YMPÄRISTÖNSUOJELU-, JÄTE- JA VESILAIN SEKÄ MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

1 YMPÄRISTÖNSUOJELU-, JÄTE- JA VESILAIN SEKÄ MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS SISÄLLYSLUETTELO 1. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTA 2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOT JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUT- TAVAT TOIMINNAT 3. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA 3.1 Valvonnan priorisointi 3.2 Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnan järjestäminen 3.3 Laitosvalvonnan riskinarvioinnin perusteet määräaikaistarkastuksia varten 3.4. Ympäristönsuojelulain mukainen valvontaohjelma 3.5 Valvontamaksut 3.6 Muu ympäristönsuojelulain valvonta ja erityislainsäädännön valvonta 4 JÄTELAIN VALVONTA 5 VESILAIN VALVONTA 6 MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA JA ÖLJYN- TORJUNTA 7 VALVONNAN VOIMAVARAT JA TAVOITTEET 8. VALVONNASTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ 9. JOHDON ARVIO VUODEN 2015 TOIMINNASTA

2 1.VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTA ELY-keskuksen on 1.9.2014 voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain mukaan laadittava alueelleen ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma. Uudessa ympäristönsuojelulaissa on otettu huomioon vuonna 2013 voimaan tullut IE-direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä 2010/75/EU). Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Ympäristöministeriö antoi 7.11.2012 vanhan ympäristönsuojelulain 95 :n nojalla valvontaohjeen, jonka mukaan ympäristölupien valvontasuunnitelmassa tuli olla kuvaus ELY-keskuksen erityispiirteistä, valvontaan käytettävistä resursseista ja valvonnan tavoitteista sekä johdon arvio edellisen vuoden valvontatoiminnasta ja ympäristölupien noudattamisesta. Uusi ympäristönsuojelulain säädöksiä täydentävä valvontaohje on ympäristöministeriössä valmisteilla. Uuden valvontaohjeen mukaan valvontasuunnitelman tulisi ympäristönsuojelulain valvonnan lisäksi kattaa myös jäte- ja vesilain valvonnan. Valvontaohjeen luonnos on otettu tässä valvontasuunnitelmassa huomioon. Valvontaviranomaisten tehtävänä on useiden ympäristölakien mukaan yleisen edun valvonta, jossa haitankärsijänä on yleisempi kokonaisuus kuin pelkästään yksityinen etu. Yleinen etu määräytyy kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon säilyttämisen kannalta eikä esim. taloudellisten tai poliittisten intressien kannalta. Yleistä etua valvotaan ennen kaikkea erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleisen edun valvonta jakautuu ennakkovalvontaan ja jälkivalvontaan. Ennakkovalvonnassa annetaan lausuntoja lupahakemuksista ja erilaisista ilmoituksista sekä haetaan muutosta päätöksiin, joissa luonnon- tai ympäristönsuojelun yleistä etua ei ole otettu huomioon. Valvontasuunnitelmaan kuuluu myös johdon arvio edellisen vuoden toiminnasta ja siitä, kuinka toimintaa tulisi kehittää. Se annetaan vuosittain sitten kun edellisen vuoden valvonnan vuositiedot on kerätty. 2.ALUEEN YMPÄRISTÖOLOT JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTA- VAT TOIMINNAT Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on 40 kuntaa, ja väestöstä 22 % on ruotsinkielisiä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) on merkitty 1314 ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristölupavelvollista valvontakohdetta, joista teollisuuspäästödirektiivin tarkoittamia laitoksia on 155. Lisäksi ELYkeskuksen valvottavana on 320 jätekuljettajaa. Valvottavien laitosten määrä on hieman vähentynyt edellisvuosista, koska uuden ympäristönsuojelulain ja 9.9.2014 voimaan tul-

3 leen ympäristönsuojeluasetuksen muutosten vuoksi osa laitoksista on siirtynyt valtiolta kuntien valvottavaksi, vähäisempi määrä laitoksia on siirtynyt toisinpäin. Lisäksi alle 10 ha:n turvetuotantoalueet ovat tulleet luvanvaraisiksi. Suurteollisuus ja energiantuotanto ovat keskittyneet rannikolle. Sinne ovat sijoittuneet kaksi metsäteollisuuden suuryksikköä, kaksi kivihiilivoimalaitosta, suuri biopolttolaitos, suuri jätteenpolttolaitos, kaksi turpeenpolttolaitosta, metalleja jalostavaa teollisuutta sekä epäorgaanisen ja orgaanisen kemian teollisuuslaitokset. Sisämaassa on elintarviketeollisuuden suuryksikköjä, mm. kolme teurastamoa ja perunanjalostusteollisuutta. Pientä ja keskisuurta teollisuutta on koko alueella; erityisesti metalli-, elektroniikka-, elintarvike-, huonekalu- ja nahkateollisuutta. Teollisuuslaitoksia, jätteenkäsittelylaitoksi, jätevedenpuhdistamoita ja muita laitosmaisia toimintoja on yhteensä 330 kpl. Maatilojen koko on maassamme kasvanut ja tuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen. Suomen turkistuotannosta valtaosa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. ELY-keskuksen ympäristövastuualueen valvomia eläinsuojia ja turkistarhoja on yhteensä 384 kpl. Turvetuotantoa on paljon, alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet mukaan lukien 600 tuotantoaluetta, jotka ovat keskittyneet sisämaahan vesistöjen latvoille. Yhdyskuntien jätehuolto on keskitetty kuudelle alueelliselle jätehuoltoyhtiölle. Puupolttoaineen ja tuulivoiman osuus energiantuotannosta on vielä vähäinen. Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa on kuitenkin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vireillä olevien hankkeiden perusteella tuulivoiman tuotannon arvioidaan lisääntyvän merkittävästi lähivuosina. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen, jossa hyvää huonommassa tilassa on 74 % jokien pituudesta sekä 34 % järvien ja 64 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta. Vesienhoitoalueeseen kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta 9 vesistöaluetta, joille on vahvistettu uudet toimenpideohjelmat alkaneelle toiselle vesienhoitokaudelle 2016 2021. Samalle ajanjaksolle on laadittu lisäksi pohjavesialueiden vesienhoidon toimenpideohjelma ja Suomen merenhoitosuunnitelma. Vesien tilaa heikentävät erityisesti rehevöityminen, kiintoainekuormitus, maaperän happamuus sekä rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinne- ja kiintoainekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. Paikallisesti vesiin vaikuttavat myös pistekuormitus ja turkistuotanto. Maamme happamat sulfaattimaat sijaitsevat lähes kokonaan Pohjanmaalla. Sulfaattimaiden kuivattamisen aiheuttama happamuus- ja metallikuormitus heikentää varsinkin jokien ja rannikon vesien tilaa. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta pohjavesivarat ovat epätasaisesti jakautuneet. Pohjavesiä vaalitaan suojelusuunnitelmilla ja maa-ainesten käytössä on siirrytty yhä enemmän murskatun kalliokiviaineksen käyttöön soran sijasta. Pohjanmaan joet ovat tunnettuja tulvistaan. Jokia on muutettu ja rakennettu tulvasuojelun tarpeisiin ja alueelle on rakennettu useita tekojärviä. Monen luonnonjärven pintaa säännöstellään. Tulvariskien vähentämiseksi on hyväksytty Lapuanjoen, Kyrönjoen, Laihianjoen ja Lapväärtinjoen tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2016-2021.

