#teesit2017 #teser2017: Yhdessä Miten reformaation merkkivuosi 2017 voisi näkyä paikkakunnallasi ja vaikuttaa sen elämään? Miten merkkivuosi saa paikkakuntasi ihmiset tekemään asioita yhdessä? Miten ihmisten luovuus pääsee irti merkkivuoden merkeissä? Miten tämän saa aikaan ilman suuria kustannuksia? Teesit ovat vastaus. Tässä materiaalissa kerrotaan, miten järjestät syksyllä 2017 teesipajoja osana Suomessa ja ulkosuomalaisyhteisöissä järjestettävää #teesit2017-hanketta. Vasaranpauke Monet ovat kuulleet tarinan Martti Lutherista, joka naulasi teesinsä kirkon oveen aikansa ilmoitustauluun. Kertomus saattaa olla historiallisesti epätarkka. Sen tiedämme varmasti, että Luther postitti teesinsä Mainzin arkkipiispalle. Ajattelepa kuvaa voimakastahtoisesta munkista postittamassa kirjettä Vaikka kuva teesejä naulaavasta Lutherista olisi epähistoriallinen, se ilmaisee paljon: Yleisesti tunnettuun epäkohtaan tarttuminen edellyttää rohkeutta, ja jo yhden ihmisen ajatukset voivat johtaa suureen muutokseen. 1
Tie teeseistä muutokseen Syksyllä 2017 laaditaan teesejä otsikolla Yhdessä armo on sitä, ettei jää yksin. Jokainen laatii teesinsä itselleen sopivalla tavalla: piirtämällä itseään ilmaiseva piirtää, kirjoittaja kirjoittaa, kuvaaja kuvaa jne. Suunnittele ja toteuta teesipajat yhteistyönä. Kutsu yhteistyöhön kunta, järjestöjä, yhdistyksiä, seuroja, yrityksiä, paikallisen median edustajia jne. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat luontevia yhteistyön koordinoijia ja yhteiseen työhön kutsujia ja innostajia. Järjestä teesipajat: Osana yhteisöjen arkea: Vie teesipaja osaksi normaalia toimintaa: koulujen oppitunneille, päiväkoteihin, työkokouksiin, seurakuntien kokoavaan toimintaan jne. Pop up -toimintana: Vie teesipajat sinne, missä ihmiset ovat: toreille, kadun varteen, palvelutaloihin, ostoskeskuksiin, urheilutapahtumiin ja niin edespäin. Vie teesipajat kaikenlaisten ihmisten luo yhteistyössä verkostojen kanssa. Verkossa: Verkko on luonteva ympäristö teeseille. Teesien laatiminen sosiaalisessa mediassa tekee laajan keskustelun helpoksi. Paikallisen verkkoteesityöskentelyn lisäksi tullaan järjestämään valtakunnallinen teesipaja verkkoon. Vinkki: Käytä verkossa hashtageja #teesit2017 ja #teser2017 Teesit näytille: Teesit julkaistaan Suomessa ja ulkosuomalaisyhteisöissä 31.10.2017. Tuolloin alkaa 5.11.2017 päättyvä reformaatioviikko. Laita kokoelma teeseistä esille kirkon oveen, seurakunnan nettisivujen etusivulle, seurakunnan ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan useaksi viikoksi herättämään keskustelua. Järjestä teesinäyttely yhdessä tai useammassa julkisessa tilassa: koulussa, kirkossa, kirjastossa tai muussa keskeisessä paikassa tai verkossa. Keskustelu: Yksittäisten ihmisten teesit ovat pohja yhteiselle pohdinnalle. Luo teesinäyttelyihin tilaa keskustelulle ja kommenteille. Teesinäyttelyissä voidaan äänestää osuvinta tai koskettavinta teesiä. Järjestä paneelikeskusteluja ja työpajoja paikkoihin, joissa teesit on laadittu. Verkko on tärkeä keskustelualusta. Muutos: Keskustelua käydään, jotta maailma muuttuisi. Teesit saavuttavat päämääränsä, kun ne synnyttävät toimintaa ja muutosta. Merkkivuoden teesit tavoittelevat yhteyden kasvua ja yksinäisyyden vähenemistä. Kuulkaa teesien ja keskustelun viestit ja tarttukaa toimeen. Vinkki: tee teesinäyttelystä kiertävä. Valitse osuvimmat teesit ja vie kiertävä teesinäyttelyn paikkoihin, joissa teesit laadittiin. Käytä kiertävää teesinäyttelyä 2
keskustelun sytykkeenä muuallakin, esimerkiksi keskustelutilaisuuksissa, -piireissä ja kinkereillä. 3
