Seinäjoen kaupungin kotihoidon kriteerit ja palvelujen sisältö 01/2014

SISÄLLYS 1 TOIMINNAN ARVOT JA VISIO... 3 2 SEINÄJOEN KAUPUNGIN KOTIHOITO... 3 3 KOTIHOIDON KRITEERIT... 5 4 KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ... 8 4.1 Kotihoidon sisältö ja tehtävät... 8 4.2 Ilta-, viikonloppu- ja yöhoito... 8 4.3 Henkilökohtainen hygienia... 9 4.4 Ravitsemus... 9 4.5 Tekstiilihuolto... 9 4.6 Siistiminen... 10 4.7 Ulkoilu ja saattoapu... 10 4.8 Asiointi... 10 5 KOTIHOIDON ERITYISPALVELUT... 11 5.1 Fysioterapeutin palvelut... 11 5.2 Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut... 12 6 MUUT TEHTÄVÄT... 13 7 TUKIPALVELUT JA NIIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET... 13 8 TILAPÄINEN PALVELUASUMINEN/INTERVALLIHOITO... 14 LIITTEET... 14 2

Seinäjoen kaupungin kotihoidon kriteerit ja palvelujen sisältö on laadittu vuonna 2010 kotihoidon työntekijöistä koostuvan työryhmän sekä Välisuomen Ikäkaste hankkeen yhteistyönä. Vuonna 2014 kriteereiden päivitys on tehty sairaalan ja ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyön yhteydessä. 1 TOIMINNAN ARVOT JA VISIO Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuoteen 2010 korostaa ikäihmisen mahdollisuutta asua omassa kodissaan. Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta jopa elämänsä loppuun asti, edellyttää monilla eri sektoreilla lisää resurssia sekä kykyä ja oivaluusta kehittää toimintoja tästä näkökulmasta lähtien. Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen ohjelman arvoiksi on valittu: Ihmisarvon kunnioittaminen Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Tasa-arvo Arvojen lisäksi ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaavat seuraavat periaatteet: Asiakaslähtöisyys Turvallisuus Ennaltaehkäisy Jatkuvuus Yksilöllisyys Valinnanmahdollisuus Yhteistyö Kustannusvaikuttavuus Kokonaisvaltaisuus Perhekeskeisyys Seinäjoen kaupungin ikääntymispolitiikan visio on kiteytetty muotoon: Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella. Seinäjoen kotihoito on sitoutunut toteuttamaan näitä arvoja, periaatteita ja visiota omassa toiminnassaan. 2 SEINÄJOEN KAUPUNGIN KOTIHOITO Seinäjoen ikäpoliittisen strategian painopistealueena on ennaltaehkäisevä työ ja kotona asumisen tukeminen. Lähtökohtana on, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämän mahdollistamiseksi kotihoito järjestää palvelut tarvittaessa esim. tarkistamalla kotihoidon asiakkaiden sen hetkiset palvelutarpeet sekä selvittämällä asiakkaan mahdollisuudet saada kotona asumisen / kotiutumisen edellyttämät palvelut joko kaupungin tuottamana palveluna tai asiakkaan itsensä kustantamana esimerkiksi 3

