Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Raaseporin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mårten Johansson 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Mårten Johansson kaupunginjohtaja 019-2892001 marten.johansson@raasepori.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä - Palvelut tulee voida järjestää paikallisten tarpeiden ja toimintaympäristön mukaisesti ottaenhuomioon mm. alueen liikenneyhteydet, sähköisten ja liikkuvien palvelujen mahdollisuudet.paikallisesti on tärkeää huolehtia sosiaali- ja terveyspalvelujen eheydestä ja integraatiostakunnan muihin, esim. sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen, palveluihin.ikärakenteen muutoksen vuoksi palvelujen tuottamisen tapaa joudutaan muuttamaan huomattavasti, koska nykyisellä toimintatavalla ei pystytä huolehtimaan tulevaisuuden tarpeista. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? - Kielilain säädökset eivät riitä, vaan kielellisten oikeuksien toteutuminen tulee ottaa huomioon palvelujen järjestämistavassa ja SOTE-perusalueiden määrittelyssä. Tärkein edellytys SOTE-palvelujen järjestämiselle kielellisestä näkökulmasta on, että palveluverkko ja sen hallinto rakennetaan nykyisten kaksikielisten kuntien ja palvelurakenteiden varaan. Raaseporin seutukunta, jonka väkiluku 43.000, on riittävän suuri ja optimaalinen toimimaan SOTE- perustason palvelujen järjestäjänä.sellaiset palvelut, jotka edellyttävät suurempaa, väestöpohjaa tulee organisoida kaksikielisellä Länsi-Uudellamaalla akselilla Hanko-Espoo tai HUSin sisällä siten, että ruotsinkielinen palvelu voidaan keskittää muutamaan tai yhteen toimintapisteeseen. Erityisen tärkeää omankielinen palvelu on muistisairaille, mielenterveyspotilaille,kehitysvammaisille, puheterapia-asiakkaille sekä lapsille ja vanhuksille (esim. neuvolat ja muut lasten peruspalvelut).digitaaliset ja puhelinpalvelut voidaan keskittää yhteisesti ja sitä kautta varmistaa hyväpalvelun laatu eri kielillä ja asiakasohjaus asiakkaan omien
toiveiden mukaisesti myöslähipalveluun niin, että asiakas kohtaa ammattilaisen, joka taitaa asiakkaan äidinkieltä. 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Kaikkien palvelujen järjestämisvastuuta ei tulisi keskittää SOTE-alueelle, vaan laissa tulisi sallia mahdollisuus sopia järjestämisvastuun jakamisesta SOTE-alueen ja perustason alueen välillä. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Nykyisen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda sellaisia vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät vastaamaan itse useimpien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Tämä tavoite ei toistaiseksi ole valtakunnan tasolla toteutunut, mutta kylläkin Raaseporin alueella, missä kolme kuntaa vuonna 2009 muodostivat 29.000 asukaan Raaseporin. Tämän kuntakoon pitää olla riittävä takaamaan useimmat peruspalvelut ja suurempaa väestöpohjaa vaativat palvelut yhdessä Hangon ja Inkoon kanssa tai osana koko Länsi-Uuttamaata akselilla Hanko-Espoo 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Raaseporin kaupunki katsoo, että järjestely, jossa Raasepori järjestämislakiin liittyvänvoimaanpanolain 5 :n mukaisesti ei voisi toimia oman perustason alueensa vastuukuntana, olisi todennäköisesti perustuslain kunnallisen itsehallinnon suojaa koskevan säännöksen vastainen. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että hallituksen esitystä ei voida käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Raaseporin kaupunki ei hyväksy, että Suomessa määritellään perustason alueiden kriteerit uudella ja poikkeavalla tavalla Uudellamaalla ja ristiriidassa PARAS-lain säädösten kanssa, joiden 20.000 asukkaan kriteerin perusteella Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyivät ja 29.000 asukkaan Raasepori perustettiin. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Esitys, jonka mukaan Raasepori ei muodostaisi omaa perustason aluetta, ei vastaa näkemyksiämme. Raasepori on tarpeeksi laaja toimimaan perustason alueena. Lähtökohtana on Länsi-Uudenmaan sairaalan optimaalinen hyödyntäminen ja sujuvien hoitopolkujen rakentaminen. Järjestämisvastuun ja rahoituksen tulee kulkea mahdollisimman hyvin yhdessä. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - 14. Raaseporin vastaus: Tehtävät 5 työvoimatarpeen arviointi ja 10 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät kuuluvat lähinnä operatiivisella tasolle eli perustason alueille. Tehtävä 11 hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen kuuluu THL:lle. 15. Tuleeko ERVA-alueen hallitus HUS-aluella toimimaan SOTE-alueen yhteisenä toimielimenä vai onko ERVA-alueen hallituksen ohella erillinen SOTE-alueen toimielin? 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Ei ole. Järjestämislaissa ja sen voimaanpanolaissa esitetyssä mallissa yhteistoiminnan perusteena ei olisi valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä ilmaistu kuntien yhteinen tahto. Yhteistoiminnan ehdoistakaan ei nykyisestä kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymismenettelystä poiketen päätettäisi valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä, vaan edustajainkokouksessa, jolle siis annettaisiin nykyisin vaaleilla valituille valtuustoille kuuluvaa toimivaltaa. Järjestämislain perusteluissa korostetaan erikseen järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun erottamista toisistaan. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että rahoitus kulkisi peruskuntien kautta perustason alueelle (sen vastuukuntaan) ja sieltä edelleen sosiaali- ja terveysalueelle. Tällä olisi suoria vaikutuksia kuntien valtuustojen budjettivallan käyttöön - jota tosiasiassa siirrettäisiin merkittävässä määrin asemaltaan epämääräiselle edustajainkokoukselle. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?
