Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010



Samankaltaiset tiedostot
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsähakkeen logistiikka komposiittirakenteisilla siirtokonteilla

Ajoneuvoyhdistelmien

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Suomessa vuonna 2005

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

IDSATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ Raimo Savolainen JOHDANTO

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016

Kuljetusyritykset

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2015

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018

Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

SKAL Kuljetusbarometri 1/2019: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM Antti Korpilahti

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

SKAL Kuljetusbarometri 2/2016 Rakentaminen heijastuu myönteisesti kuljetusmarkkinoihin

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari Rovaniemi Antti Korpilahti

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuuyritykset

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

SKAL Kuljetusbarometri 3/2017: Kuljetusyritysten liikevaihto kerätään kotimaassa Parhaat kuljetusalan suhdannenäkymät 7 vuoteen

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kuljetusbarometri 1/2008

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

SKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011

SKAL Kuljetusbarometri 2/2017: Kuljetukset kasvussa SKAL Kuljetusbarometri osoittaa myötäiseen

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS Kemi. Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

Viitasaaren biokaasulaitos

Tässä artikkelissa luodaan katsaus viimeaikaisiin

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Transkriptio:

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry. 3. 3. Metsäteho Oy

Kalustokartoituksen toteutus www.metsateho.fi Kalustokartoitus tehtiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeessa Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja. Tavoitteena oli selvittää puupolttoaineiden ja turpeen kuljetuksessa käytettävien ajoneuvoyhdistelmien määrää ja ominaisuuksia Suomessa. Selvityksen teki Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergiateknologian yksikkö. Asiantuntijayhteistyössä olivat mukana SKAL ja Metsäteho. Hankkeen rahoittajina ovat EU:n aluekehitysrahaston (Tekes) lisäksi VR, UPM-Kymmene, StoraEnso, Metsähallitus, Vapo, Fortum, Jyväskylän Energia, Etelä-Savon Energia, Fibrocom, Hyötypaperi ja Metsäteho. 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 2

Aineisto ja menetelmä Aineisto hankittiin lomake- ja puhelinkyselyillä. Kyselyt suunnattiin suurimmille puupolttoaineiden ja polttoturpeen toimittajille sekä kalustovalmistajille. Tiedot kuvaavat kaluston ja kuljetusmäärien osalta vuoden 2010 tilannetta. 2/2012 17.2.2012 3 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti

Aineisto ja menetelmä 1. Biomassan suurimmat toimittajat Suomessa: Lomake lähetettiin 10:lle suurimmalle polttoaineen toimittajalle. Vastauksia saatiin 4 kpl (vastausprosentti 40 %) Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmät selvityksessä: 269 kpl Ajoneuvopopulaation arvio (Metsäteho, SKAL) ~600 kpl (metsähake 150 kpl + turve 250 + muut 200 kpl) Edustavuus tutkimuksessa ~45 % Irtobiomassayhdistelmät selvityksessä: 61 kpl Ajoneuvopopulaation arvio (Metsäteho, SKAL) ~150 kpl Edustavuus tutkimuksessa ~40 % 2. Ajoneuvoyhdistelmien päällirakentajat Suomessa: Lomake lähetettiin 9:lle suurimmalle ajoneuvoyhdistelmien päällirakentajalle. Vastauksia saatiin 7 kpl (vastausprosentti 78 %) Ajoneuvopopulaation valmistusarvio (päällirakentajien oma arvio) ~100 kpl/v Valmistusmäärä selvityksessä 79 kpl (2005 2010 ka.) Edustavuus tutkimuksessa ~80 % 2/2012 17.2.2012 4 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti

Tulokset Kyselyssä kartoitettiin: Kuljetusmäärät Ajoneuvoyhdistelmätyypit Kuormatilan koko Purkutapa Tyhjäpaino Ajoneuvokaluston valmistusmäärät Jarno Föhr 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 5

Kuljetusmäärät ja käyttö Vastausten kuljetuskaluston kapasiteetti suhteessa vuoden 2010 käyttöön, % Metsähake 26 % Turve 84 % Puuperäiset sivutuotteet 10 % (huom! kuljetustarve pienempi kuin käyttö) Irtobiomassa 54 % (on osittain mukana jo metsähakkeen osuudessa) Käyttö vuonna 2010 Metsähake, turve ja puuperäiset sivutuotteet yhteensä (Ylitalo 2011) Irtobiomassan osuudeksi metsähakkeesta arvioidaan 20 % (= 2,5 TWh) Käyttötavoite/-oletus vuonna 2020 Metsähake 24 TWh (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) Turve ja puuperäiset sivutuotteet (oletustaso sama kuin 2010) Irtobiomassa-arvio 30 % metsähakkeen määrästä (= 7,2 TWh) TWh 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1. Metsähake 2. Turve 3. Puuperäiset sivutuotteet selvitys 2010 vuonna 2010 (yhteensä) vuonna 2020 (tavoite/oletus) 4. Irtobiomassa 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 6

