Ilmastonmuutos Ari Venäläinen
Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia) Lähde: IPCC (2007)
Ilmasto muuttuu ihmistoimintojen seurauksena Havainnot Vain tulivuorten purkaukset ja Auringon aktiivisuuden muutokset Myös ihmiskunnan vaikutus Mukana ed. lisäksi myös myös ihmistoiminnan vaikutus Havaittua lämpenemistä ei pystytä selittämään, ellei oteta huomioon kasvihuoneilmiön voimistumista. Tulivuorten purkaukset Vain luonnolliset tekijät Source: http://www.ipcc.ch/
8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 Lämpenevä trendi näkyy myös Suomen lämpötilahavainnoissa Vuosikeskilämpötila Kaisaniemessä Uusi ennätys 7,6 o C (2008) 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi Ilmastopalvelu, 2009 Lämpötila ( C)
KASVIHUONEKAASUJEN MÄÄRÄ ILMAKEHÄSSÄ LISÄÄNTYY Hiilidioksidin ja metaanin mittauksia molemmilla navoilla ja päiväntasaajalla. 375 ppm
Hiilidioksidimittauksia Suomesta
Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 poistuu hitaasti ilmakehästä 35 Hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidipitoisuudet 1000 CO2 päästöt (Gt C/vuosi) 30 25 20 15 10 5 CO2 pitoisuus (ppm) 900 800 700 600 500 400 0 300 2000 2020 2040 2060 2080 2100 2000 2020 2040 2060 2080 2100 Vuosi Vuosi Pessimistinen emme tee mitään skenaario Toiveikas vähennämme päästöjä skenaario Päästöjen kasvu saadaan taitettua eli Siltä väliltä -skenaario Toteutunut
Raportoidut päästöt ylittävät IPCC:n skenaariot
Ilmastomalli on tietokoneohjelmaksi yksinkertaistettu kuvaus ilmastojärjestelmästä
Tulevat ilmastonmuutokset Päästöskenaariot Kaasujen ja hiilen kierto Kasvihuonekaasujen pitoisuudet Tuleva ilmasto Fysiikan lait
Ilmastomallin erotuskyky Maapallonlaajuiset ilmastomallit ovat kehittyneet, mutta usein tarvitaan alueellisia tarkennuksia Useimpien globaalien ilmastomallien (alla vasemmalla) erotuskyky tänä päivänä on noin 200 km luokkaa Alueellisissa ilmastomalleissa (alla oikealla) laskentaväli on 25-50 km KORKEUS MERENPINNASTA
Talven lämpötilojen muutos (ºC) 2080-luvulle Suomessa talvet lämpenevät enemmän kuin kesät (Etelä-Euroopassa päinvastoin) Suomi Päästöskenaario (Gt C/vuosi) 30 20 10 0 2000 2050 2100 Kesän lämpötilojen muutos (ºC) 2080-luvulle Suomi Muutokset vrt. v. 1971-2000 19 ilmastomallin keskiarvona
Ilmastonmuutos Suomessa Muutos 1985 2085
Ilmastonmuutos Suomessa Lämpötila Muutos 1985 2085 Sademäärä Talvet lämpenevät eniten, Sademäärät kasvavat kautta vuoden
Talven havaitut keskilämpötilat 1899/1900 2005/2006 ja arvioidut tulevat 30-vuotiskeskiarvot siltä väliltä -skenaariossa Helsingissä ja Sodankylässä 5 0-5 -10-15 5 0-5 -10-15 Havainnot 1899-2006 30-vuotiskeskiarvot -20 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 2110 2010-39 2040-69 2070-99 30-vuotiskeskiarvojen skenaariot useisiin malleihin perustuen -20
Lämpötilan kohotessa lumipeitepäivät harvenevat -20% -30% -40% Lumipeitepäivien keskimääräisen vuotuisen lukumäärän muutos (%) 1961-90 =>2071-2100 emme tee mitään -skenaariossa -50% Lumen suhteellinen väheneminen (%) voimakkainta talven alussa ja lopussa Usean alueellisen ilmastomalliajon keskiarvo
Muutokset pilvisyydessä 1971-2000 2070-2099 lähde: Muutamme ilmastoa (2008)
Rankkojen sateiden esiintymisestä Suomessa tulevaisuudessa Touko-syyskuun suurin vrk-sade, muutos (%) 1961-1990 Æ 2071-2100 Kaksi erilaista ilmastomalliajoa tuottavat erilaiset tulokset, Suomessa sateet voimistuvat kummassakin tapauksessa Monen ilmastomallin keskiarvo A2-skenaario RCA3ilmastomalli A1Bskenaario
Syksyn ensimmäinen pakkanen lykkääntyy, kevään viimeinen aikaistuu syksy kevät Muutos vuorokausina 1971-2000 2071-2100 A2-skenaarion toteutuessa
Köppen-ilmastoluokat 1961-1990 Kuivat ilmastot Aroilmasto Aavikkoilmasto Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Havainnot: Legates&Willmont Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä.
