Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016
Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun haastattelututkimuksen suomalaisen energiajärjestelmän tulevaisuudesta energia-alan keskeisimpien mielipidevaikuttajien parissa Tutkimuksen haastattelut tehtiin 2.12.2015 15.1.2016 välisenä aikana Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa yhtiön lainsäädännöllisestä toimintaympäristöstä sekä saada palautetta yhtiön onnistumisesta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Tutkimuksessa käsiteltäviä teemoja olivat mm: Suomalaisen energiajärjestelmän tulevaisuus Tehon riittävyys Kapasiteettijärjestelmät Energiantuotannon tukijärjestelmät Kaukolämpöjärjestelmän tulevaisuus Vastaanotto tutkimukselle oli erittäin hyvä: 389 käsin valitusta avainpäättäjästä 123 antoi haastattelun. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 32 % Tässä esityksessä on koottuna tutkimuksen keskeisimmät tulokset ja niiden pohjalta laaditut mittarit 29.3.2016 Luottamuksellinen 2
Taustatietoja Vastaajaryhmät ja puolueet Vastaajaryhmien osuudet otoksesta Puolue Kansanedustajat (n=30) 24% Kesk (n=21) 34% Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) Ministeriöt ja virastot (n=14) 25% Kok (n=11) PS (n=8) SD (n=8) 1 Järjestöt ja liitot (n=13) Vihr (n=6) 1 Tiede ja tutkimus (n=9) Vas (n=3) RKP (n=2) 5% Media (n=26) 21% KD (n=2) 1 2 3 1 2 3 4 Kaikki vastaajat (n=123) Poliittiset vaikuttajat (n=61) 29.3.2016 Luottamuksellinen 3
Energiapolitiikan prioriteetit Johdanto: Energiajärjestelmän toimivuutta arvioidaan usein kolmen kriteerin, hinnan, toimitusvarmuuden ja päästöjen näkökulmasta. Millaiseen prioriteettijärjestykseen nämä kriteerit pitäisi mielestäsi laittaa suomalaisessa energiapolitiikassa? Korkein prioriteetti = 3 Toiseksi korkein prioriteetti = 2 Matalin prioriteetti = 1 Päästöttömyys 2,21 Toimitusvarmuus 2,17 Alhainen hinta 1,62 1,00 2,00 3,00 Vertailuluku, vastausten keskiarvo 29.3.2016 Luottamuksellinen 4
1 15% 21% 21% 22% 19% 35% 39% 4 42% 3 46% 46% 5 46% 52% 5 6 Energiapolitiikan prioriteetit Vastaajaryhmittäin Johdanto: Energiajärjestelmän toimivuutta arvioidaan usein kolmen kriteerin, hinnan, toimitusvarmuuden ja päästöjen näkökulmasta. 8 Millaiseen prioriteettijärjestykseen nämä kriteerit pitäisi mielestäsi laittaa suomalaisessa energiapolitiikassa? (1-prioriteetit) 7 6 5 4 3 2 1 Kaikki vastaajat (n=123) Kansanedustajat (n=30) Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) Ministeriöt ja virastot (n=14) Järjestöt ja liitot (n=13) Tiede ja tutkimus (n=9) Media (n=26) Toimitusvarmuus Päästöttömyys Alhainen hinta 29.3.2016 Luottamuksellinen 5
Tehon riittävyys Johdanto: Suomessa sähkön tuotantokyky on maksimissaan 11 600 MW huippukulutuksen ollessa noin 15 000 MW. Näin ollen Suomen sähköntuotannon tehovaje on huippukulutustilanteessa yli 3000 MW. Tätä tehovajetta korjataan tuomalla sähköä Ruotsista, Norjasta, Venäjältä ja Virosta. Yli viidennes Suomessa käytetystä sähköstä on tuontisähköä, vuoden 2014 nettotuonti oli 22 %. Sähkön nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 14 prosenttia. (Lähde: Fingrid, Tilastokeskus) Millä keinoin tehovajetta tulisi mielestäsi korjata? Voit valita useamman vaihtoehdon. Lisäämällä kotimaista säätövoimatuotantoa 7 Lisäämällä kotimaista perusenergiantuotantoa 6 Lisäämällä siirtoyhteyksiä ulkomaille ja kattamalla tehovaje tuonnilla 3 Kuluttajien sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Teollisuuden sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Kasvattamalla Energiaviraston hallinnoiman tehoreservin kokoa nykyisestä 300 MW:sta Luomalla uusi huoltovarmuusreservi, jolla pyrittäisiin suojautumaan sähköjärjestelmän vakavilta kriiseiltä Ottamalla käyttöön kapasiteettimaksut uusien investointien kannustamiseksi Kierrättämällä sähkökatkoja tarpeen mukaan Jokin muu, mikä? 16% 14% 2% 2% 2 4 6 8 Kaikki vastaajat (n=123) 29.3.2016 Luottamuksellinen 6