Ajoneuvoyhdistelmätyypit Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmät 3 % 8 % Irtobiomassayhdistelmät 3 % 89 % Täysperävaunu Puoliperävaunu Siirtokontti/vaihtolava 97 % Täysperävaunu Puoliperävaunu Siirtokontti/vaihtolava Jarno Föhr 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 7

Purkutapa Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmät: Suurin osa (65 %) purettiin voimalaitoksilla peräpurkuna ketjupurulla Vaihtoehtoinen tapa oli sivukippi (27 %) 27 % Peräpurku ketjupurkuna Peräpurku kippaamalla Sivukippi Kalle Karttunen 8 % 65 % Oma purku kuormaimella Peräpurku ketjupurulla voimalaitokselle 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 8

Irtobiomassayhdistelmät: Purku tapahtuu pääosin omalla kuormaimella (96 %) Purkutapa 4 % Peräpurku ketjupurkuna Peräpurku kippaamalla Sivukippi Oma purku kuormaimella 96 % Jarno Föhr Purku omalla kuormaimella terminaaliin 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 9

Hake/turveajoneuvoyhdistelmät: Tilavuus Suurin osa (66 %) on tilavuudeltaan 121 140 m 3 Suuremmilla tilavuuksilla turpeen ja metsähakkeen osalta tulevat painorajat vastaan, joten ei voida ajaa täysillä kuormilla Irtobiomassayhdistelmät: Suurin osa (75 %) on tilavuudeltaan yli 140 m 3, sillä painoraja ei tule niin helposti vastaan irtotavaralla Liikkuva kuormatila mahdollistaa suuren tilavuuden Hake-/turveajoneuvoyhdistelmät 66 % 14 % 1 % 19 % Irtobiomassayhdistelmät 75 % 8 % 17 % alle 80 m3 80-100 m3 101-120 m3 121-140 m3 yli 140 m3 alle 80 m3 80-100 m3 101-120 m3 121-140 m3 yli 140 m3 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 10

Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmät: Tyhjäpaino Suurin osa on tyhjäpainoltaan 20 25 t (59 %) Maksimi hyötykuorma (max. 60 t) on täten 35 40 t Irtobiomassayhdistelmät: Suurin osa (58 %) on painoltaan yli 30 t Irtobiomassayhdistelmillä kuormatilan koko on kuitenkin rajoittavampi tekijä kuin kantavuus Talvikausi Ajoneuvoon kertyvä lumi ja jää lisää kaluston painoa keskimäärin 1 375 kg (vaihteluväli 500 3 500 kg) www.metsateho.fi Hake-/turveajoneuvoyhdistelmät 32 % 9 % 59 % alle 15 t 15-20 t 20.1-25 t 25.1-30 t yli 30 t Irtobiomassayhdistelmät 58 % 12 % 30 % alle 15 t 15-20 t 20.1-25 t 25.1-30 t yli 30 t 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 11

Metsähakkeen tuotannon kalustotarve (25 TWh) Ajoneuvojen kokonaistarve v. 2020 (Metsätehon katsaus 41/2009) Hakeajoneuvoyhdistelmät (hakeautot) ~250 kpl (lisäystä 100 kpl) Hake- ja turve-ajoneuvoyhdistelmäarvio*: yhteensä ~700 kpl käyttöikä 7 v o valmistusmäärätarve 100 kpl/v Irtobiomassayhdistelmät (energiapuuautot): yhteensä ~350 kpl (lisäystä 200 kpl) käyttöikä 7 v o valmistusmäärätarve 50 kpl/v Hakkuukoneet Energiapuukorjurit Hakkuutähdepaalaimet Kantojen nostokoneet Kuormatraktorit Siirrettävät hakkurit/murskaimet Hakeautot Energiapuuautot Kiinteät käyttöpaikkamurskaimet 30 TWh 25 TWh 20 TWh 15 TWh 0 200 400 600 Kalustotarve, konetta/autoa * Metsäteho ja SKAL 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 12

Ajoneuvokaluston valmistus www.metsateho.fi Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmät: Käytössä arviolta 600 kpl: metsähake 150 kpl, turve 250 kpl ja muut 200 kpl (Metsäteho, SKAL) Ajoneuvoyhdistelmiä valmistetaan selvityksen mukaan yhteensä 66 kpl/v (2005 2010 ka.) 60 50 40 Täysperävaunu Puoliperävaunu Siirtokontti/vaihtolava Muu (hake/turvekori) Täysperävaunuja valmistetaan eniten 40 kpl/v, keskimäärin 61 % hake- ja turveajoneuvoyhdistelmistä (2005 2010 ka.) Kpl/vuosi 30 20 Valmistusmäärät ovat kasvaneet keskimäärin 5 % vuosittain (2005 2011e) 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (e) Hake-/turveajoneuvoyhdistelmien valmistusmäärät 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 13

