Päättäjien Metsäakatemia 4.5.2011 Majvik, Kirkkonummi Miten metsästä lisää hyvinvointia? Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos /
Miten metsästä lisää hyvinvointia? Murroksen jälkeen (2011) kirjan sanomaa Metsien käyttömuodot Hyvinvointikäsitteen purku ja erittely Esimerkki: Metsät osana ilmastopolitiikkaa 2
MURROKSEN JÄLKEEN- Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Kirjoittajat: Lauri Hetemäki Hanna-Liisa Kangas Jani Laturi Jussi Lintunen Matti Mäkelä Sini Niinistö Johanna Pohjola Risto Seppälä Anna Vanhatalo Jussi Uusivuori 3 www.metla.fi/hanke/50168
Kirjan tavoitteet Synteesi murroksen vaikutuksista ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista Keskustelun herättäminen 4
Metsäsektorin osuus Suomen BKT:sta % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Metsäsektori yhteensä Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa ja paperiteollisuus Lähde: Tilastokeskus 2010 (Metsätilastollinen vuosikirja) 5
Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa 1980-2009 milj.euroa (v.2009 rahana) 2500 2000 1500 1000 500 0 1980 1990 2000 Metsäteollisuus yhteensä Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Alkuperäisdatan lähde: Tilastokeskus (Metsätilastollinen vuosikirja) 6
Johtopäätös Metsäteollisuuden ja Suomen kansantalouden keskinäinen riippuvuus on pienentynyt. Tulisiko tämän heijastua metsäpoliittiseen päätöksentekoon ja miten? 7
Politiikan pitää edistää metsäalan uusiutumista ja monipuolistumista Kansallisen Metsäohjelman, KMO:n (MMM) ja Metsäalan Strategisen ohjelman, MSO:n (TEM) tavoitteena on metsäalan uudistuminen ja monipuolistuminen Käytännön toimet kuitenkin ylläpitävät edelleen liikaa nykyrakenteita Politiikkatoimien painopiste on siirrettävä metsäalan nykyrakenteiden tukemisesta alan uudistamiseen ja monipuolistamiseen Monipuolistaminen: politiikan on tuettava puun uusien käyttömuotojen lisäksi myös metsien tuottamia palveluita ja hyödykkeitä 8
METSIEN KÄYTTÖMUODOT Käyttömuotojen monipuolistumista edistettävä 9
Julkishyödykkeet ja yhteishyödykkeet Metsien ilmastopalvelut, hiilinielut Luonnon monimuotoisuus Pohjavedet, vesien puhdistus Virkistyspalvelut: jokamiehen oikeudet, kansallispuistot, kaupunkimetsät ja -puistot Julkinen tutkimus Tulosten, datan saatavuus, ilmaisuus Julkisyhteisö pyrkii spill-over -vaikutuksiin Crowding out -vaikutus epäsuotava 10
Ympäristötuki ja tuki metsäluonnon hoitoon milj.euroa (v.2009 rahana) 6 5 4 3 2 1 0 Ympäristötuki Tuki metsäluonnonhoitoon 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Alkuperäisdatan lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010 (Maaja metsätalousministeriö ja Tapio lähteinä) 11
Kansallispuistojen käyntimäärien kehitys ja majoitusliikkeiden yöpymiset Suomessa 2,800,000 2,400,000 kertaa Indeksi 1992 = 100 Trendiennusteet 2000-2008 -trendi 700 600 2,000,000 500 1,600,000 Kävijämäärät 400 1,200,000 300 800,000 200 400,000 Majoitusliikkeiden yöpymiset 100 0 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Virkistys- ja matkailukäytön kasvun luomiin mahdollisuuksiin panostettava nykyistä voimakkaammin 12
HYVINVOINTIKÄSITTEEN PURKAMINEN Genuine Progress Indicator (GPI) Kuznets (1934), Daly (1996) Voitaisiinko soveltaa metsien käyttömuotojen tarkasteluun? Voisiko toimia metsäpolitiikan suunnittelun tukena? Hierarkkinen politiikkamalli: Päämäärät => Tavoitteet => Ohjauskeinot 13
