Ympäristöraportti Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 1
ESE JA YMPÄRISTÖ VUONNA 2011 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2011...4 Puupohjaisten polttoaineiden osuus ennätyksellisen korkea 67,8 %. Metsähakkeen käyttö edelleen kasvussa. Kasvu 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistettuihin ESEn visioon, tehtäviin ja arvoihin kirjattiin ympäristöystävällisyys. 1. LAATUPOLITIIKKA (SISÄLTÄÄ MYÖS YMPÄRISTÖ-, TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSPOLITIIKAT)...5 2. TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT...6 2.1 Energiantuotanto...6 2.2 Sähköenergian jakelu...6 2.3 Lämpöenergian jakelu...7 2.4 Sähkön hankinta ja myynti...7 2.5 Jätehuolto...8 3. YMPÄRISTÖTASE...9 4. YMPÄRISTÖPOIKKEAMAT JA RISKIT...10 5. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ...11 6. YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET...11 7. LAKISÄÄTEISET YMPÄRISTÖVASTUUT JA SOPIMUKSET...11 7.1 Energiatehokkuussopimus...11 7.2. Ympäristöluvat...11 7.3 Hiilidioksidipäästöoikeudet...12 8. YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA...12 9. LÄHITULEVAISUUDEN KEHITYS...12 10. LISÄTIETOJA...12 Liitteet:...13 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2011 Arvoisa lukija Vuosi 2011 oli vastakohtien vuosi. Alkutalvi oli poikkeuksellisen kylmä, mutta loppusyksy sekä alkutalvi ennätyksellisen lämpimiä. Näin ollen vuosittain laskettava lämmöntarveluku oli vain 4 253. Lämpimämpää oli edellisen kerran ollut vuonna 2008. Vastaavasti kylmän vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen korkea 5 286. Koko konsernin lämmön myynti olikin vain 419,4 GWh ja Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto 267,5 GWh. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on erittäin ympäristöystävällinen muoto tuottaa energiaa ja ESE tuottaa sen pääosin uusiutuvilla polttoaineilla. Kuluneena vuonna konsernin puupohjaisten polttoaineiden osuus oli ennätyksellisen korkea eli 67,8 % ja turpeen 30,2 %. Öljyä käytettiin vain 2,0 %. Lisäksi ESEllä on osuuksia tuuli- ja vesivoimayhtiöistä, joten uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin yli 60 % kaikesta myydystä sähköstä. ESE myy ympäristöystävällisesti tuotettua energiaansa Ekoenergia merkityn Ekoteko-brändin alla. ESEn vesivoimaosakkuusyhtiö Koskienergia Oy:n ja sen tytäryhtiön Alakoski Oy:n tuotanto ESElle oli 29,7 GWh. Koskienergia on viime vuosina saneerannut ja uusinut voimakkaasti vesivoimalaitoksiaan nostaakseen niiden tuotantokapasiteettia. Kuluneena vuonna modernisointityön kohteena oli 3 voimalaitosta. Tuulivoimalla tuotettua sähköä Propel Voima Oy:ltä ESElle tuli 0,9 GWh. Päästöoikeuksia ESElle oli myönnetty vuodelle 2011 165 563 tonnia, josta toteutui 139 565 tonnia. Lämpimästä syksystä ja alhaisesta pörssisähkön hinnasta johtuen ESE rajoitti lauhdesähkön tuotantoaan ja näin osa päästöoikeuksista jäi käyttämättä. Puupolttoaineiden saannin turvaaminen sekä niiden kilpailukykyinen hinta ovat strategisesti erittäin tärkeitä ESElle. Turvaamalla uusiutuvien polttoaineiden saanti, vähennetään tarvetta hankkia lisää päästöoikeuksia ja voidaan tuottaa energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Siksi ESE panostaa puupolttoaineiden hankintaan lähialueilta ja kehittää edelleen toimintaa Venäjällä tytäryhtiöittensä OOO ESEn ja OOO Russkij Les:n kautta. Erkki Karppanen toimitusjohtaja 4 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011
1. LAATUPOLITIIKKA (SISÄLTÄÄ MYÖS YMPÄRISTÖ-, TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSPOLITIIKAT) Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on energianhuoltoyhtiö, jonka kilpailukyky perustuu laadukkaaseen palveluun sekä ympäristö-, energiatehokkuus-, työterveys- ja työturvallisuusasioiden huomiointiin. Toiminnan tavoitteena on kasvu uusia kilpailukykyisiä tuotteita sekä joustavaa ja asiakaskeskeistä palvelua tuottamalla ja kehittämällä. Tärkein ympäristötavoite on kestävä kehitys vihreää energiaa tuottamalla ja asiakkaiden vaatimukset huomioiden. Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteina ovat työturvallisuuden varmistaminen, onnettomuuksien ennalta ehkäisy ja rajaaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Konsernin omaa energian käyttöä seurataan säännöllisesti ja energian käytön tehokkuutta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteet saavutetaan sitouttamalla yhtiö ja sen henkilöstö jatkuvaan parantamiseen. Yhtiön toiminnassa sitoudutaan noudattamaan lakisääteisiä vaatimuksia, ja henkilöstön tietoisuutta toiminnan tavoitteista ja tuloksista pidetään yllä. Henkilöstön ammattitaito pidetään toiminnan tavoitteiden ja vaatimusten tasolla. ESEn toiminnassa huomioidaan kaikkien sidosryhmien vaatimukset. Toiminnasta raportoidaan ja tiedotetaan suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa toiminnassamme seuraavaa: ESEn tavoitteena on suunnitelmallisesti laajentaa markkinaosuuksiaan Etelä-Savossa kaikilla energiahuollon osa-alueilla sekä koko Suomessa sähkön myyjänä. Nämä päämäärät saavutetaan uusien ennakkoluulottomien tuotteiden, kilpailukyvyn, ympäristöasioiden huomioimisen, hyvän työturvallisuuden ja laadukkaan palvelun yhteisvaikutuksella. Hyvään lopputulokseen päästään ulkoisten asiakassuhteiden lisäksi tunnistamalla sisäiset asiakassuhteet ja hoitamalla niitäkin yhtä laadukkaasti. Erityisen tärkeää tämä on moniosaamista vaativissa kokonaispalveluissa. Yleisenä tavoitteena on, että uudet tuotteet ovat alalla uusia, omintakeisia ja kilpailijoiden tuotteita halutumpia. Toimintaamme luonnehtivat joustavuus ja toimintatapojen muuttaminen asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. ESE kannustaa yksilöä itsenäisempään työskentelyyn ja vastuunottoon. Tämän tueksi on rakennettu laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Toiminta keskitetään ydinosaamisen vahvistamiseen sekä toimintojärjestelmiä kehitettäessä ja yhteistyötahoja valittaessa huomioitavaan verkottumiseen. Toiminnan ytimenä on ESEn vihreä energia, joka takaa toiminnan kestävän kehityksen mukaisen pohjan ja yhtiön omaleimaisuuden. Perinteisen toiminnan ulkopuolella keskitytään niihin segmentteihin, joiden tarpeita ESEn ydinosaaminen parhaiten vastaa. Yrityskuvan kehittämisellä pyritään siihen, että ESE nähtäisiin ympäristöstämme huolehtivana, lähellä asiakasta olevana, luotettavana, palveluhenkisenä, Mikkelin seutua rakentavana, ihmisten ja yritysten kanssa arjessa elävänä sekä henkilöstönsä työturvallisuudesta huolehtivana yrityksenä. Yrityskuvaan kuuluu myös erityisesti seutukunnan luontaisten yritysmuotojen tukeminen. Yrityskuvan rakentamisesta vastaa koko henkilöstö. Kasvuhakuisen toimintalinjan ympäristönäkökohdat toteutetaan kasvattamalla omaa, puupohjaisten polttoaineiden käyttöön mahdollisimman laajasti pohjautuvaa energiantuotantoa taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Polttoainetta hankitaan useasta lähteestä. Hankinnassa huomioidaan yhteistyökumppaneiden toimintamenetelmät ja näiden yritysten kyky vastata parhaalla mahdollisella tavalla ESEn toimintaperiaatteisiin laadun, ympäristön ja työturvallisuuden osalta. Ulkoinen sähkönhankinta käsittää sekä sähkönoston että voimantuotantolaitteiden omistuksen ja osakkuudet voimatuotantoyhtiöissä. Ostossa hyödynnetään pääsääntöisesti eri yhteistyötahojen asiantuntemusta. Omassa voimantuotannossa ja osakkuusyhtiöissä ostot suunnataan mahdollisuuksien mukaan ekologisiin hankintalähteisiin (mm. tuuli- ja vesivoimaan). Asiakashallintajärjestelmiä kehitetään sekä omatoimisesti että valtakunnallista ulottuvuutta tavoitellen muiden sähköyhtiöiden kanssa. ESEn omat toimintajärjestelmät on huomioitava tässä kehitystyössä. ESEn toiminta ohjautuu asiakaspalautteen perusteella. Tätä tarkoitusta varten järjestettävän systemaattisen asiakaskuuntelun perusteella reklamaatioihin ja kehitystoiveisiin pyritään reagoimaan aukottomasti ja nopeasti. Jokainen eseläinen on asiakaspalvelija ja vastuussa palvelun laadusta työtehtävästään riippumatta. Jokainen on lisäksi vastuussa oman työnsä laadusta. Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 5
