MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2012

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2012 Aika Perjantai klo 9:15-12 Paikka Helsinki, Fingrid Oyj, Arkadiankatu 23 B Osallistujat Harri Mattila Helsingin Energia Karri Mäkelä Nord Pool Finland Karl-Henrik Nordblad Fortum Power and Heat Katja Havikari UPM-Kymmene Harri Tiittanen Power-Deriva Mika Laakkonen Kymppivoima Hankinta Jouni Väisänen RAO Nordic Toni Hemminki Rautaruukki Oyj (saapui kohdassa 5) Juha Kekkonen, pj Fingrid Katja Lipponen, siht. Fingrid Risto Lindroos Fingrid (saapui kohdassa 4) Jyrki Uusitalo Fingrid (kohdat 1-4) Pasi Aho Fingrid Poissa Ari Sormunen Kuopion Energia 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Kekkonen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kokoukseen. Uutena jäsenenä toimikunnassa aloitti Toni Hemminki. Asialista hyväksyttiin muutoksitta. 2 Markkinakehityksen ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen esitteli ajankohtaisia markkina-aiheita. Siirtojenhallinnan verkkosääntö on ollut julkisessa kuulemisessa. ENTSO-E käy seuraavaksi kaikki kommentit läpi ja valmistelee syksyksi lopullisen esityksen aiheesta. Toimikunnassa tiedusteltiin mihin suuntaan Saksan hinta-alueasia kehittyy. Siirtokapasiteetin riittämättömyys, vastakaupan kallis hinta ja markkinoiden läpinäkyvyyden lisääntyminen lisää paineita jakaa Saksa useampaan tarjousalueeseen, mutta toistaiseksi Saksa toimii yhtenä alueena. Liettuassa aukeaa Nord Pool Spotin tarjousalue. Samaan aikaan Viron ja Latvian rajalle tulee uusi tarjousalue, jonka tarkoitus ei ole jakaa Viroa useampaan alueeseen, vaan tehostaa kaupankäyntiä Latvian suuntaan. Latvia liittyy jossain vaiheessa myös Nord Pool Spotiin, mutta ennen sitä Latvian järjestelmävastaavan ISO (Independent System Operator) -malli on hyväksytettävä Euroopan komissiolla ja sertifioitava.

2 Muistio 2 (5) Molemmat Fenno-Skan -kaapelit vikaantuivat samanaikaisesti huhtikuun lopussa. Tilanteen teki erityisen vaikeaksi se, että vika suuruudessaan ylitti mitoittavan vian. Fenno-Skan -tuontia Suomeen on rajoitettu, mutta kapasiteetti pyritään saamaan takaisin käyttöön mahdollisimman pian. Taajuusohjattujen käyttöreservien ylläpito on ollut tänä keväänä haasteellista vesivoimaloiden ajaessa täysillä ja koska Venäjältä ei ole saatu reservejä tuonnin vähetessä. Reservejä on ostettu Ruotsista ja Norjasta normaalia enemmän. Lisäksi on jouduttu joustamaan pohjoismaisesti sovitusta periaatteesta, että kukin maa pitäisi 2/3 reserveistä omalla alueellaan saareketilanteiden varalta. Fingrid toivoo, että toimijat ottavat aktiivisesti osaa reservimarkkinoille. Toteutuneet hinnat löytyvät Fingridin internetsivuilta osoitteesta Nykyisen hankintamallin toimivuus otetaan tarkasteluun samoin kun kulutuksen osallistuminen markkinoille. Tasepalvelun hinnat nousevat seurauksena reservien hankintakustannusten kasvusta. Lisäksi palvelun tulot ovat tuotantopuolelta ennakoitua pienemmät koska kasvanut tuonti on alentanut kotimaista tuotantoa. Toimikuntalaiset toivoivat, että Fingrid julkaisisi reservikustannukset ja kertymän internetsivuillaan. Tunnin vaihteessa esiintyviä suuria tuotantomuutoksia tullaan porrastamaan yli 200 MW:n muutosten osalta. Porrastamiseen käytettävän mallin yksityiskohtia kehitetään edelleen. Käytännössä uusi toimintamalli koskee ainoastaan muutamaa toimijaa. 3 Automaattinen taajuudenhallintareservi Jyrki Uusitalo esitteli uuden pohjoismaisen reservilajin, jonka käyttöottoa on suunniteltu tavoitteena pysäyttää taajuuden laadun jatkuva heikkeneminen Tällä hetkellä Pohjoismaissa on käytössä automaattista, generaattoreiden paikalliseen taajuusmittaukseen perustuvaa säätöä sekä TSO:n aktivoimaa manuaalista säätösähköä. Uusi taajuudenhallintareservi tulee toimimaan näiden välillä. Siinä kantaverkkoyhtiö laskee taajuuden palauttamiseksi 50 Hz:iin vaadittavan tehon. Järjestelmä lähettää automaattisesti tehopyynnön tuottajille ja edelleen voimalaitoksille. Tehopyyntö on voimassa niin kauan, kunnes taajuus on palautunut 50 Hz:iin. Keski-Euroopassa vastaava tuote on käytössä. Tavoitteena on luoda edellytykset tuotteen käyttöönotolle vuoden 2012 aikana ja aloittaa testijakso vuoden 2013 alusta. Aloitusvaiheessa käyttöönotettavat ratkaisut pyritään pitämään yksinkertaisina ml. kansalliset reservin hankintamallit. Kokonaismäärä on alkuvaiheessa pienehkö, 100 MW, ja Suomen osuus siitä on 24 %. Tulevaisuudessa reservikapasiteetin määrää voitaisiin mahdollisesti kasvattaa. Reservikapasiteetin kasvattamisen edellytyksenä ovat kehittyneemmät hankintamallit ja tekniset ratkaisut reservin aktivoimiseen. Hankinta perustunee ensivaiheessa kahdenvälisiin sopimuksiin ja kapasiteettikorvaus perustuisi kaikille osallistujille avoimiin ja yhtäläisiin periaatteisiin. Säätöenergian osalta hinnoittelu tulisi olemaan säätösähkön hinnan mukainen. Tehokkaiden markkinoiden luonti ensivaiheessa on haastavaa kun hankittavan reservin määrä on pieni. Tarkoitus on

