OMAISHOIDONTUKI ohjeistus 1.1.2014 LUKIEN myöntämisedellytykset, kriteerit ja hoitopalkkiot
SISÄLTÖ 1 Omaishoidon tuki... 3 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 3 3 Toimintakyvyn ja voimavarojen arvioiminen... 4 4 Omaishoidontuen hakeminen ja päätöksenteko... 4 5 Omaishoitosopimus... 5 6 Hoitopalkkio... 6 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 8 8 Hoitajalle järjestettävä vapaa... 8 9 Omaishoitosopimuksen päättyminen... 10 2
1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on omaishoidon tuesta annetun lain (Laki omaishoidon tuesta 937/2005 ja 318/2011) mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavelvollisuus on kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan ja päätökseen. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiolossa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuki on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005 ja 318/2011) ja Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiin myöntämisperusteisiin ja palkkioluokkiin sekä kalenterivuosittain talousarviossa hyväksyttyyn määrärahaan. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta tulee olla Polvijärvi. 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset Omaishoitolain 3 sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää omaishoidontukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät. henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omassa kodissaan. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Toimintayksiköiden tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaidensa säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluita ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella. Tukeen ei ole myöskään oikeutta, jos hoidettavan avun tarve kohdistuu pelkästään asiointi- ja kodinhoitotehtäviin. 3
Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoitaja on hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoidon tuen päätöstä tehtäessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, selviytyykö hoitaja omaishoitoon liittyvistä tehtävistä. Arvioitaessa hoitajan soveltuvuutta hoitotehtävään, voi soveltuvuuteen vaikuttaa hoitajan fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito, hoitajan toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä hoitajan liiallinen päihteiden käyttö. Tarvittaessa hoitajan on esitettävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 3 Toimintakyvyn ja voimavarojen arvioiminen Omaishoidon myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen) ja voimavarojen arviointiin sekä omaishoidettavan hoidon ja huolenpidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Omaishoidon tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja - kokonaisuus. Arviota tehtäessä huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Palveluntarpeen arviointia suoritettaessa keskeisiä arvioinnin menetelmä ovat hoidettavan ja hoitajan haastattelut, kotikäynnillä tehtävä havainnointi sekä toimintakyvyn arviointi. Aikuisen yli 65-vuotiaan hoidettavan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään suuntaa antavina mittareina RaVa- toimintakykymittaria sekä MMSE- muistitestiä, jolla mitataan kognitiivista toimintakykyä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita toimintakykyä arvioivia mittareita ja/tai lääkärin lausuntoa. Yhdenmukainen omaishoidon tuen tarpeen arviointi mittareiden avulla mahdollistaa tukea tarvitsevien yhdenvertaisen kohtelun. Lasten ja nuorten tuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Lapsen hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Päätöksen teon tukena käytetään lääkärinlausuntoja ja muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja, sekä viitteellisenä mittarina alle 18 -vuotiaiden hoitoarviointilomaketta. Kehitysvammaisten aikuisten ja mielenterveyskuntoutujien kohdalla sovelletaan kokonaisarvioita heidän päivittäisen hoidon ja huolenpidon sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta ja sitovuudesta. 4 Omaishoidontuen hakeminen ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti Polvijärven kunnan sosiaalitoimesta sitä varten laaditulla hakulomakkeella. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lausunto tai muu vastaava selvitys hoidettavan terveydentilasta. Hoidon ja avun tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan aina kotikäynnillä. 4
Omaishoidon tuen päätöksen tekee sosiaalityöntekijä tai vanhuspalveluiden palveluohjaaja, joka vastaa myös palvelusuunnitelman sekä omaishoitosopimuksen laatimisesta. Omaishoidon tuki myönnetään hakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta, eikä sitä myönnetä takautuvasti. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. 5 Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta tehdään omaishoitajan ja kunnan välinen kirjallinen omaishoitosopimus, jos päätös omaishoidontuen saamisesta on myönteinen. Sopimuksen liitteeksi tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimusta tarkastetaan kulloinkin voimassa olevia omaishoidon tuen myöntämisperusteita noudattaen. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät ja /tai lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset. Omaishoitosopimus on luonteeltaan toimeksiantosopimus. Sen mukaan maksettavassa tuessa ei ole kysymys palkasta vaan palkkiosta. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, joten hänelle ei kuulu työsopimussuhteeseen kuuluvia loma-, päiväraha-, työaika- eikä muita vastaavia etuuksia. Vaikka kyseessä ei ole työsuhde, on kunnan otettava tapaturmalain mukainen vakuutus omaishoitajalle. Tapaturman sattuessa korvauksen maksaminen perustuu omaishoitajan vuosityöansioon eli hoidosta saatavaan hoitopalkkioon. Omaishoitosopimus sisältää tiedot: hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin lakisääteisen ja muun vapaan järjestämisestä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä sopimuksen irtisanomisesta Omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella hoitopalkkiota. Hoitopalkkion määrä ja maksutapa merkitään omaishoitosopimukseen. Jos sopimus on tehty hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi, ei hoitaja voi samanaikai- 5
