KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2011

Transkriptio

1 1 (6) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2011 Aika Torstai klo 10:00-12:30 Paikka Koulutuskeskus Dipoli, Espoo Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Erkki Nuortio Kemijoki Oy Raimo Peltola Fortum Power and Heat Oy Jaakko Puotinen Stora Enso Oyj Erkki Tiippana VR-Rata Oy Ab Ismo Reinikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Timo Kaartio Vantaan Energia Sähköverkot Oy Reima Päivinen, pj Fingrid Oyj Kimmo Kuusinen, siht Fingrid Oyj Petri Parviainen Fingrid Oyj (kohta 5) Vesa Vänskä Fingrid Oyj (kohta 7) Poissa Ilona Erhiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy 1 Kokouksen avaus Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Erhiö ja Rajala olivat estyneitä osallistumaan kokoukseen. Erhiön sijaisena toimi Timo Kaartio. Käytiin esittelykierros uusien jäsenten tultua mukaan käyttötoimikuntaan. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Todettiin pöytäkirjan olevan kokouksen kulun mukainen eikä siihen ollut huomautettavaa. 3 Ajankohtaista voimajärjestelmän käytöstä Aluksi Päivinen kertoi, että Fortum on myymässä omistuksensa Fingridistä valtiolle ja työeläkeyhtiö Ilmariselle, ja myös Pohjolan Voima neuvottelee vastaavasta kaupasta. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, ja loput osakkeet omistaisivat Ilmarinen sekä pääosin suomalaiset eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöt. Talven kulutushuippu toteutui klo 9-10 välisellä tunnilla. Keskituntiteho nousi tuolloin lähelle kaikkien aikojen ennätystä, ollen MWh/h. Kulutuksesta katettiin Suomessa olleella tuotannolla reilut MW sekä loput tuonnilla Ruotsista ja Venäjältä. Voimalaitokset toimivat ilman merkittäviä vikaantumisia, ja sähköntuotannossa olisi ollut lisätehoa vielä käytettävissä, mikäli tarvetta olisi ollut. Tuontikapasiteetti oli riittävä, vaikka Estlink tuona hetkenä oli pois käytöstä tasasähköyhteyden PLC-suodattimen vaurion vuoksi. Aiemmin samalla viikolla oli myös Fenno-Skan tasasähköyhteydellä lyhytaikainen häiriö ja Venäjän tuonti tavallista pienempää. Keskusteltiin noista Venäjän tuontiin