3 Muistio 3 (5) kuitenkin siirtyä markkinaehtoiseen hankintaan, kun toimitukseen pystyviä reservitoimittajia on useita. Tulevaisuuden hankintamalliksi on kaavailtu kaksiosaista rakennetta: nykyisen säätösähkömarkkinan tyyppistä, hintajärjestyksessä aktivoitavaa energiamarkkinaa ja kapasiteettimarkkinaa, jolla varmistettaisiin tarvittaessa reservin minimimäärä. TSOt järjestivät Kööpenhaminassa alan toimijoille 9.5. työpajan, jossa esiteltiin uuden reservin tekniset ratkaisut sekä näkemys tulevaisuuden markkinaehtoisesta hankintamallista. Työpajassa esitetty materiaali on luettavissa osoitteesta 4 Tasehallinnan puiteohje Jyrki Uusitalo esitteli ACERin tasehallinnan puiteohjetta (Framework Guidelines on Electricity Balancing), joka on tällä hetkellä konsultaatiossa. Vastausaikaa konsultaatioon on saakka. Puiteohjeen odotetaan valmistuvan syksyllä. Puiteohjeen tavoitteena on Euroopan laajuisella yhteismarkkina-alueella kansantaloudellisen hyödyn kasvattaminen tehotasapainon hallinnassa yhtenäistämällä hankinta- ja aktivointikäytäntöjä ja lisäämällä rajat ylittävää reservikauppaa Puiteohje osoittautui harmonisointitavoitteiltaan ennakko-odotuksia laajemmaksi. Kantaverkkoyhtiöiden näkemyksen mukaan mm. aiheen laajentaminen säätösähkökaupasta kaikkiin reserveihin on käytännössä erittäin haasteellista toteuttaa, eikä kaikkien vaatimusten järkevyyttä ole osoitettu kustannushyötyanalyyseillä. Tuotantorakenteet, markkinakäytännöt ja osapuolten vastuut eroavat eri puolilla Eurooppaa, joten standardituotteet eivät välttämättä ole kustannustehokkain tapa hoitaa luonteeltaan hyvinkin reaaliaikaista ja paikallista tuotannon ja kulutuksen tasapainottamista. Toimikunta keskusteli esitetystä vaatimuksesta enintään 30 minuutin taseselvitysajanjaksoksi ja siitä, ollaanko menossa ja missä laajuudessa 15 minuutin markkinoihin. Paineita tälle luovat tuuli- ja aurinkoenergian lisääntyminen. Kuitenkin on tärkeää ottaa huomioon taustalla oleva infra ja toteutuksen realistisuus. Puiteohjeen valmistuttua Komissio antanee ENTSO-E:lle tehtäväksi verkkokoodin laatimisen. Fingridin käytäntö on informoida sidosryhmiä valmisteluvaiheessa ja järjestää myös keskustelutilaisuus, mikä tämän aiheen osalta voisi olla joskus vuoden 2013 puolivälin paikkeilla. 5 Suomen ja Venäjän välisen sähkökaupan kehittyminen Risto Lindroos kertoi, miten Suomen ja Venäjän välinen sähkökauppa on kehittynyt viimeaikoina ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia on kauppamallin kehittämiseksi. Verkkoyhtiöiden annettua kapasiteetin aamulla Inter RAO ilmoittaa bilateraalikauppojen suunnitellun määrän, minkä Fingrid julkaisee Internet-sivuillaan. Silloin on myös tiedossa suoraan pörssikauppaan varattu kapasiteetti. Suoran pörssikaupan pitäisi olla priorisoitua bilateraalikauppoihin nähden, mutta käytännössä sitä ei aina noudateta Venäjän puolella.