Ajoneuvokaluston valmistusmäärä www.metsateho.fi Irtobiomassayhdistelmät: Käytössä arviolta 150 kpl (Metsäteho, SKAL) Valmistetaan selvityksen mukaan 13 kpl/v (2005 2010 ka.) Valmistusmäärät edelleen pieniä ja vuosittaiset vaihtelut suuria 6 20 kpl/v Puutavara-autot: Käytössä 1 543 kpl, (Metsätrans tilastot 1.1.2011) Rekisteröinnit keskimäärin 198 kpl/v (2005 2010) Hake/turvekoreja voidaan integroida puutavara-autojen päälle Puutavara-autoilla pystytään kuljettamaan rankapuuta irtobiomassayhdistelmien tapaan Kpl/vuosi 300 250 200 150 100 50 0 Hake-/turveajoneuvoyhdistelmät Irtobiomassayhdistemät Puutavara-autot 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ajoneuvokaluston valmistusmäärät 2005 2010 2/2012 17.2.2012 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti 14

Yhteenveto Kuljetusmäärät: Metsähakkeen käyttötavoite 2020 kaksinkertaistaa nykyisen kuljetustarpeen. Vuosittainen lisäys 1,2 TWh ~ esim. 12 000 yksittäistä hakeajoa. Ajoneuvoyhdistelmätyyppi: Yleisin on täysperävaunuyhdistelmä. Purkutapa: Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmillä yleisin (65 %) peräpurku ketjupurkuna. Irtobiomassayhdistelmällä lähes aina purku omalla kuormaimella. Tilavuus: Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmillä keskimäärin 120 130 m 3 ja irtobiomassalla yli 140 m 3. Tyhjäpaino: Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmillä keskimäärin 20 25 t ja irtobiomassalla yli 30 t. Talvikausi lisää lumen ja jään vaikutuksesta tyhjäpainoa 1 000 1500 kg. Ajoneuvokaluston valmistusmäärä selvityksen mukaan: Hake/-turveajoneuvoyhdistelmien valmistusmäärä 66 kpl/v (2005 2010 ka.) Irtobiomassayhdistelmien valmistusmäärä 13 kpl/v (2005 2010 ka.) 2/2012 17.2.2012 15 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti

Päätelmät Hake- ja turveajoneuvoyhdistelmiä valmistetaan vuosittain yhteensä arviolta 80 kpl Selvityksen mukaan valmistusmäärä on 66 kpl (ka. 2005 2010) ja ennuste vuodelle 2011 76 kpl Metsähakkeen vuoden 2020 käyttötavoite huomioon ottaen valmistusmääriä pitäisi lisätä 20 kpl/v Yhteensä 100 kpl/v (käyttöikä 7 v) Irtobiomassayhdistelmiä valmistetaan nykyisin vuosittain yhteensä arviolta 20 kpl Selvityksen mukaan valmistusmäärä 13 kpl/v ka. 2005 2010 ja ennuste vuodelle 2011 12 kpl Metsähakkeen vuoden 2020 käyttötavoite huomioiden valmistusmääriä pitäisi lisätä 30 kpl/v Yhteensä 50 kpl/v (käyttöikä 7 v) Kuljetuskalustomarkkinat Suomessa ovat melko pienet ja rajalliset biomassan kasvutavoitteista huolimatta. Biomassan kuljetukseen erikoistuneille kalustoille pitäisi etsiä jatkossa kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. 2/2012 17.2.2012 16 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti

Päätelmät (komposiittikontti) Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja -hankkeessa tutkitaan komposiittirakenteisen siirtokontin (Supercont, valmistaja Fibrocom Oy) mahdollisuuksia biomassakuljetuksissa www.metsateho.fi Komposiittirakenteisen siirtokontin edut biomassan kuljetuksissa Rakenne: keveys, jäätymättömyys, kestävyys Logistiikka: sopivuus standardikalustoon, intermodaalisuus Komposiittikonttien valmistustarve hake- ja turveajoneuvoyhdistelmiin Suomessa vuoteen 2020 mennessä arviolta >75 kpl/vuosi Biomassan kasvutavoitteista huolimatta markkinapotentiaali on Suomessa rajallinen. 2/2012 17.2.2012 17 Karttunen, Föhr, Ranta, Palojärvi & Korpilahti