kotitalousvähennyksen mahdollisuudet huomioiden. Palveluiden järjestämisessä voidaan hyödyntää myös molempia mahdollisuuksia. Kotihoito pyrkii mahdollistamaan asiakkaan kotona asumisen sairauksista ja /tai toimintakyvyn alentumisesta huolimatta mahdollisimman pitkään. Kotihoito on palvelukokonaisuus, johon kuuluvat kotipalvelu, kotisairaanhoito, erityispalvelut (fysioterapeutin ja psykiatristen sairaanhoitajien palvelut) sekä kotihoidon tukipalvelut. Kotihoitokokonaisuuteen kuuluvat myös lääkäripalvelut. Kotihoito, hoiva ja huolenpito kohdentuvat ensisijaisesti paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Kotihoidon keskeisin tavoite on turvata ikäihmisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona selviytyminen tilanteissa, joissa toimintakyvyn alentuminen vaikeuttaa tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista. Tavoitteena on kotihoidon saatavuus ympäri vuorokauden, huomioiden kuitenkin palvelujen alueelliset toteuttamismahdollisuudet. Yhteistyötä tehdään asiakkaan, omaisten, sairaaloiden ja muiden palvelujen tuottajien kanssa, asiakkaan ehdoilla. Kotihoito on tarkoitettu henkilöille, jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Kotihoitoa ovat lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta, erilaiset sairaanhoidolliset toimenpiteet (esimerkiksi haavahoidot ompeleiden poisto, verikokeiden ottaminen, injektion antaminen) ja terveydenhuollolliset seurannat (esimerkiksi verenpaineen mittaus, verensokerin seuranta, INR - mittaukset, Marevan lääkkeen annostus), kivun hoitaminen ja saattohoito. Kotihoidossa arvioidaan asiakkaan vointia ja selviytymistä kotona. Tehtävänä on myös asiakkaan ja hänen läheistensä tukeminen, neuvonta ja ohjaus sekä konsultaatioapu eri tahoille erilaisissa ongelmatilanteissa. Kotihoito voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä. Kotihoidon palvelu on säännöllistä silloin, kun asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa. Säännöllinen kotihoito perustuu yhdessä asiakkaan kanssa tehtyyn palveluja hoitosuunnitelmaan. Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksu. Säännöllisen kotihoidon kuukausimaksu perustuu asiakasmaksuasetukseen. Tilapäisen kotihoidon ja tukipalvelujen maksut perustuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamiin päätöksiin. Kotihoidon lisäksi asiakasta voidaan ohjata käyttämään myös muita toimintakykyä, selviytymistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevia palveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi lyhytaikaishoito, päivätoiminta, korttelikerhot ja kolmannen sektorin palvelut kuten siivous ja kotitalousapupalvelut. Lähimmäispalveluita ovat esimerkiksi seurakunnan ja eri yhdistysten toiminta kuten vertais- ja sururyhmät. Ikäihmiset käyttävät myös kunnan yleisiä palveluita. Lapsiperheet kotihoidon asiakkaina Lapsiperheiden kotihoidon tarpeet ohjautuvat kaupungin sosiaalityön kautta. Lapsen tilapäiseen ja lyhytaikaiseen avun tarpeeseen on mahdollista saada kotisairaanhoidon palveluja. 4

3 KOTIHOIDON KRITEERIT Kotihoidon toiminnan tavoitteena on parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua omassa kodissaan ja siirtää mm. laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja myös viikonloppuisin. Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille seinäjokisille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kriteerien avulla kohdennetaan kotihoidon palveluja henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Kotihoidon asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen kotihoidon aluevastaavaan tai hoitotyön vastaavaan. Sosiaalihuoltolain mukaan 75 -vuotta täyttäneiden asiakkaiden osalta palvelujen tarve tulee selvittää seitsemän (7) päivän kuluessa yhteydenotosta. Seinäjoen kaupunki pyrkii toteuttamaan tätä periaatetta kaikkiin asiakkaisiin. Kiireelliset palvelut pyritään järjestämään viimeistään seuraavan arkipäivän aikana yhteydenotosta. Tämän jälkeen arvioidaan asiakkaan palveluntarve. Palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään asiakkaan toimintakyky ja tarvittavat palvelut. Mikäli asiakas tarvitsee kotona palveluja ja kotihoidolla on resursseja ottaa vastaan asiakas, hän pääsee välittömästi kotihoidon palveluiden piiriin. Tilapäisesti ja säännöllisesti vähän apua (esimerkiksi kerran viikossa tapahtuvaa suihkuapua) tarvitsevat asiakkaat pyritään ohjaamaan yksityisten palveluntuottajien piiriin. 1. Kotihoito on tarkoitettu asiakkaille - joiden toimintakyky on alentunut siinä määrin, että he eivät selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujärjestelmien avulla ja/tai joiden hoito- ja huolenpito vaatii erityistä ammattitaitoa. - jotka sairauden, asumisolosuhteiden ja sosiaaliseen verkostoon liittyvien asioiden, kuten omaisten puuttumisen ja jaksamisen vuoksi tarvitsevat apua päivittäisissä perustoiminnoissa. Perustoimintoihin luetaan ruokailut, peseytyminen, wc käynnit, pukeutuminen, muu perushoito sekä lääkehoidon toteutus. - joka tarvitsee sairauksiensa tai alentuneen toimintakykynsä vuoksi sairaanhoitoa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluita. - joka on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa. - joka on ollut sairaalahoidossa ja jonka kotona selviytymisen edellytykset on selvitetty hoitoneuvottelussa ennen kotiutumista. 2. Asiakkaaseen otetaan yhteys vähintään seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta palvelutarpeen arvioimiseksi ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä. 3. Kotihoidon palvelu käynnistyy aluevastaavan, hoitotyönvastaavan tai työntekijän arviointikäynnillä asiakkaan kotona. Työntekijä arvioi palvelujen tarpeen yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laaja-alaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityisen tarjoamat palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Tämän lisäksi selvitetään kotona selviytymistä heikentävät 5