4 Muistio 4 (5) Venäjän sähkön hinnat ovat nousseet viimeaikoina. Yhtenä osatekijänä ovat nousseet kulutuksen kapasiteettimaksut, joita maksetaan myös viennin osalta. Kapasiteettimaksua maksetaan päivän tietyillä tunneilla, jotka määritellään kerran vuodessa. Hinnat vaihtuvat kuukausittain. Toimikunnassa toivottiin, että kapasiteettimarkkinoiden ja yleensä Venäjän markkinoiden tietoa julkaistaisiin myös suomeksi tai englanniksi. Fingrid keskustelee Nord Pool Spotin kanssa, voisivatko pörssit julkaista kyseistä tietoa. Venäjän hintojen kohotessa siirron kaksisuuntaisuus on ajankohtaista. Kaksisuuntaisuus on teknisesti mahdollista yhdellä tasavirtalinkillä Viipurissa. Oleellinen kysymys on kapasiteettikorvausten symmetrisyys. Sähköä vietäessä Venäjältä peritään kapasiteettimaksu, mutta vastaavaa kapasiteettihyvitystä ei ole käytössä sähkön tuonnille. Sähkökaupan tehokkuus edellyttäisi, että Venäjällä joko luovutaan viennin kapasiteettimaksusta tai otetaan käyttöön myös tuonnin kapasiteettihyvitys. Kahdensuuntaiseen kaupankäyntiin suhtauduttiin toimikunnassa positiivisesti ja Spotkaupan lisääntymistä rajalla toivotaan, jotta sähkö virtaisi hintasuhteiden mukaan oikein. 6 Markkinoiden tiedonvaihto Pasi Aho esitteli sähköisen tiedonvaihdon tilannetta ja siihen liittyviä kehittämiskysymyksiä. Markkinoiden kehittyessä ja tietomäärien kasvaessa mm. tuntimittausuudistuksen myötä verkkoyhtiöiden ja markkinatoimijoiden tiedonvaihdolle tulee haasteita, joista ei välttämättä selvitä nykyisellä toimintamallilla. Fingrid ei ole tiedonsiirron osalta aktiivinen toimija ENTSO-E:n tasolla, koska sillä ei ole virallisesti määriteltyä roolia tiedonvaihdossa. Tällöin riskinä on, että emme ole vaikuttamassa eurooppalaisen tiedonsiirron suuntaviivoihin tuleville vuosille. Yleisesti tiedonsiirrossa nähdään ongelmana datan määrä ja laatu. Vaikka mittarilta saatavan tiedon laatu olisikin hyvä, saattaa tiedon prosessointi useissa tietojärjestelmissä heikentää sitä. Myös kasvava tiedon määrä saattaa osaltaan heikentää laatua. Oikean tiedon hallinnoimiseksi on tärkeää, että järjestelmät pystyvät lähettämään ja ottamaan vastaan korjattua tietoa ja sijoittamaan sen oikealle tunnille. On tärkeää määritellä roolit ja vastuut tiedonsiirron osalta. Toimikunnassa pidettiin tärkeänä, että vastuullinen osapuoli tuntee aiheen ja on osallinen. Sähkökaupan kannalta nähtiin mahdollisena, että Fingrid ottaisi vastuullisen roolin. Fingrid ei tavoittele roolia, mutta koska tiedonsiirto on useissa Euroopan maissa kantaverkkoyhtiöiden vastuulla, varaudutaan siihen. Datahubin tarve oli myös keskustelussa. Pohjoismaissa on jo selvitetty keskitettyjen tiedonkeruujärjestelmien, niin kutsuttujen datahubien, tarpeellisuutta ja tanskalainen kantaverkkoyhtiö on tehnyt päätöksen hankkia sellaisen. Myös Statnett on regulaattorin pyynnöstä selvittänyt asiaa Norjassa. Kyseessä olisi erittäin suuri IT-projekti, ja niin investointikustannukset kuin vuotuiset käyttökustannuksetkin olisivat todennäköisesti useita miljoonia euroja. Osa toimikuntalaisista oli sitä mieltä, että suurista kustannuksista huolimatta hyödyt saattaisivat olla kustannuksia suuremmat. Yksi kysymys on se, kenen tulisi maksaa järjestelmästä aiheutuvat kustannukset.

5 Muistio 5 (5) Toimikunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että selvitys kannattaa Suomen osalta toteuttaa. Siinä on tärkeää huomioida markkinatoimijoiden näkemykset. Selvitys tulee tehdä Tanskan ja Norjan selvitysten pohjalta eikä niitä toistaen. 7 Seuraava kokous Seuraava kokous järjestetään kello 9:15.