4 Teollisuuden ja energiantuotannon rikki- ja typpioksidit ovat vähentyneet selvästi 1990- luvulta nykypäivään verrattuna erilaisten ilmansuojelutoimenpiteiden vuoksi. Hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran vähentyneet mutta kausittaiset vaihtelut ovat suuria. Hiukkaspäästöjen kokonaismäärässä ei voida havaita selkeää vähentymistä noin kymmenen vuoden tarkastelujaksolla mutta teollisuuden ja energiantuotannon hiukkaspäästöt ovat vähentyneet moninkertaisesti. Ympäristöluvista annettavissa lausunnoissa, ruoppaus- ja ojitusasioiden käsittelyssä ja muussa viranomaistoiminnassa otetaan huomioon alueellinen jätesuunnitelma, vesienhoidon toimenpideohjelmat, merenhoidon toimenpideohjelma, tulvariskien hallintasuunnitelma, happamien sulfaattimaiden strategia sekä alueellinen ympäristöstrategia. 3.YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA 3.1. Valvonnan priorisointi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus asettaa valvontatehtävät tärkeysjärjestykseen ympäristönsuojelulain 167 :n nojalla, koska se on välttämätöntä tehtävien asianmukaisen hoitamisen vuoksi. Tämä vaikuttaa suunnitelmallisen valvonnan osuutta ja esim. määräaikaistarkastuksia vähentävästi. Ympäristönsuojelulain valvonnassa korostuu ennakollisen valvonnan osuus, koska lupaviranomaiselle annettavien lausuntojen määrä on suuri. Lupa- ja valitusasioista annettavissa lausunnoissa keskitytään ympäristön kannalta olennaisimpiin asioihin ja rationalisoidaan lausuntomenettelyä. ELY-keskus osallistuu tarvittaessa toiminnanharjoittajan sekä aluehallintoviraston kanssa käytäviin neuvotteluihin lupamenettelyn aikana. Lupapäätös pyritään käymään lupavelvollisen ja valvontaviranomaisen kesken läpi, erityisesti lupamääräysten osalta. Raporteista ja tarkkailuohjelmista tarkastetaan, että ne sisältävät luvassa määrätyt tiedot ja että ne on tuotettu luotettavilla menetelmillä. Päästöjen kehitykseen ja ylityksiin kiinnitetään huomiota. 3.2. Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnan järjestäminen Ympäristölupien valvonnassa tarkastetaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat voimassa, ja että laitos toimii lupamääräysten mukaan. Jokaiselle laitokselle on nimetty yhdyshenkilö. Vuosittain tehdään valvontasuunnitelma ja -ohjelma, joka käsittää laitoskohtaisen tarkastussuunnitelman.

