1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2011 Aika Keskiviikko 28.9.2011 klo 9:30-11:15 Paikka Hilton-hotelli, Helsinki-Vantaan lentokenttä Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Erkki Nuortio Kemijoki Oy Raimo Peltola Fortum Power and Heat Oy Jaakko Puotinen Stora Enso Oyj Erkki Tiippana VR-Rata Oy Ab Ismo Reinikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Ilona Erhiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy Reima Päivinen, pj Fingrid Oyj Kimmo Kuusinen, siht Fingrid Oyj Vesa Vänskä Fingrid Oyj (kohta 4) 1 Kokouksen avaus Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. 2 Edellisen kokouksen muistio Todettiin muistiluonnoksen olevan kokouksen kulun mukainen eikä siihen ollut huomautettavaa. Hyväksyttiin muistio. Muistioiden julkaisussa noudatetaan jatkossa samaa menettelyä kuin neuvottelukunnassa eli muistioluonnokset laitetaan Fingridin Internet-sivulle käyttötoimikunnan jäsenten kommentoinnin jälkeen (kommentointiaikaa yksi viikko). Keskusteltiin edellisessä kokouksessa keskustellusta ja sittemmin kesällä toteutetusta häiriöviestipalvelusta. Keskustelun perusteella viestien sisältö ja jakelulistat tulee tarkastaa. 3 Ajankohtaista asiat Päivinen piti katsauksen Fingridin ajankohtaisista asioista. Aluksi hän kertoi syyskuun alkupuolella julkaistusta Fingridin kantaverkkomaksujen korotuksista, joka on keskimäärin 30 prosenttia. Korotukset perustuvat kantaverkkotoiminnan kustannustason nousuun sekä yhtiön suureen investointiohjelmaan. Suurprojekteihin liittyen käsiteltiin meneillään olevia Fenno-Skan 2 ja Estlink 2 hankkeita. Fenno-Skan 2:n osalta merikaapeli on asennettu ja testattu, ja osajärjestelmätestit ovat menossa kaikilla asemilla. Tehonsiirtotestit ovat myös alkaneet, mutta oman haasteensa niihin on tuonut siirto- ja käyttötilanteen muutokset Suomessa ja Ruotsissa. Estlink 2:n
2 (5) osalta Päivinen totesi, että merikaapelin ensimmäinen tyyppitesti on tehty, ja maanrakennusurakka on valmis. Voimajohto- sekä rakennustyöt ovat alkaneet heinäkuussa. Muita meneillään olevia suurhankkeita ovat Forssan varavoimalaitoksen rakentaminen ja Yllikkälä-Huutokoski 400 kv voimajohdon rakentaminen. Ensin mainitussa projektissa on pääkoneistot asennettu paikoilleen ja rakennustyöt muilta osin ovat loppusuoralla. Voimajohtoprojektissa pystytetään pylväitä ja rakennustyöt voimajohtoon liittyvillä sähköasemilla (Huutokoski ja Yllikkälä) ovat käynnissä. Siirtotilanteesta Päivinen totesi, että Suomen ja Ruotsin välillä oli alkuvuonna vientiä, nyt ollaan suuren tuonnin tilanteessa vesivarastojen täytyttyä Pohjoismaissa. Kapasiteetti ei ole riittänyt ja Suomen aluehinta on ollut korkeampi kuin Ruotsissa. Venäjän tuonti on ollut täyttä huoltoja lukuun ottamatta, joskin viime viikkoina on ollut havaittavissa joustoa hinnan ollessa matala Suomessa. Suomen ja Viron siirto on vaihdellut viime aikoina tuonnin ja viennin välillä. Fingrid on 22.9. allekirjoittanut käyttösopimukset tehoreservivoimalaitosten (Inkoo 3, Vaskiluoto 3 ja Kristiina 1) omistajien kanssa. Voimalaitokset ovat enintään 12 tunnin käynnistysvalmiudessa talvikaudella (1.12. -28.2) sekä enintään yhden kuukauden käynnistysvalmiudessa muuna aikana. Uusi sopimuskausi on ajalle 1.10.2011-30.6.2013, kokonaiskapasiteetin ollessa 600 MW. Järjestelyn kustannukset ovat noin 18-19 miljoonaa euroa vuodessa. Lopuksi käytiin läpi ENTSO-E:n käyttötoiminnan verkkosääntöjen aikataulua. Eurooppalaisten regulaattoreiden valmisteleman käyttötoiminnan puiteohjeen (Framework Guideline) konsultaatio on päättynyt 15.9. Yksittäisten verkkosääntöjen valmistelu etenee ENTSO-E:ssä asteittain, ensimmäisenä on tulossa konsultaatioon käyttövarmuuden hallintaa koskeva säännöstö. Keskustelussa nousi esiin, etteivät nämä verkkosäännöt ole välttämättä kovin yksityiskohtaisia, vaan mahdollisesti eri synkronialueita koskevat säännöt ovat tarkempia. 