1 Alustava luonnos pykäläaihioiksi 11.05.2011 Poske/PaKaste Asiakaskehittäjäryhmien kommentit SOSIAALIHUOLTOLAKI? LAKI SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ JA SOSIAALIPALVELUISTA? LAKI SOSIAALITYÖSTÄ JA SOSIAALIPALVELUISTA Yleisiä asioita: Meneekö päihdehuollon palvelut ja mielenterveyden palvelut kokonaan terveydenhuollolle Mitä on kriisityö-tyyppinen sosiaalityö? Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! Lain käsittely pykälä kerrallaan ei ole hyvä. Sekavasti laadittu laki, joka pykälässä joka asiaa. Jos käsittelee yhtä, täytyy selata muitakin pykäliä. Selkeämmin kirjoitettua tarvittaisiin, koostetumpaa tekstiä. Kirjoitusteknisesti tulisi olla parempi. Seurauksena että samoista asioista eri pykälissä. Yhdessä pykälässä tulisi olla ne eksaktit asiat, joita se käsittelee. Kommenttikierrokselle pitäisi antaa riittävästi aikaa ja sinä aikana muu jatkotyöstäminen jäihin. Kommentoinnissa pitäisi perehtyä koko lakiesitykseen ja sitä pitäisi käsitellä kokonaisuutena eikä luvuittain. Paras otsikko: Laki sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä ja sosiaalipalvelusta Lakiluonnos on monipuolisen oloinen ehdotus. Vaikuttaa hienolta, mutta on sekava. Tämän perusteella on vaikea tehdä työtä, vaikka tämän lain pitäisi säätää se, miten toiminta järjestetään. Yhdessä pykälässä pitäisi käydä läpi yksi asia alusta loppuun eikä pilkkoa asiaa moneen pykälään. Esim. jokaisessa pykälässä, jossa mainitaan tehtäviä, tulisi olla kirjattuna, että kenen vastuulla asia on. Silloin asiakkaankin on mahdollista käydä läpi päätöksessä viitatut kohdat. Lakiluonnoksessa on lähetty väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi miettiä raamit; mitä otetaan mukaan ja mitä ei, sitten otsikot. Nyt jokaisen otsikon alla puhutaan samasta asiasta eri sävyyn -> sekavuus. Yksilön omia vaikuttamismahdollisuuksia ei saisi ottaa pois. Holhoamisen ja auttamisen raja on veteen piirretty viiva milloin apu muuttuu holhoamiseksi. Sitä ei saisi laki vahvistaa kuten nyt vaikuttaa. Kieltä pitäisi yksinkertaistaa. Virkkeet pitäisi olla kohtuullisia, että ne pystyisi hahmottamaan kerralla. Nyt esim. 4 luku ensimmäinen pykälä on lauseviidakko. Virkkeiden tulisi olla lyhyitä ja selkeitä, jotta ne ovat ymmärrettäviä. Lakeja, jotka vaikuttavat ihmisten normaalielämään, pitäisi julkaista esim. lehdissä jatkokertomuksina. Etenkin lainmuutoksista pitää kertoa julkisesti ja käytännön tasolla. Teksti on liian toteavaa ja näkökulma asiakasta syyllistävää. Koko lain ohjaavaksi toimintamalliksi pitäisi nostaa asiakkaan mielipidettä kunnioittava ja voimavarat huomioon ottava lähestymistapa, jossa kuunnellaan asiakasta ja yhteistyössä asiakkaan kanssa arvioidaan tuen tarve ja tehdään toimintasuunnitelma. Ennaltaehkäisevä näkökulma puuttuu lähes täysin. Laki määrittelee lähinnä tilanteita, joissa on tarve korjaaviin toimenpiteisiin.
2 Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa ei ole otettu riittävästi huomioon. Nyt se mainitaan vain 6 luvussa 4, jossa kerrotaan hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. On vaikea hahmottaa lain yksityiskohtia näin nopealla katsannolla, mutta jotain kuitenkin tuli mieleen. Pykälät vaikuttivat hyviltä, mutta pelkkä hyvä teksti ei valitettavasti riitä. En huomannut mainintaa siitä mitä sanktioita tulee kunnille jos lakia ei noudateta. On säädetty laki, niin sen noudattamatta jättämisestä pitää olla rangaistus (esim. tuntuva sakko tai kunnan päättävään henkilöön kohdistuva seuraamus). Myös väärien päätösten kohteeksi joutuneelle sosiaalihuollon asiakkaalle on annettava hänelle aiheutetusta haitasta tuntuva erillinen korvaus. Lain noudattamisen valvonnassa ei riitä pelkästään omavalvonta. Valvojana täytyy olla ulkopuolinen viranomainen, jolla on oikeus määrätä tuntuvia seuraamuksia lakia rikkoneille. Vanhukset ja heidän omaiset tarvitsevat neuvontaa sosiaaliturvan ja etuuksien hakemiseen. Kunnan vanhustenhoidosta vastaava yksikön on kartoitettava kaikkien palveluiden piirissä olevien tilanne sosiaalityöntekijän henkilökohtaisella kotikäynnillä. Lisäksi kaikki päätökset on tehtävä kohtuullisessa ajassa, niin että avuntarvitsijan asema ei käy kestämättömäksi. Apua tarvitsevan on saatava yhteys sosiaalityöntekijälle heti. Päätökset tehtävä myös suullisen tiedon perusteella ja asiakkaan käynnin aikana. Kuitit voi toimittaa myöhemmin jos on tarpeen. Sosiaalitoimen periaatteena on turvata aina heikossa asemassa olevan asiakaan etu. Se merkitsee tulkinnanvaraisissa tilanteissa asiakaan edun ensisijaisuutta (esim. toimeentulotuki annetaan puutteellisinkin tiedoin ja puutuvat tiedot täydennetään myöhemmin). 1 luku. Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta; 2) turvata riittävien sosiaalipalvelujen yhdenvertainen saatavuus; 2) edistää elinolojen positiivista kehittymistä; 3) tukea ihmisten arjessa toimimista; sekä 4) torjua huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan Sote-järjestämislain x :ssä tarkoitetun toimijan (jäljempänä kunta) järjestämisvastuuseen kuuluvan sosiaalihuollon toteuttamiseen ja sisältöön. Sosiaalihuoltoon sisältyy sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaan avun ja tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä siihen vastaaminen tässä laissa säädetyin keinoin ja tämän lain mukaisia periaatteita noudattaen.