Köppen-ilmastoluokat 2080-luvulla Kuivat ilmastot Aroilmasto Aavikkoilmasto Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Havainnot + yhden ilmastomallin (HadCM3) lämpötilaja sademuutokset emme tee mitään -skenaariossa Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä.
Ääri-ilmiöistä Ilmastonmuutoksen myötä, kuluvan vuosisadan aikana, sään ääri-ilmiöiden esiintyminen muuttuu Suomessa: lämpimät jaksot ympäri vuoden talvisin rankkasateet (mahdollisesti myös kerralla satavan lumen määrä) ja pitemmät runsaan sademäärän jaksot kesäisin rankkasateet ja toisaalta kuivuus Epävarmuutta seuraavissa: Kovien tuulien muutoksien arviot ovat ristiriitaisia, mutta puiden tuulikaadot lisääntynevät koska routaa vähemmän. Ei vielä tutkimustuloksia monien pienen mittakaavan rajujen sääilmiöiden, kuten trombien, syöksyvirtausten ja ukkosten muutoksista tai eri sääparametrien yhteisjakaumien odotettavissa olevista muutoksista.
Lineaarinen ja epälineaarinen ilmaston muutos
Grönlannin mannerjäätikkö viimeisten 25 vuoden aikana Grönlannin mannerjäätiköllä sulaminen ja jäätikön virtaukset ovat voimistuneet jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, Grönlannin jäätikkö tulee aikaa myöten vääjäämättä sulamaan. Sulamisnopeus on kuitenkin vielä avoin kysymys IPCC:n 4. arviointiraportissa maapallon keskilämpötilan kohoaminen 1,4 4,2 asteella nykytasoon verrattuna, olisi kynnysarvo minkä jälkeen Grönlannin jäätikkö sulaa vuosisatojen kuluessa Kuva: Jari Haapala joidenkin tutkimusten mukaan jos maapallon keskilämpötila kohoaisi 1 2 asteella Grönlannin jäätikkö sulaisi jopa 300 vuodessa
Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen heikentyminen kiertoliikkeen heikkeneminen seuraavan sadan vuoden aikana on mallisimulaatioiden mukaan hyvin todennäköistä yhdessäkään mallissa kiertoliike ei kuitenkaan pysähdy kokonaan ainakaan vuoteen 2100 mennessä, vaikka joidenkin simulaatioiden mukaan se voisi pysähtyä myöhemmin On esitetty arvioita, joiden mukaan kiertoliikkeen pysähtyminen vaatisi maapallon keskilämpötilan nousua vähintään 3-5 astetta nykyistä korkeammaksi, minkä jälkeen pysähtyminen saattaisi tapahtua noin vuosisadassa Kiertoliikkeen heikkeneminen hidastaa ilmaston lämpenemistä Pohjois-Atlantin alueella. Kiertoliikkeen pysähtyminen vaikuttaisi sateiden jakautumiseen Etelä-Euroopassa (kuivuutta) ja Länsi-Euroopassa (tulvia) sekä hidastaisi huomattavasti Grönlannin jäätikön sulamista.
Äärimmäisten ilmaston muutosten riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän maapallon lämpötila kohoaa.
Vuosi 2008 ei maapallon laajuisesti ollut kaikkein lämpimin, onko lämpeneminen siis pysähtynyt? Kuva 47
Maapalloon keskilämpötilan poikkeama 1961-1990 keskiarvosta
Esimerkki yhden ilmastomallin arviosta kuinka maapallon lämpötila tulee kohoamaan
Asiallista tietoa ilmastonmuutoksesta