4 Häiriökatsaus Kuusinen piti katsauksen menneen kesän aikana tapahtuneista häiriöistä kantaverkossa. Kesällä oli normaalia enemmän salamointia ja se aiheutti keskimääräistä enemmän häiriöitä kantaverkkoon. Kantaverkossa on syyskuun loppupuolelle mennessä ollut yli 300 häiriötä, mikä on keskimääräistä viidenneksen enemmän. Keskeytyksen aiheuttama haitta (KAH) on ollut kuitenkin pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin, johtuen kohtuullisen vähäisistä pysyvien vikojen määrästä. KAH-arvo kehittyi aluksi kevään tilanteesta suotuisaan suuntaan, sillä kesällä ei ole ollut KAH:a voimakkaasti nostavia häiriöitä. Myöhemmin syksyllä taas sattui kaksi pysyvää vikaa, jotka kasvattivat KAH-arvoa. Näistä ensimmäinen tapahtui Kaakkois-Suomessa 14.9. tai toinen räjäytystyöhaverissa Huutokoski - Visulahti voimajohdon rakennustöiden yhteydessä 21.9. Jälkimmäisessä häiriössä 110 kv pylväs oli kaatunut 400 kv pylvään päälle. Asiakkaille koitunut keskeytys oli varsin lyhyt, mutta Itä-Suomessa oli jänniteongelmia, kunnes aluetta syöttävä muuntaja saatiin käyttöön.
3 (5) Ulkomaanyhteyksillä on ollut muutamia häiriöitä kesän aikana niin Venäjän, Viron kuin Ruotsinkin yhteyksillä. Näiden häiriöiden vaikutukset sähköjärjestelmään ovat jääneet vähäisiksi. Lopuksi Kuusinen kertoi Fingridin hankkineen varavoimakoneen, jonka avulla syötetään omakäyttökatkon sattuessa sähköä sähköaseman apusähköjärjestelmille. Hankittu kone on helposti siirrettävä, peräkärryn päällä oleva malli. Se palvelee Fingridin Keski-Suomen aluetta, Pohjois-Suomen tarpeisiin hankittaneen vastaavanlainen kone. Etelä-Suomen tarpeita palvelee aiemmin hankittu siirrettävä varavoimakone. 5 Taajuusohjattujen reservien ylläpito 2012 Vänskä alusti taajuusohjattujen reservien ylläpitoa vuonna 2012 koskevista asioista. Vuosimarkkinoita koskevat tarjouspyynnöt on lähetetty 7.9., tarjoukset tulee toimittaa Fingridille 30.9. mennessä. Osapuolikohtaiset reservimäärät ja hinnat vahvistetaan tarjouksen jättäneille 27.10. mennessä. Pääpiirteissään menettelytapa on samanlainen kuin tänäkin vuonna reservien hankinnassa eli vuosi- ja tuntimarkkinoiden yhdistelmä säilyy. Joitakin muutoksia vuosisopimukseen tehdään. Ensinnäkin korvaus suunnitelman ylimenevästä reservikapasiteetista poistuu. Toiseksi R-sähkön laskennan perusteena olevan taajuusohjatun käyttöreservin määritelmää on tarkennettu sovellusohjeeseen. Tuntimarkkinoilla taas kauppojen vahvistamisaikaa muutetaan klo 22:een (nyt 21:00). Lisäksi muutetaan tuntimarkkinoilla myydyn ja toimittamatta jääneen reservikapasiteetin sanktiota niin, että se on sidottu aina tuntimarkkinahintaan. Esitettiin, että kaupankäyntivuorokausi muutettaisiin vastaamaan sähköpörssin kaupankäyntijaksoa. Tämä sovittiin selvittää ennen uutta sopimuskautta. Kokemuksina reservimarkkinoista Vänskä kertoi, että reservien ennustettavuus on parantunut sitovien suunnitelmien myötä ja hankittavan reservimäärän optimointi on helpompaa kuin aiemmin. Toimijoita tuntimarkkinoilla on toistaiseksi suhteellisen vähän eikä tarjonta ole aina vastannut kysyntää. Hankintaa on tehty kotimaisten markkinoiden ja Venäjän hankinnan lisäksi myös muista Pohjoismaista ja Virosta. Tuntimarkkinoita on käytetty lähes päivittäin: taajuusohjatulle käyttöreserville on muodostunut hinta n. 31 %:lla kaikista kaupankäyntitunneista ja taajuusohjatulle häiriöreserville n. 63 %:lla kaikista kaupankäyntitunneista. Tuntihinnoissa on ollut suurta heiluntaa. Taajuusohjatun käyttöreservin tuntihinta on ollut keskimäärin 126 /MW ja taajuusohjatun häiriöreservin tuntihinta on ollut keskimäärin 40 /MW. Lopuksi Vänskä kertoi pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöstä reserveissä. Tarkastelun alla ovat nykyiset reservivaatimukset, jotta voitaisiin pysäyttää taajuuden laadun heikentyminen ja toisaalta, miten nykyisten taajuusohjattujen reservien aktivoitumisajat ja määrät vastaavat muuttuneisiin olosuhteisiin. Lisäksi pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään reservikapasiteetin kartoittamisessa. Tiedusteltiin, onko mahdollista että uudet menettelytavat tulevan käyttöön vuoden 2013 alusta, esim. LFC:n käyttöönotto. Aikataulun todettiin olevan hankala suurille muutoksille, sillä asiat ovat valmisteluasteella vailla päätöstä toteutuksesta. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta luoda tuntimarkkinoiden jälkeinen markkina, jossa lyhyen aikavälin kaupalla voitaisiin
4 (5) ostaa reserviä paikkaamaan vajetta. Asiaa on pohdittu, se voitaisiin toteuttaa esim. soittokierroksella reservinhaltijoille. 6 Sähkön säännöstelysuunnitelman uusiminen 7 Muut asiat Päivinen kertoi, että voimatalouspooli on päivittämässä sähkön säännöstelysuunnitelmaa vuoden 2000 version pohjalta. Pääasiallisena syynä päivitykseen on valmiuslakiuudistus. Säännöstely koskee sellaista teollisuutta, joka ei ole huoltovarmuuden kannalta kriittistä, sekä asumis- ja palvelusektorin sähkönkulutusta. Uuden valmiuslain mukaan poikkeusoloja ovat esim. aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila tai hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Säännöstelyllä pyritään ensisijaisesti ulkomaisten raaka-aineiden säästöön, joilla sähköenergiaa tuotetaan. Säännöstelyn aikana varmistetaan väestön perustarpeissa tarvittava sähköenergia ja asuinrakennusten säilyminen asumiskelpoisina. Valmiuslain mukaan sähköä saa käyttää vain säädetyn prosenttimäärän sähkönkäyttäjän normaalin vuosikulutuksen mukaisesta kulutuksesta. Mikäli asiakas ylittää kohdalleen määrätyn maksimienergiamäärän, niin tämä joutuu maksamaan valmiuslaissa asetetun lisämaksun (kolme kertaa vähittäismyyjän perimä keskimääräinen sähköenergian kuluttajahinta kilowattituntia kohden). Tällaisessa säännöstelytilanteessa sähköenergialle voi syntyä markkinapohjainen hinta, mutta jos markkinamekanismi ei toimi, viranomaiset voivat määrittää sähkölle kiinteän hinnan. Pohjoismainen sähköjärjestelmä pyritään kaikissa oloissa pitämään yhtenäisenä ja taseselvitys pyritään tekemään säännöstelytilanteessa samalla tavalla kuin normaalioloissakin. Käyttötoimikunnassa keskusteltiin sähkön säännöstelyn käytännön toteuttamisesta ja tiedottamisesta. Vastuu valtakunnallisesta voimahuoltoalan tiedottamisesta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle, joka voi antaa tehtävän voimatalouspoolille. Voimatalouspoolin johto antaa tarvittavat tilanneselvitykset viranomaisille ja muille sidosryhmille sekä poikkeusolojen tiedotustoiminnasta vastaaville. Yritykset hoitavat viranomaisilta ja poolilta saamiensa ohjeiden mukaan alueellisen ja paikallisen kuluttajainformaation energian säännöstelystä, sitä koskevista käytännön toimista sekä energian käyttäjille asetettavista säästötavoitteista. Kuluttajille annetaan säännöllisesti informaatiota järkevän kulutustason saavuttamisesta. Mahdolliset kommentit säännöstelysuunnitelman luonnokseen pyydettiin toimittamaan viimeistään 7.10.2011 Päiviselle. Keskusteltiin Nord Pool:n julkaisemasta tiedotteesta koskien 15 minuutin tuotantosuunnitelmia niiden tasevastaavien osalta, joiden tunninvaihteen tuotantomuutos on yli 100 MW. Menettelyn käyttöönoton aloitusajankohta on vuonna 2013. Siitä kerrottiin lähemmin 28.9. pidetyssä System Operation Workshop:ssa ja käsitellään Fingridin marraskuun tasevastaavapäivillä.
5 (5) 8 Seuraava kokous Vuoden viimeinen kokous on käyttövarmuuspäivän yhteydessä 24.11. Finlandia-talossa kello 10-12.