16% 14% 2% 6% 1 16% 1 14% 15% 2 21% 26% 2 2 3 31% 31% 36% 3 3 3 35% 4 44% 5 5 56% 56% 5 6 62% 7 6 71% 6 6 65% 7 71% 85% Tehon riittävyys Vastaajaryhmittäin Millä keinoin tehovajetta tulisi mielestäsi korjata? Voit valita useamman vaihtoehdon 10 8 6 4 2 Kaikki vastaajat Kansanedustajat Poliittiset taustavaikuttajat Ministeriöt ja virastot Järjestöt ja liitot Tiede ja tutkimus Media Lisäämällä kotimaista säätövoimatuotantoa Lisäämällä kotimaista perusenergiantuotantoa Lisäämällä siirtoyhteyksiä ulkomaille ja kattamalla tehovaje tuonnilla Kuluttajien sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Teollisuuden sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Kasvattamalla Energiaviraston hallinnoiman tehoreservin kokoa nykyisestä 300 MW:sta Luomalla uusi huoltovarmuusreservi, jolla pyrittäisiin suojautumaan sähköjärjestelmän vakavilta kriiseiltä Ottamalla käyttöön kapasiteettimaksut uusien investointien kannustamiseksi Kierrättämällä sähkökatkoja tarpeen mukaan 29.3.2016 Luottamuksellinen 7
15% 15% 1 16% 14% 15% 1 1 19% 15% 22% 31% 2 42% 6 6 61% 62% 6 86% Hajautettu ja keskitetty energiantuotanto Vastaajaryhmittäin 10 Miten näet suomalaisen energiantuotannon rakenteen muuttuvan tulevaisuudessa hajautetun energiantuotannon osalta? 8 6 4 2 Kaikki vastaajat (n=123) Kansanedustajat (n=30) Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) Ministeriöt ja virastot (n=14) Järjestöt ja liitot (n=13) Tiede ja tutkimus (n=9) Media (n=26) Hajautettu energiantuotanto tulee syrjäyttämään merkittävässä määrin keskitettyjä tuotantomuotoja tulevaisuudessa Vaikka hajautetun energiatuotannon rooli tulee kasvamaan jonkin verran, on keskitetty energiantuotanto jatkossakin merkittävä tuontantomalli Hajautetun energiantuotannon rooli jää hyvin pieneksi ja jatkossakin energiantuotanto tapahtuu valtaosin keskitetysti En osaa sanoa 29.3.2016 Luottamuksellinen 8
Kaukolämpö ja CHP Johdanto: Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP) on ollut suomalaisen energiajärjestelmän ylpeyden aihe. Energiamurroksen myötä yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa uhkaa kannattamattomuus. Se on korvautumassa erillisellä lämmöntuotannolla. Onko mielestäsi tärkeää, että Suomessa on jatkossakin yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP)? (Kaikki vastaajat, n=123) Kaikki vastaajat (n=123) Kansanedustajat (n=30) 89% 8 9% 2% Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) 7 2 9% Ministeriöt ja virastot (n=14) 9 Järjestöt ja liitot (n=13) 10 Tiede ja tutkimus (n=9) 10 89% Media (n=26) 92% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kyllä Ei En osaa sanoa 29.3.2016 Luottamuksellinen 9
Suomalaisen energiajärjestelmän ohjauskeinot Johdanto: Suomessa on käynnissä energiamurros. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa ja päästöt vähenevät, mutta sähkön alhainen markkinahinta ja voimakkaat hintavaihtelut johtavat hyväkuntoisten energiantuotantolaitosten ennenaikaiseen sulkemiseen kannattamattomina. Kahden vuoden aikana Suomen tuotannosta on poistunut noin 2500 MW sähkötehoa, joka vastaa puolentoista suuren ydinvoimalaitosyksikön tehoa. Lisäksi energiamarkkinoiden yleinen epävakaus on heikentänyt investointihalukkuutta. Miten suomalaista energiajärjestelmää tulisi mielestäsi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa? Lisäämällä valtionohjausta tuki- ja verojärjestelyin (esim. eri energiamuotojen tukijärjestelmät, kapasiteettimaksut ja haittaverot) 22% Vahvistamalla markkinaehtoisuutta (esim. nojaaminen päästökauppaan ensisijaisena ohjauskeinona ja luopuminen päällekkäisestä ohjauksesta) 6 En osaa sanoa 1 Jokin muu, mikä? 1% 2 4 6 8 Kaikki vastaajat (n=123) 29.3.2016 Luottamuksellinen 10