3 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) Sosiaalityöllä sosiaalisia ongelmia ehkäisevää rakenteellista työtä ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edistämiseksi sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen avun ja tuen tarpeen selvittämiseen ja arviointiin pohjautuvaa sosiaalista asiantuntija-apua ja sen koordinoimista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2). 3). 4) Sosiaalityö näyttäytyy vain asiakkaan ja sosiaalityöntekijän väliseksi työksi. Täytyisi tulla esille sosiaalityö laajemmin ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Lain alussa sosiaalityö määritellään sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseväksi rakenteelliseksi työksi. Rakenteellinen sosiaalityö ei tule lakiehdotuksessa näkyviin, sillä laki keskittyy sosiaalityön ja asiakkaan väliseen toimintaan. Rakenteellisen sosiaalityön periaatteiden mukaan sosiaalityön tulee aktiivisesti tehdä muutosehdotuksia ja aloitteita sellaisten toimintakäytäntöjen ja rakenteiden muuttamiseksi, jotka heikentävät ihmisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. Nämä muutosehdotukset kohdistuvat yleensä poliittiselle taholle, jossa luodaan puitteet sosiaalityön toteuttamiseksi. Sosiaalityö toteuttaa sosiaalipolitiikkaa ja sen vuoksi sosiaalityön tehtävänä on myös antaa päättäjille palautetta politiikan toimivuudesta. 2 luku. Hyvinvoinnin edistäminen 1 Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa sosiaalista hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja alueittain sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla on vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä (sosiaalisen?) hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä (sosiaalisen?) hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen (ja säätiöiden) kanssa. Hyvinvoinnin käsite sisältää sosiaalisen ja terveyden. Ikuinen kiista, mitä on hyvinvointi? Muutetaanko uudessa laissa hyvinvointi sosiaaliseksi. Ryhmän mielestä näin tulisi nimetä: hyvinvointi on erilaista eri ihmisille, eri kansanosissa. Kärsimyksen minimoiniti/vähentäminen tulisi mainita laissa. Eri asia kuin hyvinvointi ja onnellisuus.
4 Keskiluokan terveydentukemista yms tehdään eri metodein kuin alemmanluokan nostamista. Jos edistetään terveyttä, mitä sillä koitetaan estää? Mihin kaikkein suurin tarmo tulee kohdistaa? Panostuksia sinne missä on kärsimystä? Oikeat sanat käyttöön, ei korulauseita. Tarkennus. Sos. huoltolain perimmäinen tehtävä huono-osaisuuden vähentäminen, se tulee olla laissa selkeästi esillä. 2 Hyvinvointiraportti (ja kertomus) Edellä 4 :n 1 momentissa tarkoitetun seurannan toteuttamiseksi kunnanvaltuustolle on raportoitava kuntalaisten (sosiaalisesta) hyvinvoinnista vuosittain hyvissä ajoin ennen seuraavaa vuotta koskevan talousarvion laatimista. (Lisäksi kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus). (Kertomuksen ja) raportin perustana on käytettävä kuntakohtaisia hyvinvoinnin osoittimia. Sosiaaliasiamiehen sekä kunnan muiden sosiaalihuollon asiakastyötä tekevien asiantuntijoiden tulee osallistua raportin ja kertomuksen laatimiseen.??? Raportin (ja kertomuksen) tulee sisältää: 1) ammatillinen arvio (4 :n 2 momentissa tarkoitettujen) hyvinvoinnin edistämistä koskevien toimenpiteiden sekä muiden merkittävien kunnassa toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksesta asukkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin (väestöryhmittäin?); 2) kuntalaisten hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ennakointi; 3) arvio kunnan sosiaalihuoltoon varattujen taloudellisten voimavarojen riittävyydestä sekä asukkaiden saaman sosiaalihuollon määrästä ja laadusta suhteessa heidän tarpeisiinsa; 4) arvio sosiaalihuollon henkilöstön tilasta (määrästä, täydennyskoulutustarpeesta, työssä jaksamisesta jne.); 5) arvio 4 :n 3 momentissa tarkoitetun vastuunjaon sekä yhteistyön toimivuudesta; 6) ehdotukset toimenpiteiksi, joilla 1-5 kohdassa tarkoitetuista arviosta ilmeneviä epäkohtia voidaan korjata. Lain tasolla määrätä että raportti tulee olla kuntalaisten saatavilla, julkinen. Helposti kokonaisuudessaan saatavilla, sähköisessä muodossa mielellään. Kertomus ammattilaisen tekemä, riittääkö? Asiakkaan tuottama kuva? Mittarit käyttöön, esim. miten päivähoitohakemuksiin on voitu vastata, kuinka nopeaan päivähoitopaikan saa. Toimeentuloon tarkkoja kuvauksia, päivissä/euroissa. Miten palvelut toteutuvat ihmisen tasolla? Arvio-sanan tilalle raportti-sana. Tarvitaan todellinen, faktatietoinen kuva, ei arviota siitä. Määrälliset indikaattorit. Raportointi myös kuntalaisille 3 Hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Määritellessään (4 :n 2 momentin mukaisesti) hyvinvoinnin edistämistä tukevia toimenpiteitä ja palvelujen toimivuutta kunnan on arvioitava ja