sesti käydä töissä. Myös muissa hoitotilanteissa sopimuksesta tulee selvästi käydä ilmi aiheuttaako hoidon sitovuus ja vaativuus sen, että omaishoitaja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoitosopimusta tehtäessä selvitetään, onko hoitajalla lain mukaan oikeus vapaisiin ja tieto merkitään sopimukseen. Tieto merkitään sopimukseen, vaikka hoitaja ilmoittaisi sopimuksentekotilanteessa, ettei halua käyttää oikeuttaan vapaisiin. Sopimukseen on myös merkittävä, jos hoitajalla ei ole säännöksen mukaista oikeutta omaishoidon vapaaseen. 6 Hoitopalkkio Hoitajalle maksettava hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Omaishoidon tuen palkkioluokkia määritettäessä huomioidaan hoidettavan toimintakyky, tarvittavan hoidon määrä, sitovuus ja vaativuus. Hoidon sitovuus voidaan luokitella esimerkiksi ajoittaisesti, toistuvasti, lähes jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti sitovaksi hoidoksi. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vahvistetaan työeläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Hoitajan esittämä erityinen syy voi olla esimerkiksi hoitopalkkion vaikutus haettuun sosiaaliturvaetuuteen. Omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukaan omaishoidon tuen hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään kaksi viikkoa kuukauden aikana, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan katsoa olevan vähäistä, jolloin omaishoitajalle maksettava omaishoidon tuki puolitetaan. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään viikon kuukaudessa ja kolme viikkoa kotona, alennetaan omaishoidon tuen hoitopalkkiota 25 %. Omaishoidon tuki on veronalaista tuloa, josta kunta pidättää ennakkoveroa ja suorittaa eläkevakuutusmaksun. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta omaishoitajalle maksettavasta korvauksesta. Eläkevakuutusmaksua ei makseta yli 65-vulotiaiden hoitajien osalta. Omaishoidon tuki porrastetaan 1.1.2014 alkaen hoidon sitovuus, vaativuus, hoidettavan olosuhteet sekä asiakkaan saamat muut palvelut huomioiden neljään ryhmään seuraavasti. 6
Hoitopalkkio kuukaudessa Kriteerit tuen myöntämiselle 1. 381 Hoidettavan hoidon vaativuus edellyttää toistuvaa päivittäistä hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja hoidettavan päivittäinen avuntarve on runsasta. Hoidettava tarvitsee toistuvaa hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wc-asioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi olla joitakin tunteja yksin. RaVa -indeksi (yli 65 v.) on pääsääntöisesti 2.00-2.99. Hoidettavalla ei ole juuri käytössä muita kunnan tarjoamia palveluja. 2. 507,96 Hoidettavan hoidon vaativuus edellyttää jatkuvaa päivittäistä hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja hoidettavan päivittäinen avuntarpeen määrä on huomattavan runsasta. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa, valvontaa useissa päivittäisissä toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wcasioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi olla yksin. RaVa -indeksi (yli 65 v.) on pääsääntöisesti 2,7 3,49. Hoidettavalla ei voi olla käytössään runsaasti muita palveluja. Mikäli hoidettavalla on runsaasti muita palveluja, niin palkkioluokkaa voidaan alentaa. 3. 761,99 Hoidettavan hoidon raskaus ja vaativuus on erittäin runsasta ja edellyttää ympärivuorokautista hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja valvontaan. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa apua, valvontaa ja / tai ohjausta kaikissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoitotyö on erittäin sitovaa ja fyysisesti ja / tai psyykkisesti erittäin raskasta. Hoito korvaa tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. RaVa indeksi (yli 65 v) on pääsääntöisesti yli 3,50. Hoidettavalla ei ole käytössä muita palveluja merkittävästi. Mikäli hoidettavalla on merkittävästi muita palveluja, niin palkkioluokkaa voidaan alentaa. Tätä maksuluokkaa käytetään myös hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, kun hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemään työtä tai päätoimista opiskeluaan ja jää hoitamaan läheistään tai omaistaan saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi. Kyse on lyhytaikaisesta hoidosta tai huolenpidosta, jonka kesto määräytyy tapauskohtaisesti (puoli vuotta tai vähemmän). Edellytyksenä on, että hoitaja joutuu hoidon takia jäämään pois ansiotyöstä, eikä hän saa muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. RaVa indeksi (yli 65 v) yli 3,50. 4. 1135,30 Erityismaksuluokkaa käytetään tapauksissa, joissa omainen jää hoitamaan laitoshoidon tarpeessa olevaa omaistaan tai läheistään. Edellytyksenä on, että hoitaja joutuu hoidon takia jäämään pois ansiotyöstä, eikä hän saa muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Hoidettava tarvitsee runsaasti jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. 7