sairaudet, asuinolosuhteet, apuvälineiden tarve ja sosiaalinen verkosto. Jokaiselle asiakkaalle kartoitetaan ja arvioidaan yksilöllinen ja tarkoituksenmukainen järjestely hoidon ja hoivan toteuttamisessa. Kotihoidon palvelujen määrästä ja aloittamisesta päätöksen tekee aina kotihoidon henkilöstö. Palvelut aloitetaan aina 1-2 kk seurantajaksolla, jonka aikana tehdään päätös palvelujen tarpeesta ja määrästä. 4. Kotihoidon tarpeen ja toimintakyvyn määrittämiseksi käytetään kaupungin vanhustyön organisaatiossa käytössä olevaa toimintakyvyn kartoitus mittaristoa. 5. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella aluevastaava tekee päätöksen palvelujen myöntämisestä tai hylkäämisestä. Palvelu perustuu kirjalliseen palveluja hoitosuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. palveluja hoitosuunnitelmassa määritellään asiakkaan palvelujen ja tuen tarve, hoidon tavoitteet ja vastuutahot niiden toteuttamiseksi sekä palvelukertojen määrät kuukaudessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma kirjataan Effica- asiakastietojärjestelmään KHTIIVlomakkeelle. 6. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan palveluja hoitosuunnitelmaa tarkistetaan ja arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti, ja aina tarpeen vaatiessa, mikäli asiakkaan palvelutarve muuttuu tai loppuu. Suunnitelma tarkistetaan kuitenkin vähintään puolen vuoden välein. Muuttunut suunnitelma päivitetään KHTIIV-lomakkeelle omahoitajan tai aluevastaavan toimesta. Kotihoidon käyntejä voidaan lisätä, vähentää tai lopettaa asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Uusi päätös tehdään päivitetyn hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalta. 7. Kotihoito tekee sairaanhoidollisia tilapäiskäyntejä, jos asiakas ei terveydellisistä syistä pysty hakemaan hoitoa terveyskeskuksesta tai yksityisten palvelujen piiristä. Kaupungin kotihoidon palveluja eivät ole, INR- mittaus asiakkaan kotona Verikokeiden ottaminen asiakkaan kotona Lääkeinjektioiden antaminen asiakkaan kotona Lyhytaikaiset haavanhoidot Pienimuotoiset sairaanhoidolliset toimenpiteet (ompeleen poistot, korvahuuhtelut) tilanteissa joissa asiakas pystyy itsenäisesti tai omaisen / muun avunturvin hakemaan palvelun terveydenhuollon toimipisteistä. 8. Kunnan omana kotihoitona ei anneta pelkkää siivousta, vaatehuoltoa, aterioiden valmistusta ja kotona tapahtuvaa saunotusta. 9. Mikäli asiakas on kotihoidon tarpeessa, mutta ei itse halua palvelua tai palvelun toteuttaminen käy syystä tai toisesta mahdottomaksi, eikä yhteinen neuvottelu asiakkaan, omaisen ja yhteistyötahojen kanssa tuota tulosta, hakemus hylätään tai tehdään asiakkaalle valituskelpoinen perusteltu päätös palvelujen lopettamisesta, jos palvelu on ehditty aloittaa. 6