5 otettava huomioon niiden vaikutukset eri väestöryhmien sosiaaliseen hyvinvointiin 5 :ssä tarkoitetun raportin (ja kertomuksen) pohjalta. 4 Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Kunnan tulee säännöllisesti / vähintään kerran vuodessa kerätä asukkaiden näkemyksiä väestön hyvinvoinnin tilasta kunnassa sekä järjestää heille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden asettamiseen ja niitä tukevien toimenpiteiden määrittelyyn. Jos kunnan muulla toimenpiteellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia asukkaiden tai tietyn asukasryhmän sosiaaliseen hyvinvointiin, asukkaille tai asukasryhmälle on annettava mahdollisuus vaikuttaa suunniteltuun toimenpiteeseen ennen sitä koskevan päätöksen tekemistä. Kunta voi asettaa asiakasryhmäkohtaisia ja alueellisia neuvostoja, joita voidaan tarvittaessa kuulla kunnan toimielimissä käsiteltävissä muissa kuin yksilöasioissa. Säännöllisesti pois, parempi vähintään kerran vuodessa-ilmaisu. Tarkempi sanamuoto! 2 kpl sisältö hyvä. Asiakaskuulemista! 5 Edellytysten luominen hyvinvointia edistävälle toiminnalle Kunnan on tuettava asukkaidensa sosiaalista hyvinvointia huolehtimalla, että kunnassa on (riittävästi) kokoontumistiloja, toimintavälineitä ja ohjausta käytettävissä asukkaiden yhteisöllistä toimintaa varten. Asiakaskahvila-tyyppinen tila tietokoneineen yms. Kylissä vanhat koulut kyläläisten toimintaa varten, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen. Pykälässä tulisi mainita asukkaiden yhteistöllistä ja omaehtoista toimintaa varten. Kulkuyhteydet, myös matkanteon yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Tuetaan ihmisten yhteisöllisyyden kokemuksia, annetaan esimerkiksi mahdollisuus urheiluun. Esim. Tilavuokrat matalammiksi. Kunnan on vaikutettava että huonommassakin asemassa olevien ihmisten on mahdollista käyttää palveluita. Urheilupaikoille yms harrastepaikoille myös järkevät julkiset yhteydet. 6 Eri toimijoiden tarjoaman avun ja tuen hyödyntäminen Kunnan tulee yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa koota ja jakaa asukkailleen tietoa alueellaan tarjolla olevista sosiaalisen avun ja tuen muodoista (ml vertaistuki ja muu vapaaehtoistoiminta) sekä koordinoida niiden hyödyntämistä asukkaiden hyväksi yhteistyössä apua ja tukea tarjoavien toimijoiden kuten
6 viranomaisten, yleishyödyllisten yhdistysten, yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Tietoa tulee jakaa myös sähköisessä muodossa. Asukkaille tulee myös antaa tietoa siitä, miten he voivat tarjota apuaan käytettäväksi vertaistuessa tai muussa sosiaalihuollon vapaaehtoistoiminnassa. Käytetään hyväksi jo olemassa olevaa. Kunnan asukkaiden kimppakyytien mahdollistaminen. Ne jotka siitä aidosti hyötyisivät. Sosiaalitoimiston ylläpitämä? Netissä keskustelupalsta-tyyppisesti. 4 luku. Tuen ja avun tarpeet joihin sosiaalihuollon on vastattava Tässä pitäisi vastata kysymyksiin: Kuka määrittelee, minkälainen asumismuoto tukee asiakasta? Kenen vastuulla on selvittäminen ja pitkäaikaisten ratkaisujen tekeminen? Mitä tarkoittaa pitkäaikainen? Sosiaalityö näyttäytyy vain asiakkaan ja sosiaalityöntekijän väliseksi työksi. Täytyisi tulla esille sosiaalityö laajemmin ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Tärkeimmät asiat pitäisi määritellä tässä, ettei johda eriarvoisuuteen, esim. pitkäaikaisuus. Samoin olisi tässä hyvä käydä ilmi myös se kuka asian hoitaa. Nyt vasta Luvussa 7. puhutaan mm. vastuutyöntekijästä. Miksi 4.luvussa ei viitata 7. lukuun tai kerrota asioista jo luvussa 4. Samat asiat kerrotaan moneen kertaan eri sanoin. Esim. 6 kerrataan sama asia kuin 4. sävy on useammassa kohdassa syyllistävä. Pitäisi kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn. 1 Asumiseen liittyvä tuen tarve Asumiseen liittyvällä tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöltä puuttuu asunto, hän ei pysty toimintakykynsä rajoitusten vuoksi asumaan asunnossaan tai hänen asumisoloissaan on merkittäviä puutteita, eikä hän kykene ilman sosiaalihuollon apua järjestämään itselleen kohtuullisia asumisoloja. Kun sosiaalihuolto järjestää asumista, asuinolojen tulee olla vakaat, turvalliset, kodinomaiset ja henkilön itsenäistä suoriutumista tukevat. Lisäksi niiden tulee edistää henkilön toimivien sosiaalisten verkostojen säilymistä. Asumismuodon tulee vastata henkilön (ja perheen) yksilöllisiä tarpeita (ja tukea hänen kuntoutumistaan?) Pitäisi pohtia tämän pykälän suhdetta muihin lakeihin, esim. asumistuki ja toimeentulotuki. Erityislakien alisteisuutta tälle laille pitää korostaa. Voidaanko yksilö tai perhe velvoittaa muuttamaan asuntoa ja asuinaluetta esimerkiksi toimeentulotukiasiakkuuden perusteella. Elämäntilanteiden muuttuessa viranomaiset eivät saa liian nopeasti vaihtamaan asuntoa Etävanhemman oikeus riittävän tilavaan asuntoon turvattava