Toimintajärjestelmä vastaa ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001- standardien vaatimuksia. Organisaatio on koulutettu tuntemaan standardien vaatimukset ja toimintajärjestelmän menettelytavat niin laajalti kuin on tarkoituksenmukaista. Toimintaperiaatteisiin kuuluu toiminnan jatkuva parantaminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä työterveysasioiden jatkuva kehittäminen. Näihin periaatteisiin on koko yritys sitoutunut. Yrityksessä on tunnistettu toimintaan kohdistuvat ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimukset, joita noudatetaan. 500 450 400 350 300 250 Sähkönmyynti GWh 372 323 326 Lämmönmyynti GWh 488 505 419 Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtaminen on osa ESEn jokapäiväistä toimintaa. Se perustuu toiminnan vuosittaiseen suunnitteluun, suunnitelmien toteutumisen säännölliseen seurantaan ja seurannassa ilmenneiden poikkeamien korjaamiseen. Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on mahdollisuus osallistua yhtiön toimintajärjestelmän kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2. TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ESE on Mikkelin kaupungin täysin omistama energiakonserni, johon kuuluu emoyhtiön lisäksi kaksi tytäryhtiötä: ESE-Verkko Oy ja ESE-Tekniikka Oy. Emoyhtiön toiminta käsittää energian tuotannon, myynnin, lämmönjakelun sekä lämmönjakeluun liittyvän rakennus- ja kunnossapitotoiminnan. ESE-Verkko Oy:n toimialaan kuuluvat sähkönsiirto sekä siihen liittyvä rakennus- ja kunnossapitotoiminta. ESE-Tekniikka Oy:n toimialaa ovat sähköalan kohteiden urakointi ja huoltotoiminta. ESE tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä omassa Pursialan vastapainevoimalaitoksessaan. Lämpöä ja höyryä tuotetaan voimalaitoksien lisäksi muissa ESEn lämpökeskuksissa. Lämpöä toimitetaan Mikkelin alueelle ja sähköä eri puolille Suomea. Yhtiön omat sähkön ja lämmön jakeluverkot ovat Mikkelin kaupungin alueella. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 245 Energiantuotannon polttoaineet GWh 447 395 359 362 41 303 16 26 274 11 2009 2010 2011 Puunjalostusteollisuuden Kierrätyspuu Polttoöljy sivutuotteet Metsähake Turve Kivihiili 35 2 288 518 8 25 0 Toiminnan merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat energiantuotannosta aiheutuvat päästöt, sähkön jakeluverkon öljytäytteisten komponenttien vuotoriskit sekä energian jakeluverkkojen rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat. 2.1 Energiantuotanto Yhtiö tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä voimalaitoksessa, kiinteissä lämpökeskuksissa sekä pieneltä osin siirrettävissä lämpökeskuksissa. Sähköstä tuotettiin 85 % yhdessä kaukolämmön kanssa. Polttoaineina käytettiin mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita (purua, haketta ja kuorta), turvetta, metsätähdehaketta ja öljyä. Öljyä käytettiin voimalaitoksen käynnistyksiin, kaukolämmön erillisverkoissa sekä kantaverkossa huippu- ja varapolttoaineena. Seuraavissa taulukoissa on esitelty ESEn toiminnan avainlukuja kolmen viime vuoden ajalta. milj. euroa 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 46,4 Liikevaihto 50,0 51,5 2009 2010 2011 Sähkönmyynti GWh Lämmönm Sähkön tuotantoteho on 62 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 125 MW kiinteillä polttoaineilla. Huippu- ja varalämpökeskuksia on 5 kappaletta, joiden tuotantoteho on 100 MW. Siirrettäviä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia oli vuonna 2011 käytössä 8 kappaletta. Kaukolämpöverkon ulkopuolella lämpöä ja höyryä tuotettiin puupolttoaineella ja öljyllä kymmenessä lämpökeskuksessa. 2.2 Sähköenergian jakelu 2.2.1 Toiminnan kuvaus ESE-Verkko Oy:n jakelualueeseen kuuluu suuri osa vuoden 2001 alussa Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan ja Anttolan kunnan kuntaliitoksessa muodostetun uuden Mikkelin kaupungin alueesta. Sähkön siirtoasiakkaita on n. 23 500 kpl ja jakeluverkkoon siirretty sähkömäärä vuonna 2011 oli 345 GWh, joka on 8 GWh pienempi kuin vuonna 2010. 6 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011