10. Kotihoidon erityispalveluna on mahdollista saada fysioterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja. Fysioterapeutti voi suorittaa asiakkaan fyysisen kunnon kartoituksen, laatia henkilökohtaisen voimisteluohjelman, kartoittaa asunnon muutostarpeet, apuvälineiden tarpeen ja avustaa niiden hankinnassa. Fysioterapeutti antaa myös konsultaatioapua tarvittaessa. Psykiatrisen sairaanhoitajan pääasiallinen tehtävä on ikäihmisten mielenterveyden edistäminen ja hoito. 2. Palvelutarpeen arviointi asiakkaan kotona tai hoitoneuvottelu sairaalassa 3. Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen ei koske tilapäistä ja satunnaista sairaanhoidollista apua tarvitsevia asiakkaita 4. Päätökset annettavista palveluista ja perittävistä asiakasmaksuista 5. Sovittujen palveluiden alkaminen. Palvelut voivat alkaa myös välittömästi palvelutarpeen arvioinnin jälkeen 6. Arviointi ja seuranta. Palveluiden ja tarpeen arviointi ja seuranta 1. Yhteydenotto kotihoitoon (asiakas, omaiset, sairaalat, naapurit, viranomaiset, yhteistyökumppanit) Kuvio 1: Kotihoito prosessina Hyvän kotihoidon toteutumisen edellytykset: - Asiakas ja häntä edustava henkilö sekä kotihoidon työntekijät sopivat noudattavansa yhdessä laadittua palveluja hoitosuunnitelmaa. - Asiakas noudattaa palveluja hoitosuunnitelman liitteenä allekirjoittamaansa sitoumusta avoimen ja luottamuksellisen hoitosuhteen ylläpitämiseksi. - Asiakkaan asuinolosuhteet vastaavat hänen tarpeitaan ja tukevat kotona selviytymistä sekä asiakas haluaa asua kotona edelleen. - Asiakas käyttää hoidon kannalta olennaisia apuvälineitä kuten sairaalasänkyä, nostolaitteita jne. Apuvälineiden käytöllä taataan asiakkaan ja kotihoidon työntekijöiden työturvallisuus hoitotilanteissa. - Lisäksi tarvittaessa selvitetään asiakkaan mahdollisuudet hankkia täydentäviä omarahoitteisia lisäpalveluita, jos hoitoneuvottelussa tai palveluja hoitosuunnitelmaa laadittaessa todetaan yhdessä niiden tarve ja varmistetaan asiakkaan halukkuus ostaa lisäpalveluita. Kotihoidon palveluja voidaan harkita lopetettavaksi, mikäli - asiakas ei halua tai toistuvasti ei ota vastaan palvelua. - asiakkaan aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan tai jos hän ei suostu yhteistyöhön hoidon toteuttamiseksi. - kotihoidon työntekijöiden koskemattomuutta ei voida turvata. 7

Kotihoidon lopettaminen on äärimmäinen toimenpide. Palvelujen lopettamisesta on tehtävä aina kirjallinen päätös, josta asiakas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Ennen palvelujen lopettamista asiakasta tai hänen laillista edustajaansa pyritään kuulemaan. Palvelut lopetettaessa asiakkaan hoito pyritään varmistamaan jollakin muulla tavalla asiakkaan omavastuu huomioiden. 1 Seinäjokisen päihdeongelmaisen ikäihmisen päihdepolku on kuvattu päihdeongelman tunnistamisesta, käytön kartoitukseen ja hoidon sekä palvelujen toteuttamiseen ja seurantaan http://www.sjk.fi/sosiaalijaterveys/vanhustyonkehittamishanke/prosessikuvaukset.html 4 KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ 4.1 Kotihoidon sisältö ja tehtävät Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Hoito toteutetaan kuntouttavalla työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintakykyä ylläpidetään ja asiakasta opetetaan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Kotihoidossa käytetään kotihoitokansiota, jonka tiedot asiakasvastaava (omahoitaja) pitää ajantasalla. Kotihoitokansio on asiakkaan kotona ja se kulkee asiakkaan mukana sairaalaan, intervallihoitojaksolle jne. Kotihoidon henkilöstö kirjaa tiedot asiakaskäynneistä Effica asiakastietojärjestelmään, siten, että muulla hoitoketjulla on ajantasaiset tiedot asiakkaan voinnista käytettävissään. Säännöllisen asiakkaan voinnista on kirjattava asiakastietojärjestelmään vähintään kerran viikossa. Sairaanhoidolliset tehtävät Sairaanhoidolliset toimenpiteet sisältyvät säännölliseen kotihoitoon ja ne toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi lääkehoito, haavahoito, avannehoito, katetrointi ja terveydentilan seuranta. Hoitotoimenpiteissä pyritään lääkärin kanssa neuvotellen hoitomuotoihin, jotka asiakas pystyy itse tekemään tai jotka voidaan tehdä käyntikertoja vähentäen (esimerkiksi puristussidokset, cystofix). Säännöllisen kotihoidon asiakkaan lääkehuollosta huolehditaan. Lääkkeenjaossa pyritään koneellisen annosjakelun kokeilujakson jälkeen asteittain siirtymään koneelliseen annosjakeluun. Kokeilujakso ajoittuu ajanjaksolle 1.1.-30.6.2014. 4.2 Ilta-, viikonloppu- ja yöhoito Ilta- ja viikonlopputyössä työtehtävät rajataan minimiin ja kuntouttavaa työotetta toteutetaan rajoitetusti apuvälineitä hyödyntäen. Hoidon järjestämisen edellytyksenä on, että työntekijöillä on oma avain asiakkaan luo. Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Yöhoidon tarve määritellään palveluja hoitosuunnitelmassa ja sen toteuttaminen tapahtuu alueellisen palvelujen järjestämistavan mukaisesti. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon muutoksista tiedottaa asiakkaalle oman alueen 8