7 2 Taloudellisen tuen tarve Taloudellisen tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöltä puuttuu tuloja tai varoja riittävän toimeentulon turvaamiseksi itselleen tai perheelleen, eikä hän kykene niitä hankkimaan ilman sosiaalihuollon apua. Taloudellisen tuen tarpeeseen on vastattava siten, että edistetään henkilön tai perheen itsenäistä toimeentuloa ja ennaltaehkäistään pitkäaikainen viimesijaisen taloudellisen tuen tarve. Jos henkilö tai perhe on joutunut tai on vaarassa joutua pitkäaikaisesti viimesijaisen taloudellisen tuen tarpeeseen, tilanne on selvitettävä kokonaisvaltaisesti pitkäjänteisten ratkaisujen löytämiseksi. Asiakkaiden tilanteet on selvitettävä ja suunnitelmat laadittava ennen kuin pitkäaikaista asiakkuutta on päässyt syntymään. Asiakkaalla on oikeus ja viranomaisella velvollisuus asiakassuunnitelman laadintaan. Suunnitelmat on laadittava pitkällä tähtäimellä eikä työskentely saa perustua lyhytja väliaikaisiin ratkaisuihin. Mitään väestöryhmää (esim. opiskelijat, eläkeläiset) ei saa sulkea taloudellisen tukemisen ulkopuolelle. 3 Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun edellyttämä tuen tarve Pykälän otsikossa tulisi näkyä myös perhe Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun edellyttämällä tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa - lapsi tarvitsee perheeltään saamansa huolenpidon lisäksi turvallista kasvuaan ja kehitystään tukevaa hoivaa, huolenpitoa ja kasvatusta; - perheen voimavarat eivät ilman sosiaalihuollon apua riitä päivittäisen huolenpidon ja turvallisten kotiolojen tarjoamiseen perheen lapsille (ja nuorille?); tai - perhe tarvitsee apua ja tukea muutostilanteissa tai perheessä ilmenneiden ristiriitojen vuoksi. Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun edellyttämän tuen tarpeeseen on vastattava perheiden monimuotoisuus huomioiden siten, että edistetään perheen jokaisen jäsenen hyvinvointia ja lasten yksilöllistä kasvua sekä järjestetään perheen arjessa selviytymiseksi tarvittava apu riittävän varhaisessa vaiheessa. Lasten ohella myös nuoria on korostettava tässä pykälässä. Perheen tukemisen tulee näkyä pääväylänä lasten ja nuorten tukemisessa. 18 vuotta täyttänyttä nuorta ei tulisi automaattisesti katsoa perheen ulkopuoliseksi. Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa voisi vahvistaa. Ennaltaehkäisevää viestintää ja ihmisten motivointia tulla avun piiriin pitäisi vahvistaa mm. järjestöjen kanssa. Mutta koska laki on velvoittava, järjestöjen toimintaa ei voitane liittää tähän.
8 4 Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön tuen tarve Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö hoitaa iäkästä, vammaista tai sairasta omaistaan tai läheistään jatkuvasti päivittäin (onko liian rajaava?), ja tarvitsee sosiaalihuollon apua ja tukea hoidon edellytysten luomiseksi tai jaksamisensa turvaamiseksi. (periaatteet?) Päivittäin on liian rajaava määrite, tilalle säännöllisesti. Tarkasteltava hoidettavan tilannetta, miten hoiva ja sen tukeminen auttaa hoidettavaa. Tukeen tulee olla oikeutettu myös toisella paikkakunnalla asuva hoivasta huolehtiva omainen. 5 Toimintakykyyn liittyvä tuen tarve (PIENRYHMÄ) Toimintakykyyn liittyvällä tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö ei ikääntymisen, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene suoriutumaan itsenäisesti tavanomaisista elämän toiminnoista. Toimintakykyyn liittyvän tuen tarpeeseen on vastattava henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti siten, että turvataan hänen suoriutumisensa päivittäisissä perustoiminnoissa ja osallisuutensa yhteiskuntaan. Tukemisen tavoitteena on henkilön omien kykyjen ja edellytysten tunnistaminen, ylläpitäminen ja vahvistuminen Tukemisen tavoitteena tulee olla myös osallistuminen sosiaalisiin verkostoihin sekä niiden luominen ja ylläpitäminen. 6 Tuen tarve osallisuuden vahvistamiseksi (PIENRYHMÄ) Osallisuuden vahvistamiseen liittyvällä tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö on syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä sen vuoksi, että hänellä ei ole kykyjä/mahdollisuuksia/edellytyksiä toimia täysipainoisesti yhteiskunnassa. Syrjäytymistä on ehkäistävä ja torjuttava tarjoamalla henkilölle varhaista ja tarpeen mukaista tukea hänen omaehtoisen selviytymisensä mahdollistamiseksi. Tämän pykälän kohdalla ryhmässä pohdittiin sen yhdistämistä pykälään 5. 7 Tuen tarve vaikeissa elämäntilanteissa Ryhmän mielestä otsikko ei täysin vastaa sen sisältöä