5 Ympäristölupien jälkivalvonta kohdennetaan ensisijaisesti ympäristön pilaantumisen kannalta keskeisiin ja kiireellisiin valvontatehtäviin, kuten poikkeuksellisiin tilanteisiin, luparikkomuksiin ja yleisöilmoitusten käsittelyyn. Esille tulleiden tapausten selvittäminen vie merkittävästi työaikaa, mikä vähentää vastaavasti suunnitelmallista säännönmukaisen valvonnan osuutta. Valvonnalliset ilmoitukset pyritään käsittelemään valvontaohjeen mukaisissa määräajoissa *vuosi ilmoitus 90 vrk:ssa *kuukausi-ilmoitus 30 vrk:ssa *päästöraja-arvon ylitys 30 vrk:ssa *häiriöilmoitukset ilmoituspäivä + 3 työpäivää *yleisöilmoitus 30 vrk:ssa 3.3. Laitosvalvonnan riskinarvioinnin perusteet määräaikaistarkastuksia varten Laitosten määräaikaistarkastusten kohteet ja tarkastustiheys määritetään ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan riskinarvioinnin perusteella. Valvontaohjeen mukaan laitokset jaetaan neljään valvontaluokkaan. Valvontaluokkia käytetään osoittamaan, kuinka usein laitoksessa on suoritettava määräaikaistarkastus. Valvontaluokkia on neljä. Valvontaluokassa 1 laitos tarkastetaan kerran vuodessa, valvontaluokassa 2 vähintään kahden vuoden välein, valvontaluokassa 3 vähintään kolmen vuoden välein, valvontaluokassa 4 otantaperusteisesti kerran lupakaudessa, kuitenkin vähintään kerran 5-10 vuodessa. Satunnaisotannalla tarkistetut laitokset jäävät otannan ulkopuolelle, kunnes kaikki samaan ryhmään kuuluvat laitokset on tarkistettu. Riskinarviointi käsittää riskin tunnistamisen ja riskin merkittävyyden arvioinnin. Riskin tunnistaminen kohdentuu laitoksen sijainnista aiheutuviin riskeihin ja toiminnasta johtuviin riskeihin, joiden lisäksi otetaan huomioon laitoksen valvonnassa kertynyt tieto. Riskin tunnistamisen jälkeen arvioidaan riskin merkittävyys. SIJAINTIRISKIT: pohjavesialueiden läheisyys, vesistövaikutukset, alueen maankäyttö, häiriintyvät kohteet, tarkkailu, taustatiedot, paikallisen ympäristön herkkyys TOIMINTA/PÄÄSTÖRISKIT: toimiala/toiminnan luonne ja laajuus, tilojen ja laitteiden ikä/kunto/kunnossapito, tuotantoon ja valmistukseen liittyvät tekijät, tuotteeseen liittyvät tekijät, kuljetukset ja varastointi, päästötasot ja tyypit ja päästöjen vaarallisuus, päästöjen seuranta ja raportointi, toiminnanharjoittajan osallistuminen unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS), asetus (EY) N:o 1221/2009 VALVONTATIEDOT: tarkkailutulokset, valvonnassa todetut puutteet lupaehtojen tai lainsäädännön noudattamisesta, kehotusten noudattaminen yleisö- ja häiriöilmoitukset, aikaisemmin esille tulleet riskit. Riskin merkittävyys arvioidaan riskin tunnistamisen jälkeen siten, että otetaan huomioon sekä tunnistetun riskin toteutumisen todennäköisyys (onnettomuusriski) että se, kuinka

6 huomattava pilaantuminen (vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön) toteutuneesta riskistä syntyisi. 3.4. Ympäristönsuojelulain mukainen valvontaohjelma Valvontaohjelmaan kirjataan riskinarvioinnin avulla määritellyt tarkastuskohteet ja niiden tarkastustiheys vuodelle 2016 ja alustavasti seuraaville vuosille. Myös muut säännönmukaiset valvontatoimet kuuluvat valvontaohjelmaan, näitä ovat luvassa määrättyjen vuosiym. raporttien tarkistamiset ja tarkkailujen seuranta, jotka koskevat kaikkia laitoksia. Riskinarvioinnin perusteella on muutamien toimialojen kaikille laitoksille löytynyt sellaisia yhteisiä riskiperusteita, joiden nojalla niiden on katsottu lähtökohtaisesti kuuluvan samaan valvontaluokkaan, ja poikkeamat toimialakohtaisesta pääsäännöstä on tehty kunkin laitoksen erityispiirteisiin perustuen. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoittamien laitosten (IE-laitokset) valvontaluokka on lähtökohtaisesti direktiivin mukaan 1 ja riskinarvioinnilla valvontaluokka on sallittua alentaa valvontaluokkiin 2 tai 3. Suurimman osan eläinsuojista on katsottu yhteisillä riskiperusteilla sijoittuvan valvontaluokkaan 3. Jos direktiivilaitoksen osalta huomataan, että ympäristönsuojelulakia tai sen nojalla säädettyjä vaatimuksia on huomattavasti rikottu, tehdään laitokselle valvontaluokasta riippumatta ylimääräinen tarkastus ympäristönsuojelulain 168 :n nojalla 6 kuukauden kuluessa. IE-laitoksille tehdään myös määräaikaistarkastus luvan tarpeen harkintaa varten silloin, kun päätoiminnalle julkaistaan BAT-päätelmä. Muiden kuin IE-laitosten osalta on yhteisillä riskiperusteilla sijoitettu valvontaluokkaan 2 AR:MY, valvontaluokkaan 3 ES:TM/TK, KA, LI, TE:TU (yli 10 ha:n turvetuotantoalueet, luvan tarkistamisaika otettu huomioon) ja valvontaluokkaan 4 ES (luvan tarkistamisajankohta otettu huomioon), JK:KU, TE:RA, TE:TU (alle 10 ha:n turvetuotantoalueet). Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista tarkastetaan laitosryhmittäin satunnaisotantana 5 % vuodessa kuitenkin niin, että kaikki laitokset pyritään tarkistamaan vähintään n. 10 vuoden välein. Laitosten jakautuminen valvontaluokkiin näkyy tarkemmin alla olevissa taulukoissa: (ES eläinsuojat, JK jätteenkäsittely, TE teollisuus) IE-LAITOKSET: VL1 VL2 VL3 VL4 ES: 5 % 8 % 82 % 5 % JK: 68 % 16 % 8 % 8 % TE: 58 % 22 % 20%