kotihoitohenkilöstö. Yöhoidon järjestämisen edellytyksenä on, että yöhoidolla on asiakkaan avain. Yöhoidon tehtävät: wc-käynneissä avustaminen (portatiivin ym. apuvälineiden käyttömahdollisuus selvitetty) vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä) katetrointi (muut hoitovaihtoehdot selvitetty) asentohoito asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla painehaavauman vaara on olemassa voinnin seuranta (kotiutuskokeilut ja sairaalasta kotiutuneet). verensokerin seuranta hankalissa vs tapauksissa Mikäli asiakkaalla on turvapuhelin, hän saa yhteyden ammattihenkilöön ja käynnin tarvittaessa. Tämä on mahdollista kaikilla alueilla. 4.3 Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan avustaminen suihkussa, asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen, kerran viikossa. Lisäksi huolehditaan päivittäiset pikkupesut asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa huolehditaan ihon perusrasvauksesta, parranajosta sekä kynsien leikkauksesta. Kotona asuvilla asiakkailla on mahdollisuus saunapalveluun, johon kuuluu myös kuljetus. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, joilla on puutteelliset peseytymismahdollisuudet kotona. 4.4 Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli hän ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, tilataan ne hänelle ateriapalvelusta, jolloin asiakkaan kotiin kuljetetaan lämmin ateria tai vaihtoehtoisesti ateriointimahdollisuus järjestetään kodin ulkopuolella. Valmisaterioita on mahdollista tilata myös kauppakassipalvelusta. Kotihoidon käyntien yhteydessä huolehditaan aamu, väli- ja iltapalan laitosta, riittävän nesteen saannista sekä tarvittaessa valmiin ruuan lämmityksestä. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistiongelmaisilla asiakkailla. 4.5 Tekstiilihuolto Mahdollisuuksien mukaan käytetään pesula/pyykkipalveluja. Asiakkaan pyykit pestään, jos hänellä on oma pesukone. Kotihoidon työntekijän poistuessa asiakkaan luota, kone voidaan jättää päälle, mikäli asiakkaalta/omaiselta saadaan tähän kirjallinen lupa. Harkinnan mukaan voidaan käyttää talon pyykkitupaa. Silitys, mankelointi, vaatteiden käsin pesu sekä mattojen, verhojen yms. pesut ohjataan lähipiirin tai yksityisen palveluntuottajan toteutettavaksi. Lakanat ja tyynyliinat vaihdetaan kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan 9