9 Vaikeisiin elämäntilaisiin liittyvällä tuen tarpeella tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilön tai hänen perheensä tai läheistensä turvallinen elämä on vaarantunut tai uhkaa vaarantua henkilön käyttäytymiseen (ei oteta kantaa sitä aiheuttaviin syihin!) liittyvien ongelmien vuoksi. (Erittäin vaikeasti muotoiltu lause) Vaikeissa elämäntilanteissa henkilöä on tuettava uusien toimintamallien löytämisessä ja vakiinnuttamisessa. Hänelle ja hänen perheelleen ja läheisilleen on tarjottava mahdollisuus turvalliseen arkeen. Lasten turvallisuus on varmistettava kaikissa tilanteissa. Perheväkivalta ja uhrinäkökulma erikseen? Näihin ei tarvita erillistä näkökulmaa, koska löytyisi monia muitakin erillisen näkökulman vaativia ilmiöitä ja luettelosta tulisi pitkä. Vaikeisiin tilanteisiin ei etsitä syyllistä: Ensimmäisestä virkkeestä tulisi jättää loppu pois..on vaarantunut tai uhkaa vaarantua. (pois: henkilön käyttäytymiseen liittyvien ongelmien vuoksi). pitäisi olla selkeämpi ohje, mitä tehdä, ainakin se, mistä löytää toimintaohjeet 8 Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvällä tuen tarpeella tarkoitetaan odottamatonta tilannetta, jossa henkilöä, perhettä tai yhteisöä on kohdannut vakava hengen tai terveyden menettämisen uhka, onnettomuus, menetys tai kriisi. Äkillisten kriisitilanteiden aiheuttamaan tuen tarpeeseen on vastattava viipymättä ja henkilön, perheen tai yhteisön tarvetta vastaavasti. Tämä pykälä OK Koko pykälän voi jättää pois, koska sama asia kerrotaan luvussa 7 5 luku. Otsikko??? 1 Tarpeisiin vastaamisen yhteiset periaatteet Sen lisäksi, mitä 4 luvussa säädetään, kaikkien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastattaessa on otettava huomioon - hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy, osallisuuden edistäminen sekä varhainen tuki - asiakkaan yksilölliset tarpeet - yhteistoiminta asiakkaan kanssa ja hänen mielipiteensä huomioiminen (koskee erityisesti lapsia) - yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - uusien sosiaalisten ongelmien syntymisen estäminen - suunnitelmallinen itsenäisen suoriutumisen edistäminen - arjen tukeminen
10 - asiakkaan aito kohtaaminen - sosiaalinen kuntoutus 2 Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaaminen kiireellisessä tapauksessa Jokaisella on kiireellisessä tapauksessa oikeus saada välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamiseksi tarvitsemansa sosiaalihuollon apu oleskelukunnaltaan välittömästi. [Välttämätön huolenpito kiireellisessä tapauksessa käsittää (pystytäänkö määrittelemään yleisesti?)] 3 Sosiaalipäivystys Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamiseksi kiireellisissä tapauksissa kunnan on järjestettävä ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta asiakasturvallisuus toteutuu (ThL 50 : jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat.) 4 Sosiaalihuollon apu muussa kuin kiireellisessä tapauksessa Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilön (ja perheen) tulee saada tarvitsemansa sosiaalihuollon apu kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitetulta kotikunnaltaan tai siltä kunnalta, jonka alueella hän oleskelee opiskelun, työn tai vastaavien syiden vuoksi eikä hänen kotikuntansa sen vuoksi muutu. 6 luku. Keinot, joilla avun/tuen tarpeisiin vastataan 1 Hyvinvointineuvonta (ja -ohjaus) (pienryhmä: tulisiko jakaa eri ryhmiä koskien? jalkautuminen?) Kunnan tulee huolehtia siitä, että kuntalaisten saatavissa on riittävästi hyvinvointineuvontaa, jonka avulla kuntalainen saa neuvoja, ohjausta ja tukea arjessa pärjäämiseen liittyvissä kysymyksissä myös ilman että hänet kirjataan sosiaalihuollon asiakkaaksi. Kuntalaisella tulee olla mahdollisuus saada hyvinvointineuvontaa myös esteettömien sähköisten välineiden avulla. Hyvinvointineuvonta tulee mahdollisuuksien mukaan liittää muiden kunnassa toimivien neuvontapalvelujen yhteyteen. Neuvontapalveluja järjestäessään kunnan sosiaalihuollon on toimittava yhteistyössä kunnan perusterveydenhuollon kanssa. Iäkkäiden neuvontapalveluista on lisäksi voimassa, mitä terveydenhuoltolain 20 :ssä säädetään.