7 KAIKKI LAITOKSET: VL1 VL2 VL3 VL4 AR:MY 100 % AS:AS 29 % 45 % 26 % ES: 1 % 1 % 18 % 80 % ES:TM/TK 98 % 2 % KA: 93 % 7 % LI: 38 % 62 % JK: 17 % 11 % 17 % 55 % JK:KU 100 % TE:EL 19 % 31 % 12 % 38 % TE:EN 39 % 17 % 30 % 14 % TE:PM 45 % 55 % TE:PK 67 % 33 % TE:RE 47 % 47 % 6 % TE:NA 17 % 33 % 50 % TE:KE 66 % 17 % 17 % TE:ME 50 % 17 % 33 % TE:KA 67 % 33 % TE:MU 6 % 6 % 31 % 57 % TE:RA 100 % TE:TK 50 % 50 % TE:TU 60 % 40 % VA:PK 20 % 80 % Laitosten valvontaluokkaa voidaan nostaa tai laskea riskinarvioinnin perusteella. Valvontaluokan nostaminen voi perustua esim. päästöjen raja-arvojen ylityksiin, häiriö- ja/tai yleisöilmoitusten määrän kasvuun ja puutteisiin lupapäätöksen ja kehotusten noudattamisessa Vuoden 2016 valvontaohjelman laatimisessa on otettu huomioon ne laitokset, jotka ovat jääneet vuoden 2015 valvontaohjelman mukaisesti tarkastamatta ja niiden tarkistamisen tarve on uudelleenarvioitu. Lupamääräysten automaattinen tarkistaminen kumottiin 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muutoksella. Valvontaohjelmassa on huomioitu, että valvontaviranomaisen tulee arvioida luvan tarkistamisen tarve vuoden kuluessa luvassa määrätyn tarkistamisajan päättymisestä ja muutoin säännönmukaisen valvonnan yhteydessä.

8 * Määräaikaistarkastukseksi katsotaan myös lausunnon valmistelua varten tehdyt tarkastukset, jos tarkastusta ei ole muutoin tehty luvan tarpeen tai lupamääräysten tarkistamistarpeen arviointia varten. *Määräaikaistarkastukseksi voidaan katsoa myös sellaiset tarkastukset jotka ovat tarkastelujaksolla tulleet valvontaohjelmaa laadittaessa ennakoimattoman erityisen syyn vuoksi tarpeellisiksi (esim. annettu uusi ympäristölupa, toiminnasta johtuva suunniteltua aikaisempi tarkastus) *Lupapäätöksessä määräajassa määrättyjen tehtävien toimenpiteiden ja rakenteiden valmistuksen valvomiseksi tehdyt tarkastukset ovat yleensä suppeita määräaikaistarkastuksia (esim. turvetuotannon vesiensuojelurakenteet, kaatopaikan pintarakenteet, lantavarastot) Valvonnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoitteeksi asetetaan valvontaohjelman 100 %:n toteuma. Valvontaohjelman mukaan määräaikaistarkastuksia tulisi vuonna 2016 tehdä 406 kpl joista IE-laitosten tarkastuksia 91 kpl ja muiden laitosten tarkastuksia 315 kpl alla olevan taulukon mukaisesti: Määräaikaistarkastukset Poikkeuksellisten tilanteiden takia Kiellon, määräyksen tai toiminnankeskeyttämisen IElaitokset Muut tehdyt tarkastukset valvomiseksi tehty tarkastus Turvetuotanto 122 10 9 Eläinsuojat 27 67 14 3 Teollisuus ja jätehuolto yms. 64 126 Ympäristönsuojelulain 167 :ään perustuva tehtävien priorisointi kuitenkin todennänäköisesti vähentää määräaikaistarkastuksiin käytettävissä olevaa työaikaa niin, että tavoitetta ei saavuteta. Luettelo vuonna 2016 tehtävistä ja alustava suunnitelma seuraavina vuosina tehtävistä määräaikaistarkastuksista on erillisenä liittenä 1 exel-taulukkomuodossa. Liitteessä 2 on luettelo/tai erillinen sähköinen rekisteri luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista. 3.5. Valvontamaksut Ympäristöluvanvaraisen toiminnan valvonta on tullut maksulliseksi 1.1.2015 lukien. Maksullisuus perustuu 1.9.2015 voimaan tulleeseen ympäristönsuojelulakiin (527/2014), jonka tarkoittamista valvontamaksuista annetaan tarkemmat säännökset asetuksella. (1.1.2016 lukien Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 1731/2015)

9 Valvontamaksua peritään määräaikaistarkastuksista, muusta valvontaohjelmaan perustuvasta valvonnasta kuten raporttien käsittelystä, hallintopakkoasiassa annetun kiellon, määräyksen tai toiminnan keskeyttämisen valvonnasta taikka onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista. Maksun määräämistä varten laitokset on jaettu toiminnan laajuuden mukaan luokkiin A, B ja C ja maksun määrään vaikuttaa lisäksi onko kyseessä suppea vai laaja valvontatoimenpide. Mikroyrityksiltä perittävän maksun tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan laajuus ja luonne. 3.6. Muu ympäristönsuojelulain valvonta ja erityislainsäädännön valvonta Vireille tulevat ilmoitukset pilaantuneiden maiden puhdistamisesta käsitellään säädettyjen määräaikojen puitteissa. Ilmoituksien hyväksymispäätöksillä, puhdistuskohteiden valvonnalla ja loppuraporttien hyväksymisillä varmistetaan puhdistuksien hyvä ympäristönsuojelullinen taso. Kemikaalien käytön ja haitallisten aineiden päästöjen valvontaa tehdään pääasiassa laitosvalvonnan yhteydessä kemikaalilain (599/2013) nojalla. Valvonnassa huomioidaan REACH-asetuksen (EY N:o 1907/2006), biosidiasetuksen (EU N:o 528/2012) ja POPasetuksen (EY N:o 580/2004) valvonta. ELY-keskus valvoo lisäksi jätelain muuttamisesta annetun lain 1104/2011 nojalla metallisen elohopean ja tiettyjen elohopeayhdisteiden ja seosten viennin kieltämisestä sekä metallisen elohopean turvallisesta varastoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1102/2008 (elohopean vientikieltoasetus). 4. JÄTELAIN VALVONTA Useat jätelain soveltamisalaan kuuluvat toiminnat sisältyvät myös ympäristönsuojelulain tarkoittaman valvonnan alle. Tältä osin viitataan lukuun 4. Myös jätelain valvontaa tehdään riskiperustaisesti. Valvontakohteita ovat jätteen tuottajat, käsittelijät sekä kuljettajat. Vaarallista jätettä käsittelevien ja/tai varastoivien laitosten valvonta toteutetaan normaaleina määräaikaistarkastuksina laitoksen riskinarviointiin perustuvan valvontaluokan mukaisesti. Teollisuuden kaatopaikoille tehdään lähtökohtaisesti päätoiminnasta erillisenä oma määräaikaistarkastus. Sekä teollisuuden että yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen rakentamisen (pohja- ja pintarakenteiden rakentaminen) yhteydessä tehdään pääsääntöisesti kaksi tarkastusta: rakentamisen aloitusvaiheessa ja rakentamistöiden/-osan valmistuttua.