4.6 Siistiminen Siivouksen osalta asiakas ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajien tarjoamia palveluja ja hyödyntämään kotitalousvähennystä. Joissakin tapauksissa kaupunki voi tarjota harkinnanvaraisesti asiakkaalle palvelusetelin. Säännöllinen kotihoito vastaa ylläpitosiivouksesta niin, että riittävä hygieniataso säilyy Asiakkaan huoneiston siistiminen, imurointi tai perussiivous toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Mikäli tähän päädytään, kirjataan se asiakkaan palveluja hoitosuunnitelmaan. Asiakkaan käytössä olevien asuintilojen lattiat imuroidaan kahden viikon välein tai tarpeen mukaan. TV:n ja atk-laitteiden käyttöturvallisuudesta pyritään huolehtimaan pyyhkimällä pölyt laitteista ylläpitosiivousten yhteydessä. Paloturvallisuudesta huolehditaan niin, että laitteiden päällä ei ole tavaroita. Lattioiden kosteapyyhintä tehdään tarvittaessa. WC:n pesu suoritetaan silloin, jos asunnon puhtaanapito sen vaatii. Asiakkaan tiskit tiskataan, keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa. Jääkaappi siistitään säännöllisesti. Pakastimen sulatus ohjataan pääsääntöisesti asiakkaan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Pakastin voidaan sulattaa, jos asiakkaalle ei ole omaisia tai lähipiiriä ja pakastimen moitteeton toiminta sitä edellyttää. Omaisen asuessa samassa taloudessa omainen huolehtii asunnon siistimisestä. 4.7 Ulkoilu ja saattoapu Saattoapu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Asiakkaan kanssa ulkoillaan kotihoidon työtilanteen ja resurssien mukaan, tasapuolisuus huomioon ottaen. 4.8 Asiointi Ensisijaisesti asiointiapu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Tarvittaessa kotihoidon asiointipalvelu on tarkoitettu välttämättömään apteekki-, pankki, virasto- ja kauppa-asioiden hoitamiseen. Kauppa-asioinnit Kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelu järjestetään aluekohtaisesti aluevastaavan kanssa erikseen sopimalla. Kauppakassipalvelu on asiakkaalle maksullinen. Kauppa-asiat pyritään järjestämään seuraavilla tavoilla: - omaiset hoitavat kauppa-asiat - kauppakassi-palveluna jossa kuljetus kaupasta asiakkaalle tapahtuu ostopalveluna. - viimesijaisesti kauppa-asiat hoitaa kotihoito Pankki ym. asioinnit 10

Pankki- ja raha-asiat pyritään siirtämään omaisten tai edunvalvojan hoidettaviksi, mikäli asiakas ei itse pysty niitä hoitamaan. Laskujen maksusta suositellaan tehtäväksi pankin kanssa maksupalvelusopimukset. Kotihoito hoitaa asioinnin poikkeustapauksissa, jolloin laskut ohjataan suoraveloitukseen tai käytetään maksupalvelua. 5 KOTIHOIDON ERITYISPALVELUT 5.1 Fysioterapeutin palvelut Kotihoidon asiakkaan on mahdollista saada fysioterapeutin palveluja. Kotihoidossa on oma fysioterapeutti. Fysioterapeutti antaa ohjausta ja neuvontaa, laatii henkilökohtaisia harjoitusohjelmia, kontrolloi ja seuraa säännöllisesti toimintakykyä, tekemällä toimintakykykartoituksia ja testauksia. Fysioterapeutti tekee myös apuvälinekartoituksia ja avustaa niiden hankinnassa. 11

Kuvio 2: Seinäjoen kaupungin kotihoidon fysioterapeutin toimenkuva 5.2 Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut Kotihoidossa toimii kolme psykiatrista sairaanhoitajaa. Heidän pääasiallinen tehtävänsä on ikäihmisten mielenterveyden edistäminen ja hoito. Psykiatriset sairaanhoitajat tekevät kotikäyntejä psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa, tukevat elämän kriiseissä ja antavat ohjausta sekä neuvontaa. Hoidon aloitus tapahtuu yhteistyössä lääkärin ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Lääkehoito- ja injektioiden antaminen on myös mahdollista hoidon aikana. 12