11 Jos henkilö tarvitsee muuta kuin hyvinvointineuvonnasta saatavaa apua, neuvonnasta vastaavan /neuvontaa toteuttavan henkilökunnan tulee (mahdollisuuksien mukaan) huolehtia siitä, että hän saa yhteyden siihen tahoon, jolta hän voi saada apua. 2 Sosiaalityö Kunnan on huolehdittava siitä, että jokaisella kuntalaisella on tarvitessaan mahdollisuus saada sosiaalityön asiantuntija-apua omaehtoisen selviytymisensä tukemiseksi ja osallisuutensa vahvistamiseksi. Osallisuudella 1 momentissa tarkoitetaan Jokaisessa kunnassa on oltava riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä, jotka vastaavat lapsiin, nuoriin, työikäisiin ja iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvan sosiaalityön pitkäjänteisestä toteuttamisesta ja kehittämisestä ja osallistuvat aktiivisesti sosiaaliseen raportointiin ja muuhun rakenteelliseen kehittämistyöhön kunnassa. Lisäksi kunnassa on oltava riittävä määrä sosiaaliohjaajia ja muita sosiaalialan ammattihenkilöitä. Kunnissa tehtävän sosiaalityön on sisällettävä ihmisten arjen toimintaympäristöissä tehtävää kenttätyötä sekä monialaista tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa...??? (Vrt. Tanskan laki shall include fieldwork ). Osana X :ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja toteutettavasta sosiaalityöstä säädetään lisäksi luvussa ja täydentäen erillislainsäädännössä. 3 Toimeentulon turvaaminen - avustaminen ensisijaisten etuuksien hakemisessa - viittaus lakiin talous- ja velkaneuvonnasta - viittaus lakiin sosiaalisesta luototuksesta Henkilön ja perheen oikeudesta vähintään välttämättömään toimeentuloon säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (1412 /1997). 4 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kunta voi järjestää asukkailleen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä kotikäyntejä. Kotikäyntien tarkoitus on henkilön ja tarvittaessa hänen perheensä hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen sekä hyvinvointia uhkaavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Kotikäynnillä on arvioitava henkilön ja tarvittaessa perheen elinoloja ja mahdollista avun ja tuen tarvetta. Lisäksi kotikäynnillä on kerrottava
12 kunnassa tarjolla olevista palveluista ja ohjattava tarpeen mukaan palvelutarpeen selvittämiseen. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä kotikäyntejä järjestettäessä kunnan sosiaalihuollon on toimittava yhteistyössä kunnan perusterveydenhuollon kanssa. 5 Sosiaalipalvelut Sen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa säädetään, kunnan tulee järjestää avun ja tuen tarpeessa olevalle henkilölle hänen yksilöllisten tarpeidensa mukainen palvelukokonaisuus, johon kuuluu tarpeellinen osa seuraavista sosiaalipalveluista: (asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen vastaavia keinoja voisivat olla mm.:) asunnon muutostyöt tukiasuminen ensikoti palveluasunto??? asumisen järjestäminen laitoksessa??? (lasten ja perheiden tuen tarpeisiin voitaisiin vastata mm. näillä keinoilla:) päivähoito (varhaiskasvatuspalvelut) (lapsiperheiden) kotipalvelut (käsite muotoiltava uudelleen) (tehostettu?) perhetyö kasvatus- ja perheneuvonta lastensuojelu (avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto, jälkihuolto) ottolapsineuvonta isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät toimet toimet lapsen (ja puolison?) elatusavun vahvistamiseksi toimet lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistamiseksi toimet lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tehtävän sopimuksen vahvistamiseksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvat toimenpiteet perheasioiden sovittelu/eroneuvonta lasten tuetut/valvotut tapaamiset (omaistaan tai läheistään hoitavaa henkilöä voitaisiin tukea mm. näin:)
13 omaishoidon tuki huom: niille, jotka eivät omaishoidon tuen piirissä, tulee tarjota muita palveluja (toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen voitaisiin vastata esim. näillä keinoilla:) vanhusten ja vammaisten kotipalvelut (käsite muotoiltava uudelleen mm. kuljetuspalvelut erotettava tästä) hoiva? turvapuhelinpalvelu? toiminnallinen kuntoutus päivätoiminta perhehoito vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet kehitysvammaisten erityishuolto? (osallisuuden vahvistaminen, vaikeat elämäntilanteet äkilliset kriisitilanteet:) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta kuntouttava työtoiminta aikuissosiaalityö? sosiaalinen kuntoutus turvakotitoiminta hätämajoituksen järjestäminen kriisityö -tyyppinen sosiaalityö 6 - xxx :ssä määritellään em. palvelut ja niiden saantiedellytykset 2 puhutaan omaehtoisesta toiminnasta, jolla varmistetaan, että ei ole kyse holhoamista. Sosiaalityön pitäisi aktiivisesti tuottaa tietoa kuntalaisille. Liian vähän ennaltaehkäisyn näkökulmaa, vaikka nimiehdotuksessakin on sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Minkälaisiin kysymyksiin hyvinvointineuvonta voi vastata? Hyvinvointineuvontaan pitäisi tehdä rakenne-esitys, toimintaohjeistus, pätevyysvaatimukset työntekijöille. Hyvinvointineuvontaa antavilla pitäisi olla riittävä sosiaalisten asioiden tuntemus, ettei neuvonta jää pelkäksi puhelinvaiheeksi. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa tulisi jotenkin tarkentaa. Olisi hyvä, että st velvoitetaan siihen, että asiakkaan ensimmäisenä kohtaava henkilö on koulutettu sosiaalityöntekijä, että asiakas tulee hyvin vastaanotetuksi. Myös kohtaamisen ohjeistamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Samoin nettisivuilla pitäisi motivoida avun