Hoitopalkkio on hoitajalle veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Hoitajan tulee toimittaa verokortti vuosittain Polvijärven kunnan palkkatoimistoon. Hoitopalkkio maksetaan hoitajan ilmoittamalle pankkitilille hoitokuukauden jälkeisen kalenterikuukauden viimeisenä pankkipäivänä. Muista omaishoidon ohella annettavista palveluista hoidettava maksaa tavanomaisen asiakasmaksun, ellei kunnan kanssa muuta sovita. 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoidon tuesta on aina laadittava yhdessä hoidettavan ja omais-hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla turvataan asiakkaan palvelun yksilöllisyys, jatkuvuus ja sovitetaan yhteen eri palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Omaishoidon tukea koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteinen hoidettavalle ja omaishoitajalle. Omaishoitajalle laaditaan oma hoito- ja palvelusuunnitelma, jos hän tarvitsee muita kuin omaishoidon hoitotehtävää tukevia sosiaalihuollon palveluja. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä tehtävät hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö hoidon järjestäminen hoitajan poissaolon aikana muut hoitoon ja hoitojärjestelyihin liittyvät asiat omaishoidettavien hoidon järjestelyt omaishoitajan vapaapäivien aikana Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Jos omaishoitoperheen elämäntilanne, hoidon tai palveluntarve, tai hoitajan terveys muuttuu, omaishoitajan tulee ottaa yhteyttä vastaavaan viranhaltijaan. 8 Hoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin (enintään 7 vrk) sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai päivittäin. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaa-päiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Kuluneen vuoden kertyneet vapaapäivät tulee pitää joulukuun loppuun mennessä. Joulukuulta kertyneet vapaat voi pitää seuraavan vuoden tammikuussa, koska ansaitut vapaapäivät käytetään takautuvasti. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen tasamaksu. Maksu on 11,30 euroa 8
vuorokaudelta. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, muutos 939/2005). Maksua ei lasketa mukaan terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoon. Polvijärvellä omaishoitajalla on valittavana kolme eri vaihtoehtoa lakisääteisen vapaan järjestämiseen: vuorohoito, toimeksiantosopimus tai tilapäinen perhehoito. Omaishoitaja voi valita näistä itselleen sopivamman vaihtoehdon. vain yksi vapaapäivien järjestämistapa voi olla käytössä kerrallaan. Omaishoitajan vapaan aikainen hoito pyritään ensisijaisesti järjestämään hoidettavan ja hoitajan toivomalla tavalla, mutta kunnalla ei ole ehdotonta velvollisuutta järjestää omaishoitajan vapaan aikaista hoitoa hoidettavan tai hoitajan haluamalla tavalla. Vuorohoito Lyhytaikainen vuorohoito järjestetään pääsääntöisesti Polvijärven kunnan omissa koti- ja laitoshoidon yksiköissä. Toimeksiantosopimus Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. (HE 331/2010). Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitojärjestelyn on turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Toimeksiantosopimuksella tapahtuva sijaishoito tulee aina olla hoidettavan edun mukainen. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on sama kuin omaishoitajalla. Polvijärven kunta maksaa toimeksiantosopimuksen tehneelle hoitajalle hoitopalkkiota sen mukaan, minkä hoitopalkkion mukaan varsinaiselle omaishoitajalle maksetaan palkkio. Sijaishoitajalle ei makseta erillistä kulukorvausta. Hoitopalkkioluokka 1 ja 2: Hoitopalkkioluokka 3: 45 / vuorokausi 80 / vuorokausi Perhehoito Omaishoitajan lakisääteinen vapaa voidaan järjestää myös tilapäisellä perhehoidolla. Perhehoitaja- ja sosiaalihuoltolaissa on määritelty perhehoitajalle ja -kodille asetettavat vaatimukset, joita sovelletaan myös tilapäisessä perhehoidossa. Tilapäisestä perhehoidosta maksetaan hoitajalle korvausta Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain kehitysvammaisille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille vahvistaman palkkion ja kulukorvauksen mukaan. Kulukorvaus on korvausta aterioista, tarvikkeista, puhtaudesta, tilan käytöstä ja kulumisesta. Tilapäinen perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan vaan kysymyksessä on niin sanottu toimeksiantosopimus. Perhehoitaja ja hoidettava ovat hoitojakson aikana tapaturmavakuutuksen piirissä. 9
9 Omaishoitosopimuksen päättyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Omaishoidon sopimus tulee irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan terveyden tai turvallisuuden. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Omaishoitajan tulee ilmoittaa omaishoidettavan hoitoon, olosuhteisiin ja terveydentilaan liittyvät muutokset sosiaalityöntekijälle. Omaishoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen maksetaan omaishoidon tukea kyseisen kuukauden loppuun saakka, jolloin omaishoitosopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista. Omaishoitajan kuollessa tai estyessä tekemästä hoitotyötä, omaishoidon tuen maksaminen päättyy välittömästi. Aiheettomasti tai perusteettomasti maksetut omaishoidon tuen palkkiot peritään takaisin. 10
LÄHTEET Hallintolaki 6.6.2003/434 Laki omaishoidontuesta 937/2005, 318/2011. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, 939/2005. Omaishoidon tuki. Opas kunnan päättäjille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki 2006. Työsopimuslaki 55/2001. 11