Tukimuodot uusiutuville Johdanto: Useissa maissa (esimerkiksi Saksassa, mutta myös Pohjoismaissa) on viime vuosina tuettu voimakkaasti uusiutuvia energialähteitä. Tämä on johtanut siihen, että energiamarkkinoilla ei ole enää viime vuosina syntynyt uusia, aidosti kaupallisia tuotantoinvestointeja ilman tukiratkaisuja. Pitäisikö Suomessa vielä olla tukea uusiutuville energialähteille vuoden 2020 jälkeen? (Kaikki vastaajat, n=123) Kaikki vastaajat (n=123) 61% 2 1 Kansanedustajat (n=30) 6 2 1 Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) 7 1 Ministeriöt ja virastot (n=14) 36% 36% 29% 2 61% Järjestöt ja liitot (n=13) 54% 31% 15% Tiede ja tutkimus (n=9) 6 22% Media (n=26) 52% 16% 32% Kyllä Ei En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa 29.3.2016 Luottamuksellinen 11
Kapasiteettimaksut Johdanto: Uusiutuvien energialähteiden voimakas tukeminen on osaltaan aiheuttanut sähkön alhaisen hinnan. Sähkön alhainen hinta johtaa puolestaan tuotantokapasiteetin vähenemiseen kannattavuussyistä. Tuotantokapasiteetin säilyttämiseksi esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa suunnitellaan kapasiteettimarkkinoita. Se tarkoittaa, että tuottajille taataan sähkön hintavaihteluista riippumaton hinta eli tuottajille maksetaan siitä, että ne ylläpitävät tuotantokapasiteettia. Tavoitteena on varmistaa sähkön saatavuus. Tulisiko mielestäsi Suomessa ottaa käyttöön kapasiteettimaksut? (Kaikki vastaajat, n=123) Kaikki vastaajat (n=123) 3 2 4 Kansanedustajat (n=30) 2 2 5 Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) 4 39% 4 3 Ministeriöt ja virastot (n=14) 5 36% Järjestöt ja liitot (n=13) 54% 3 Tiede ja tutkimus (n=9) 56% 3 2 Media (n=26) 46% 19% 35% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kyllä Ei En osaa sanoa 29.3.2016 Luottamuksellinen 12
Energiantuotannon tukijärjestelmät Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Energiantuotannon tukijärjestelmien tulee olla teknologianeutraaleja 26% 4 9% 6% EU-maiden energiantuotannon tukijärjestelmiä pitäisi yhtenäistää 21% 3 3 Päästökaupan kanssa päällekkäisiä vero- ja tukimuotoja tulisi purkaa 24% 44% 2 6% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 Täysin samaa mieltä 4 3 2 1 Täysin eri mieltä En osaa sanoa 29.3.2016 Luottamuksellinen 13
Keskeisimpiä löydöksiä Teemakysymykset Kriisitietoisuus energiamarkkinoiden tilasta on kasvanut selvästi yhteiskunnallisten vaikuttajien keskuudessa Läpi tutkimuksen vastauksista näkyy se, että energiamarkkinoiden tilannetta seurataan huolestuneena Toisaalta valmiita keinoja tilanteen parantamiseksi ei monellakaan ole tarjota, tai jos on, ne saattavat olla keskenään hieman ristiriitaisia Energiapolitiikan tärkeimpinä kriteereinä vaikuttajat pitävät toimitusvarmuutta ja päästöttömyyttä, hinta jää kriteerinä kauas taakse Toimitusvarmuus onkin teema, joka huolettaa päättäjiä erityisen paljon Julkisessa keskustelussa paljon esillä ollut tehovaje puhuttaa ja päättäjät ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomessa tulisi lisätä erityisesti säätövoiman mutta myös perusvoiman tuotantoa tulevina vuosina Enemmistö vastaajista näkee kuitenkin, että energiamarkkinoita tulisi jatkossa kehittää vahvistamalla markkinaehtoisuutta Toisaalta enemmistö myös näkee, että uusiutuville suunnattua tukipolitiikkaa tulisi jatkaa myös vuoden 2020 jälkeen Kapasiteettimaksujen osalta vaikuttajien tietotasossa on suuria aukkoja, kantaa ottaneista vaikuttajista suurempi osa kuitenkin näkee, että Suomessakin tulee ottaa kapasiteettimaksut käyttöön 29.3.2016 Luottamuksellinen 14
Kiitos Lisätietoja antaa: Juha Vekkilä juha.vekkila@aularesearch.fi +358 50 352 5335