14 hakemiseen. Nettisivujen ulkoasun tulisi olla positiivisen mielikuvan antava. Nyt useat sivustot on rakennettu negaatioista. Voisiko tähän liittää jotain yhteistyöstä järjestöjen kanssa, siinä vaiheessa, kun kyse on jo määritellystä tuesta? Eli järjestöt voisivat totteutaa jotain tukimuotoja, jos niitä on saatavilla. 7 luku. Avun ja tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko 1 Kiireellisen avun ja tuen tarpeen selvittäminen Kunnassa oleskelevan henkilön välttämättömän toimeentulon tukemisen ja huolenpidon tarve / kiireisen ja välttämättömän avun/tuen tarve on selvitettävä viipymättä/välittömästi. (Selvitys tehdään niiden tietojen pohjalta, joita kiireellisessä tilanteessa on saatavilla.) mitä tarkoittaa aikana: viipymättä/välittömästi? oletus, että koskee virka-aikaista toimintaa, sosiaalipäivystys on erikseen mikä on kiireellinen tapaus? Kiireellisen tuen kriteerit tulisi olla laissa tai asetuksessa? riittääkö selvitys, pitääkö määritellä, milloin ryhdytään konkreettisiin toimiin? 2 Muun kuin kiireellisen avun ja tuen tarpeen selvittämisen määräaika Kunnan asukkaan muun kuin kiireellisen avun ja tuen tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään XX (erilaiset tilanteet huomioiden?) arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa taikka muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä avun ja tuen järjestämisestä vastaavaan kunnan viranomaiseen avun ja tuen saamiseksi. Selvittäminen on saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. nimettäisiin ne tuen tarpeet, jotka täytyy hoitaa 7 päivän kuluessa onko sosiaalipuolella samat ajat kuin terveydenhuollossa hoitotakuut; sosiaalipuolella vastaavat ajat tuntuisivat pitkiltä: aika monet asiat sosiaalipuolella vaatisi nopeaa selvittämistä (luku 6 5 ) Selvittäminen on saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä o tarvitaanko tällaista lausetta o mikä on aiheeton viivytys? aiheellinen? Tai ainakin aiheeton pois? laajaksi pantu, ketkä voi tehdä ilmoituksen (tarkoittaako aikuisiakin?) 3 Selvityksen tekeminen Selvityksen tekemisen lähtökohtana on asiakkaan tilanne kokonaisuudessaan ja hänen kokemansa/ilmaisemansa avun/tuen tarve. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin asiakkaan avun ja tuen tarve edellyttää.
15 Selvitystä tehtäessä arvioidaan (tarvittaessa) yhdessä asiakkaan (omaisten ja läheisten ja tarvittaessa muiden tahojen) kanssa, missä määrin asiakkaalla ja hänen lähipiirillään on voimavaroja itse vaikuttaa tilanteen paranemiseen sekä annetaan voimavarojen hyödyntämistä koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi arvioidaan, millaisia avun/tuen muotoja asiakas kokonaisuudessaan tarvitsee sekä miltä osin ne voidaan toteuttaa sosiaalihuollon toimilla ja miltä osin muun viranomaistahon (esim. terveydenhuolto) tai muun toimijan (esim. vapaaehtoistyö, vertaistuki jne.) toimilla. Asiakkaan avun ja tuen tarpeen selvittämisestä vastaa (asiakkaan olosuhteista riippuen) kunnan sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. kokonaisarvion tekijän pitäisi olla sosiaalityöntekijä - mutta jääkö kelpoisuuslaki voimaan, milloin pitäisi olla sosiaalityöntekijä, milloin sosiaaliohjaaja o työryhmä oli kahta mieltä tästä, koska kaikissa paikoissa ei ole sosiaalityöntekijöitä ja riippuu toimipaikasta o sosionomin ammatti on käytännönläheisempi, ei niin yhteiskunnan palvelurakenteita tunnistava o pelko siitä, että hälvenee laajempi ymmärrys yhteiskunnasta o pitää puhua sosionomista, eikä sosiaaliohjaajasta o onko terveydenhoitaja parempi arvioimaan kokonaisuutta kuin sosionomi? o otettaisiin asetuksessa tai muussa kantaa, missä vaaditaan sosiaalityöntekijää, missä esim. sosionomia tutkitaan asiakkaan oma elinpiiri ja siellä olevat voimavarat ja sitten tarvittaessa annetaan tukea ja ohjausta o onko piilotettu omahoito (niin kuin terveydenhuollossa), että asioita jää yhä enemmän asiakkaan vastuulle vai se myönteinen kanta, että huomioidaan voimavarat voimavara-näkökulma hyvä jos asiakas ei itse ymmärrä omaa tuen tarvettaan (esim. koomassa) tarvittaessa-sana tarpeen 4 Vastuutyöntekijä Jos asiakkaan on todettu tarvitsevan (runsaasti?) monipuolista apua ja tukea, asiakkaalle on nimettävä vastuutyöntekijä, joka vastaa hänelle järjestettävästä palvelukokonaisuudesta. Vastuutyöntekijän tehtävänä on asiakkaan tarpeiden mukaisesti: 1) tukea asiakasta tämän omissa tavoitteissa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa ja käyttämisessä; 2) antaa asiakkaalle tarvittaessa sosiaalihuoltoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa; 3) suunnitella ja arvioida asiakkaan avun ja tuen tarpeisiin vastaamiseen tarvittavia toimenpiteitä yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa;