2 2 (6) liittyneestä tilanteesta sekä niiden tiedottamisesta. Päivinen kertoi taustalla olleen kaupalliset asiat ja asiasta annettuihin UMM:hin kirjattiin se tieto, mitä Venäjältä saatiin. Keskusteltiin taajuuteen liittyvistä asioista. Talvella esiintyi niin alitaajuustilanne tuotannon menetyksen seurauksena kuin ylitaajuustilannekin osan pohjoismaisesta yhteiskäyttöverkosta erotessa muusta osasta. Lisäksi Päivinen esitteli taajuuden laadun heikkenemistä vuosi vuodelta ja kertoi sen taustalla olevan suuret ja nopeat tuotannon muutokset tunninvaihteissa. Eurooppalaisten verkkosääntöjen kehitystyö on käynnissä. Menettelytapa valmistelussa on, että eurooppalaiset regulaattorit (ACER) tekevät ensin puiteohjeen (framework guideline), jonka pohjalta ENTSO-E tekee verkkosäännöt (network code). Päivinen painotti verkkosääntöjen olevan sitovaa lainsäädäntöä ja koskevan kantaverkkoyhtiöiden lisäksi mm. tuotantoa, jakeluverkkoja ja kulutusta. Regulaattoreiden valmistelussa on tällä hetkellä järjestelmän käyttöä ja verkkoon liittymistä koskevat puiteohjeet. Niihin liittyvien verkkosääntöjen valmistelu tapahtuu vuosien aikana. Lopuksi Päivinen kertoi voimatalouspoolin organisoimasta valmiusharjoituksesta "Touko 2011". Nimetty suunnitteluryhmä valmistelee harjoitusta, jonka tavoitteet ovat: tilannekuvan ylläpito ja välittäminen eri osapuolten välinen yhteistoiminta ja viestintä sähköjärjestelmän vakavassa ja pitkittyneessä normaaliolojen häiriötilanteessa Harjoitukseen osallistuu n. 40 organisaatiota, ja se pidetään käyttäen harjoitusportaalia - kukin osallistuja on omalla toimipaikallaan. 4 Kilpailulainsäädännön noudattaminen asiakaselimissä Fingrid on laatinut ohjeen kilpailulainsäädännön noudattamisesta yhtiön asiakaselimissä. Ohjeistus jaettiin jäsenille ja käytiin pääpiirteissään läpi toimikunnassa. Jäseniä pyydettiin tutustumaan lähemmin ohjeeseen. Uuden jäsenen liittyessä toimikuntaan, on hänen aina tutustuttava ohjeeseen. Uudessa ohjeessa on täsmennetty ja kirjattu aiemmin noudatettu käytäntö. Lähtökohtana on avoimuus kilpailuoikeuden rajoissa. Fingridin asiakaselimiä koskevissa pelisäännöissä täytyy ottaa huomioon kokousmenettelyt, kilpailijoiden välinen kanssakäyminen ja luottamuksellisen tiedon käsittely. Oleellista on laatia selkeät esityslistat, esitysaineistot ja pöytäkirjat sekä julkaista kokousmateriaalit samanaikaisesti niin jäsenille kuin ulkopuolisille. Kokouksissa ei käsitellä yksittäistä yritystä koskevia tietoja eikä muuta luottamuksellista tietoa, jota esim. ole ei saatavissa julkisista lähteistä (kuten FG:n netistä) tai joka voi vaikuttaa markkinakäyttäytymiseen. 5 Kantaverkkosopimuksen 2012 valmistelu Aluksi Parviainen kertoi kantaverkon rajauksesta, joka on herättänyt voimakastakin keskustelua asiakkaiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä käsitteli asiaa osana selvitystään koskien julkaistua EU:n uutta sisämarkkinadirektiiviä, joka oli tarkoitus toteuttaa uudessa sähkömarkkinalaissa. Fingrid pyrki julkaisemaan

3 3 (6) alustavan, esillä olleisiin kantaverkon rajausperiaatteisiin nojautuvan, yksityiskohtaisen kantaverkkomäärittelyn keväällä 2011, mutta TEM:n työryhmän selvityksen valmistuminen on vienyt odotettua pidempään. Uusi sähkömarkkinalaki tullee voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Kantaverkon määritelmä vahvistetaan siinä vaiheessa, mutta Fingrid tekee oman esityksen kantaverkon määrittelyksi kesään mennessä. Mikäli kantaverkon määrittely edellyttää verkon omistusjärjestelyitä, käynnistetään ne asianomaisten tahojen kanssa mahdollisimman nopeasti niin, että tarvittavat verkkokaupat tai vastaavat järjestelyt ovat tehty ennen uuden kantaverkkosopimuskauden alkamista. Vuoden 2012 alusta voimaan astuvassa nelivuotisessa kantaverkkosopimuksessa säilytetään nykyisen kaltainen energiaperustainen tariffirakenne. Liityntäpistemaksusta on suunniteltu luopua. Kantaverkkopalvelun hintataso nousee johtuen mittavasta investointiohjelmasta sekä häviösähkö- ja reservikustannusten noususta. Kantaverkkopalvelun hintataso ja yksikköhinnat vahvistetaan vuosittain seuraavalle vuodelle kuluvan vuoden syyskuussa. Parviainen kertoi sopimuksen kattavuuden laajenemisesta, sillä siihen sisällytetään loissähkö- ja loistehoreserviasiat sekä tiedonvaihtoasiat. Lisäksi täsmennetään järjestelmävastuuseen, ilmoitusmenettelyyn huolto- ja vikatilanteissa sekä vahingonkorvausvastuisiin kuuluvia seikkoja. Yleiset liittymisehdot ja voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset päivitetään myös. Uutena komponenttina Parviainen esitteli liittymismaksun, jonka valmistelu on meneillään. Sen käyttöönotto edellyttää EMV:n periaatepäätöstä ja Fingridin hallituksen hyväksyntää. Liittymismaksun käyttöönotto vahvistettaisiin viimeistään syyskuussa Sen soveltaminen aloitettaisiin liitynnöille vuoden 2012 alusta, mutta jos liittyjä tekee liittymissopimuksen ennen sen käyttöönoton päättämistä ja liityntä valmistuu ennen (väh. 110 kv osuus), liittymismaksua ei peritä. Liittymismaksun tavoitteena on ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä sekä kannustaa liittymään sähköasemalle voimajohdon sijasta. Kantaverkkotariffin osana olevalla liityntäpistemaksulla ei saavutettu haluttua ohjausvaikutusta. Liittymismaksu on tasapuolinen kaikille liittyjille ja vastaa keskimääräisiä liityntäkustannuksia sekä lähtökohtana on asiakkaan tarve. Keskusteltiin liittymismaksun suuruudesta erityisesti 110 kv tasolla. EMV on esittänyt kantanaan, että kaavailtu 0,6 MEUR maksun tulisi sisältää käyttö- ja kunnossapitomaksut eikä tulisi periä erillistä 0,1 MEUR. Jäsenet - luonnollisesta syystä - yhtyivät EMV:n kannanottoon. Sovittiin, että jäsenet voivat antaa näkemyksiään suunnitellusta liittymismaksusta sähköpostitse Kuusiselle, joka välittää ne edelleen eteenpäin. 6 Fingridin kaasuturbiinien käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Esityksensä aluksi Kuusinen kävi läpi yhteispohjoismaisesti sovittuja sähköjärjestelmän mitoitusperiaatteita, joista tärkein on se, että sähköjärjestelmän pitää joka hetki kestää mikä tahansa yksittäinen vika niin, ettei se johda vian vaikutusalueen laajenemiseen tai pahimmillaan suurhäiriöön Suomessa. Häiriöt hallitaan sähköjärjestelmässä ylläpidettävillä häiriöreserveillä, joiden ylläpidosta Fingrid vastaa. Pääosan tästä

