tämän lisäksi oli luultavaa, että mahdollisilla hautauksilla olisi tietty säännönmukainen orientaatio erotuksena luontaisista anomalioista. Kuten myös Euran Pappilanmäellä on hyvin mahdollista, että myöhempi toiminta kohteessa on jättänyt omat jälkensä maastoon, jotka voivat vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Yttilän Ottaan luotiin kaksi mittausaluetta (kuva ), joista alue oli x m suuruinen ja alue x m suuruinen. Alue kattoi yhden noin 0, m syvän painanteen ja sen lähiympäristön. Painanteen reunat ovat jyrkkiä, jonka vuoksi se aiheutti mittausteknisen ongelman. Tutka

laskeutuessaan ja noustessaan kuopasta mittaa kuopanteen seinämiä horisontaalisessa tasossa ja tuottaa niin ollen tietoa maakerrostumista vaakatasossa kun taas tieto olennaisista vertikaalisista ominaisuuksista jää osittain puuttumaan. Tämän vuoksi kuopan päälle asetettiin vanerilevy, jonka avulla mittaus voitiin teknisesti suorittaa oikeaoppisesti. Mittauslinjojen väli Yttilän Otassa oli 0, m ja mittausarvoja kerättiin cm etäisyydellä toisistaan. Tämän lisäksi mitattiin yksi m pitkä yksittäislinja, joka ylitti kaiken kaikkiaan painannetta. Kaiken kaikkiaan mittausalueet kattoivat m, joihin sisältyi yksittäistä luotausprofiilia. Kuva. Otta mittausalue (ylempi) ja mittausalue (alempi), kuvat pohjoisesta.

Eura Kauttua Euran Kauttuassa on arveltu sijainneen keskiaikainen kylä. Ilmakuvien perusteella on tehty havaintoja, joiden on arveltu viittavaan kulttuurikerrokseen. Kohde sijaitsee noin 0 m koilliseen Luistarin rautaukautisesta kalmistosta (liite ). Eurajoki sijaitsee noin 00 m itään kyseistä, nykyään peltona olevasta kohteesta. Lähtöhypoteesi oli, että jos kohteessa on talojen perustoja tai muita asutusrakenteita, ne voidaan havaita amplitudi tasokartoista niiden muodostamien geometristen anomalioiden perusteella. Kohteeseen sijoitettiin yksi mittausalue, joka kattoi 0x0 m suuruisen (kuva.) alueen pellolla. Mittauslinjojen välinen etäisyys oli 0, m. Mittaushetkellä pelto oli verraten kostea ja pinnan epätasaisuus aiheutti sen, että tutkan maakontakti vaihteli, joka heijastuu myös tietty katkelmallisuutena luotausprofiileissa. Kuva. Eura Kauttua, mittausalue (kuva idästä). Tulokset Maatutkaluotauksen tulokset esitetään amplitudi tasokarttoina, ja nanosekunnin (ns) intervalleissa eri syvyystasoilta. Alla esitetään kaksi karttaa kustakin kohteesta, jossa ensimmäinen osoittaa mittaustulokset ilman tulkintoja. Toiseen karttaan on merkitty tulosten yhteyteen myös tulkinnat. Pääkriteerit tulkinnoissa ovat anomalioiden muodostama kontrasti ympäristöstään ja anomalioiden geometria. Tämän lisäksi tulkintaa on pohjustettu yksittäisten luotausprofiilien läpikäynnillä. Luotausprofiileista on mahdollista saada tietoa anomalioiden vertikaalisista ominaisuuksista ja niihin liittyvistä materiaaleista, kuten mm kivistä ja metalleista. On hyvä huomioida, että tulokset ovat ainoastaan indikaatioita pinnan-alaisista tekijöistä.

Eura Pappilanmäki. Maatutkaluotaus, alue & Tulokset -, ns,- ns 0 0 0-, ns,-0 ns 0 0 Kuva. Tutkimusalue ja Euran Pappilanmäellä. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa, ns vaihteluvälillä.

Eura Pappilanmäki. Maatutkaluotaus, alue & Tulkinta -, ns,- ns 0 0 0-, ns,-0 ns 0 0 Hautaus Mahdollinen hautaus Kuva. Tutkimusalueet ja Euran Pappilanmäellä. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa, ns vaihteluvälillä. Tulkinnat merkitty karttoihin.

Eura Kauttua. Maatutkaluotaus, alue Tulokset N -0 ns 0- ns -0 ns 0- ns Kuva. Tutkimusalue Euran Kauttualla. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa ns vaihteluvälillä.

0 Eura Kauttua. Maatutkaluotaus, alue Tulkinta N -0 ns Rakennus 0- ns -0 ns Tie? 0- ns Kuva. Tutkimusalue Euran Kauttualla. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa ns vaihteluvälillä. Tulkinnat merkitty karttoihin.