10 Normaalin vuosiraportoinnin tarkastamisen yhteydessä tarkistetaan kampanjaluonteisesti onko jätteet toimitettu laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon ja onko kuljetuksissa käytetty jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristöhallinnon jätehuoltorekisteriin. ELY-keskus toimii lisäksi viranomaisena ilmoitusmenettelyssä eräiden jätteiden (betoni, tiili ja tuhka) hyödyntämisessä maarakentamisessa. ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu jätteen ammattimaisten kuljettajien toiminnan valvonta. ELY-keskus pyytää vuosittain vaarallisen jätteiden kuljettajia raportoimaan vuoden aikana kuljetettujen jätteiden laatu, määrä sekä vastaanottaja tarkastettavaksi. Lisäksi muilta jätteen kuljettajilta voidaan tarvittaessa pyytää vuositiedot tarkistettavaksi satunnaisotannalla. ELY-keskus osallistuu kampanjaluontoisesti Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa kuljetusajoneuvojen tarkastuksiin, joissa ELY-keskus tarkastaa jätteenkuljetusten osalta onko kuljetusajoneuvossa mukana ote jätehuoltorekisteristä ja tarvittaessa siirtoasiakirja. Jätehuollossa toimivien tahojen tiedonsaannin turvaamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi järjestetään vuosittain jätehuollon neuvottelukunnan kokous. 5. VESILAIN VALVONTA Vesilain valvonta on jaettu ELY-keskuksessa kaikkiin neljään yksikköön. Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön Vesihuoltoryhmä valvoo pohjavesialueiden ympäristönsuojelua. Luontoympäristöyksikön Luonnonsuojeluryhmä valvoo vesistöön rakentamista luonnonsuojelualueilla sekä vastaa vesilain 2 luvun 11 perusteella suojeltujen luontotyyppien valvonnasta. Vesistöyksikön Tulvasuojelu- ja kuivatusryhmä käsittelee maatalouden ojitusilmoitukset ja esittelee niistä annettavat lausunnot. Ympäristönsuojeluyksikön Vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä valvoo vesilakia muilta osin. Vesilain valvonnan pääasialliset tehtävät käsittävät vesirakentamisen, ruoppausten ja metsäojitusten valvonnan. Uuden vesilain myötä erilaisista vesistöön vaikuttavista töistä tehtävien ilmoitusten määrä on lisääntynyt. Vesilain 2 luvun 15 mukaan hankkeesta vastaavan on vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista kirjallisesti ilmoitettava ELY-keskukselle vesilain 1 luvun 6 mainitusta ruoppaushankkeesta maa-ainesten ottamisesta vesistön pohjasta (kotitarvekäyttöön) yli 100 m 3 /vrk pintavedenotto ja pohjaveden (alle 250 m 3 /vrk) ottamisesta Lisäksi vesilain 5 luvun 6 mukaan ELY-keskukselle on ilmoitettava myös muusta kuin vähäisestä ojituksesta. Ojitusilmoitus on tehtävä vähintään 60 vuorokautta ennen hankkeen aloittamista.