4 4 (6) kapasiteetista muodostavat Fingridin omistamat kaasuturbiinit. Kuusinen esitti, että niitä voidaan käyttää myös alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen häiriötilanteissa, mutta niitä ei käytetä alue- tai jakeluverkon siirtojen hallintaan normaalissa käyttötilanteessa. Hän painotti, että käynnistyskäytännöt tulee olla etukäteen sovittuna Fingridin ja asiakkaan kesken. Käytiin läpi alla oleva kaasuturbiinin käynnistämisprosessi: 1. Asiakkaan tulee esittää pyyntö käynnistykseen. 2. Fingrid voi käynnistää kaasuturbiinin tarvittaessa estämään häiriön laajenemista tai sähkön syötön katkeamista kuluttajille, jos asiakkaan verkossa tapahtuu sellainen häiriö- tai muu poikkeuksellinen tapahtuma, joka ylittää normaalit käyttövarmuutta suunnitellessa noudatetut kriteerit alueella sijaitsee Fingridin nopean häiriöreservin laitos, joka on käytettävissä ko. hetkellä ja joka voidaan käynnistää vaarantamatta kantaverkon käyttövarmuutta. Käynnistyksen yhteydessä asiakkaan ja Fingridin käyttöhenkilöstö neuvottelevat laitoksen käytöstä (mm. tarvittavasta tehosta, käytön pituudesta). Kaasuturbiinin tuottama energia kirjataan Fingridin sähkötaseeseen. Tällaisissa tapauksissa Fingrid laskuttaa asiakkaalta suuruisen käynnistysmaksun, jolla katetaan laitoksen käynnistysvalmiuden ylläpidosta ja käynnistyksestä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi Fingrid laskuttaa tuotetusta energiasta laitoksen senhetkisiin tuotantokustannuksiin perustuvan energiamaksun. Keskusteltiin, että kantaverkkosopimukseen voisi laittaa maininnan tällaisen yhteistyön mahdollisuudesta, mutta asiasta olisi hyvä laatia sopimus niiden asiakkaiden kanssa, joita tämä kaasuturbiinituen mahdollisuus koskee. 7 Reservikatsaus - pohjoismainen yhteistyö ja käynnistynyt markkina Vänskä kertoi meneillään olevasta pohjoismaisten TSO:iden yhteisprojektista, jonka tavoitteena on analysoida nykyisiä reservivaatimuksia sekä ehdottaa tarvittavia muutoksia. Yksityiskohtina hän mainitsi voimassa olevien ohjeiden ja kansallisten käytäntöjen kehittämistarpeet, yleisten mallien ja menetelmien kehittämisen, yhteisten määritelmien sopimisen reservien seurantaan sekä reservien mitoituksen primääri- ja sekundäärireservien osalta. Taustalla on tilanne, jossa taajuusohjattujen reservien määritelmät ovat kymmeniä vuosia vanhat ja nykyisten määritelmien jälkeen on tapahtunut paljon: järjestelmän koko on kasvanut, tuotantorakenne on muuttunut, sähkömarkkinat ovat kehittyneet sekä on rakennettu lisää yhteyksiä synkronialueen ulkopuolelle. Aiheesta järjestettiin TSO:ille ja tuottajille tammikuussa tilaisuus Tanskassa ja toukokuussa järjestetään uusi tilaisuus - ilmeisesti Oslossa. Siellä on tarkoituksena esitellä tuottajille työryhmän alustavia tuloksia. Tiedusteltiin, että missä vaiheessa Pohjoismaissa olisi yhtenäiset käytännöt reservien säätökyvyn todentamiselle,

