KULTTUURIPERINNÖN KÄYTTÖÄ JA HYÖDYNTÄMISTÄ Kari Ilmonen, yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
HISTORIAN JA KULTTUURIPERINNÖN KÄYTTÖTAPOJA Historian käyttö akateemisen kentän ulkopuolella leimattu historian vääristelyksi, esim. kulttuuriteollisuus, matkailu Yliopistojen ja museoiden ohella yhä enemmän toimintaympäristöjä, joissa kirjoitetaan, muokataan ja uudistetaan historiaa erilaisiin tarkoituksiin (media, some, viihdeteollisuus, yhteisöt ja yksilöt) Historiankirjoitus on aina narratiivista, tarinamuotoista => juonellisuus (myös historiatieteessä) Historiantutkimuksessa samoistakin ilmiöistä tuotetaan useita eri tulkintoja (valinta ja poissulkeminen on valtaa) Historiaa tulkitaan ja käytetään aina nykyhetkestä käsin, mukana myös tulevaisuushorisontti Historian popularisoiminen => asia ei jää pienen asiantuntijaryhmän sisäpiiritiedoksi Dramaturginen asenne historiaan elävöittää, esimerkkinä tvdokumentti Isonvihan mainingeissa (Anders Burmanin purjealuksen haaksirikkoutuminen Luodon saaristossa lähes 300 vuotta sitten)
HISTORIAN JA KULTTUURIPERINNÖN KÄYTTÖTAPOJA Kulttuuriperintö jatkuvassa liikkeessä ja määrittelyjen kohteena, aktiivisen tuottamisen tulosta Kulttuuriperintöprosesseihin liittyy valtaa (kohottaminen, unohtaminen, himmentäminen, marginalisoiminen) Esimerkkinä Unescon vuoden 2003 yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta (suulliset perinteet ja ilmaisut, esittävät taiteet, sosiaaliset käytännöt, rituaalit, juhlamenot jne.) Aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ei toisistaan erillään => vuorovaikutuksessa keskenään Elävän kulttuuriperinnön mukauduttava ajan haasteisiin ja uudistuttava Millaista tarinakuvastoa ja sen matkailullista, kulttuuriteollista tai poliittista hyödyntämistä syntyy esim. Unescon Maailman muisti -luetteloon päässeen Kolttakylän arkiston, Gramotan, ympärille?
GENIUS LOCI - PAIKKATIETOPALVELU: VAIHTOEHTOMATKAILUA, PYHIINVAELLUSTA JA PAIKALLISTA KULTTUURIA Rakennettu syksystä 2012 kesään 2014 internetissä ja mobiilissa toimiva paikkatietopalvelu (GL-työtiimi) Tukena laajapohjainen ohjausryhmä sekä useita testiryhmiä ja - henkilöitä Yli 700 paikkakertomusta historiallisella Keski-Pohjanmaalla => 6 pääteemaa, 39 tarinaryhmää Mukana kunta- ja palvelulinkkejä, kielinä suomi, ruotsi ja englanti 2.8.2015 mennessä istuntoja noin 9 500, erillisiä käyttäjiä yli 7 000 ja sivuja katseltu lähes 30 000 kertaa Sivustolle voi ehdottaa korjauksia ja uusia paikkakertomuksia Rahoitus: Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset (Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013)
HANKEALUE
TOIVOTTU VAIKUTTAVUUS ALUEKEHITTÄMISEN NÄKÖKULMA Maaseutuperinnön säilyminen ja rikastuminen, kotiseututietoisuuden vahvistuminen Alueen hyvinvointipalvelujen täydentyminen Uudenlaiset yhteistyömuodot eri toimijoiden kesken Alueen ja maaseudun tunnettuuden ja imagon parantuminen kotimaassa ja ulkomailla Uudenlaisia edellytyksiä ja toimintamalleja maaseutumatkailun kehittämiselle
JATKOHANKE: PAIKALLISTA KULTTUURIPERINTÖÄ HYÖDYNTÄVIEN MATKAILUKONSEPTIEN KEHITTÄMINEN GENIUS LOCI - SIVUSTON TUELLA Sisällön kehittäminen Ympäristön kehittäminen Mobiilioptimointi Sosiaalinen media Alueen matkailukonseptien kehittäminen yhdessä yhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa => teemakokonaisuudet ja kulttuurireitit Hankerahoitus haussa
TERVETULOA SIVUSTOLLE! http://geniusloci.chyde nius.fi
MENOSSA TUTKIMUSHANKE: KULTTUURIPERINTÖ MATKAILUYRITYSTEN TUOTTEISSA JA PALVELUISSA MAASEUDULLA (KARI ILMONEN) Maaseudun matkailuyritykset, jotka käyttävät ja hyödyntävät paikallista kulttuuriperintöä omissa palveluissaan ja tuotteissaan Juthbacka 1800-luvun kartanomiljöö ja historialliset merkkihenkilöt Tyynelän Tonttula 1700-luvun pihapiiri, antiikki ja tonttumytologia Frantsilan Hyvän Olon Keskus vanha pihapiiri, luomuyrtit ja vanhat hoitomuodot Puukkotehdas Iisakki Järvenpää Iisakki Järvenpään historia ja vanhat käsityötaidot Moision taide- ja pitokartano 1800-luvun kartanomiljöö ja arvotaide Nukula luonto, kulttuurimaisema ja spiritualismi Rekolan Panimo ja Puoti historiallinen ruukkiympäristö ja oluen valmistuksen taito Punaisen Tuvan Viinitila talonpoikainen paikallishistoria ja viinin valmistuksen taito Raatteen Portti talvisodan historia ja ympäristö Tutkimusraportti valmis joulukuussa 2015
MAASEUTUBAROMETRI 2014 Kuva 1. Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset kansalaisten mielestä ikäryhmittäin (%) (Barometri 2014, 77). Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde. 65+ v. Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa. 45-64 v. 25-44 v. 15-24 v. Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni. 0 10 20 30 40 50 60 70 80
MAASEUTUBAROMETRI 2014 Kuva 2. Kansalaisten toivomukset Suomen maaseudun merkityksestä vuonna 2025 (%) (Barometri 2014, 89). Monimuotoinen matkailu kukoistaa maaseudulla. Maasedulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. vuonna 2011 vuonna 2013 Luomu- ja lähiruokaa on runsaasti saatavilla. 0 20 40 60 80
MAASEUTUBAROMETRI 2014 Kuva 3. Mielipiteet liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla toimijaryhmittäin (keskiarvo 1 = heikkenee nopeasti, keskiarvo 5 = paranee voimakkaasti) (Barometri 2014, 113). Elämys- ja virkistyspalvelut Luontoon ja maaseutuun liittyvät hyvinvointipalvelut (green care) Asiantuntijat Media Päättäjät Yritykset Matkailu 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4 4,1 4,2 4,3 4,4