6 MUUT TEHTÄVÄT Kotihoito hakee postit postilaatikosta tarvittaessa. Lumet luodaan siltä osin kuin välttämätön liikkumisen turvaaminen edellyttää. Puiden kantaminen ja puilla lämmittäminen tehdään, jos se on ainoa talon ja ruuan lämmityskeino. Mikäli asiakkaalla on turvallisuutta lisääviä ja päivittäistä selviämistä helpottavia laitteita tai apuvälineitä kotihoidon kautta, hoitohenkilökunta huolehtii laitteen/apuvälineen toiminnasta ja huollosta sekä pesusta tarvittaessa. Aika-ajoin varmistetaan ja testataan palovaroittimen toiminta. Asiakkaiden lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. 7 TUKIPALVELUT JA NIIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 7.1 Ateriapalvelu Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilölle, - joka ei itse tai omaistensa avustuksella pysty valmistamaan ateriaa tai hankkimaan ruokaa kotiinsa - asiakas ei pysty huolehtimaan esim. muistamattomuuden takia riittävän monipuolisesta ruokailusta - terveydelliset syyt edellyttävät säännöllisen aterian nauttimista esim. diabetes - kriteerinä voi olla myös ravitsemuksen tilan heikkous ja kykenemättömyys kulkea lähimpään ateriointipaikkaan. Ateriapalvelu perustuu palvelun jatkuvaan tarpeeseen ja se toteutetaan seitsemänä päivänä viikossa. 7.2 Turvapalvelu Palvelu koostuu ympärivuorokautisesta hälytyspäivystyksestä vuoden jokaisena päivänä sekä turvalaitteista. Palvelu sisältää turvalaitteiden lisäksi niiden asennuksen, kaiken huollon, vastaamisen hälytyksiin ja tarvittaessa käynnin. 7.3 Saunapalvelu Saunapalvelua annetaan yksittäisenä palveluna kodin ulkopuolella. Palveluun sisältyy edestakainen kuljetus. Kriteerinä palvelun saamiselle ovat - peseytymistilojen puutteellisuus ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen vaje - kylvetyspalvelu kotiin tuotettuna vie kohtuuttomasti aikaa esim. puilla lämmitettävä sauna) 13

8 TILAPÄINEN PALVELUASUMINEN/INTERVALLIHOITO Lyhytaikaishoito tukee kotona asumista, antaa kuntouttavaa ympärivuorokautista huolenpitoa yksilölliset tarpeet huomioon ottaen sekä mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivän ja loman. Lyhytaikaisen jakson aikana voidaan tarvittaessa arvioida asiakkaan kuntoisuus ja palvelujen tarve kotona asumisen tueksi. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito palveluineen sovitaan asiakkaan tarpeen mukaan kertaluonteisesti tai vuorohoitona, jolloin asiakas käy etukäteen sovittuina jaksoina. Intervallihoidoista vastaa keskitetysti Seinäjoen kaupungin SAS-toimisto. LIITTEET 14

SAS-ryhmä SAS.tston työntekijät Sairaalan ylilääkäri Kokoaa ja valmistelee työryhmän asiat Laatii kokouskutsun Työryhmä kokoontuu 1 x vko, käy keskustelua ennakoiden palvelutarpeen muutoksista. Muistion laatiminen kokouksesta Ilmoittaa SAS-ryhmän päätöksistä asianosaisille Tk:n sosiaalityöntekijä Palvelukeskus johtajat Muut asiantuntijat tarpeen mukaan Saa kokouskutsun Tekee esityksen asiakkaiden palveluista SAS-tston viranhaltijalle jatkotoimenpiteitä varten 15

Tilapäiset ja kiireelliset lyhytaikaishoitopaikkajärjestelyt Asiakas Omainen/ omaishoitaja Lyhytaikaishoitopaikan tarve ilmenee Ilmoitus lyhytaikaispaikasta Kh työntekijä Sas-.tsto työntekijä Lyhytaikaishoitopaikka Ottaa vastaan ilmoituksen lyhytaikaishoidon tarpeesta Arviointi asiakkaan tilanteesta ja sopivan paikan järjestäminen Selvittää paikkatilanteen Päätös sijoituksesta Sopiminen käytännön järjestelyistä 16

Asiakastilanteen selvitys ja arviointi Asiakas Omainen, läheinen Kotihoito Asiakkaan kotona selviämisen ongelma ilmenee Palveluohjaus puhelimitse Kotikäynti, palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus Palvelujen järjestäminen ja tarvittaessa hakemus pysyvästä hoitopaikasta Tilanteen seuranta SAS.toimiston työntekijä Asiakkaan tilanteen selvittäminen ja arviointi 17