16 4) sovittaa yhteen asiakkaan tarvitsema apu ja tuki mahdollisten muiden palvelujen ja sosiaaliturvan kanssa siten, että asiakkaan saama palvelukokonaisuus vastaa kokonaisvaltaisesti hänen yksilöllisiä tarpeitaan; 5) tarvittaessa olla yhteydessä 4 kohdassa tarkoitettujen toimien järjestämisestä vastaaviin tahoihin; 6) seurata asiakkaan saamasta avusta ja tuesta muodostuvan kokonaisuuden toteutumista ja asiakkaan tarpeiden muutosta; 7) auttaa avun ja tuen saantiin liittyvissä ongelmatilanteissa; sekä 8) toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä. mitä uutta tässä on olemassa oleviin nykyisiin prosesseihin; lueteltu se, mitä sosiaalityöntekijä nyt tekee verrattavissa terveydenhuollon omahoitajaan voisi olla sosionomin työtä miten kelpoisuus suhteessa edelliseen pykälään (esim. lähihoitaja) pykälässä 3 pitäisi olla sosiaalityöntekijä ja suunnitelman teossa, 4. pykälässä käy muu ammattiala onko vastuutyöntekijä pikemminkin koordinaattori? ensimmäisestä lauseesta runsaasti pois ; mikä on monipuolista tukea ja apua? mikä rooli on muilla kuin kunnan työntekijöillä (esim. seurakunta)? Laissa pitäisi tulla esille, että päätösprosessin etenemisestä pitäisi tiedottaa asiakkaalle. Jokaisesta etenemisvaiheen muutostilanteesta pitäisi tulla tieto asiakkaalle, esim. vastuuhenkilön kautta. 5 Asiakassuunnitelma Asiakkaalle on laadittava asiakassuunnitelma, kun hänen sosiaalisen avun ja tuen tarpeensa on selvitetty, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai suunnitelman laatiminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelmaa laadittaessa sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tulee yhdessä asiakkaan kanssa arvioida hänelle parhaiten soveltuvia avun ja tuen muotoja. Asiakkaan avun ja tuen tarpeisiin kokonaisvaltaiseksi vastaamiseksi hänen tarvitsemansa apu ja tuki tulee sovittaa yhteen muiden hänen käyttämiensä julkisten toimien/ palvelujen/ sosiaaliturvan kanssa ja mahdollisuuksien mukaan laatia yksi yhteinen suunnitelma. Huom. suhde asiakaslakiin (7 ) Asiakassuunnitelmaan kirjataan 1) asiakkaan avun ja tuen tarve; 2) (sosiaalihuollon) toimet, joilla niihin vastataan; 3) toimenpiteille asetettavat tavoitteet; 4) suunnitelman seurantaa ja arviointia koskevat tiedot; 5) tarpeen uudelleen arvioinnin määräajat; sekä 6) asianomaisten eriävät näkemykset avun ja tuen tarpeesta sekä toimista, joilla tarpeisiin vastataan.
17 eikö aina tehdä joku suunnitelma? Välttämättä ei aina pitkäaikaista 6-kohta hyvä; eriävät mielipiteet näkyy asiakkaan voimavarat unohtuneet kuka on vastuussa yhteisestä suunnitelmasta, jos on hoitosuunnitelma o mitä sanotaan terveydenhuoltolaissa -> onko maininta yhteisen suunnitelman velvollisuudesta? velvoittaa työntekijää ja asiakasta toimimaan suunnitelman suuntaisesti Turhan pitkä virke. Muokkaisimme esim. seuraavasti: Yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan asiakassuunnitelma, kun hänen sosiaalisen avun ja tuen tarpeensa on selvitetty. Jos kyseessä on tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai suunnitelman laatiminen on muuten tarpeetonta, kirjataan tilannearvio. Asiakassuunnitelma tai tilannearvio annetaan asiakkaalle kirjallisena. Seuraava kaikkien asiakasasiantuntijoiden tapaaminen Asiakasfoorumin merkeissä on 31.5. Asiakaskahvilassa. 6 Ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan avun/tuen tarpeesta (Pykälä muotoiltava kokonaan uudelleen) Jos asiakaan tarpeisiin ei voida vastata yksin sosiaalihuollon toimin, asiakkaan avun ja tuen tarpeen selvittämisestä vastanneen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan taikka vastuutyöntekijän on otettava yhteys siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu. Jos asiakkaan tarpeisiin vastaamisen varmistaminen edellyttää johtavan sosiaalityöntekijän tulee ilmoittaa asiasta sille viranomaiselle, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu. Edellä 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen tulee ilmoittaa viimeistään x arkipäivän kuluttua sosiaalityöntekijälle, mihin toimiin se on ilmoituksen johdosta ryhtynyt. velvoittaako laki toista viranomaista toimimaan; jos toinen ilmoittaa, että tämä ei kuulu meille, niin ilmeisesti sosiaalityöntekijä vie asiaa taas toiselle viranomaiselle voiko sosiaalihuoltolaki velvoittaa muita viranomaisia (ideana hyvä, että pitää ainakin ilmoittaa) 7 Päätös avun/tuen järjestämisestä Päätös kiireellisen avun/tuen järjestämisestä on tehtävä viipymättä. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä x ajan kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Päätöksen tulee perustua avun/tuen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan (jos sellainen on tehty). - kenelle palvelut (kunnan asukkaalle - mitä sillä tarkoitetaan - ks SHL 14-15?)
18 - jonoon asettaminen - hoivatakuu -määräajat - kuka seuraa mitä määritellään erityislaissa (esim. päivähoitopaikan saanti) samoja kysymyksiä kuin 2 :ssä kannattaako nykyisiä toimia jäykistää? vaarana, että hyvät käytännöt kärsii (jos laissa esim. sanottaisiin, että joku asia pitää hoitaa 3 kk:n kuluessa, niin se on peräseinä) 8 luku. Palvelujen laadun turvaaminen avun/tuen antamisen perustuttava tutkimustietoon asiakaspalautteen säännöllinen kerääminen ja sen huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä omavalvonta henkilöstö (mitoitus???, johtaminen, osaaminen, täydennyskoulutus) laadun merkitys kilpailutuksessa? 9 luku. Erinäiset säännökset - tutkimus ja kehittäminen - tietopohjan vahvistaminen - osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluun - kielisäännös (millä kielellä palveluja annettava missäkin kunnassa)