Vuoden aikana sähkönjakeluun tuli 84 uutta liittymää ja vanhan liittymän muutosta, määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Omakotitaloja ja rivitaloja liitettiin 60 kappaletta. Vuoden 2011 lopussa kaukolämpöverkoston pituus oli 186 666 m. Kaukolämpölinjojen rakentamisessa käytetään freonivapaita polyuretaanieristeisiä kaukolämpöjohtoelementtejä. 2.2.2 Ympäristötase ja ympäristökuormituksen arviointi Sähköverkon pituus oli vuoden lopussa 1 009 km, nettolisäys on 9 km. Vuoden aikana rakennettiin 20 kv verkkoa 6 km ja 0,4 kv verkkoa 10 km. ESE-Verkko Oy:llä on viidellä 110/20 kv sähköasemalla käytössä yksi 10 MVA, yksi 16 MVA ja neljä 25 MVA päämuuntajaa. Mikkelin keskustan laajat verkostouusinnat valmistuivat kesällä ja samalla päättyi useita vuosia kestänyt 110 kv verkon, sähköasemien ja kojeistojen saneeraustyö. Muun jakeluverkon osalla rakennettiin kymmenen puistomuuntamoa, yksi kiinteistömuuntamo ja yksi pylväsmuuntamo. Saneeraustöissä poistettiin kuusi pylväsmuuntamoa ja kaksi kiinteistömuuntamoa. Rakennuskohteissa pienennettiin öljyvahinkoriskiä muuntamoilla, joilla on muuntajaöljyä yhteensä n. 5 100 kg. Asuntoalueilla tehdyt sähköverkon uusinta- ja laajennustyöt ja muuntamoiden rakentaminen lisääntyivät edellisvuodesta. Suurimmat kohteet olivat Alakadun ja Kisatien alue Lähemäellä ja Naistingin alue Rantakylässä, joissa ilmajohtoverkkoa maakaapeloitiin. Uusien asuntokatujen sähköverkkoa rakennettiin Rantakylässä ja Savisillassa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste kasvaa jatkuvasti ja vuoden 2011 lopussa 20 kv verkosta on kaapeloitu 48 %. 400 V pienjänniteverkon kaapelointiaste on nyt 78 %. Kesäkaudella raivattiin suurin osa 400 V ilmajohtolinjoista, työssä poistettiin johtoaukoista alusvesakko ja oksat johtojen ympäriltä. Kunnallistekniikan rakentamisessa jatkettiin hyvää yhteistyötä kaikkien katualueelle järjestelmiä rakentavien osapuolten kesken ja minimoitiin rakentamisen ympäristöhaittoja. Pysyvänä periaatteena on tehdä kaikki johtojärjestelmät ja kadunrakennus yhtenä työmaana kerralla kuntoon. Talviaikaan tehtävissä kadunrakennuskohteissa asennetaan sähköjärjestelmiä varten kaapeliputkitus. Kaukolämpöveden kulutus vuonna 2011 oli 2 336 m 3. Vesi menee valtaosaltaan maastoon tyhjennysten ja vuotojen yhteydessä. Kaukolämpöveden ph:n säätöön ja hapen poistoon käytetään kemikaalia, jonka pitoisuus on 50 100 ml/m 3. Lisäksi kaukolämpöveteen on lisätty indikaattoriksi vihreää fluoresoivaa väriä, jonka pitoisuus on n. 3 mg/ l. Kyseiset kemikaalit ovat hyvin veteen liukenevia ja luonnossa hajoavia. Lämmön jakelun tärkeimpiä tunnuslukuja vuodelta 2011 Myyty lämpöenergia 419,4 GWh Myyty höyryenergia 25,1 GWh Kaukolämpöverkkoihin toimitettu energiamäärä 485,9 GWh Toimitetun energian hankintalähteet: Yhteistuotanto 394,5 GWh Erillistuotanto 91,4 GWh Omakäyttösähkön kulutus (sis. pumppaussähkön) 17,08 GWh Kaukolämpöverkon tilavuus 4976 m 3 Kaukolämpöön liitetyt kiinteistöt 2168 kpl Kaukolämmitetyt rakennuskuutiot 10,1 milj. m 3 Lämmön myynnin jakauma on jaettu asuinrakennuksiin, julkisiin rakennuksiin ja teollisuuskiinteistöihin. Lämmön myynnin jakautuminen vuonna 2011 Asuinrakennukset 41 % Liike- ja julkiset rakennukset 31 % Teollisuus 28 % 2.4. Sähkön hankinta ja myynti ESE hankkii myymänsä sähkön Pursialan voimalaitokselta, osakassähkönä Koskienergia Oy:ltä sekä muilta yhteistyökumppaneilta. Tuulisähköä hankitaan Propel Voima Oy:ltä, jossa ESE on osakkaana, sekä ostosopimuksella Vapon Tuulivoima Oy:ltä vuoden 2011 elokuun loppuun asti. Sähkönhankinnan kehitys GWh Verkkohäviöiden osuus on n. 10,7 GWh eli n. 3 %. Häviöiden määrää seurataan johto-osuuksittain ja häviöiden pienentämistavoite vaikuttaa osaltaan uusimistöihin ja verkon käyttöön. 2.3 Lämpöenergian jakelu Kaukolämpölinjaa rakennettiin vuoden aikana 5 892 m. Kaukolämpöön liitettiin 65 kiinteistöä, joista 20 vaihtoi öljylämmityksen kaukolämpöön. Loput olivat uusia kiinteistöjä. 280 240 200 160 120 222,6 255,2 267 125,0 2009 2010 2011 Kaukolämpöverkostoa laajennettiin vanhoille pientaloalueille Peitsarissa ja Lehmuskylässä sekä verkostoon liitettiin useita yksittäisiä kohteita eri puolilla kaupunkia. Vuoden aikana saneerattiin vanhoja kaukolämpölinjoja 246 m. Suurin yksittäinen työ oli Saattotien kaukolämpölinjan rakentaminen. 80 40 0 Pursialan voimalaitos 29,7 24,0 25,5 10,2 0 0 1,0 0,7 Jyväskylän Voima Oy Koskienergia Tuulivoima 0,9 41,8 17,7 Muu hankinta Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 7