Hierarkkinen politiikkamalli, taso 1: Keskeiset hyvinvoinnin osa-alueet määrittelevät politiikan päämäärät Päämäärä: Aineellinen ja taloudellinen hyvinvointi Päämäärä: Ympäristön tila Päämäärä: Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Päämäärä: Henkinen ja fyysinen hyvinvointi 14
Hierarkkinen politiikkamalli, taso 2: Tavoitteet kiinnitetään päämääriin Päämäärä: Aineellinen ja taloudellinen hyvinvointi Tavoite: BKT, työllisyys, kilpailukyky, puun tuotanto Päämäärä: Ympäristön tila Tavoite: Ilmastohyödyt, metsien terveys, monimuotoisuus Päämäärä: Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Tavoite: Tulonjako (tulo-, ikäluokittainen, alueellinen) Päämäärä: Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Tavoite: Metsien virkistyskäyttö, terveysvaikutukset 15
Hierarkkinen politiikkamalli, taso 3: Ohjauskeinot liitetään tavoitteisiin Päämäärä: Aineellinen ja taloudellinen hyvinvointi Tavoite: BKT, työllisyys, kilpailukyky, puun tuotanto Ohjauskeino: rautatieinvestoinnit puunkuljetukseen Päämäärä: Ympäristön tila Tavoite: Ilmastohyödyt, metsien terveys, monimuotoisuus Ohjauskeino: päästökauppa, ympäristötuet, energiatuet Päämäärä: Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Tavoite: Tulonjako (tulo-, ikäluokittainen, alueellinen) Ohjauskeino: Metsäverotus? Päämäärä: Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Tavoite: Metsien virkistyskäyttö, terveysvaikutukset Ohjauskeino: Satsaukset kansallispuistoihin 16
METSÄT OSANA ILMASTOPOLITIIKKAA Metsäpolitiikka on kytkeytynyt osaksi energia-, ilmastoja ympäristöpolitiikkaa Metsäalan ilmastohyödyt nähtävä kokonaisvaltaisesti, ei ainoastaan uusiutuvan energian käytön kautta 17
Metsien kasvihuonekaasunielut kymmenvuotiskausittain Metsien kasvihuonekaasutase perusskenaario (politiik k ask enaarion summak äyrä on esitetty k atk oviivalla) milj. tn CO2-ekv / v 70 60 50 40 30 20 Maaperä Puusto Metsät yhteensä 10 0 2006-15 2016-25 2026-35 2036-45 2046-50 18 Lähde: Sievänen ym. 2007
Mahdollisia ohjauskeinoja yksityismetsien hiilensidontaan (i) (ii) Suorat vuokrakorvaukset hiilivarannoista Vapaaehtoinen osallistuminen hiilidioksidipäästökauppaan (ilmaiset päästöoikeudet hakkuukypsää metsää omistaville) 19
Puutuotteiden hiilivarannon kehitysennuste Suomessa 2005-2050 Sahatavaran kulutuksen muutos: Skenaario 1: +1,31 % Skenaario 2: 0 % Skenaario 3: -1,31 % Puutuotteiden hiilivarannon nykyarvo 440-900 milj (15 /tco 2 ) Mt C 70 60 50 40 30 20 10 Scenario 1 Scenario 2 Scenario 3 Lähde: Laturi, Mikkola & Uusivuori 2008 0 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 2045 Year 20
Puun hiilivaranto Kuutio puuta sisältää noin 200 kg hiiltä mikä vastaa noin 750 kg hiilidioksidia ja se taas vastaa päästöä noin 5000 km:n autoilusta Hiili varastoituu puun kasvussa Puun hiilivarasto säilyy Metsän puissa Puusta valmistetuissa tuotteissa Käytöstä poistetuissa tuotteissa 21
Mahdollisia ohjauskeinoja puutuotteiden hiilensidontaan (i) (ii) Vuokrakorvaukset tai kiinteistöverohelpotukset hiilivarannoista puurakenteisten talojen omistajille Talonrakentajille maksettavat korvaukset puumateriaalien käytöstä 22
Kiitoksia tarkkaavaisuudesta! 23