Teesityöskentelyn organisointi Aikataulu: Käynnistä suunnittelu ajoissa vuoden 2016 puolella. Kutsu mahdolliset yhteistyötahot mukaan alusta asti. Aloita paikkakuntasi valmiista yhteistyöverkostoista. Teesien laatimisen aikataulu on joustava. Teesit voidaan laatia tiiviissä päivän tai parin työskentelyssä tai pitkällä aikavälillä. Teesit julkaistaan 31.10.2017. Teesinäyttelyiden toivotaan olevan auki reformaatioviikolla 31.10. 5.11.2017. Pohtikaa yhdessä alusta asti koko matkaa teesityöpajojen suunnittelemisesta toimintaan ja muutokseen, jotka teesien herättämä keskustelu synnyttää. Esimerkki aikataulusta: Kevät 2016: yhteistyökumppaneiden kutsuminen, suunnittelun aloittaminen, teesityöskentelyn ottaminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Syksy 2016 kevät 2017: ideointia ja valmisteluita, paikallisen viestinnän aloittaminen. Kesä 2017 syksy 2017: teesipajojen järjestäminen ja teesien laatiminen. 31.10.2017: teesien julkistaminen. 31.10. 5.11.2017: teesinäyttely ja keskustelun alku. 6.11.2017 : keskustelu jatkuu ja muuttuu toiminnaksi. Tulevaisuutta koskevien päätösten ja linjausten tekemistä. Paikallinen viestintä Viestinnässä on monta vaihetta: Alkuvaiheessa viestinnän tavoitteena on yhteistyöverkoston kutsuminen kokoon ja verkoston viestinnän onnistuminen. Toisessa vaiheessa kutsutaan tekemään teesejä. Kerro pajoista laajasti ja monenlaisia ihmisiä ajatellen. Käytä monia kanavia eri ihmiset ovat tavoitettavissa eri keinoin. Valitse välineet, kielet ja keinot ihmisten mukaan. Viesti verkostojen kautta. Järjestöillä on osaamista erityisryhmien tavoittamisessa. Tee yhteistyötä paikallisten medioiden kanssa. Kun teesit on julkaistu, kutsu ihmiset keskustelemaan niistä. Vinkki: Valitkaa paikallisia teesilähettiläitä tekemään teesityöskentelyä tunnetuksi. Valtakunnallinen viestintä 4
Merkkivuoden organisaatio viestii teesitapahtumasta valtakunnallisesti yhteistyötahojen kanssa ja tuottaa viestintämateriaalia paikallista viestintää varten. Teesityöskentelyä voi mainostaa esimerkiksi merkkivuoden omenapuulogolla ja merkkivuoden ilmeen mukaisilla julistepohjilla. Materiaalit löytyvät osoitteesta sakasti.evl.fi/armoa2017 alasivulta Viestintä ja materiaalit. Kysymyksiä järjestäjille suunnittelun tueksi Millaista kokemusta yhteistyöllä järjestettävistä tapahtumista paikkakunnallasi on? Mitä siitä voidaan oppia? Millaisia yhteistyöverkostoja paikkakunnallasi on? Mitä tahoja on syytä kutsua mukaan teesityöskentelyn järjestämiseen? Kuka tai ketkä omistavat teesihankkeen paikkakunnallasi? Kenellä on vastuu hankkeen kokonaisuudesta? Miten vastuu on jaettu? Tarvitaanko erityinen projektipäällikkö? Miten tuemme vapaaehtoisten roolia teesipajojen toteuttamisessa? Millä aikavälillä teesejä laaditaan? Millaiset ovat käytettävissä olevat resurssit? Missä paikkakunnan ihmiset liikkuvat? Miten tavoitamme ihmiset mahdollisimman kattavasti? Millaiset mahdollisuudet ihmisten tavoittamiseen eri yhteistyötahoilla on? Missä ihmiset ovat? Mihin ihmiset pääsevät tulemaan? Minne on mentävä, jotta kohtaa ihmiset? Miten tavoitamme heidät, joita emme yleensä tavoita? Miksi jotkut jäävät tavoittamatta? Millaisia erityisryhmiä paikkakunnallamme on? Miten ryhmät ovat tavoitettavissa? Millaista viestintää teesipajat edellyttävät paikkakunnallasi? Missä niistä on kerrottava ja millä aikataululla? Miten käytetään perinteisiä viestimiä? Miten käytetään sosiaalista mediaa? Millä kielillä teesityöpajoja on syytä järjestää? Millaista kielten osaamista on tarjolla? Mitä viestintäkanavia meillä on käytössämme? Mitkä on saatavissa käyttöön? Miten