11 Ilmoitusvelvollisuus palvelee valvontaviranomaisen tiedon saantia eikä korvaa lupamenettelyä. Vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä tekee ilmoitusten perusteella luvantarveharkinnan. Vesilain valvonta ilmoitusvelvollisissa hankkeissa painottuu ennakkovalvontaan. ELY-keskus antaa ilmoituksista tiedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (VL 18:17). Viranomaisyhteistyö kunnan kanssa on tärkeää. Esimerkiksi laiturin tai muun vesirajalaitteen rakentamiseen saattaa lisäksi liittyä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa-asia. Ilmoitusvelvollisuus ei koske vesilain 3 luvun 3 :ssä mainittuja aina luvanvaraisia hankkeita. Aina luvanvaraisten hankkeiden lisäksi lupa tarvitaan muihin vesistörakennushankkeisiin, joilla on 3 luvun 2 :n mukaisia vaikutuksia ELY-keskus tekee kyseisistä hankkeista luvantarveharkintoja, joissa kehotetaan hakemaan hankkeelle lupaa tai todetaan, että lupaa ei tarvitse hakea. Samalla voidaan antaa ohjeita hankkeen toteuttamiselle. ELY-keskus toimii yleisen edun valvojana vesilain mukaisen luvan vaativissa hankkeissa (mm. järvien kunnostukset, virtavesikunnostukset, tulvasuojeluhankkeet, kalateiden rakentamiset, vesivoimahankkeet ja niiden muutokset, vesistöjen alitukset). Valvonta sisältää neuvontaa, luvantarveharkintaa ja yleisen edun valvontaa luvan käsittelyvaiheessa sekä hankkeen toteutusvaiheessa. Pienissä kertaluonteissa rakentamishankkeissa, jotka ovat vaikutuksiltaan vähäisiä, myös varsinaisen lupavalvonnan tarve on yleensä vähäistä. Valvontaa suoritetaan silloin, jos naapuri, muu haitankärsijä, kansalainen tai toinen viranomainen ilmoittaa lupamääräysten rikkomisesta tai että hanketta ei ole toteutettu luvan edellyttämällä tavalla. Suurissa ja yleiseen etuun merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa lupavalvonnan merkitys on suurempi ja valvontakäyntejä tehdään resurssien mukaan. Vesilain mukaiseen lupaan ei kuitenkaan sisälly määräaikaistarkastuksia. Osa vesilain valvonnan rutiiniluontoisista neuvontatehtävistä on siirretty vuonna 2013 perustettuun ELY-keskusten Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden yhteiseen valtakunnalliseen asiakaspalveluun (Y-ASPA). Hankkeen tavoitteena oli asiakaspalvelun parantaminen ja asiantuntijoiden työajan kohdentaminen varsinaisiin työtehtäviin asiakaspalvelun asemesta. Pohjavesien valvonta Pohjavedenoton valvontaa tehdään rutiininomaisena vedenottomäärien vuosiraportointien seurantana sekä tehostetusti akuuttien ongelmien ilmetessä. Suoja-aluepäätökset huomioidaan toimenpiteistä lausuttaessa. Vedenottolupien ja valvontaohjelmien päivittämistarpeesta tiedotetaan luvanhaltijoita. Ennakkovalvonnalla voitaisiin mahdollisesti välttää akuutteja ongelmia, koska ongelmakohteet olisivat tiedossa ja niihin voitaisiin puuttua ajoissa. Yleisesti ottaen tarkkailuiden

12 tuloksien läpikäyntiin ei ole riittävästi resursseja. Kertatuloksia ei ehditä käymään systemaattisesti läpi. Tarkkailusuunnitelmien käsittelyssä etusijalla ovat uudet toiminnot. Tarve vanhentuneiden tarkkailuohjelmien uusimiseen on erittäin suuri. Valvontaan liittyy myös hallintopakkohakemusten vireille laittaminen ja mahdollisen tutkintapyynnön tekeminen. Tutkintapyyntöjen ja hallintopakkohakemusten tekemistä pyritään yleensä välttämään antamalla useampi kehotus ja jatkoaikaa vaadituille toimenpiteille. Jatkoajan myöntäminen lisää valvontakäyntien tarvetta, mutta toisaalta hallintopakkohakemusten tekemiseen katsotaan myös menevän paljon työaikaa ja prosessi on pitkäkestoinen. Resurssien puutteen vuoksi puututaan vain pahimpiin rikkeisiin. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia tehdään yhteistyössä kuntien ja vedenottajien kanssa 3-5 vuodessa. Suojelusuunnitelmien teon yhteydessä ilmitulleisiin ongelmatapauksiin esitetään toimenpidesuosituksia, joiden toteutumisen valvontavastuun kantaa käytännössä kunta. Toimenpidesuositusten valvontaan ei ELY-keskuksella ole ollut resursseja, yksittäiset tapaukset tulevat esille lupahakemusten yhteydessä tai vasta kun suojelusuunnitelmaa päivitetään. Jatkossa tulisikin selvittää onko kunnissa tehty valvontaa lainkaan suojelusuunnitelman laadinnan jälkeen, miten suojelusuunnitelmat on otettu huomioon lupia myönnettäessä, ja onko seurantaryhmiä kutsuttu kokoon. Pohjavedenottoon liittyen annetaan lausuntoja kuntien terveydensuojeluviranomaisille talousvettä toimittavien laitosten toiminnan hyväksymishakemuksista ja talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmista. Lausuntoja annetaan myös vedenottamoiden suoja-aluehakemuksista ja päätösten tarkistushakemuksista. Näitä on viime vuosina ollut vähän, mutta koska useimmat suoja-aluepäätökset ovat monen vuosikymmenen takaa, on mahdollisesti odotettavissa tarkistushakemuksia koskien suojaaluemääräysten päivittämistä. 6. MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA JA ÖLJYN- TORJUNTA Merenkulun ympäristönsuojelulain valvontaviranomaisia ovat Trafi, Suomen ympäristökeskus, ELY-keskus, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, rajavartiolaitos, Tulli ja poliisi. Lain tarkoituksena on ehkäistä alusten tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat päästöt mereen ja järjestää alusten jätteiden vastaanotto satamissa. Ympäristölupavelvollisia satamia valvotaan erikseen ympäristönsuojelulain nojalla mutta niidenkin tulee tehdä merenkulun ympäristönsuojelulain mukainen jätehuoltosuunnitelma. Jos alusten tavanomainen toiminta häiriintyy ja tapahtuu esim. päästöjä aiheuttava merionnettomuus, sovelletaan öljyvahinkojen torjuntalain säännöksiä. ELY-keskuksen pääasialliset tehtävät merenkulun ympäristönsuojelulain toteutumisen valvonnassa ovat: satamien jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen lukuun ottamatta huvivenesatamia