5 5 (6) 8 Muut asiat reaaliaikamittaukselle ja muille vaatimuksille, joita tasapuoliselta markkinalta vaaditaan. Vänskä totesi, että nopeaa muutosta ei ole tulossa. Vänskä kertoi vuodenvaihteessa käynnistyneestä taajuusohjattujen reservien markkinoista. Fingrid on tehnyt vuosisopimukset seitsemän reservinhaltijan kanssa tarjouskilpailun perusteella seuraavista määristä soveltaen marginaalihinnoittelua: 71 MW taajuusohjattua käyttöreserviä, 9,97 /MW 244 MW taajuusohjattua häiriöreserviä, 1,48 /MW Vuosihankinnassa käytetään kotimaista voimalaitoskapasiteettia ja Viipurin DC-linkkiä. Tuntimarkkinat ovat käynnistyneet täydentävänä hankintana vuosimarkkinalle. Hankintakanavana tuntimarkkinalla ovat kotimaiset voimalaitokset. Lisäksi Fingrid voi tehdä tuntihankintaa muista Pohjoismaista sekä Virosta. Tuntimarkkinalle voi tulla mukaan kesken vuoden. Vänskä kertoi, että toteutuneet kaupat ja hinnat julkaistaan viikoittain FG:n kotisivuilla, ja FG:n Internet-sivujen uudistamisen jälkeen ne julkaistaan samassa paikassa kuin esim. siirrot ja säätösähköön liittyvä informaation. Kokemuksina tuntimarkkinoista Vänskä mainitsi: Reservien ennustettavuus Fingridin kannalta on parantunut sitovien suunnitelmien myötä. Hankittavan reservimäärän optimointi helpompaa kuin aiemmin. Tuntimarkkinoita on käytetty päivittäin, enemmän lisähankintatarvetta on ollut taajuusohjatun häiriöreservin puolella. Toimijoita tuntimarkkinoilla on toistaiseksi suhteellisen vähän. Heiluntaa on ollut tuntihinnoissa alkuvuonna, helmikuussa oli tasaisempaa. Estlinkillä ei ole ollut vapaata siirtokapasiteettia taajuusohjatun käyttöreservin hankintaan. Jäsenet esittivät, että keskustelu uusista sopimuksista käynnistettäisiin heti kesän jälkeen, jotta he voivat ottaa asian huomioon mm. budjetoinnissa. Jäsenistöltä tiedusteltiin halukkuutta vastaanottaa tekstiviesteinä ilmoitus kantaverkossa sattuneista häiriöistä. Esille nousi, että 400 kv häiriöt voisivat tulla kaikille asiakkaille, jotka palvelun itselleen haluavat, mutta 110 kv liittyvät häiriöt voitaisiin jakaa alueittain. Lisäksi tiedusteltiin, onko viesti mahdollista saada sähköpostitse. Fingrid selvittää palvelun toteutusta.

6 6 (6) 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään 14.6.