Köyliö Yttilän Otta. Maatutkaluotaus, alue Tulokset N,- ns -, ns,-0 ns 0-, ns 0 0 0 0 Kuva. Tutkimusalue Köyliön Yttilän Otassa. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa, ns vaihteluvälillä.

Köyliö Yttilän Otta. Maatutkaluotaus, alue Tulkinta N,- ns -, ns,-0 ns 0-, ns 0 0 0 0 Mahdollinen hautaus Rakennus? Kulttuurikerros Anomalia Kuva. Tutkimusalue Köyliön Yttilän Otassa. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa, ns vaihteluvälillä. Tulkinnat merkitty karttoihin.

Köyliö Yttilän Otta. Maatutkaluotaus, alue Tulokset N -0 ns 0- ns -0 ns 0- ns -0 ns 0- ns Kuva 0. Tutkimusalue Köyliön Yttilän Otassa. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa ns vaihteluvälillä.

Köyliö Yttilän Otta. Maatutkaluotaus, alue Tulkinta N -0 ns 0- ns -0 ns 0- ns -0 ns 0- ns Kuva. Tutkimusalue Köyliön Yttilän Otassa. Amplitudi tasokartat osoittavat variaatioita tutkaheijastumien amplitudeissa ns vaihteluvälillä. Tulkinnat merkitty karttoihin.

Köyliö, Yttilän Otta Luotausprofiili Kuva. Luotausprofiili Köyliön Yttilän Otasta. Mustat nuolet osoittavat levyllä peittyjen painanteiden sijannin. Voimakas heijastuma aiheutuu ilman ja maan välisestä kontrastista. Punainen nuoli osoittaa mahdollisen hautauksen, johon ei liity näkyvää painannetta. Lopuksi Maatutkaluotaustuloksissa Euran Pappilanmäeltä erottuu joukko pitkänomaisia, useissa tapauksissa selkeästi ympäristöstään rajoittuvia anomalioita (kuvat -). Silmällä pitäen Pappilanmäestä aiemmin tavattuja rikkaasti varusteltuja hautoja on luultavaa, että mittaustulokset viittaavat myös tässä tapauksessa samankaltaisiin hautauksiin. Hautaanomalioiden voimakas kontrasti ympäristöstään voi hyvin olla hautojen sisältämän esineistön aikaansaama. Moniin tässä hautauksiksi tulkittuihin anomalioihin liittyy luotausprofiileissa heijastumia, jotka ovat tyypillisiä mm metallille. Myöskin anomalioiden säännönmukainen geometrinen muoto ja orientaatio viittavat pikemminkin hautauksiin kuin luontaisiin häiriintymiin kerrostumissa. Kaiken kaikkiaan hautauksiin viittaavia anomalioita on Pappilanmäen mittauskohteissa kappaletta. Mittaustuloksissa esiintyy myös laajempia alueita, joissa on suuri joukko anomalioita ilman selkeää muotoa. Tämä voi liittyä esimerkiksi useisiin lähekkäisiin ja/tai päällekkäisiin hautauksiin. Samalla on myös otettava huomioon, että kohteessa voi olla myös hautauksia, jotka esimerkiksi esineettömyytensä vuoksi eivät ole selkeästi havaittavissa näissä tuloksissa. On luultavaa, että pelkkää luuaineistoa sisältävä hautaus nousee havaittavaksi pikemminkin maakerroksissa olevan häiriintymän kuin luiden aiheuttamien heijastumien perusteella. On ajateltavissa, että yksittäiset anomaliapisteet saattavat liittyä tällaisiin hautauksiin. Toisaalta ei myöskään voida poissulkea muiden jäännösten, kuten asutuksen aiheuttamien anoamalioiden olemassaoloa. On mahdollista, että tietyt lineaariset muodot amplituditasokartoissa ovat heijastumia historiallisista pihapoluista. Huomattava on myös, että mittauslinjojen suuntauksella voi olla vaikutuksensa tuloksiin. Alueella mittauslinjat mitattiin suuntausta vaihtelemalla. Sen sijaan alueella linjat mitattiin kokeilumielessä samansuuntaisina. Tässä tapauksessa suuntauksen vaihtelu näyttäisi antavan paremman tarkkuuden tuloksiin. Eräs selitys tälle voi olla, että tietyt pinnanalaiset muodot jotka viettävät alaspäin aiheuttavat ns singnaalin sirontaa, jolloin tutka-aalto heijastuu pois vastaanotin antennista.