2.4.1 Hankinnan kehitys Energianmyyntiliiketoiminnan käyttöön hankittu sähkö tuotettiin pääasiallisesti Pursialan voimalaitoksella. Sen lisäksi hankittiin vesivoimalla tuotettua sähköä Koskienergia Oy:ltä ja tuulivoimalla tuotettua sähköä Propel Voima Oy:ltä ja Vapon Tuulivoima Oy:ltä. Oman sähköntuotannon lisäksi sähköä hankittiin myös Jyväskylän Voima Oy:ltä ja sähköpörssistä. 2.4.2 Sähkön tuoteseloste % 70 60 50 40 30 Sähköntuotannon polttoaineiden kehitys 64,9 63,8 68,1 35,7 31,9 31,5 2009 2010 2011 ESEn myymän sähkön alkuperätiedot, uusimmat alkuperätiedot ovat vuodelta 2010 20 Uusiutuvat energialähteet 64 % Fossiiliset energialähteet ja turve 29,7 % Ydinvoima 6,3 % ESE täyttää jo nyt oman osuuden selkeästi EU:n komission Suomelle esittämästä vaatimuksesta, jossa uusiutuvan energian osuuden pitää olla 38 % vuoteen 2020 mennessä. 2.4.3 Uusiutuvat energialähteet ja Ekoenergia merkitty Ekoteko-sähkö ESE tunnetaan ympäristöystävällisen energian tuottajana ja myyjänä. Ekologisen energian tuotantoa on kehitetty määrätietoisesti vuosien aikana. 10 0 Puupohjaiset polttoaineet 0,4 0,3 ESEn hankkima ja myymä ympäristöystävällinen sähkö on tuotteistettu Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuviin energialähteisiin tai uusiutuviin polttoaineisiin. ESEn ympäristöystävällisen sähkön lähteitä olivat tuulivoima (0,4 %), vesivoima (14,0 %) ja puupohjaisin polttoainein tuotettu (85,6 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on eri muodoiltaan haketta, metsähaketta, kantoja, kuorta, purua ja murskattua kierrätyspuuta. Tuulella tuotettu Ekoteko-sähkö ja puupohjaisin polttoainein tuotettu Ekoteko-sähkö täyttävät Suomen Luonnonsuojeluliitto Ry:n Ekoenergia-merkin kriteerit. ESE on yksi suurimmista puupohjaisin polttoainein sähköä tuottavista energiayhtiöistä Suomessa. ESE on ollut myös yksi ensimmäisistä SLL ympäristöystävällisen energiamerkinnän hyväksynnän saaneista sähköyhtiöistä. Ekoenergia-merkin saavat vain ne tuotteet tai tuottajat, jotka täyttävät Suomen Luonnonsuojeluliiton ekologisen sähkön tuotannon tiukat kriteerit. 0,4 2,8 0,2 Turve Öljy Kivihiili 0 Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon ominaispäästöt Päästöt 2009 2010 2011 Tuotanto yhteensä Ekotekosähkö Tuotanto yhteensä Ekotekosähkö Tuotanto yhteensä Ekotekosähkö Rikkidioksidi (mg/kwh) 190 0 199 0 221 0 Typpidioksidi (mg/kwh) 718 718 439 439 487 487 Hiilidioksidi (g/kwh) 235 0 266 0 260 0 Hiukkaspäästöt (mg/kwh) 27 27 25 25 28 28 2.5 Jätehuolto Energiantuotannon sivutuotteina syntyvät tuhkat muodostavat määrällisesti selvästi merkittävimmän osan ESEn toiminnasta syntyvistä jätteistä. Energiantuotannossa syntyvistä tuhkista 29 % meni hyötykäyttöön. Muita merkittäviä toiminnasta aiheutuvia jätteitä ovat sekajäte, kierrätettävä tai poltettava paperi ja pahvi sekä ongelmajätteet. Vuonna 2011 jätteitä syntyi yhteensä 273 tonnia, josta hyötykäyttöön meni 40 %. Sekajätteen määrä kasvoi vuonna 2011. Kasvun syynä oli voimalaitoksen toimistorakennuksen laajennuksesta syntynyt rakennusjäte. Jätelaji Määrä (t) Hyötykäyttöön (%) Tuhkat 9 083 29 Muut jätteet Kierrätettävä metalliromu 90,0 Muu kierrätettävä jäte 11,1 Poltettava jäte 8,3 Sekajäte 163,0 Ongelmajätteet 0,6 Yhteensä 273,0 40 8 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011
3. YMPÄRISTÖTASE ESEn toiminnan ympäristötase on muodostettu perinteisellä panos- ja tuotosmenetelmällä. Taseajattelussa yhtiön toiminta rajataan taserajan sisäpuolelle, ja kaikki taserajan ylittävät materiaali ja energiavirrat kuvataan. Polttoainekuljetuksissa kuluvat polttoaineet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska nämä kuljetukset ostetaan ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Myös osakkuusvoimalaitoksien tuotannot on rajattu pois tästä tarkastelusta. Ympäristötase muodostuu energian tuotantoon, jakeluun ja siirtoon tarvittavista panoksista sekä toiminnan jälkeen syntyvistä tuotoksista. PANOKSET Energiantuotannon polttoaineet Kulutus (GWh) Jyrsinturve 362 Raskas polttoöljy 24 Kevyt polttoöljy 1 Puupohjaiset polttoaineet Teollisuuden sivutuotteet 288 