madalletaan teesityöskentelyn fyysisiä, kielellisiä ja sosiaalisia kynnyksiä? Monenlaisia teesipajoja Teesit laaditaan teesipajoissa. Teesipajat ovat monenlaisia. Parhaat ratkaisut löydetään paikallisesti. Millaiset teesipajat sopivat parhaiten sinun paikkakunnallesi? Mihin teesipajat tulee viedä, jotta ne tavoittavat paikkakuntasi ihmiset? Suunnitelkaa yhdessä monenlaisia teesipajoja. Käyttäkää luovuutta, jotta teesipajoista tulee paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia vastaavia. Teesipajoihin tuotetaan materiaalia, joka avaa teesien teemaa. Eri kohderyhmille teemaa avataan eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan teesit kirjoitetaan paperille. Kirjoittamisen lisäksi voidaan tarjota mahdollisuus piirtämiseen, valokuvaamiseen tai muuhun kuvalliseen ilmaisuun. Etsikää rohkeasti erilaisia muotoja. 5
Teesejä voidaan laatia yksin tai yhdessä. Teesipajoissa annetaan aikaa pohtimiseen. Keskustelu on osa teesien laatimista. Teesipajojen ohjaajien on hyvä varautua keskustelemaan teesien aihepiiristä. Teesipajojen tulee olla mahdollisimman esteettömiä ja saavutettavia, jotta mahdollisimman moni voisi laatia teesin. Eri kielet on hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Teesipajojen toteuttamisessa etusija on paikallisilla ajatuksilla. Tässä on muutamia esimerkkejä teesipajojen toteuttamisesta tukemaan suunnittelutyötä: Teesikioski: Pystytetään keskeiselle paikalle kioski teesien laatimista varten. Esillä on teemaa avaavaa materiaalia, jota teesikioskin pitäjä esittelee. Kioskiin on varattu paperia ja kyniä, joiden avulla teesin laatija voi kirjoittaa tai piirtää oman teesinsä, sekä videokamera, jolla voidaan kuvata ääneen lausutut teesit, viittomakieliset teesit tai muut elävää kuvaa hyödyntävät teesit. Teesipaja keskustelupiirissä: Pajan aloittavat lyhyet alustukset teemasta Yhdessä armo on sitä, ettei jää yksin. Alustukset voivat nousta piirin jäsenten joukosta, tai niissä voidaan käyttää valtakunnallisesti tuotettua materiaalia. Alustusten jälkeen on keskustelu, jossa voidaan käyttää apuna teemasta laadittuja kysymyksiä. Keskustelun jälkeen laaditaan teesit. Malli voidaan toteuttaa monenlaisissa kokoontumisissa työpaikoilla, seurakunnissa ja niin edespäin. Videoteesipaja: Teesit toteutetaan tavalla, joka hyödyntää kuvaa. Teesit voidaan esimerkiksi viittoa, lausua tai näytellä. Teesipajan järjestäjä hoitaa teesien kuvaamisen ja editoimisen. Editoituja teesejä esitetään reformaatioviikon teesinäyttelyissä ja muissa sopivissa tilaisuuksissa. Teesiseinä: Etsitään sopiva, keskeisellä paikalla oleva seinä ja kiinnitetään seinälle suuri pahvi tai paperi, johon teesit kirjoitetaan, piirretään tai maalataan. Näytelmäpaja: Kutsutaan näytelmästä kiinnostuneita ihmisiä pajaan, jossa valmistetaan näytelmä tai sketsejä teesien aihepiiristä. Pajan ohjaajalla on hyvä olla kokemusta näytelmien ohjaamisesta. Teesilaulupaja: Laaditaan teemasta lauluja. Laulujen laulamista yhdessä helpottaa, jos pohjana käytetään esimerkiksi tunnettuja kansanlauluja tai muita yhteislaulullisia sävelmiä. Valokuvateesit: Teesit kuvina voidaan toteuttaa monin tavoin: Koulussa, kerhossa, päiväkodissa tai muussa yhteisössä voidaan ottaa yhdessä kuvia yhteisellä kameralla ja muokata kuvista esitys. Kuvia varten voidaan avata paikkakuntakohtainen Facebook-ryhmä, johon kukin voi lähettää ottamansa kuva. Sopivaan tilaan avataan seinä, jolle teesien laatijat voivat tuoda tulostamansa kuvan. Haastatteluteesit: Vapaaehtoiset käyvät haastattelemassa ihmisiä, jotka eivät omin voimin jaksaisi tulla teesipajoihin. 6