- Oikeudellinen vastuutaho ei kaikissa tapauksissa ole selkeä. Mikä oikeudellinen vastuutaho esimerkiksi vastaisi edustajainkokouksen päätöksistä? Moniportaisessa mallissa, jossajärjestämis- ja rahoitusvastuu on erotettu toisistaan, vastuusuhteiden hahmottaminen onmuiltakin osin haasteellista. Kuka ottaa vastuu yhteisistä investoinneista ja mikä taso sitoutuu omistamaan nykyistä kiinteistömassaa? Mikä taho ottaa vastuun vanhoista eläkeperusteista eläkemaksuista, jotka sisältyvä kuntien palkkakustannuksiin? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Uudellamaalla se on ja tulee olla kuntayhtymä eli HUS. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
- Ongelmana yhteisen toimielimen tehtäviä koskevassa pykälässä on se, että yhteistoimintasopimuksen hyväksyisi ja toimielimen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asettaisi edustajainkokous. Edustajainkokous myös valitsisi yhteisen toimielimen jäsenet. Käytännössä yhteinen toimielin siis toimisi edustajainkokouksen asettamissa puitteissa. Käytäntöä mutkistaa se tosiasia, että poliittisten puolueiden piirit sopivat tällaisten yhteiselimien puolueiden keskeisen paikkajaon, jolloin kunnat eivät välttämättä edes voi esittää elimiin ehdokkaitaan huomioiden kunnallisvaalien tuloksen. Raseporin kanta on, että elimen poliittinen kokoonpano tulee perustua kuntien kunnallisvaalien tulokseen eikä vaalipiirin poliittiseen jakaumaan, vrt. nykyinen menettely sairaanhoitopiirien sisällä, jonka mukaan sairaanhoitoalueen lautakunta ei heijasta sairaanhoitoalueen vaalitulosta, vaan heijastaa vaalipiirin tulosta. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Kyseessä on kunnanvaltuustoille kuuluva tehtävä. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Kuntayhtymämuotoisen Ervan oikeus rajoittaa kunnan (vastuukunnan) toimintaa omalla ratkaisullaan on perustuslaillisesti ongelmallinen. Kuntayhtymä on kuntien yhteistoimintaorganisaatio eikä niiden valvoja. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - 20. Raaseporin vastaus: Sekä kuntien lukumäärän (2/3 kunnista) että asukasluvun enemmistöllä.yhteistoimintaa koskevan sopimuksen hyväksymisen ja sen muuttamisen tulisi jatkossakin olla jäsenkuntien valtuustojen päätettävä asia. Edustajankokoukselle ei tulisi muiltakaan osin antaa laajaa ja avointa toimivaltaa. Järjestämislaki siirtäisi nykyisessä muodossaan vaaleilla valittujen valtuustojen valtaa merkittävissä määrin edustajainkokoukselle. Tämä on myös perustuslakikysymys. Sama ongelma koskee perussopimuksen muuttamista ja hyväksymistä. Sopimuksesta tulisi Raaseporin käsityksen mukaan päättää kuntien 2/3-määräenemmistöllä että asukasluvun enemmistöllä. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Perusrahoituksen osalta se on selvä, mutta jos rahoitus ei riitä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Raaseporin kanta: Tulee olla kapitaatiomalliin perustuva rahoitus. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Raaseporin kanta: Tulee olla kapitaatiomalliin perustuva rahoitus, erityisesti ensihoito, kallishoito sekä yleinen päivystysvalmius. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
- Malli ei ole suinkaan selvä. Tulisiko asiasta säätää kuntalaissa? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Raaseporin vastaus: Kuntakohtaiset laskelmat lain kustannusvaikutuksista tulee tehdä ennen rahoituksesta säätämistä. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? ota kantaa - Sinänsä hyvä periaate voi johtaa yllättäviin lisäkustannuksiin muutostilanteessa, jolloin laitoshoidon tai asumispalvelujen tuottaja (yksityinen tai julkinen), jolla on asiakkaita useasta kunnasta, lopettaa toimintansa ja palveluyksikön ulkokuntalaiset hakevat kotikuntaoikeutta siihen paikkakuntaan, missä laitos sijaitsee. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Olisi hyvä saada aikaan järjestelmä, jossa asiakas- ja potilastiedot liikkuisivat aikaisempaa paremmin potilaan ja asiakkaan mukana. Käytettävissä olevilla tiedoilla ei kuitenkaan ole mahdollista luotettavasti arvioida, mitä hyviä ja mitä huonoja vaikutuksia rekisterinpitäjän määrittelyllä 73 :n mukaisesti olisi käytännössä. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? ota kantaa 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikatauluun on vaikea ottaa kantaa, koska uudistukseen liittyy myös muita lakeja ja uudistuksia, joiden tulee edetä samassa tai nopeammassa tahdissa. On todennäköistä, että uudistus lisää kuntien kustannuksia ja on ristiriidassa hallituksen tavoitteisiin vähentää julkisen sektorin kestävyysvajetta. Suhde metropolilainsäädännön, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen herättää myös paljon kysymyksiä.