13 satamien jätteiden vastaanottolaitteiden asianmukaisuuden valvonta satamien jätehuoltoa koskevien maksujen laillisuuden valvonta kansainvälisen ruokajätteen lajittelun, kuljetuksen ja käsittelyn valvonta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on erikoistunut öljyvahinkojen torjunnan teknologian kehittämiseen ja valtakunnalliseen varallaoloon. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa Pohjanlahden alueen alueöljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistyösuunnitelman laatimisesta. Suunnitelma valmistui 2015. 7. VALVONNAN VOIMAVARAT JA ENNUSTE VUODEN 2016 TOTEUMASTA Ympäristönsuojelu- jäte- ja vesilain valvonta on pääosin keskitetty ympäristönsuojeluyksikköön, jossa toimii vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä sekä teollisuuden ja jätehuollon ympäristönsuojeluryhmä. Ympäristölupavelvollisilla laitoksilla on erikseen nimetyt vastuuvalvojat. Ympäristölupien valvontaa tekeviä henkilöitä arvioidaan olevan vuoden 2016 aikana 15, joista on osalla on myös muita tehtäviä. Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikössä hoitaa pohjavesien ja maaperän pilaantumista koskevia asioita 1-2 henkilöä. Vesienhoitosuunnitelmat ja tarkkailuohjelmat käsitellään luontoympäristöyksikössä, (2-3 henkilöä), jossa on myös luonnonsuojeluasioihin liittyvä asiantuntemus. Ympäristönsuojelun valvonnan resurssi ei ole riittävä nykyisen ohjeistuksen ja tarpeen mukaisen valvonnan toteuttamiseen. Kemikaalilain mukaista valvontaa suunniteltavan tehtävän vähintään 6 laitostarkastuksen yhteydessä. Vesilain mukaisia tarkastuksia arvioidaan tehtävän 30 kpl. Ojitus- ja ruoppausilmoituksia arvioidaan käsiteltävän 500 kpl sekä ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisia ilmoituksia 60 kpl. Ympäristö- ja vesilain mukaisia lausuntoja lupa-asioissa arvioidaan annettavan. 450 kpl. Rikkeisiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti kehotuksin taikka hallintopakko- taikka rikosasian vireille panemisella. 8. VALVONNASTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Valvontakäynneistä ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Muiden viranomaisten tarkastuksiin (esim. aluehallintovirasto, TUKES, Poliisi, Tulli, ELY-keskuksen maatalouden tukivalvontayksikkö, Y-aspa, kalatalousviranomainen, eläinlääkärit, rakennusvalvontaviranomaiset, palo- ja pelastuslaitokset, työsuojeluviranomaiset, terveydensuojeluviranomaiset, Evira) osallistutaan, kun se on tarpeen ja mahdollista. Valvontakäyntien lisäksi viranomaisten kanssa tehdään muuta yhteistyötä. Valvontatehtävien suunnitelmallista priorisointia ja valvonnan tunnuslukujen kehittämistä jatketaan yhdessä muiden ELYjen ympäristövastuualueiden kanssa sekä jatketaan yhteistyötä ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen kanssa. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota

14 uusien henkilöiden mentorointiin tehtäviinsä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja sen toimialueeseen kuuluvien ELY:jen ympäristönsuojeluyksiköiden välistä yhteistyötä jatketaan toimialakohtaisilla neuvottelupäivillä ja johdon neuvotteluilla. Lisäksi valvontaa tukevat YM:n ohjaus, valtakunnalliset toimialaryhmät ja valvonnasta vastaavien yhteistyö. Valvonnan toimialaryhmässä on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta mukana pohjavesiasiantuntija. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vetää valtakunnallista työryhmää, joka edistää ojitus- ja kuivatusasioiden yhtenäistä käsittelyä. Kunnille pyritään järjestämään neuvottelupäiviä tai yhteisiä koulutustilaisuuksia ja luodaan edellytykset toimivaltamuutoksista johtuvalle laitosten sujuvalle siirtymiselle. Vesilain mukaisissa tehtävissä valtion ja kuntien viranomaisten tehtävät ovat osittain päällekkäisiä. Vesiensuojeluyhdistykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita vesilain valvonnassa. Uutena toimintatapana otetaan käyttöön toiminnanharjoittajien ja eri viranomaisten väliset ennakkoneuvottelut merkittävien hankkeiden toteuttamisesta. 9. JOHDON ARVIO VUODEN 2015 TOIMINNASTA Vuosi 2015 oli työntäyteinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontatoiminnassa, eikä asetettuihin tulostavoitteisiin päästy suunnitelmallisen valvonnan osalta. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut suuri ja sijaisuuksien täyttämisprosessit ovat uusien rekrytointiohjeiden mukaisesti kestäneet pitkään. Voimavaroja on kulunut vuoden alusta voimaan tulleen ympäristölupien valvonnan maksullisuuden hoitamiseen ja vuoden 2014 lopulla voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain toimivaltamuutosten toimeenpanoon. Valvottavien ympäristölupavelvollisten laitosten määrä vähentyi 1314 laitokseen, kun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta siirtyi kuntien valvottavaksi 275 eläinsuojaa ja turkistarhaa, lisäksi jätteenkäsittelylaitoksia siirtyi muutamia. ELY-keskuksen valvontavastuulle siirtyi puolestaan kunnista muutamia sahoja ja muita laitoksia. Uusina lupavelvollisina laitoksina ELY-keskusten valvottavaksi tuli alle 10 ha:n turvetuotantoalueita n. 300 kpl. Ensimmäisiä laskuja valvontasuoritteista lähetettiin vasta vuoden 2015 lopulla, mikä johtui maksujen muodostamiseen ja käsittelyyn käytetyn tietojärjestelmän ennakoitua työläämmästä laajentamisesta ja muuttamisesta. Valvontatyötä jouduttiin entisten vuosien tapaan priorisoimaan akuuttien asioiden hoitamiseksi. Ennakollisen valvonnan osuus oli merkittävä mm. lupa- ja valitusasioista annettavien lausuntojen suuren määrän vuoksi. Alueen laitokset ovat pääosin noudattaneet ympäristölupien ehtoja hyvin. Häiriöilmoituksia kirjattiin vastaanotetuiksi vuonna 2015 yhteensä 177 kpl, joista 106 (60 %) kpl käsiteltiin suositusajassa (0-3 vrk). Yleisöilmoituksia vastaanotettiin 33 kpl, joista suositusajassa (0-30 vrk) käsiteltiin 31 ilmoitusta (94 %). Häiriö- ja yleisöilmoitusten määrä on kasvanut melko paljon edellisvuosiin verrattu-