Taustoittava materiaali Teesi mitä se on? Yksilön äänestä yhteiseen keskusteluun Teesiä on käytetty jo kauan sitten opetuskeinona. Opettaja laati teesit, joiden pohjalta oppilaat väittelivät. Teesejä on käytetty keskustelun synnyttämiseen myös luentosalien ulkopuolella. Teesi on enemmän kuin mielipide tai mielenilmaus. Se on henkilökohtainen, perusteltu näkemys. Teesi on tarkoitettu lisäämään yhteistä ymmärrystä ja sen kautta yhteistä hyvää. Teesin tekijä sitoutuu laatimaansa teesiin ja siitä käytävään keskusteluun. Henkilökohtaisen teesin sisältö arvioidaan yhdessä. Yhteinen viisaus täydentää teesin puutteita ja poistaa teesin virheitä. Kaikki voivat saada jotain, kun teesistä keskustellaan. Muutos Teesi tehdään, kun tahdotaan muutosta. Teesi voi osoittaa, että joku asia on väärin. Teesi voi kertoa, miten joku asia voidaan tehdä paremmin. Teesi ja keskustelu eivät riitä. Tarvitaan toimintaa ja asioiden muuttamista. Teesi ja keskustelu teesistä voivat muuttaa toimintaa, asenteita ja ajattelua. Lutherin teesit Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan 31.10.1517. Jotkut ihmiset uskoivat, että armon voi ostaa. Luther sanoi teeseissään, ettei Jumalan armo ole kauppatavaraa. Armo on lahja. Teesien julkaiseminen käynnisti tapahtumaketjun, joka tunnetaan reformaationa. Reformaatio vaikutti kirkkoon ja yhteiskuntaan monin tavoin. Miten kävi Lutherin teesien? Niistä ei käyty sellaista yhteistä keskustelua, jota Luther oli toivonut. Keskustelun sijasta syntyi riita vallasta kirkossa ja yhteiskunnassa. 7
Teema: Yhdessä armo on sitä, ettei jää yksin Suomi 100, reformaatio 500 Teesityöskentelyn otsikko yhdistää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan ja reformaation merkkivuoden. Itsenäisyyden juhlavuotta vietetään teemalla Yhdessä, reformaation merkkivuotta teemalla Armoa 2017! Teemat sopivat yhteen. Ajatus yhteydestä on keskeinen osa armoa. Ihminen elää suhteessa toisiin Teesien teema on yleisinhimillinen. Samalla se nousee kristinuskon ytimestä. Ihmiset tarvitsevat sitä, että tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja hyväksytyiksi. Hyvinvointia on se, että joku on vierellä. Ihmisen huomatuksi tulemisen tarve näkyy erityisesti pienessä lapsessa. Lapsi tarvitsee toisia ihmisiä ja näiden huomiota joka päivä. Lapsi tarvitsee huomiota, katseita ja empatiaa pysyäkseen elossa ja kasvaakseen vuorovaikutukseen kykeneväksi ihmiseksi. Ihmisellä on tarve olla hyväksytty yhteisön jäsen. Yhteisön on välitettävä ihmiselle kokemus siitä että hän on tervetullut ja erityinen. Yhteisö myös tukee sitä, että ihminen oppii toimimaan tavalla, jolla hän pysyy hyväksyttynä. Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen Ihmisellä on toisinaan tarve olla yksin. Itse valittu itsekseen oleminen on jotain muuta kuin yksinäisyys. Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka hän ei olisi yksin. Yksinäisyys on tila, jossa ihminen tarvitse toista mutta ei löydä tätä. Ikävä tekee ihmisestä haavoittuvan. On vaikea olla ihminen, jos ei ole ketään, jolle olisi ihminen. Jatkuva yksinäisyyden tunne tekee pahaa ihmiselle ja hänen terveydelleen. Yksinäisyyden torjumisessa ratkaisevaa on ihmissuhteiden laatu, ei määrä. Piiloutuva yksinäisyys Yksinäisyys on luonteeltaan piiloutuvaa. Muut eivät huomaa yksinäistä. Yksinäisen ääni on usein vaimea. Yksinäinen jää usein yksinäisyytensä kanssa yksin. Teesit voivat tehdä näkyväksi yksinäisyyttä, joka jää muuten ilman huomiota. Teesi voi olla yksinäisen väline tulla näkyväksi. Teeseillä voidaan nostaa esille yksinäisyyden syitä, joita ei muuten huomata. Yksinäinen tarvitsee nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Yhteisö tarvitsee sitä, että yksinäisyyteen johtavat rakenteet tulevat näkyviksi ja muutetuiksi. Yhteisö tarvitsee sitä, että kukaan ei jää yksin. Kehotus rakastamiseen 8