Euran Kauttualla mittausalue sijoitettiin summittaisesti alueelle, jossa ilmakuvien perusteella erottuu huomattava anomalia. Mittaustuloksissa näkyy suorakaiteen omainen anomalia, joka muotonsa perusteella on luultavasti jäänne talorakenteesta (kuvat -). Tämän lisäksi on mittausalueen eteläosassa pitkä, mutta kapea ympäristöstään poikkeava alue. On hyvin mahdollista, että aktiivisesti aikoinaan käytetty tiiviiksi pakkautunut tieura voisi luoda kyseisen kaltaisen anomalian. Köyliön Yttilän Otassa suoritettiin maatutkaluotaus kahdella alueella. Kohteeseen liittyy sekä mahdollisia hautauksia kuin myös mahdollinen taloon, tai muuhun rakennukseen liittyvä anomalia (kuvat -). Yttilän Otan alueen hautauksiksi tulkitut häiriöt eivät, alueen kaakkoiskulmassa olevaa muodostumaa lukuunottamatta, heijasta tutka-aaltoa yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi Euran Pappilanmäessä. Tämän perusteella tässä hautauksiksi tulkitut anomaliat vaikuttavat viittaavan samankaltaisiin hautauksiin, joita Yttilän Otasta on tavattu myös kaivaustutkimuksissa. Yttilän Otassa osalla anomalioista on haudoille tyypillinen geometrinen muoto ja niiden orientaatio on säännönmukainen. Tämän lisäksi nämä anomaliat esiintyvät useammilla syvyystasoilla, mikä voi viitata hautakaivannon ja sen täytemaan aiheuttamaan häiriöön maakerroksissa. Edellä mainittujen kriteerien lisäksi myös luotausprofiileissa näihin anomalioihin liittyy ympäristöstään poikkeava rajallinen heijastuma. Tämän lisäksi esiintyy alueen pohjoispäässä laajempi anomalioiden alue. Etenkin tasoissa - 0 ns muodostavat anomaliat lineäärisiä muotoja. On mahdollista, että anomaliat liittyvät kulttuurikerrokseen ja mahdolliseen asumukseen tai muuhun arkkitehtoniseen rakenteeseen. Myös mittausalueen eteläosassa on korkeampien amplitudiarvojen alue. Osaltaan arvoja nostanee suunniteltua kaivausaluetta peittävä suojakangas, joka voi vaikuttaa esimerkiksi alueen kosteusarvoihin. Yttilän Otan mittauskohteessa oli tarkoitus selvittää onko tutkaa käyttämällä mahdollista saada lisätietoa syvän hautamaisen painanteen olemuksesta. Mittaushetkellä kuopan yli asetettiin vanerilevy mittauksen helpottamiseksi. Syvyystasoilla -0 ns erottuu voimakas heijastuma joka paljastaa kuopan muodon (kuvat 0-). Tämä heijastuma aiheutuu tutkaaallon kulkiessa levyn ja kuopan välisessä ilmatilassa. Kontrasti ilman ja maan välillä on suuri, joka erottuu voimakkaana heijastumana. Tasossa -0 ns erottuu myös voimakkaampien heijastumien alue kuopan alapuolisessa maassa. Luullakseni tämä voi olla seurasta kuopan pohjalle kerääntyneestä kosteudesta, joka on muuta ympäristöä suurempi. Tässä tapauksessa ei maatutka pysty osoittamaan mitään selkeitä nimenomaan säilyneeseen hautaukseen liittyviä anomalioita kuopan pohjalla. Tutkaprofiilissa (kuva ) on havaittavissa myös kuinka tutka-aalto nopeasti heikkenee kuopanteiden alapuolella. Tämä voi johtua siitä, että tutkan ja maanpinnan välinen etäisyys on liian suuri, jolloin ns maakontakti tapahtuu liian myöhään tutkapulssin ollessa jo varsin heikko. Tukholmassa,. tammikuuta 00 Rauno Vaara

Liite. Yleiskartta Euran Pappilanmäki, maatutkaluotausalueet ja merkitty karttaan, (kartta Markus Kivistö, Muuritutkimus).

Liite. Yleiskartta Euran Kauttua, maatutkaluotausalue merkitty karttaan, (kartta Markus Kivistö, Muuritutkimus).

Liite. Yleiskartta Köyliön Yttilän Otta, maatutkaluotausalueet ja (sinesellä) sekä maatutkalinja (punaisella) merkitty karttaan. Painateet merkitty punaisella ja vihreällä (kartta Markus Kivistö, Muuritutkimus).

0 Liite. Mittaustietoja. Päivämäärä Alue Antenni Mittausalueen koko Time window Linjaväli Raakadata..00 Eura, 00 Mhz 0xm, ns 0,m Dat00-0.rd Pappilanmäki..00 Eura, 00 Mhz xm, ns 0,m Dat0-0.rd Pappilanmäki..00 Eura, Kauttua 00 Mhz 0x0m, ns 0,m Dat0-0.rd..00 Köyliö, Yttilän Otta..00 Köyliö, Yttilän Otta 00 Mhz xm, ns 0,m Dat0-0.rd 00 Mhz xm, ns 0,m Dat0-.rd