Metsähake 518 Kierrätyspuu 8 Kaikki yhteensä 1 201 Veden kulutus Kulutus (m 3 ) Voimalaitosprosessiin 41 796 Kaukolämpöverkkoon 2 336 Yhteensä 44 132 TUOTOKSET Energiantuotanto Tuotanto (GWh) Sähköntuotanto 270 Kaukolämmöntuotanto 420 Teollisuuslämmöntuotanto 66 Sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhde Päästöt Ilmaan 78,5 Määrä (t) Hiilidioksidi 460 591 Rikkidioksidi 155 Typpioksidit 288 Hiukkaset 43 Veteen Lämpöä vesistöön 903 TJ Sähkön kulutus Kulutus (GWh) Voimalaitos 33,21 Kaukolämmön jakelu 17,08 Yhteensä 50,29 Muut käyttöaineet Kulutus (t) Kuljetuskaluston polttoaineet 129 Voimalaitosprosessin kemikaalit 42,0 Jätteet Määrä (t) Tuhkat läjitykseen 6 471 Tuhkat hyötykäyttöön 2 613 Kierrätysjäte 101 Poltettava jäte 8 Sekajäte 163 Ongelmajäte 1 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 9
4. YMPÄRISTÖPOIKKEAMAT JA RISKIT ESEllä ei tapahtunut vuonna 2011 yhtään ympäristöonnettomuutta. Tapahtuneet kaksi ympäristöpoikkeamaa on esitetty alla olevassa taulukossa. Poikkeama Tapahtui Vaikutukset Tehdyt toimenpiteet Pursialan voimalaitoksen raudaneroitusmagneetilla syttyi tulipalo. 28.2.2011 Tulipalosta aiheutui pieniä savupäästöjä voimalaitoksella. Tulipaloa sammutettiin sammutushöyryillä, myös pelastuslaitos kutsuttiin paikalle varmistamaan sammutus. Korjaavana toimenpiteenä muutettiin syöttökuljettimen rakennetta. Pursialan voimalaitoksen läheisen Rauhaniemen asuinalueen pihoilta oli löytynyt nokea. 25.7.2011 Nokea oli asuinalueen pihoilla. Todettiin, että noki oli todennäköisesti irronnut voimalaitoksen huoltoseisokin yhteydessä, kun savukaasupuhaltimia on käytetty voimalaitoskattiloiden kuivatukseen. Tämän tyyppiset päästöt minimoidaan jatkossa työtapojen ja sääolosuhteiden huomioon ottamisella. ESEn toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit on tunnistettu ESEn toimintajärjestelmää rakennettaessa. Riskien tunnistukset tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Tällä hetkellä seuraavat ympäristöriskit on tunnustettu ESEn kannalta tärkeimmiksi: Energiantuotannon päästöt Sähköverkon öljytäytteisten verkkokomponenttien vuodot Mahdollisten tulipalojen aiheuttamat ympäristöpäästöt Voimalaitoksen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvat pölypäästöt Öljylämpökeskusten vuodot Liiketoimintakohtaisen vuosisuunnittelun yhteydessä on laadittu toimenpideohjelmat tunnistettujen riskien pienentämiseksi, mm. tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia parannetaan järjestämällä koulutusta, ja sähköverkon öljytäytteisiä komponentteja vaihdetaan ympäristön kannalta turvallisempiin. Energiantuotannon ominaispäästöt ovat jo tällä hetkellä hyvin vähäisiä, ja tavoitteena on pitää ne nykytasollaan. 5. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 -laatujärjestelmät, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 -työturvallisuus- ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn. 6. YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Kohde Kustannukset (1000 Є) Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 4 Jätehuolto 21 Tuhkan käsittely 204 Ympäristövakuutus 3 Jätevesimaksut 55 Ympäristötiedotus 5 Yhteensä 292 10 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011
7. LAKISÄÄTEISET YMPÄRISTÖVASTUUT JA SOPIMUKSET ESEllä on käytössä atk-pohjainen lakien seurantajärjestelmä varmistamassa, että viimeisimmät tiedot lainsäädännön kehityksestä ovat käytössä. Järjestelmässä on tunnistettu ne lainkohdat, joissa on ESEn toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta seurataan vuosittain sisäisten auditointien yhteydessä. Merkittävimmät ESEn toimintaa koskevat lainsäädännölliset vaatimukset sijoittuvat seuraaviin ryhmiin: Ilmansuojelu Meluntorjunta Jätteiden käsittely Vesiensuojelu Ympäristönsuojelu Kemikaalilainsäädäntö Suojauskemikaalilainsäädäntö 7.1 Energiatehokkuussopimus Etelä-Savon Energia Oy allekirjoitti vuoden 2008 aikana liittymisasiakirjat energiatuotannon ja energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liityttiin voimaliiketoiminnan osalta ja muut yksiköt liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Näillä liittymisasiakirjoilla ESE liittyi mukaan elinkeinoelämän energiatehokkuus-sopimusjärjestelmään ja sitoutuu noudattamaan siellä asetettuja vaatimuksia. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. 7.2 Ympäristöluvat Konsernin kaikille ympäristölupaa edellyttäville laitoksille on myönnetty ympäristölupa. Vuoden 2011 aikana minkään laitoksen lupaa ei tarvinnut uusia. 7.3 Hiilidioksidipäästöoikeudet Kauppa ja teollisuusministeriö myönsi hiilidioksidipäästöoikeudet vuosille 2008 2012. ESE sai päästöoikeudet Pursialan voimalaitokselle ja viidelle kaukolämmön kantaverkkoon liitetylle lämpökeskukselle. Vuodelle 2011 myönnetyt päästöoikeudet riittivät kattamaan voimalaitoksen tuotannon. Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 11
8. YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA ESE tekee kiinteästi yhteistyötä eri kouluasteiden kanssa. Monipuolinen työympäristö tarjoaa työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja useille nuorille ympäri vuoden ja työharjoittelu täydentää oppilaitosten teoriaopintoja käytännön harjoittelujaksoilla. Opiskelijoiden lisäksi ESEssä vierailee vuosittain kymmeniä erilaisia ryhmiä tutustumassa energiantuotantoon ja ESEn ympäristöjärjestelmään. Suurin yksittäinen sidosryhmätapahtuma oli lokakuussa järjestetty energiansäästöviikon tempaus, jolloin energiansäästöviikkoa vietettiin viidettätoista kertaa. ESEn toteutus viikolle oli monipuolinen ja kattoi kaikkien viiden päivän teemojen mukaiset tapahtumat. Tapahtumat järjestettiin yhteistyökumppaneiden tiloissa eri puolella Mikkeliä ja tapahtumissa kävi useita satoja kuluttajia. Viikon aikana jaettiin 200 energiansäästölamppua ja noin 50 heijastinliiviä. Energiansäästöviikkoon sisältyi myös Hei kaikki toimii! -tokaluokkalaisten opetuspaketti. Kaikkiaan energiansäästöviikon paketin saivat 56 tokaluokkalaista. Energiansäästöviikko näkyi vahvasti myös paikallislehdissä ennen tapahtumaviikkoa ja tapahtumaviikon aikana. 9. LÄHITULEVAISUUDEN KEHITYS ESEn lähitulevaisuuden kehitystä ohjaa sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka velvoittaa ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen. ESEn toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon päästöt. Ne ovat jo tätä nykyä erittäin vähäisiä, joten ympäristönsuojelun kehittämistoimenpiteitä on kohdistettu muihin toiminnassamme tunnistettuihin ympäristövaikutuksiin. ESEn ympäristötavoitteet vuodelle 2012 ovat: ESElle myönnettyjä hiilidioksidipäästöoikeuksia ei ylitetä Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuuden parantaminen Uusiutuvien polttoaineiden osuus vähintään 70 % polttoaineiden käytöstä Tuhkan hyötykäytön lisääminen Pohjavesialueille asennetaan 2 ympäristöystävällistä MIDEL-muuntajaa, joiden öljy ei vahingoita pohjavettä luontoon päästessään, tai öljyvahinko estetään muuntamon rakenteella Asiakkaiden tiedottaminen energiansäästöasioista 10. LISÄTIETOJA Tämän ympäristöraportin on laatinut ESEn ympäristötiimi. Ympäristötiimin kokoonpano vastuualueittain. ESE-Verkko Oy Risto Kosunen Puh. 044 735 3833 risto.kosunen@ese.fi Voimaliiketoiminta Asko Lintunen Puh. 044 735 3896 asko.lintunen@ese.fi Viestintä Mervi Ahokainen, tiimin sihteeri Puh. 044 735 3823 mervi.ahokainen@ese.fi Energianmyyntiliiketoiminta Jari Nykänen Puh. 044 735 3729 jari.nykanen@ese.fi Jätehuolto Juha Kaksonen Puh. 044 735 3849 juha.kaksonen@ese.fi Lämpöliiketoiminta Markku Meklin Puh. 044 735 3834 markku.meklin@ese.fi Ympäristöjärjestelmä Jarno Marttinen, tiimin puheenjohtaja Puh. 044 735 3815 jarno.marttinen@ese.fi 12 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011
Liite 1. Energian tuotannon ympäristötase ESEn tuotanto yhteensä Polttoaineet MWh TJ % turve 362 119 1 304 30,2 % teollisuuden sivutuotteet 287 572 1 035 24,0 % metsähake 517 505 1 863 43,1 % kierrätyspuu 7 891 28 0,7 % raskas polttoöljy 23 983 86 2,0 % kevyt polttoöljy 626 2 0,1 % Yhteensä 1 199 698 4 319 100,0 % Energia CO 2 -ominaisp. Tuotanto: MWh TJ g/kwh Sähkö 269 693 971 260 Kaukolämpö 419 969 1 512 142 Teollisuuslämpö 65 952 237 199 Hyötysuhde vastapainesähkön ja lämmöntuotannolle 78,5 % Päästö Ominaispäästö Viranomaisraja Päästöt ilmaan: t mg/mj mg/m 3 (n) Hiilidioksidi 460 591 107 365 Rikkidioksidi 155 36 800 1), 4) 3), 4) 400 Typen oksiidit 288 67 600 1), 400 3) Hiukkaset 43 10 50 1), 3), 150 2) Prosessiveden kulutus 41 796 m 3 Lämpö vesiin ja viemäriin 903 TJ Yhteensä laitoksessa Kuormitus Tuotannon sivutuotteet t % g/kwh Tuhka hyötykäyttöön 2 613 29 % 3,46 Tuhka läjitykseen 6 471 71 % 8,56 Tuhka yhteensä 9 083 100 % 12,02 1) Pursiala 1 voimalaitoksella 2) lämpökeskuksella 3) Pursiala 2 voimalaitoksella 4) Asetus 798/2007 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 13