Raamatussa kiinnitetään huomioita yksinäisyyteen. Raamatun luomiskertomuksessa ensimmäisiä ihmisestä todettuja asioita on se, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin (1. Moos. 2:18). Myös Saarnaajan kirja pohtii yksinäisyyttä ja kiteyttää: Kaksin on parempi kuin yksin. (Saarn. 4:9 12) Kristinusko kehottaa rakastamaan lähimmäistä toisin sanoen poistamaan yksinäisyyttä. Usko on enemmän kuin yksityinen vakaumus. Se elää rakkautena ja monenlaisena toimintana toisten ihmisten hyväksi. Usko ohjaa ihmisen elämään muita varten. Vanhassa testamentissa kehotetaan pitämään huolta leskistä, orvoista ja muukalaisista. (Esim. Moos. 24:17 22, Jes. 1:17 5, Job 24:3; 31:16 18, Ps. 146:9) Näitä ihmisryhmiä yhdistää ulkopuolisuus suhteessa muihin. Lesket, orvot ja muukalaiset elivät rajoitusten maailmassa. He eivät saaneet omistaa maata eikä heillä ollut oikeutta puolustaa itseään oikeudessa. He olivat monella tavalla yksin. Evankeliumeissa Jeesus puhuu yksin jääneiden puolesta: kodittomalle tulee tarjota koti. sairaan ja vangin luo tulee mennä jopa vihollista tulee rakastaa. (Matt. 25:35 36, Luuk. 6:27 36) Jeesus antoi ihmisille ohjeeksi niin sanotun kultaisen säännön: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Kultainen sääntö luo yhteyttä ihmisten välille. se ohjaa huomaamaan toiset ihmiset ja heidän ajatuksensa ja tarpeensa. Yhteys on armoa Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi. (2. Moos. 33:16) Nämä sanat kansaansa kohti luvattua maata johtanut Mooses lausui Jumalalle. Jumala ei jättänyt Moosesta ja kansaansa yksin erämaahan, vaikka kansa kapinoi Jumalaa ja Moosesta vastaan. Armo on läsnäoloa ja yhteistä matkantekoa sitä, ettei jää yksin. Jumala ei tahdo jättää ihmisiä yksin. Raamatun kolmannessa luvussa Jumala kutsuu häneltä piiloutuvaa, Jumalan käskyn rikkonutta ihmistä: Missä sinä olet? (1. Moos. 3:9.) Jotkut ovat nähneet kutsussa syytöksen toiset kaipaavan kutsun. Jumala on luonut ja luo yhteyttä ihmisiin moniin tavoin, erityisesi lähettämällä Poikansa ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Yksi Jeesuksen nimistä on Immanuel Jumala meidän kanssamme. Jeesus kulki ihmisten vierellä. Hän löysi ihmiset, jotka oli jätetty yksin syntyperän, elämäntavan, sairauden tai muiden syrjäyttävien syiden vuoksi. Tämä herätti ihmettelyä. (Matt. 9:9 13) Kristinuskon mukaan armo voittaa yksinäisyyden. Armo on Jumalan läsnäoloa ihmisten elämässä. Armo ohjaa ihmiset ylittämään ihmisiä erottavia ja yksinäisyyttä luovia raja-aitoja. Jumala näkee meidät ja katsoo meitä rakkaudella. Ketkä muut näkevät meidät ja kenet me näemme? Jumalan sana ihmiselle ja ihmisen sana toiselle voisi reformaation merkkivuotena olla: Siinähän sinä olet. Sinua olen odottanut. Maailma on kauniimpi, kun sinä olet siinä. Kysymyksiä teesin laatijalle Millaista yksinäisyyttä kohtaan elämässäni ja yhteisössäni? Mistä yksinäisyys johtuu? 9
Miten rakennetaan yksinäisyyden voittavia siltoja ihmisten välille? Millaisilla teoilla yksinäisyyttä saataisiin vähennettyä? Millaiset asiat ja teot tekisivät armoa näkyväksi? Miten voimme kantaa yhteistä vastuuta toisistamme? Miten voimme lisätä yhteistyötä paikkakunnallamme? Materiaalin laatinut työryhmä: Kalevi Virtanen (puheenjohtaja), Eero Jokela, Pirjo Kantala, Kajsa Karlsson, Jari Kupiainen, Mikko Mäkelä, Anu Ylitolonen, Timo-Matti Haapiainen (sihteeri) 10