15 na ja niiden käsittelyajat ovat pidentyneet. Vesilain mukaisia lausuntoja annettiin 61 kappaletta, ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisia lausuntoja annettiin yhteensä 415 kpl. Uusien tehtävien ja valvonnan priorisoinnin myötä suunnitelmallisen valvonnan osuus työajasta jäi ennakoitua vähemmäksi. Toiminnanharjoittajilta tulleita lyhytaikaisraportteja eli kuukausi- ja osavuosiraportteja tarkastettiin vuonna 2015 yhteensä 881 kpl, joista annetussa suositusajassa (0-30 vrk) käsiteltiin 447 kpl (54 %). Vuosiraportteja otettiin vastaan yhteensä 2 871 kpl, joista suositusajassa (0-90 vrk) käsiteltiin 1 945 kpl (68 %). Käsittelemättömistä raporteista ei ole laskutettu asiakkaita. Myös ympäristönsuojelulain mukaisia tarkastuksia lupavelvollisiin laitoksen tehtiin huomattavasti alle tavoitteen. Ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin yhteensä 183 kpl, niistä oli maksullisia määräaikaistarkastuksia 76. Määräaikaistarkastusten perusteella tehtiin muutamia maksuttomia uusintatarkastuksia. Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisia ilmoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 66 kpl, mikä on aikaisempien vuosien tasolla. Käsitellyt ilmoitukset jakautuivat seuraavasti: jätteiden hyötykäyttöön maanrakentamisessa liittyviä ilmoituksia 39 kpl ilmoituksia tilapäisestä melusta 1 kpl pilaantuneiden maiden kunnostusta koskevia ilmoituksia 25 kpl poikkeuksellisesta tilanteesta tehtyjä ilmoituksia 1 kpl Valtion jätehuoltotyönä valmistui kaksi pilaantuneen maan kunnostushanketta. Ojitus- ja vesirakentamisilmoitusten määrä pysyi korkeana: metsäojitusilmoituksia käsiteltiin 184 kpl ja pelto-ojitusilmoituksia 57 kpl ruoppaus- ja vesirakentamisilmoituksia käsiteltiin 468 kpl Rikkomusten osalta ryhdyttiin toimenpiteisiin tarpeen mukaan, erilaisia kehotuksia asioiden kuntoon saattamiseksi annettiin 45 kpl ja tutkintapyyntöjä tehtiin 1 kpl. Kuntien valvomien laitosten toimintojen osalta tehtiin yhteistyötä rikosasioissa. Keväällä järjestettiin ympäristörikosasioihin liittyvä yhteistyökokous poliisin ja kuntien viranomaisten kanssa ja syksyllä osallistuttiin kuntien järjestämään vastaavaan tapaamiseen. Vuodelle 2016 laadittiin riskinarviointiin perustuva valvontasuunnitelma, jonka toteutumiseksi odotetaan vuodelta 2015 kertyneillä maksutuloilla palkattavan lisäresurssia niin kuin valvonnan maksullisuudesta säädettäessä on edellytetty. Valvontakohteiden määrä suhteessa resursseihin on suuri haaste jatkossakin. Lisäresurssin toivotaan lisäävän suunnitelmallisen valvonnan osuutta valvontaan käytettävästä työajasta. Jätehuollossa toimivien tiedonsaannin ja yhteistyön edistämiseksi järjestettiin syksyllä jätehuollon neuvottelukunnan kokous. Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) laatiminen kaudelle 2017 2022 käynnistyi vuoden 2015 alussa, jolloin visioitiin Suomen jätehuollon tavoitetila vuoteen 2030. Yhteistyöalueen edustajana sidosryhmätyöpajoissa on ollut Keski-Suomen ELY-keskus. Työ jatkuu vuoden 2016 alussa alueellisilla tilaisuuksilla, joissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana.

16 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen 9 vesistöalueelle ja pohjavesialueille vahvistettiin vesienhoidon toimenpideohjelmat toiselle vesienhoitokaudelle 2016 2021. Samalle ajanjaksolle vahvistettiin myös Lapuanjoen, Kyrönjoen, Laihianjoen ja Lapväärtinjoen tulvariskien hallintasuunnitelmat. Perinteistä koulutuspäivää kunnille ei järjestetty mutta kunnille on mahdollisuuksien mukaan järjestetty tilaisuus osallistua valtakunnallisiin videokoulutuksiin kaikissa kolmessa toimipaikassa. Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa järjestettiin yhteinen jätekuljettajien valvontakampanja, jossa tarkastuspisteitä oli kaikkien kolmen pohjalaismaakunnan alueella. ELYkeskuksen tehtävänä oli tarkistaa, oliko kuljetusajoneuvossa mukana ote jätehuoltorekisteristä ja tarvittaessa siirtoasiakirja sekä varmistaa, että kuljetettava jäte vastasi vaadittuja asiakirjoja. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja sen toimialueeseen kuuluvien ELYkeskusten välistä yhteistyötä jatkettiin ajankohtaisia asioita käsittelevillä ja toimialakohtaisilla tapaamisilla. Valvontaa pyritään kehittämään entistä systemaattisemmaksi mm. erilaisia sähköisiä välineitä hyödyntäen. Vuoden 2016 aikana tullaan siirtymään sähköisen asiointiin ympäristöluvista annettavissa lausunnoissa. 11.1.2016 Aulis Rantala Päivi Kentala