Liite 2. Voimalaitoksen ja lämpökeskusten päästöt Voimalaitokset Hiilidioksiidi Rikkidioksiidi Typen oksiidit Hiukkaset Lämpö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Polttoaineet MWh TJ g/kwh t mg/kwh t mg/kwh t mg/kwh t kj/kwh GJ turve 351 109 1 264 376 131 926 teollisuuden sivutuotteet 241 716 870 0 metsähake 510 444 1 838 0 kierrätyspuu 7 891 28 0 raskas polttoöljy 4 658 17 282 1 315 kivihiili 0 0 339 0 Yhteensä 1 115 819 4 017 119 133 241 101 113 224 249 13 14 53 59 066 Päästö Sähköntuotannon osuudet 587 767 2 116 119 70 186 101 59 224 131 13 8 53 31 113 Sähkön tuotannolle 260 220 487 28 Lämpökeskus Polttoaineet turve 11 010 40 376 4 137 828 9 648 7 97 1 teollisuuden sivutuotteet 0 0 0 0 0 540 0 97 0 metsähake 0 0 0 0 0 540 0 97 0 raskas polttoöljy 133 0 282 37 1 684 0 720 0 144 0 kevyt polttoöljy 18 0 265 5 388 0 540 0 144 0 Yhteensä 11 161 40 374 4 179 837 9 649 7 98 1 0 0 Voimaliiketoiminta yhteensä 1 126 979 4 057 122 137 420 108 122 228 257 14 16 52 59 066 Varalämpökeskukset ja erillisverkot Polttoaineet puupelletti 0 0 0 828 0 648 0 97 0 metsähake 7 060 25 0 0 0 540 4 97 1 raskas polttoöljy 12 210 44 282 3 446 1 684 21 720 9 144 2 kevyt polttoöljy 0 0 265 0 388 0 540 0 144 0 Yhteensä 19 270 69 179 3 446 1 067 21 654 13 127 2 0 0 Kaukokäytetyt lämpökeskukset Polttoaineet puupolttoaineet 45 857 165 0 0 0 360 17 720 33 raskas polttoöljy 6 983 25 282 1 971 1 684 12 720 5 144 1 kevyt polttoöljy 609 2 265 162 388 0 540 0 144 0 Yhteensä 5 3449 192 40 2 133 224 12 409 22 638 34 0 0 Yhteensä 1 199 698 4319 119 142 999 129 155 243 291 43 52 53 59 066 14 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011
Liite 3. Sähkönjakeluverkon kehitys 2009 2011 Liite 5. ESEn toiminnan jätteet vuonna 2011 2009 2010 2011 Toimitettu sähkö (GWh) 342 353 345 Sähköverkon pituus (km) 0,4 kv 740 746 753 20 kv 225 231 233 110 kv 23 23 23 S-verkon kaapelointiaste (%) 0,4 kv 77 77 78 20 kv 43 45 47 Jätteen määrä Yksikkö KIERRÄTYSJÄTE 101,1 t Metalliromu 90 t Kierrätyspaperi, toimistopaperi, lehdet ja pahvit 9,2 t Biojäte 1,9 t POLTETTAVA JÄTE 8,3 t Sekalainen paperi- ja pahvijäte 8,3 t Liite 4. Kaukolämmön jakelun, siirron ja myynnin ympäristötase 2011 Käytetyt raaka-aineet Lämpöhäviöiden osuus toimitetusta energiasta 8,9 % Oma lämpöenergiankulutus 1,4 GWh Kaukolämpöveden kulutus (sis. vuodot ja tyhjennykset) 2 336 m 3 Veden vaihtuvuus verkon tilavuudesta 42 % Käytetyt kemikaalit, 0,2 tn joista vaarallisia 0,2 tn - kemikaalin pieni pitoisuus kaukolämpöverkon vedessä ei aiheuta haittaa ihmisille tai ympäristölle. SEKAJÄTE 163,0 t Sekalainen yhdyskunta- ja toimistojäte 151,2 t Muut, betonijäte 11,8 t ONGELMAJÄTE 0,6 t Jäteöljyt 0,3 t Käytöstä poistettu kyllästetty puutavara 0,3 t Öljynsuodattimet 0,02 t KOKONAISJÄTEMÄÄRÄ 273,0 t Hyötykäyttö 40,1 % Ympäristökuormitus Jakelun päästöt vesiin, viemäriin ja maastoon vesivuoto ja tyhjennykset 2 336 m 3 vuotoveden lämpösisältö 123 MWh vaaralliset ja haitalliset aineet 0 tn Tietoa ympäristöraportista Ympäristöraportti Toimitus: Etelä-Savon Energia Valokuvat: Jenni Kosonen / Kuvamatti Oy ja ESEN arkisto Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Paperi: MultiArt Silk 300 g, MultiArt silk 150 g Paino: Teroprint Oy, Mikkeli Ympäristöraportissa käytetyt paperit on valmistettu FSC-sertifioinnin vaatimusten mukaisesti ja täyttävät Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Teroprint Oy:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle. Painovärit ovat kasviöljypohjaisia, ja myös muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011 15
16 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011