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Raaseporin kanta: Pidämme onnistuneena, että laki ottaa huomioon Uudenmaan kuntien vaatimuksen säilyttää HUS kokonaisuutena, ja voimme siltä osin hyväksyä Uusimaa on yksi sosiaali- ja terveysalue. Raasepori ei hyväksy esityksen 2 mom., joka rajaa perusalueiden määrän kuuteen. Raasepori esittää, että Uudenmaan SOTE-alueelle voidaan muodostaa enintään seitsemän perustason aluetta. Tämä seitsemäs perusalue, Raaseporin alue, muodostetaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnista (Inkoo, Raasepori ja Hanko). Vaihtoehtona on liittää Raaseporin alue Espooseen ja muodostaa laajempi toimintakokonaisuus, johon kuuluisivat HYKS Jorvi, Lohjan ja LUSin sairaanhoitoalue ja niiden kunnat. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Raaseporin kanta: On perusteltua säätää että perustason alueella olisi oikeus sopia SOTE-alueen kanssa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden rajaamisesta tai järjestämisoikeudesta tarkoituksenja tarpeenmukaisesti, peruspalveluiden palvelutasosta/kapasiteetista riippuen perusalueen TK-palvelutasosta Espoo, Helsinki ja Vantaa suhteessa Porvooseen, Lohjaan ja Raaseporiin. Ei liene perusteltua, että tähän vaadittaisiin ministeriön lupa. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
- Raaseporin kanta: Eläkevastuu siitä henkilökunnasta, josta nyt maksetaan noin 10 % ylimääräistä työeläkeperusteista eläkemaksua tulisi seurata liikkeenluovutuksen mukana, koska se sisältyy kunnan SOTE-tuotannon kustannuksiin. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Raaseporin kaupunki pitää lakiesitystä perusalueen osalta epäonnistuneena. Esitetty monitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon malli on hallinnollisesti monimutkainen ja juridisesti epäselvä. Esitetty malli ei paranna kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja, ei vastaa kestävyysvajeeseen eikä keskeisiin ongelmiin joihin SOTE -uudistusta tarvitaan. Raaseporin kaupunki katsoo että Kårkulla samkommun tulee säilyä lakisääteisenä kuntayhtymänä, joka tarjoaa ruotsinkielisiä palveluja. Jos laki toteutettaisiin sellaisenaan, seuraisi monen vuoden epäselvä tilanne vastuusuhteista. Käynnistetyt uudistushankkeet jäisivät kesken. Kestäisi useita vuosia ennen kuin uusi hallinto olisi kartoittanut palvelurakenteen henkilöstön ja asiakkaiden näkökulmasta. Motivaatio laskisi. Raaseporin perustamisesta on kulunut viisi vuotta ja kaikki järjestelmät eivät vieläkään ole täysin yhtenäistettyjä. Palkkakustannukset nousevat, kun johtajien vastuu laajenee ja syntyy uusia palkkakuoppia, joita pitää tasata. Työn motivaatio laskee.raasepori pitää tärkeänä, että yhteisten elinten poliittinen edustuksellisuus vastaa kyseisten toimielinten kuntavaalien tulosta, eli jos nykyiset sairaanhoitoalueiden lautakunnat säilyvät, niiden kokoonpanon tulee heijastaa sairaanhoitoalueiden kuntien kunnallisvaalien tulosta.